(Helsingin Sanomat 14.11.2017) Helsingin Sanomien sivuilla on keskusteltu Nuuksion joukkoliikenteestä. Komeina syysviikonloppuina bussit ovat täynnä. Vuoroväli Nuuksioon Espoon asemalta kulkevalla bussilla 245 on useimmiten tunti. Turhan harva käyttää julkisia kulkuvälineitä, ja parkkipaikat ovat ajoittain täynnä. Linjan 245 liikennöinti… Read More

(Länsiväylä 25.10.2017) Länsiväylässä (18.10.) kerrottiin kuinka “luontotrendi koettelee Nuuksiota.” Viime vuonna arviolta 340 000 retkeilijää kulutti polkuja. Mielipidesivuilla Ari Ampuja kertoi, että kauniina viikonloppuina parkkipaikat ovat tupaten täynnä. Nuuksiossa on ainutlaatuista luontoa, ja sinne on helppo päästä. Nyt… Read More

(Helsingin Sanomat 13.10.2017) Ennätyssateiden takia vesi on noussut Espoossa Kuninkaantien lukion ja Keski-Espoon uimahallin tuntumaan, ja Turunväylä on osin suljettu liikenteeltä. Myös Kirkkojärven alueen kerrostalot ovat vaarassa. Tulvat piinaavat aluetta muutaman vuoden välein. Turunväylän nostaminen ei auta lähialueen… Read More

Espoolla on melko kattava kirjastoverkko: aluekirjastoja isoissa keskuksissa ja lähikirjastoja eri puolilla kaupunkia. Vaikka kirjastoverkko on kattava, se ei tiivistyvässä kaupungissa riitä. Espoon asukasluku kasvaa, ja uusia asuinalueita rakennetaan tasaiseen tahtiin. Yksi keskeinen paikka pienehkölle lähikirjastolle olisi Niittykummun… Read More

Kaupungin päivähoitoon satsaamat eurot voi jakaa kärjistäen kahtia: Runsas kaksi kolmasosaa menee toimintaan eli työntekijöiden palkkoihin ja arkiseen työhön, kolmannes käytetään tiloihin ja tukipalveluihin, kuten ruokaan ja siivoukseen. Viime vuosina myös päivähoidosta on jouduttu säästämään. Tämä on toteutettu… Read More

(Länsiväylä 30.4.2016) Kasavuori sijaitsee Kauniaisissa, aivan Espoon rajalla. Muinaisessa historiassa merenlahti on ulottunut aivan Kasavuorelle saakka. Kasavuoren kukkulat ovat olleet myös mainio tähystyspaikka alkuespoolaisille Kauklahden, “kaukaisen lahden”, suuntaan. Näkymät Kasavuorelta ovat edelleen hienot. Tosin puut ovat kasvaneet peittämään… Read More

Vihreät lähtevät tavoittelemaan talousarvioneuvotteluissa parannusta erityisesti lasten päivähoitoon ja vanhusten kotihoitoon, joihin kaivataan kipeästi lisää rahaa hyvän hoivan varmistamiseksi. – Haluamme säilyttää päivähoidossa ryhmäkoot nykyisellään ja päästä eroon siitä, että lapsia joudutaan sijoittamaan täysiin ryhmiin, painottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja… Read More

Kaupunginjohtaja valitsi rahoitusjohtajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttaksen (kok.). Konttaksella on vankka rahoitusalan työkokemus. Lisäksi hän on keskeinen espoolainen kokoomusvaikuttaja. Rahoitusjohtaja on osa kaupungin johtoryhmää ja osallistuu siten keskeisesti asioiden valmisteluun.

Espoon Vihreiden mielestä kaupunginjohtajan esitys tilaaja-tuottajamallin purkamisesta ja peruskaupunkimalliin siirtymisestä on perusteltu. Peruskaupunkimallissa tilojen ja kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito hoidetaan samassa organisaatiossa. Tällainen yhden toimijan malli poistaa hallintoa ja selkeyttää johtamisjärjestelmää.

