Kulttuurilautakunnassa on tällä kaudella oltu hämmästyttävän yksimielisiä siitä, mihin rahoitusta jaetaan. “Lastenkulttuurin tukeminen on erityisen tärkeä panostuskohde. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! mahdollistaa kaikille koululaisille kulttuurin kokemisen,” sanoo Teresia Volotinen.
Suomi 100 -juhlavuonna asutuskeskukset saavat tukea paikallisten tapahtumien järjestämiseen alueen asukkaille. Vihreät haluavat edistää asukkaiden ja järjestöjen omaehtoista toimintaa tarjoamalla tiloja ja helpottamalla lupa-asioita. Volotisen sydäntä lähellä ovat kirjastot kaupunkilaisten elävinä olohuoneina. Hän korostaa lähikirjastojen merkitystä kauppakeskuskirjastojen rinnalla. Kirjastojen tulee olla kaikkien saatavilla.
“Espoon Vihreille on tärkeää löytää uusia ratkaisuja matalan kynnyksen kulttuuritapahtumiin ja kulttuurin kokemiseen arjessa. Tuloerot eivät saa vaikuttaa kulttuuri- tai kirjastopalveluiden käyttöön.”
Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittaja Satu Soitula. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä
Minulla on vaikeuksia päättää ketä äänestäisin, sillä tuntuu, että juuri kukaan vihreistä ehdokkaista ei puolusta korkeatasoisten kulttuuri- ja taidekokemusten tuomista kaupunkilaisten ulottuville esimerkiksi huolehtimalla siitä, että Espoo saisi oman teatteritalon.
Paikalliskulttuurin tukeminen on toki hyvä asia, mutta ilman innostavia esimerkkejä ja uusia vaikutteita paikallinen toimintakaan ei pidemmän päälle pysy elossa.
Myös kulttuurin harrastaminen yleisönä, ei vain puuhastelijana, pitäisi ottaa huomioon.
Moi, olen toiminut viime vaalikauden Vihreiden edustajana Espoon kaupunginteatterisäätiön hallituksessa, jossa olemme yhteisesti koko hallitus tehneet kovasti töitä teatterin uusien tilojen eteen. Kulttuuriin panostamisen puolesta puhuminen on ollut Espoossa vastatuulessa sekä taloudellisesti hyvinä ja vaikeina aikoina. Liian usein syntyy tarpeetonta vastakkainasettelua, jossa vaikkapa panostukset koulutukseen tai vanhusten hoitoon asetetaan vastakkain kulttuurin kanssa. Kaupungin talous ei ole nollasummapeliä sen yksiköiden välillä. Kulttuuriin panostaminen on tutkitusti yksi parhaista tavoista edistää hyvinvointia ja jopa yksi keinoista ennaltaehkäistä sairastavuutta.
Kulttuurin investointien sisällä teatteritalo kilpailee kirjastojen peruskorjausten ja uusien kirjastohankkeiden välimaastossa. Teatterihankkeen arvo kaupungille on pitkään ollu tunnustettu ja tunnistettu, mutta valitettavan pitkään sille on etsitty sopivaa muotoa ja oikeaa ajoitusta. Eikä sitä myöskään synny, mikäli sen edistämistä ei arvovalintana priorisoida korkealle.
Vihreät ovat tehneet aktiivisesti ja runsaasti työtä kulttuurin eteen: lähikirjastoverkoston toimivuuden, teatterin tulevaisuuden, paikallisen kulttuurin syntymisen, paikallisten kulttuuriorganisaatioiden ja ryhmien toimintaedellytysten eteen. Ymmärrämme, että korkeakulttuuri, kaupunkikulttuuri ja ruohonjuuritason kultttuuritoimijat toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Yhteistä kaikille on se, että niiden yleisönä ovat espoolaiset kuntalaiset. Ja tässä onkin kunnan erimuotoisten kulttuuritoimintojen olemassa olon ydin. Yhdessä ne muodostavat sen alusta, jolla luodaan espoolaista identiteettiä ja kokoaan suurempia elämyksiä kaikille.
Kynnyksen kulttuuripalvelujen kulutukselle pitää olla matala, mutta kulttuuritoimijoilla täytyy olla vapaus luoda itsensä näköistä, korkeatasoisia ja espoolaiselle yleisölle kiinnostavia elämyksiä.
Tässä on tavoite siihen kuinka rakennetaan espoolaista identiteettiä ja kulttuuria tulevaisuudessa.
Antti Brunni
Espoon vihreiden varapuheenjohtaja
Espoon kaupunginteatterisäätiön hallituksen jäsen