Espoon Vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2012-2017

Vihreä metropoli – päätöksenteon uudet tuulet

Metropolialueelle kaksitasoinen päätöksenteko

Espoo on vahva ja elinvoimainen kaupunki. Metropolialue tarvitsee silti selkeän ja demokraattisen päätöksentekojärjestelmän nykyisten kuntayhtymien sijaan. Nykyisten kaupunginvaltuustojen lisäksi metropolialue tarvitsee oman metropolivaltuuston, jonne alueen asukkaat saavat valita edustajansa suoraan vaaleilla. Metropolivaltuustolle on annettava todellista päätösvaltaa ja oma budjetti. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen edellyttävät yhteistä päätöksentekoa.

Avoin päätöksenteko ja paikallisdemokratia

Vihreässä kunnassa päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumattomiin eivätkä hyvät ideat juutu byrokratiaan. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa. Päätöksentekoprosessit ovat avoimia ja päätösten pohjaksi valmistellaan useita vaihtoehtoja. Päättäjien sidonnaisuudet ovat julkisia. Tieto- ja viestintäteknologialla täydennetään kuntalaisten palveluja.

 

Vihreä Kaupunki

Kaupunki on kaavoitettava viisaasti

Haluamme tiiviin, eheän, esteettömän ja ekologisen kaupunkirakenteen, jossa palvelut ovat lähellä, joukkoliikenteen käyttö on vaivatonta ja kävely- ja pyöräteitä on riittävästi. Jättimarketteja ei tarvita lisää, vaan lähikauppoja kivijalkoihin. Kaupunkia halkovien liikenneväylien oheen ja osin päällekin tulee rakentaa asuntoja, toimitiloja ja puistoja, jolloin vierekkäisistä keskuksista muodostuu mielekäs, virikkeinen, värikäs, yhtenäinen ja ihmiselle sopiva kaupunki.

Parempaa rakentamista

Otamme käyttöön uuden teknologian ja osaamisen ekologisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa sekä korjausrakentamisessa. Aurinkolämmön ja -sähkön tuotanto otetaan huomioon sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Kaikessa rakentamisessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota laatuun. Kaupunki huolehtii siitä että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä.

Satsaamme lapsiin

Päiväkotien lisäksi myös alakoulut ovat mahdollisimman lähellä koteja, ja jokaisen pienen oppilaan koulumatka on turvallinen. Avointen päiväkotien, asukaspuistojen ja kerhojen palveluverkko pitää saada ulottumaan kaikille alueille ja kaikkien perheiden ulottuville. Uusien päiväkoti- ja koulurakennusten suunnittelussa on otettava entistä enemmän huomioon käyttäjän näkökulma ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Rakennusten tulee olla toimivia, terveitä ja kohtuuhintaisia.

Panostamme uusiin espoolaisiin

Jokaiselle Espooseen muuttavalle tulee taata oikeus hyvään asumiseen tulotasosta riippumatta. Opiskelijakampusten läheisyyteen ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle tulee kaavoittaa edullisia asuntoja.

Enemmän autottomia alueita

Kaavamääräysten autopaikkanormeja on väljennettävä niin, että raideliikenteen varrelle on mahdollista rakentaa autottomia kortteleita ja asuinalueita. Parkkikenttiä pienennetään ja vapautuvaa maa-alaa käytetään asuinrakentamiseen ja viihtyisiin sisäpihoihin. Autopaikkojen todelliset kustannukset peritään niiden käyttäjiltä.

Jätteiden vähentäminen ja kierrätys

Sitoudumme kunnianhimoisiin tavoitteisiin jätteensynnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessä. Parannamme jätteiden kierrätystä lisäämällä kerättävien jätelajien määrää ja tuomalla kierrätyspisteitä yhä useamman kuntalaisen lähelle.

Ilmasto- ja ympäristöystävällinen kaupunki

Ilmastolain myötä tulee valmistautua kotimaassa toteutettaviin 40 % päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Alku tälle on sitoutuminen vuosittaisiin 5 % päästövähennyksiin.

Vanhaa on suojeltava

Rakennus ja kulttuurihistoriallista perintöämme on vaalittava. Vanhat rakennukset pihapiireineen ovat ympäristömme rikkaus. Kaupunkikuvallisesti tärkeitä rakennuksia mieluummin korjataan kuin puretaan.

Vahvistetaan asukaskulttuuria

Jokaisella asuinalueella on oma identiteettinsä ja vahvuutensa. Näitä erityispiirteitä tuetaan ja vahvistetaan, jotta ihmiset viihtyisivät ja voisivat hyvin. Asukkaat ja paikalliset yhteisöt tulee ottaa mukaan oman alueensa kehittämiseen.

