kauppatieteiden maisteri, 60 Mankkaa

Perheeseeni kuuluu IT-alan johtotehtävissä toimivan DI-aviomiehen lisäksi kaksi jo aikuista lasta, 34-vuotias liike-elämässä uraa luova tytär ja 24-vuotias teekkaripoika.  Oma monipuolinen työkokemukseni on kaupan alan erilaisista johtotehtävistä.

Harrastukseni: kesällä puutarhan hoitoa (tätä hieman harkitsin, jottei sekoitettaisi taannoisiin tekstiviestijuttuihin), mökkeilyä kaikkine hyötyliikuntoineen ja ravustuksineen.  Teen myös kotisivuja (ks. www.sappee-ohveno.fi). Musiikkia harrastan ympäri vuoden. Ruoanlaitto ja uusien ruokien kehittäminen kuuluu myös harrastuksiini Olen koonnut kaksi keittokirjaa, jotka ovat kustantajaa vailla lähes valmiit. Toinen kirja koostuu noin 120 lantturuokaohjeesta, toisen raaka-aineita ovat mm. sisäelimet, korvat ja koparat.

Kirjoittelen myös mielipidekirjoituksia, kun huomaan sen olevan tarpeellista. Kotiseutu- ja muukin yhdistystoimintaa teen vuoden ympäri.  Luonteeni on kuulemani mukaan sosiaalinen ja hyvin huumorintajuinen ja iloinen. Arvostan ihmisten erilaisuutta. Sanovat minua suvaitsevaiseksi ja päättäväiseksi, mutta hyvin yhteistyökykyiseksi. Minua on helppo lähestyä Olen luotettava ihminen, joka pitää sanansa!

Välitetään toisistamme!   Olen viime aikoina pannut merkille, että aivan vieraatkin ihmiset alkavat jutella usein kanssani. Sitten huomasin, että juttelu alkaa, jos otan iloisen katsekontaktin vaikka bussipysäkillä, hississä tai kaupan kassajonossa. Tunnelma vapautuu, ja keskustelu alkaa. Näinkin pieni ele on toisesta välittämistä, otan huomioon toiset.

Toisesta välittäminen ei usein maksa mitään, mutta se kerryttää hyvänolontunnetta ja luo turvallista ilmapiiriä.  Omalla esimerkillä on kantavaa voimaa! Ennalta ehkäisevään toimintaan on varattava enemmän resursseja.  Tämä asia tuntuu unohtuneen nykyelämässä. Korjaaminen tulee kalliimmaksi, kuin vahingon estäminen. Tästä esimerkkinä on vaikka lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ja huostaanottojen huikea lisääntyminen. 

Kunnat säästävät mielestäni väärässä paikassa, kun esim. kouluterveydenhuolto on ajettu lyhytnäköisesti säästösyistä alas. Koulujen liian suuret opetusryhmät heikentävät koululaisten hyvinvointia, ja koulussa viihtymistä. Pahimmassa tapauksessa seuraukset ovat kohtalokkaat, kuten viime aikoina on kauheita tapahtunut koulumaailmassa.

Oppilaiden hyvinvointiin käytetyt resurssit eivät ole meno, vaan investointi! Lapset, nuoret ja vanhukset, yhteiskunnan heikoimmat on helppo unohtaa, ehkä siksi, että sieltä ei tule ääniä.  Vanhusten arvokas loppuelämä ei saa olla vaipoissa nälkäisenä virumista ilman virikkeitä ja ihmiskontaktia.

Vanhempien liian kiireinen työelämä ja säästöt lasten ja nuorten ennalta ehkäisevässä toiminnassa kantavat nyt karvasta hedelmää Tätä minä vastustan. 

sirkka.lindroos(at)gmail.com  040 5527748