Puheenjohtaja Jyrki Kasvi avasi kokouksen. Valittiin pöytäkirjan tarkastajat ja käytiin läpi kokoukseen estyneet valtuutetut ja tilalle tulleet varajäsenet.

Heti istunnon aluksi käsittelyvuorossa oli yksi eniten puhuttanut asialistalla olleista asioista; Virastokeskuksen kehittäminen ja Espoon kaupungintalon tilaratkaisu. Valtuusto äänesti Espootalo -vaihtoehdon puolesta, ja kaupungintalo päätettiin purkaa. Kaupunginhallituksen pohjaesitys kaupungintalon purkamisen puolesta hyväksyttiin valtuustossa äänin 56 -19.

Asia herätti paljon keskustelua sekä kaupungintalon säilyttämisen puolesta, että Espootalo – vaihtoehdon puolesta. Vihreiden valtuutettu Johanna Karimäki piti puheen, jossa hän korosti Kaupungintalon historiallista merkitystä espoolaisille. ”Kysymys on myös siitä, mitä jätämme tuleville polville. Trendit vaihtuvat, mutta jatkuvuus, juuret ja historia ovat merkityksellisiä. Jos unohdamme menneen, emme tunnista paikkaamme tässä hetkessä”, Karimäki muistutti.

Päivi Salli jatkoi samalla linjalla; ”Kaupungintaloa koskevissa selvityksissä on todettu, että kaupungintalo on Espoon keskustan rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus. Kaupungintalon säilyttäminen on perusteltua Espoo-tarinankin perusteella.”

Vihreän valtuustoryhmän pj. Inka Hopsu totesi kaupungintalon tilan raporttien mukaan olevan edelleen kunnostuskelpoinen. ”A-insinöörien vuosien varrella tekemät selvitykset talon kunnosta osoittavat joitain korjaustarpeita, mutta toteavat, että talon runko ja rakenteet ovat hyvässä kunnossa ja rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukunnossa”, Hopsu totesi puheenvuorossaan.

Vihreiden valtuutetuista mm. Mari Anthoni kannatti kaupungintalon purkamista, ja uuden Espootalon rakentamista, mm. palvelemaan espoolaisten tarpeita paremmin. Anthoni kritisoi kaupungintalon purkamispäätöksen pitkittymistä ja piti tärkeänä, että Espoon keskuksen turvallisuutta ja viihtyvyyttä saataisiin vihdoin parannettua. ”Aivan sietämätöntä on ollut myös, että kiista yksittäisestä talosta on halvaannuttanut vuosikymmeneksi koko virastokeskuksen seudun kehittämisen. Alueen asukkaat, asiakkaat ja työntekijät odottavat ja ansaitsevat parempaa”, Anthoni perusteli.

Viidentenä valtuuston asialistalla oli Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomus vuosille 2017-2021. Mari Anthoni kiitti omassa puheenvuorossaan sitä, että Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä tulee valtuustokauden aikana tekemään valtuustolle esityksen Espoon hakemisesta UNICEFin Lapsiystävällinen kunta-malliin mukaan. ”Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Osallisuuden lisääminen, sekä kaikissa ikävaiheissa toteutettava ihmisoikeuskasvatus ovat oleellinen osa lapsiystävällisen kunnan toimintaa”, linjasi Anthoni. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj. Saara Hyrkkö kiitti repliikissään Anthonia hyvästä ja tärkeästä puheenvuorosta.

Omassa puheenvuorossaan koskien Hyvinvointisuunnitelmaa Hyrkkö jatkoi; ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on satsaus tulevaisuuteen. Se tarkoittaa laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta ja koulutusta sekä osallisuutta, mutta myös pahoinvointiin puuttumista ja matalia kynnyksiä avun äärelle.”

