“Joka kerta kun budjettiesitys on tullut, se on sisältänyt opetukseen kohdistuvia leikkausehdotuksia. Näitä olemme onnistuneet torjumaan”, vastaa Inka Hopsu, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja.

Espoossa on pidetty päivähoidon ryhmäkoot pieninä, sekä estetty peruskoulun ja lukion isot tuntiresurssisäästöt, jotka OAJ:n laskelmien mukaan olisivat vastanneet kuuden uuden koulun pyörittämistä entisellä budjetilla. Vihreät ovat puolustaneet myös avustajaresurssia, tokaluokkalaisten oikeutta iltapäiväkerhopaikkaan ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta.

“Espoon opetuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne on onnistuttu pitämään yhä keskivertoa paremmalla tolalla. Pisa-tuloksemme ovat valtakunnan parhaita, ja monia maan hallituksen kunnille sallimia leikkauksia palveluista ei Espoossa onneksi toteutettu. Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta äänestettiin valtuustossa, ja saimme siinäkin niukan torjuntavoiton”, Hopsu iloitsee.

Kunnissa, joissa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on luovuttu säästösyistä, on ajauduttu ojasta allikkoon, kun lapsen tuttua ryhmää ei olekaan onnistuttu säilyttämään ja järjestelyt ovat olleet monimutkaisia. “Voi olla, ettei niitä tavoiteltuja säästöjä ole juurikaan tullut”, Hopsu pohtii.

Koulu- ja päiväkotitilojen tilanne on huolestuttava. Uusia oppilaspaikkoja tarvitaan. Investointilistalla on kymmeniä kouluja ja päiväkoteja, joissa on sisäilmaongelmia. “Joskus voi olla järkevämpää rakentaa uusi koulu”, toteaa Hopsu. “Hätäväistötilanteista on opittu, että korjaamatta jättäminen on kaikkein kalleinta.”

Tapiolan vihreiden varapuheenjohtaja Noora Koponen tunnetaan erityislasten puolestapuhujana. Avustajamäärät ovat vähennysuhan alla, ja esimerkiksi Lakelan päiväkodin autististen lasten ryhmää ollaan lakkauttamassa. “Integroidussa opetuksessa lasta ei aina kyetä kohtaamaan yksilönä”, Koponen harmittelee.

Ehdotus kahden ruotsinkielisen koulun lakkauttamisesta kuohuttaa tunteita. Suunta näyttäisi olevan kohti isoja yksikköjä ja harvaa ruotsinkielisten koulujen verkkoa.

“Ei ole varmuutta ruotsinkielisten määrän absoluuttisesta vähenemisestä Espoossa, eikä kaikkien ruotsinkielisten koulujen sulkeminen Pohjois-Espoossa vaikuta järkevältä ratkaisulta. Ruotsinkielinen opetus on monille perheille, myös suomenkielisille, mielenkiintoinen vaihtoehto”, uskoo svenska rum -lautakunnan jäsen Hanna Paatero.

Hopsun huoli kohdistuu erityisesti heikoimpiin oppilaisiin. “Ei voi tuijottaa pelkästään Pisa-tuloksia. Hyvinvointi on monen asian summa”, hän toteaa.

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittaja Tanja Petrell. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä