Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa melko kevyt lista. Muun muassa toimeenpannaan valtuuston Länsimetron jatkopäätöstä ja vastataan ja tilintarkastajan huomioihin. Tässä lista avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Suomenojan satama -case ei ole listalla, vaikka sisäisen tarkastuksen tai ainakin alustavien tulosten piti valmistua viikolla 42. Viimeistään seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen asia on tuotava.

– Valtuustokysymys tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta sekä salasanojen vaihdosta (Kv-asia)

Seppo Huhdan (ps) ja 11 muun valtuutetun kysymys, jonka syynä on kesäinen uutisointi siitä, että salasanojen vaihdosta koituu Espoossa vuositasolla 200 000 euron kustannukset. Työasemien kokonaiskustannukset ovat reilu 10 me/vuosi.

Vastauksessa todetaan, että kaikkia ICT-kustannuksia on parin viime vuoden aikana käyty läpi ja haluttu tehdä läpinäkyväksi. Salasanojen uusimisesta koituvista kuluista on viestitty kaupungilla sisäisesti, jotta löydettäisiin keinot, joilla jokainen työntekijä voi kustannuksiin vaikuttaa.

Tietoisuuden lisäämisen ohella tavoitteena on, että kullakin käyttäjällä olisi vain yksi salasana. Käytössä on osittain niin vanhoja järjestelmiä, että ne eivät tähän taivu, mutta asia otetaan huomioon uusissa järjestelmissä ja vanhoja järjestelmiä korvattaessa.

Kaupungissa on otettu käyttöön tänä keväänä uusi ICT-palvelunhallintajärjestelmä, joka automatisoi monia kaupungin ICT-palveluprosesseja ja tekee niistä enemmän toimittajariippumattomia. Tähän järjestelmään tullaan rakentamaan palvelu, jolla esimies voi resetoida alaisensa salasanan ilman palvelun toimittajaa.

Lopuksi todetaan, että salasanojen unohteleminen ei ole vain espoolainen ongelma. Saman asian kanssa painiskelevat sekä julkisen että yksityisen puolen organisaatiot, joiden kanssa on käyty benchmarking-keskusteluja.

Hyvä, että kustannuksia tehdään läpinäkyviksi niiden alentamiseen on etsitty keinoja. 200 000 euroa voisi käyttää fiksumminkin. Olemme vaatineet ICT-kokonaisuuden parempaa hallintaa, koska se on iso kuluerä kaupungin budjetissa. Helsingissä kaupunginhallituksen alle on perustettu erillinen tietotekniikkajaosto. Samaa olemme esittäneet Espooseen, toistaiseksi laihoin tuloksin.

– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 29.9.2014 (§ 265) kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikan hyväksymisestä

Päätösesitys on, että kaupunginhallitus jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Päätös on luonteeltaan ns. periaatepääöts, johon ei voi kuntalain 91 §:n mukaan hakea oikaisua.

– Yhteistyösopimuksen hyväksyminen kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelman toteuttamiseksi vuosille 2015 – 2018

Esitetään hyväksyttäväksi sopimus, Espoon kaupungin vuosittainen rahoitusosuus 84 000 euroa maksetaan konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikön rahoista.

Ensimmäinen sopimuskausi päättyy vuoden lopussa ja jatkoa esitetään samalta pohjalta.

Ohjelman teema uudella sopimuskaudella on ”Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet” ja se jakautuu seuraaviin alateemoihin:

–       Asuinalueiden ja rakennetun ympäristön kehittäminen
–       Hyvinvointi- ja kulttuuripalveluiden kehittäminen
–       Kaupunkilaisten osallistuminen ja kansalaisaktivismi
–       Kaupunkirakenne, liikenne ja kestävät energiaratkaisut
–       Kaupunkitalous ja metropolialue elinkeinoympäristönä
–       Maahanmuutto ja monikulttuurisuus
–       Metropolialueen hallinnan uudet muodot
–       Muuttuva kaupunkiympäristö ja kaupunkiluonto
–       Palvelujen tuotanto älykkään kaupungin kontekstissa (Smart City)
–       Metropolialueen kansainvälinen vertailu ohjelman teemojen puitteissa

Espoossa ohjelmakokonaisuudella tuetaan Espoo-tarinan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tarpeita ja toimintaa. Espoossa tämän ohjelman tutkimustoiminta on erityisesti kohdistunut kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen, tilakeskuksen ja sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen tehtäväalueille.

Sopijaosapuolina ovat Espoon kaupungin lisäksi Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hanken Svenska handelshögskolan, Yrkeshögskolan Arcada, Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK, LAUREA-ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Lahden kaupunki, ympäristöministeriö sekä valtionvarainministeriö.