Hyvinvointisuunnitelman jälkeen käsittelyvuorossa oli asemakaavamuutos Lahdenpohja, alue 221800, 10. ja 17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti. Kaavassa vastakkain ovat Laajalahden natura-alueen sekä Elfvikin vanhan metsän suojeluarvot ja alueen sujuvat liikenneyhteydet, sekä asukkaiden pelko läpiajon lisääntymisestä Laajalahdessa ja Ruukinrannassa. Vihreiden valtuutettu Risto Nevanlinna toi puheenvuorossaan esiin niin Raide-jokerin, kuin rinnakkaistien rakentamisesta seuraavia vaikutuksia. ”Raide-Jokerin toteuttamisella on lieviä haitallisia luontovaikutuksia: Elfvikin vanhan metsän reuna-aluetta jää pieni pala raiteen alle. Kaupungin viranhaltijat ovat kuitenkin neuvotelleet asiassa hyvän kompromissin, minkä ansiosta niin ympäristöministeriö, ympäristökeskus, Uudenmaan ELY-keskus kuin Metsähallitus puoltavat kaavaa”, hän totesi. ”Rinnakkaistie olisi käytännössä mahdoton. Haitalliset vaikutukset luontoarvoihin olisivat liian suuret. Rinnakkaistien toteuttaminen edellyttäisi lisäksi luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista poikkeamislupaa.”, Nevanlinna jatkoi.

Asemakaavamuutoskäsittelyn jälkeen vuorossa oli Valtuustokysymys talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnista. Kaupunginhallitukselta saadun vastauksen mukaan toimialojen ja konserniesikunnan budjettivalmistelussa sukupuolten tasa-arvo huomioidaan yleisesti vaikutusarvioiden kautta. Kaupunginhallitus ei tällä hetkellä erikseen huomioi sukupuolten tasa-arvoa budjettivalmistelussa, vaan huomiointi on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan lausunnon mukaan enemmänkin jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa.

Valtuutettumme Helka Hosian, ja 64 muun valtuutetun jättämään Valtuustokysymykseen mikromuovin aiheuttamista haitoista ei oltu määräajassa saatu vielä Kaupunginhallituksen vastausta, joten kysymykseen palataan myöhemmin uudestaan.

Toiseksi viimeisenä asiana listalla oli valtuutettumme Henna Partasen, ja 26 muun valtuutetun Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa. Partanen teki Valtuustossa toivomusesityksen, jossa Valtuusto palauttaa Kaupunginhallituksessa käsitellyn aloitteen uudelleen käsiteltäväksi siten, että aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin, eli kustannusneutraalin, ruokajuomattoman vegaaniruoan tarjoamiseen Espoon kouluissa ryhdytään mahdollisimman pian, sekä selvitetään kustannukset sille, että vegaaniruokailmoituksen tehneille tarjottaisiin jatkossa myös ruokajuoma. Palautusesitys hyväksyttiin.

Viimeisenä asiana käsiteltiin Valtuustoaloite Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen turvallisuudesta. Aloitteessa kysytään, mihin toimiin Espoon kaupunki ja/tai kaupunginhallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen pysäkille Olarin suuntaan siirtyminen ei aiheuta vakavia vaaratilanteita. Vihreiden valtuutettu Mikki Kauste piti asiasta puheenvuoron, jossa esitti tärkeän huomion; ”Tämänhetkiset suojatiet ja alikulku sijaitsevat sellaisilla paikalla, että houkutus juosta tien yli epävirallisia reittejä pitkin on merkittävän suuri. Mahdollinen rakennettava aita vastaantulevien kaistojen väliin ei tule parantamaan perusongelmaa eli käyttökokemusta, eikä se tule pysymään tästä syystä kauaa ehjänä.”

Kauste jätti aloitteeseen liittyen seuraavan toivomuksen: ”Valtuusto toivoo että, Uusikummun koulun rakentamisen myötä selvitetään suojatiejärjestelyiden parantamista niin, että Merituulentien yli kulkeva suojatie sijaitsee Niittykummun metroaseman ulostulon kohdalla, ei kaukana sivussa.” Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.