Digitaalinen vanhemmuus

Viime päivinä vanhempia on puhuttanut Helsingin Sanomissa julkaistu Jyri Engeströmin haastattelu. Kaliforniassa asuva it-yrittäjä ja yksi Jaikun perustajista varoittaa digitaalitekniikan ylivallasta niin lasten kuin aikuistenkin elämässä. Engeströmin mielestä lapset eivät tarvitse pelejä ja koodaamista vaan satuja ja retkeilyä. Ja tottahan se on, olemme ulkoistaneet vanhemmuuden koneille. Emme enää leiki lastemme kanssa, lue heille satuja, vaan annamme tabletin kouraan. Mutta onko vika silloin ic-tekniikassa vai työelämässä, joka uuvuttaa vanhemmat niin, ettei heillä ole enää aikaa lapsilleen.

Tabletti ei ole sen parempi lapsenvahti kuin pari vuosikymmentä sitten paheksuttu videonauhuri.

Engeström sortuu kuitenkin samaan kuin ic-teknologian merkitystä opetuksessa korostavat digifiilit. Hän nostaa teknologian jalustalle: tietotekniikan pahassa sekä kirjat ja kynän ja paperin hyvässä. Teknologia on kuitenkin vain väline. Ratkaisevaa on se, mitä sillä tehdään. Esimerkiksi lasten kanssa voi myös pelata yhdessä, viettää laatuaikaa tietokoneen ääressä.

Itseäni huvitti Engeströmin kaiholla muistelema opettaja, joka luki Taru Sormusten Herrasta –trilogian oppilailleen ääneen. Itseltäni vanhemmat joutuivat takavarikoimaan koko trilogian, koska luin liikaa, ja lukeminen alkoi häiritä koulunkäyntiä. Läksyt jäivät tekemättä ja yöunet lyhenivät. Ongelmia oli myös mm. Mika Waltarin ja Isaac Asimovin tuotannon kanssa.

Ehkä tässä on viisaan vanhemmuuden ydin ajasta ja teknologiasta riippumatta: Liika on liikaa, on sitten kyse peleistä, älypuhelimista, kirjoista tai viulunsoitosta. Jos lapsen elämään ei mahdu enää mitään muuta kuin taitoluistelutreenejä tai koodausta, vanhempien on syytä puuttua tilanteeseen.

Toisaalta on hyvä muistaa, millaiseen maailmaan me lapsiamme kasvatamme. Lapset elävät joka tapauksessa tulevaisuudessa, siksi myös koulun ja vanhempien on oltava siellä.

Nimenomaan tässä olen Engeströmin kanssa eri linjoilla. Engeström on huolissaan ic-teknologian vaikutuksista lapsiin, mutta jos lapset eivät opi ymmärtämään ja hallitsemaan teknologiaa, teknologia hallitsee heitä. Siihen tarvitaan kasvatusta, mediakasvatusta, medialuku- ja –kirjoitustaitoja, sosiaalista pääomaa, algoritmista ajattelua. Niitä ei kukaan opi itsestään!

Me kuvittelemme ic-teknologian kehityksen saavuttaneen huippunsa, mutta todellisuudessa se vain kiihtyy, ja sitä mukaa myös digitalisaation merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Engeströmin kritisoimat pelit ja tabletit ovat nykylapsien aikuisuudessa yhtä hellyttäviä museoesineitä kuin 1970-luvun pöytälaskin tänä päivänä.

Kuten Arthur C. Clarke totesi jo vuonna 1973, riittävän kehittynyttä teknologiaa on mahdotonta erottaa magiasta. Jos me emme anna lapsillemme valmiuksia ymmärtää digitaalista maailmaa, tuloksena on ”Tylypahka-yhteiskunta”, jossa suurin osa ihmisistä ei enää tiedä miten robottiautoille ja älytaloille lausutut ”loitsut” toimivat.