Ohjelman puitteissa tehdään tärkeää tutkimusta Helsingin seudun kehittämiseksi. Yhteistyö on ätrkeää myös oppilaitoksille, ohjelmassa on tehty runsaasti mm. opinnäytetöitä.

Olennaista on, että tutkimustulokset eivät hautaudu tieteellisiin julkaisuihin vaan hyödyntävät käytännössä kuntien toimintaa. Tuloksista pitäisi myös viestiä tehokkaammin ja tämä onkin asetettu tulevan ohjelmakauden tavoitteeksi.

Metropolikysymykset ovat Helsingin seudun kuntauudistuskeskustelun ytimessä, mutta yhteistä tahtotilaa ei tahdo löytyä. Helsingin ja Tukholman metropolivertailun keskeinen johtopäätös on, että Tukholmassa yhteinen tahtotila on löydetty jo vuosikymmeniä sitten, kun taas Helsingin seudulla vannotaan edelleen vapaaehtoisuuden nimeen. Vapaaehtoisuus on hyvä asia sinänsä, mutta päätöksenteon kannalta se tarkoittaa, että vaikeat asiat jäävät ratkomatta, eikä päätöksiä useinkaan tehdä avoimesti ja demokraattisesti.

– Länsimetro Oy:n osakassopimuksen lisäyksen hyväksyminen sekä osakkeiden merkintä

Esitetään hyväksyttäväksi osakassopimuksen lisäys ja merkittäväksi Länsimetron osakeannissa Espoon aluetta koskevia B-sarjan osakkeita 350 kappaletta hintaan 350 000 euroa ja Sammalvuoren varikkoa koskevia V-sarjan osakkeita 50 kappaletta hintaan 50 000 euroa.

Tämä on valtuuston metropäätöksen toimeenpanoa konsernijaostossa tehdyn päätöksen mukaisesti. Eli halutaan toteuttaa Länsimetron jatko ensisijaisesti nykyisen metroyhtiön Länsimetro Oy:n toimesta. Osakassopimuksen muutos edellyttää, että myös Helsinki hyväksyy sen.

– Selvitys vuoden 2013 tilintarkastusmuistion havainnoista

Tilintarkastaja:
Talousarviossa ei saa olla kohdistamattomia eriä (vuoden 2014 talousarviossa oli 10 me tällaista säästötarvetta).

Vastaus:
Tuottavuuserää ei ollut kohdistettu toimialoittain tai sitovuustasoittain koska ilmassa oli monia epävarmuustekijöitä (mm. valtion rakennepaketti, valtionosuusuudistus, metropolihallinto ja sote-uudistus) ja koska keväällä oltiin tuomassa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma sekä tarvittavat talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistukset valtuuston käsittelyyn. Maaliskuussa hyväksytyn tasapainotus- ja tuottavuusohjelman myötä toimintakate parani 23,3 milj. euroa.

Tätä toimintatapaa kyseenalaistimme vahvasti neuvotteluissa. Nyt saatiin vahvistus sille, että näin ei voi toimia jatkossa.

Tilintarkastaja:
Kaupungin sopimusten rekisteröinnissä on puutteita, mikä vaikeuttaa sopimusten noudattamisen seurantaa.

Vastaus:
Sopimusrekisterissä on tällä hetkellä yhteensä noin 3 100 voimassa olevaa ja noin 2 900 päättynyttä sopimusta. Lisäksi valmisteilla on vajaa 300 sopimusta. Sopimusrekisterin uudistaminen on parhaillaan vireillä. Uusi entistä käyttäjäystävällisempi ja tehokkaampi versio on tulossa tuotantoon tämän vuoden loppuun mennessä.

Melkoista byrokratiaa ja tiedonhallintaa tämäkin. Toivottavasti saadaan sujuvat systeemit, jotta tehtyjä sopimuksia voidaan tehokkaasti myös seurata. Olennaista on tässäkin päätöksenteon avoimuus, läpinäkyvyys ja seurattavuus. Sopimusten määrä lisääntyy, kun kuntakonserni laajenee ja palveluita ostetaan yhä enemmän myös ulkoa. Avainasemassa on hyvä johtaminen.

Tilintarkastaja:
Konsernivalvonnan osalta oli puutteita muun muassa konserniyhteisöjen kaupungille toimittamien tietojen oikeellisuuden valvonnassa.

Vastaus:
Huomio koskee pääosin Espoon Asunnot Oy:n konsernitilinpäätöstä, jota ei ollut laadittu. Espoon Asunnot Oy:n konsernitiedot puuttuivat myös Espoon kaupungin konsernitilinpäätöksen omistuksia kuvaavista liitetiedoista. Espoon Asunnot Oy:n ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä, mutta yhtiön tilinpäätöksen liitetietosivu  tullaan jatkossa sisällyttämään konsernitilinpäätökseen. Jatkossa tietoihin lisätään myös Espoon Asunnot Oy:n vieraan pääoman osuus yhdistelemättä jätettävistä yhteisöistä.

