Lampi Veera, Niittykumpu
HuK, opiskelija, 34

Olen hevosalan ja kaupallisen alan ammattilainen, nykyisin tosin humanistiopiskelija ja osa-aikainen lastenhoitaja, syntyperäinen espoolainen. Synnyin Tapiolaan, jossa myös vietin varhaislapsuuteni. Kouluni kävin Espoonlahdessa. Useamman vuoden elämä Keski-Euroopassa avasi silmäni näkemään monia asioita Suomessa ja Espoossa toisin kuin aiemmin. Muutettuani takaisin kotikaupunkiini halusinkin alkaa vaikuttaa kunnan toimintaan ja kehittymiseen asukkaan näkökulmasta. Ympäristö ja oikeudenmukaisuus ovat aina ollut minulle tärkeitä arvoja ja olen jo pienestä pitäen ollut elämäntapavihreä, vaikkei pyörän tai joukkoliikenteen käyttöä, matkustelemattomuutta, vaatteiden ja huonekalujen kierrättämistä sekä kotimaisten juuresten ja metsän antimien syömistä silloin kutsutukaan vihreydeksi vaan köyhyydeksi! Onneksi tajusin jo lapsena, että maailmassa on paljon kuluttamista tärkempiä asioita. En toki ole mallikansalainen ekologisen elämäntavan suhteen, mutta on helpompi luopua turhista asioista, jos niitä ei edes osaa kaivata. 

Rohkeutta on ottaa vastuu päätöksistään ja tarkastella ehdotuksia kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. Tämä pätee kaikkeen, mutta varsinkin peruspalveluiden yhteydessä tarvitaan uusia näkökulmia. Hoitoalan ongelmia ei ratkaista, jos ei huolehdita myös henkilökunnan hyvinvoinnista ja työolosuhteista. Kunnan on muistettava vastuunsa työnantajana! Samat ongelmat heijastuvat sekä hoitajan että hoidettavan hyvinvointiin. Niin vanhustenhuollossa kuin päiväkodeissakin on oltava tarpeeksi henkilökuntaa, yhden hoitajan niskoille ei saa kasata liikaa vastuuta ja huolta. Johtajuuteen tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta jokainen tietää kenen puoleen kääntyä vaikeissa tilanteissa. 

Kaikkien on saatava nauttia kulttuuritarjonnasta. Kirjastot kuuluvat lähipalveluihin, joiden on oltava kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Lapset, eläkeläiset ja kaikki siltä väliltä tarvitsevat kohtuuhintaisia ja ilmaisia kulttuurinautintoja, kuten teattereita, konsertteja ja näyttelyitä. Myös itse tekeminen on mahdollistettava. Miksei uusi teatteritalo voisi tarjota vierailunäytäntöjen lisäksi tiloja nuorten harrastusteatterille tai eläkeläisten näytelmäpiirille?

Joukkoliikenne kuuluu kaikille. Yhteydet Helsingin keskustaan toimivat lähes kaikkialta Espoosta. Mutta kaikki eivät halua matkustaa Helsingin niemelle. Myös Espoon sisäisiin linjoihin ja suoriin yhteyksiin muualle Pääkaupunkiseudulla on satsattava. Länsimetron suunnittelu ei saa johtaa siihen, että kaikki liikenne yhä enemmän johdetaan Helsingin niemen kautta. Kukapa ei ajaisi omalla autolla, kun Etelä-Espoosta kestää yli tunnin matkustaa bussilla Pohjois-Espooseen. Ja parhaassa tapauksessa joutuu menemään Helsingin kautta eli ostamaan seutulipun!