Jyrki Kasvi demokratiatyopajan alustuksessaan

Espoon Vihreät ovat ottaneet kantaa kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten tuen jatkamisen  sekä kaupunginosa- ja lähidemokratian puolesta. Tavoitteena on tehdä Espoosta Suomen avoimin kaupunki.

Demokratiaprojektissaan 2012 Espoon vihreät keräsi ideoita siitä, miten Espoo voisi toimia nykyistä avoimemmin. Esimerkiksi valmistelun ja päätöksenteon pyritään löytämään uusia ja entistä parempia keinoja parantaa vaikutusmahdollisuuksia.

Vaikuttavamman demokratian työpajassa keskiviikkona 8.2.2012 ideoitiin miten Espoo kaupunki voisi toimia vielä avoimemmin kuin tällä hetkellä, ja avata uusia väyliä vaikuttaa päätöksentekoon. Tavoitteena oli muotoilla konkreettisia, toteutettavissa olevia ehdotuksia jotka voivat tulla osaksi arkisia toimintatapoja. Muistio toimitettiin kaupungille:

 

 

Vaikuttavamman demokratian työpaja 8.2.2012
Muistio
Muistion kirjasi illan muistiinpanojen pohjalta Tony Hagerlund.
Espoon vihreä valtuustoryhmä järjesti 8.2.2012 Espoon valtuustotalolla seminaarin
asukasvaikuttamisesta ja demokratian kehittämisestä Espoossa.
Illan aikana jakaannuttiin kolmeen työpajaan. Yhdessä työpajassa arvioitiin nykyisiä
vaikutusmahdollisuuksia, toisessa pohdittiin asukasvaikuttamisen uusia muotoja ja
kolmannessa avoimuden lisäämistä valmistelussa.
Työskentelymetodina toimittiin siten, että kussakin työpajassa mietittiin
● Faktoja. Mitä kaikkea asiaan liittyy.
● Huolia. Mikä asiassa huolettaa.
● Ydinongelmat. Mitkä ovat keskeisimmät asiaan liittyvät ongelmat, joista käsin niitä voisi
myös ratkoa.
● Ratkaisuja. Millä tavoin ja mitä tehden huolia voidaan välttää ja ydinongelmia ratkaista.
Tähän muistioon on kirjattu työryhmien tulokset sellaisenaan. Espoon vihreät käyvät kevään
2012 aikana ideoita läpi ja työstävät esityksiä asukasdemokratian parantamiseksi. Muistio
toimitetaan myös kaupunginsihteeri Mari Immoselle otettavaksi huomioon kaupungin omassa
valmistelutyössä.
Asukasvaikuttamisen uudet muodot
Faktat:
1. Kanavia on paljon
2. Osallistujien moninaisuus → paljon näkökulmia
3. Suomenojalla on kokeiltu varhaista kommentointia
4. Espoo halunnut kehittää asukasvaikuttamista (mm. asukasraadit kirjastoissa)
5. Kaupunki maksaa tukea poliittisille ryhmille
6. Selankissa (Suur-Espoonlahden alueella toimiva yhdistys johon kuuluvat jäseninä muut
alueen yhdistykset) mukana kaikki paikalliset yhdistykset
7. Espoossa paljon muuttoliikettä ja väliaikaista asumista, mm. opiskelijoita
8. Halutaan vaikuttaa itseä koskeviin asioihin
Huolet:
1. Virkamiehet ja poliitikot eivät ota viestiä vastaan
2. Ovatko katselmukset ym. tilaisuudet vaikuttavia
3. Pitkälle valmisteltua on vaikea muuttaa
4. Standardiratkaisut jäykistävät toimintaa, esimerkkinä Bodomin pyörätie
5. Nuoret aktiivisia netissä, mutta pinnallista tietoa → miten vähemmän tietoiset voivat
vaikuttaa
6. Asuinalueet erilaisia, toimiiko samat menetelmät
7. Onko heikko-osaiset, syrjäytyvät mukana päätöksenteossa?
8. Turvallisuus- ja esteettömyyskävelyjä ei tehdä yhdessä → esimerkki lokeroitumisesta
9. Monella kylällä ei ole edustajaa päätöksenteossa
10. Asukasfoorumeista erilaisia näkemyksä toimivuudesta
11. Onko asukasfoorumit resurssoitu riittävästi?
12. Onko resurssoinnista tietoa? Monia tahoja tuetaan vähän, mutta tiedetäänkö ketkä ovat
äänessä? Keitä pitäisi kuunnella?
13. Suuri osa ihmisistä ei kuulu järjestöihin, vaikuttamistarve tulee kerran elämässä.
14. Pyörätien linjaus vie enemmän huomiota kuin moottoritien (siis helposti keskitytään
pieniin yksityiskohtiin ja isot linjaukset menevät huomaamatta)
15. Asenteellista tietoa esitylistoissa