Tästä herää kysymys, miksei tehdä niin kuin tilintarkastaja esittää.

Tilintarkastaja:
Tilinpäätöksen liitetiedoissa kuvatuista taloudellisista vastuista puuttuvat maankäyttösopimuksiin pohjautuvat velvoitteet yhdyskuntatekniikan rakentamiseen siltä osin, kuin kyse on kaupungin jo saamista sopimuskorvauksista tai sopimuksista, joiden perusteella kaupunki on vuoden 2013 aikana sitoutunut rakentamiseen. Näiden arvo tilinpäätöshetkellä oli saadun selvityksen mukaan n. 139 milj. euroa.

Vastaus:
Kaupungin jo saamat sopimuskorvaukset 99,4 milj. euroa sisältyvät taseen vieraan pääoman erään Saadut ennakot. Koska summa sisältyy varsinaisiin tilinpäätöslaskelmiin, sitä ei ole enää esitetty liitetiedoissa. Liitetiedoissa on ilmoitettu vain tietoa, mikä ei itse tilinpäätöslaskelmista ilmene. Tuleviin tilinpäätöksiin liitetietojen sisältöä täydennetään maankäyttösopimusten osalta.

Tämä on tärkeää. Maankäyttösopimustulojen seuraaminen on olennaista, kun useita infrahankkeita perustellaan nimenomaan sillä, että ne eivät maksa kaupungille mitään, koska rahoitus tulee maankäyttösopimustulojen kautta. Pidän tätä retoriikkaa arveluttavana, koska kyllähän kaupunki infrahankkeen joutuu rahoittamaan ja maankäyttömaksujen realisoituminen nähdään vasta sen jälkeen. Esimerkiksi Turveradantietä ja Turunväylän liittymää rakennetaan jo, eikä vielä ole täsmällistä tietoa, tulevatko maankäyttömaksut aikanaan kattamaan kaupungille syntyneet kulut.

Lisäksi selostuksessa todetaan hakematta jääneen opetustoimen valtionavustuksen osalta, että vastausta ei ole, sillä asian käsittely on valtuustossa kesken. Valtuusto päätti toukokuussa tarkastuslautakunnan esityksestä:

”myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueen johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1 – 31.12.2013 lukuun ottamatta sivistystoimen johtajaa ja suomenkielisen opetustoimen johtajaa, joiden osalta päätöksentekoa vastuuvapauden myöntämisestä lykätään siihen asti, kunnes on selvitetty vuosille 2014 – 2015 kohdistetun harkinnanvaraisen avustuksen hakematta jättämisestä kaupungille aiheutunut mahdollinen taloudellinen vahinko,”

”kehottaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin valtionavustusten hakemisprosessin ja valvonnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle ja raportoimaan asiasta valtuustolle.”

Asia on tarkastuslautakunnassa työn alla, joten kaupunginhallituksen ei ole tässä vaiheessa tarpeen puuttua asiaan. Silti on hyvä kuulla, millä aikataululla edetään.

– Kaupungin omistamien Swinghill Oy Ab:n osakkeiden myynti

Swinghill Oy Ab:n toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan vuokrasopimuksella hallita Espoon Nuuksiossa sijaitsevan Swinghill ‑nimisen laskettelurinteen maa-alueet, parkki- ja muine lähialueineen sekä huolehtia pujottelurinteen toiminnasta kuten kaikenlaisten urheilu-, yleisö-, asiakas- ja viihdetilaisuuksien järjestämisestä.

Espoon kaupunki hankki yhtiön osakkeita vuonna 2 000 osakeannilla. Tuolloin kehitettiin Espoon Solvallassa sijaitsevan laskettelurinteen toimintaa ja se jatkuvuutta. Laskettelurinteen peruskorjaamisen, ylläpidon ja taloudellisen toiminnan turvaamiseksi perustettiin osakeyhtiö Swinghill Oy Ab ja Espoon kaupungin merkittäväksi suunnattiin osakeanti.

Yhtiön tilinpäätös on viimeksi vahvistettu 26.9.2014. Sen perusteella yhden osakkeen arvoksi tulee 389,43 euroa (kaupungin omistamien osakkeiden 134 kpl arvo on yhteensä 52 183,62 euroa).

Kaupunki luopuu omistuksesta, koska laskettelurinteen ylläpito ei ole kaupungin ydintoimintaa. Asiasta on päätetty konsernijaostossa yksimielisesti.

– Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi (Kv-asia)

Fred Granbergin (rkp) ja 18 muun kysymys, johon ei vielä ole vastausta.