Mietin, kun kampanjaihmiset puhuvat:
ketä pitää puhutella, mitä ammattia, ikää ja sukupuolta pitää edustaa:
Miten olla edustava sininen, punainen tai vihreä?

Ajattelin, että vaaleihin, jos ehdokkaaksi pääsen, lähden ihan puhtaasti
ideologisista syistä – edustan siis ryhmää, joka kantaa tiettyä ideologiaa.
se on puolue, joka on nuori, ei vielä virttynyt vanhaan kaavaan –
vallassakin se on ollut vasta tovin – pari hallituskautta –
onko valta ollut hyväksi, mannaa, vai etäännyttänyt
vihreän liikkeen lähtökohdista.
sitä kukin arvioikoon tuloksista käsin – myös siitä näkövinkkelistä, miltä näyttää.
Itse haluan tavallaan palata vihreän liikkeen juuriin –
lähtokohtiin_
demokraattinen rauhanliike,
ympäristöliike_
kuluttamiselle tulee saada rajat –
olemme jo tuhlanneet luonnonvaroja
oman länsimaisen osuutemme –
eikä meillä ole takataskussa
varailmakehää –
miten voivat kolmannen, tai neljännen maan asukkaat?
kärsivätkö he meidän kustannuksella –
matalalla palkalla, sietämättömissä olosuhteissa –
lapset pakkotyössä –
jotta me saamme halpoja tuotteita –
ydinsähköä,
kertakäyttötavaroita,
kännyköitä –
televisioita –
kuluttaa kuluttamisen päälle –

maailmassa riisto jatkuu –
valtiot ovat itsekkäitä –
sovitaan kahden kesken –
verot eivät tulekaan kansallisvaltioiden käyttöön –
ne kiertävät kaukaa verotuksen,
vaan ei rahanpesua –
veroparatiisit houkuttelevat.

kenellä on kuluttajan paratiisi?
kenellä on puhdasta vettä?
kenellä on toimeentulo?
kenen lapsilla on leluja maailman lapsille jakaa?

olemme niin itsekkäitä –
olemme omaan napaan tuijottajia –
kansainvälistä kansalaisvastuuta täytyy
alkaa tosissaan ajatella –

ihmisoikeudet tulevat aina ensin –
mittapuuna kunkin saama kohtelu –
kaikki syntyvät tasa-arvoisina –
mutta tulevat eriarvoiseksi –
kuilu vai kasvaa –
riisto jatkuu –
have lots –
have nots –
rikkaat ja köyhät –
monen kerroksen väkeä –
ja meidän itsekkyys –
ei kestä luonto –
ei parane onnen perässä juoksu –
onni on lähellä -se tulee pienestä –
ei tavarasta –
ei kaukomatkoista –

on aika alkaa ajatella –