16. Nurinkurinen sopimuskulttuuri – onko asia jo sovittu?
17. Paikallisylpeys kaupungin kannalta huono?
18. Asukasfoorumeissa ei ole jatkuvuutta, kaavoituksen ym. seurantaa, vaan
tapauskohtaisia käsittelyjä
19. Liikaa foorumeita: asukasraadit, -neuvottelukunnat, ja -foorumit + hyvinvointityöryhmä.
Hajautuuko? Tarvitaanko niin monta?
20. Lokeroituminen + vastaaminen
Ydinongelmat:
1. Valmistelussa asukasvaikuttamisen ajoitus: voidaanko aloittaa alusta kun on jo
suunniteltu
2. Kaikki osalliset prosessiin alusta lähtien kiinni
3. Suunnitteluprosessi on liian lineaarinen -> tarvitaan verkostoitunut ja jatkuva
suunnitteluprosessi
4. Alamaiskulttuuri
5. Isot asukasmäärät → yhteys luottamushenkilöihin heikkenee
6. Espoon sivujen haku ei toimi
7. Kaikki päätöksentekoryhmät ilman vammaisia
8. Onko yhteisöllisyyttä asuinalueilla?
9. Ideat törmää byrokratiaan
10. Mikä on Espoon asukas? Miten arvot ovat aistittavissa?
11. Päätöksentekoa vaikea ymmärtää → ei osata vaikuttaa oikeaan aikaan ja oikeassa
paikassa
Ratkaisut:
1. Planning alerts, tekstiviestipalvel. Asukkaat voisivat saada tiedon asioita, joista ovat
ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita tai ne liittyvät heidän asuinalueeseensa.
2. Demokratiatilat eri puolilla, isot ilmoitustaulut marketeissa esittelemään paikallisia
hankkeita.
3. Kolme näkökulmaa: kansalaiset, hallinto ja markkinapuoli → konfliktinratkaisu
toimimaan, järjestösektori
4. Uusien käytäntöjen, kannanottamisen valtavirtaistaminen
5. Lomake käsinkirjoitettuna asukasyhdistyksille
6. Kaikkien ryhmien huomioiminen palveluja kehitettäessä
7. Työntekijöillä oma työ + kehittäminen, joka sisältää asukkaiden kuuntelemisen
8. *Asukasfoorumeissa paljon aikaa keskusteluille, mutta tarvitaan väliaikoja ym
epävirallisille keskusteluille
9. Kirjastot demokratiatiloina, hankkeiden esittelyä ja muuta toimintaa.
10. Tilaisuudet ihmisten luo
11. Pyöreän pöydän ritarit entresseen
12. Oma kylä on kotiseutu
13. Kaupunginosavaltuustot tai asukasneuvostot, alueneuvottelukunnat
14. Asukkaiden oivallus → näkyviin
15. Otetaan huomioon ketkä vaikuttavat ja mihin
16. Kriittisen tiedon kurssi: miten tieto on tuotettu, asukastiedon läpikäynti
17. Tervetuloinfopaketti uusille tulijoille: mistä sat tietoa, joku toivottamaan tervetulleeksi.
18. Ikäihmisten työpajat vahustentaloihin, esimerkiksi Finnoo-projektista
19. Kaupunginjohtajan kuuleminen on käytössä
20. Asukkaiden ja asukasyhdistysten oltava aktiivisempia
21. Päätöksistä “koeäänestykset” suuraluetasolla (esim. yhden alueneuvottelukunnan
toiminta-alueella)
22. Paikallisten tilojen ja ryhmien tukeminen, vasta kun tehdään yhdessä, niin siinä alkaa
tapahtua.
Nykyisten vaikutuskeinojen arviointi
Faktat:
1. Asukasfoorumit eivät toimi kaikkialla
2. ”Valta” avoimeksi
3. Tietoa on rajallisesti, ei anneta/saada
4. Forumit vieraita
5. Vain pieni määrä osallistuu (mihin tahansa)
6. Yritystä on ollut
7. Kaupunki on petrannut omia asukasiltojaan
Huolet:
1. Ei koeta että vaikutetaan
2. Ei oteta vakavasti
3. Liian monipolvinen ketju (asukasyhdistyksissä)
4. Asukasraadit ja -foorumit päällekäin?
5. Kaupunki haluaa ohjata vapaaehtoisuutta. Paternalismista eroon.
6. Pohjaavat liikaa nettiin
7. Kuntalaisten tasa-arvo → osa foorumeista toimii, osa ei
8. Miten organisoitua teemakohtaisesti
Ydinongelmat:
1. Tieto ei kulje (valmistelu-kuntalainen)
2. Vapaaehtoisten ”aktiivien” energia menee rutiineihin
3. Palautteen, lausuntojen ja kirjelmien vaikutus on pieni tai epäselvä (ei tiedetä mikä
niiden vaikutus on ollut, silloinkin kun ne ovat vaikuttaneet päätöksentekoon)
4. Tilavuokriin menee yhdistysten rahoista iso osa
5. Kaupunki ei rahoita
6. Tieto suodattuu matkalla
7. ”Projektitalous” ja ohjaaminen rahalla
8. Miten valitaan foorumin jäsenet? Rajattu näkymä
9. MIten pästä alkuun kun haluaa vaikuttaa?
10. Soster asiat jäävät sivuun → hankala päästä käsiksi
Ratkaisut:
1. Palataan alueneuvottelukuntiin (parannettuna)
2. Kaupungin kautta ”yhdyskuntatyöntekijä” tukemaan toimintaa
3. Alueneuvottelukunnat yhdistysten ”koordinoijaksi”?
4. Ilmaisia tiloja järjestöille
5. Asukaskokouksien viestintä kaupungin tuella
6. Jos asukasfoorumeihin ”valitaan”, pitää rakentaa toimiva tiimi
7. Saadaan rakennettua yhteisöllisyyttä
8. Kaupunki maksaa kulut, asukkaat tuovat sisällön
9. Tukea viestintään
10. Enemmän asukasraateja
11. Nettikeskustelut avuksi
12. Vammaisneuvoston hyödyntäminen
13. Finnoo-vision soveltaminen
a. Asukastilaisuuksien konseptoinnit
b. Politiikkaa asukasiltoihin
Avoin valmistelu ja poliittiset virkamiesvalinnat
Faktat:
1. Päätöksenteko ei ole avointa, asiakirjat tulevat liian myöhään
2. Luottamushenkilöiden rooli heikko, voi vain hylätä tai hyväksyä
3. Koko ajan kehitetään, on tehty töitä avoimuuden parantamiseksi
4. Asiat on seurattavissa, asukkaankin näkökulmasta
5. Ei ole poliittisesti tasapuolinen johto → vaikuttaa valintoihin valmistelussa
6. Paljon tapahtunut avoimuudessa (virkamiehet vastaavat kysymyksiin
kaupunkisuunnitteluvirastossa)
7. Tiedotus parantunut kaupsun vireillä olevista asioista
8. Kaavoitus on avoin prosessi
9. Helsingissä asukastalot
10. Nettisivut huonot → uudistettava espoo.fi
11. Otetaan kantaa lähiympäristön asioihin
Huolet:
1. Mikä on päätösten perimmäinen tavoite, miten saadaan valmistelun taustat avoimesti
esille?
2. Riippuu poliitikosta miten toimii, voisi myös itse kehittää omaa toimintaansa yhteistyössä
asukkaiden ja virkamiesten kanssa
3. Osa toimii ja osa ei – kaikki ei huonosti
4. Lautakunnassa ei voi tehdä aloitteita
5. Asukkaat kokevat epäluottamusta järjestelmää kohtaan
6. Toimijoiden välinen yhteistyö ei aina toimi
7. Olisiko kaupungintalon purkupäätös tekemättä jos olisi pormestarimalli?
Ydinongelmat
1. Asukkailla ei ole tietoa mitä ollaan tekemässä → ei osata etsiä tietoa
2. Suora kanava päätöksenteon ja ihmisen välillä puuttuu
3. Liika liike-elämän ehdoilla toimiminen
4. Sopimuskulttuuri piilossa
5. Alamaiskulttuuri
6. Valmistelu tehdään salassa, kuntalainen ei pääse käsiksi, ei edes luottamushenkilö
7. Lait ja säännöt rajoittavat asukastoimintaa (esim. koulun keittiöiden käyttö)
8. Luottamushenkilöiden työmäärä on suuri
9. Oman viestin perille saaminen vaikeaa (virkamiehelle, luottamushenkilölle)
10. Lautakunnassa ei ole alueen tuntemusta (esim. Pohjois-Espoo)
11. Avoimuuden tahtotila puuttuu virkamiehiltä?
12. Vuorovaikutusta tarvitaan, sähköposti ei riitä
Ratkaisut:
1. Palautetta on kerätty, mutta ei voida hyödyntää, koska ei tiedetä milloin on käsittelyssä
2. Tarvitaan hälytys – voi ilmoittautua oma-aloitteisesti seuraamaan tietyn alueen tai
aihepiirin asioita
3. Pormestarimalli
4. Asukasyhdistyksiltä voisi kysyä etukäteen kantoja valmisteltavaan asiaan
5. Etukäteen seminaarit asukkaille – luottamushenkilöille
6. Kaupsun kokoukset avoimiksi tai nauhoitetaan
7. Esteettisyys- ja esteettömyystietoa ja kokemusta päättäjille
8. Valtuustolle se valta mikä kuuluu
9. Lisää resursseja asukasdemokratiaan
10. Kansalaiset voisi pakottaa tiedon avoimeksi
11. Enemmän hyviä asioita, onnistumisia esiin
12. Vaihtoehtojen seuraukset päätöksenteon pohjaksi
13. Kirjastot demokratiatiloiksi + ostarit + yhteispalvelupisteet
14. Kaikki valmisteluaineisto nettiin
15. Kartta jossa vireillä olevat asiat (maankäyttö, palvelut)