Vapaa kaupunkitila

Vihreä kaupunki on asukkaita varten. Omaehtoinen kansalaistoiminta otetaan huomioon jo kaavoituksessa ja rakennusluvissa. Tilat, talot ja torit ovat esteettömiä, niiden käyttö voidaan sovittaa kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. Rakennettu ympäristö tukee yhteisöllisyyttä ja osallistumista.

Turvallisuus

Turvallisuutta parannetaan kaupunkisuunnittelun keinoin. Valaistuksella ja jalankulkijoiden lähtökohdista suunnitellulla kaupunkirakenteella luodaan turvallisuutta. Hoidettu ympäristö luo turvallisuutta.

Kaupunkiviljelmät ja siirtolapuutarhat

Kaupunkiviljelmät lisäävät kaupunkiasukkaiden viihtyvyyttä ja elinympäristön laatua. Siirtolapuutarhat tarjoavat mahdollisuuden mökkeillä viihtyisästi ja viljellä puutarhaa kodin lähellä. Vihreään kaupunkiin toteutetaan useita siirtolapuutarhoja alueittain, ja asukkaat pääsevät mukaan omakustannehinnalla.

Lähimetsissä on hyvä hengittää

Laajat metsäalueet, kuten Keskuspuisto, Nuuksio, Petikko ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat viheralueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lähimetsät pitää säilyttää ja tiivistää rakentamista muualla. Tarvitaan koko pääkaupunkiseudun kattava viherkaava, jotta viheralueiden verkosto säilyy elinvoimaisena suojassa rakentamiselta.

Uhanalaisia kaupungissa

Luonnon monimuotoisuus on ehto myös tulevien espoolaisten onnellisuudelle ja hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen ja urbanisoitumisen vaikutukset vaativat uutta otetta suojeluun. Lajit ja luontotyypit tulee ottaa paremmin huomioon rakentamisessa, kaavoituksessa ja viheralueiden hoidossa.

Vesistöt ja saaristo kuntoon

Itämeren suojelu alkaa kotikaduilta, joilla ajoittain tulvivat sadevedet on ohjattava kosteikkoihin tai imeytettävä maahan, mikä vähentää jätevedenpuhdistamojen ohijuoksutuksia. Pääkaupunkiseudun pienvesistöt ovat elpyneet viime vuosina. Hulevedet ja päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen merkittävää haittaa kalojen lisääntymiselle ja elämiselle. Teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien päästöt on saatava kuriin. Pohjavesien suojelu on otettava huomioon kaikessa toiminnassa.

 

Tasa-arvoiset ja laadukkaat hyvinvointipalvelut

Oikeudenmukaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa

Vihreän sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus, vastuu tulevaisuudesta, kestävyys sekä pyrkimys hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäämiseen. Oikeudenmukainen hyvinvointipolitiikka on sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla ja eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat pienet. Tuottamalla omat sosiaali- ja terveyspalvelut, voidaan niiden laatua valvoa paremmin. Tasa-arvoa edistetään huomioimalla erityisryhmien ja vähemmistöjen tarpeet paremmin. Jokaisella kuntalaisella tulee tarvittaessa olla mahdollisuus laadukkaaseen saattohoitoon.

Perusterveydenhuolto kuntoon

Perusterveydenhuolto on turvattava. Asukkailla tulee olla mahdollisuus saada hoitoa ilman tarpeetonta viivästystä. Palvelusetelit voivat turvata nopean hoitoon pääsyn erikoissairaanhoidon puolella. Palveluseteleistä ei saa kuitenkaan muodostua erillistä terveydenhuollon kanavaa.

Monipuolisia mielenterveyspalveluja

Mielenterveyspalveluiden tulee olla laadukkaita ja niitä tulee olla tarjolla riittävästi. Erityisesti varmistetaan, että nuorten mielenterveysongelmiin puututaan ajoissa varaamalla tähän riittävät resurssit.

Tarjolla tulee olla monipuolisesti erilaisia hoitomuotoja kuten keskusteluapua sekä yksin että ryhmässä. Lääkehoito ei saa olla ainoa tarjolla oleva hoitomuoto. Potilaille tulee taata mahdollisuudet vaikuttaa omaan hoito-ohjelmaansa.

Arvokas vanheneminen

Oikeus arvokkaaseen vanhenemiseen tulee olla vanhustenhoidon kulmakivi. Palveluiden tulee toteutua vanhusten ehdoilla. Hoitopaikoissa on pyrittävä kodinomaisuuteen ja taattava oikeus yksityisyyteen oman huoneen muodossa. Vanhusten tulee voida halutessaan valita itse hoitopaikkansa.

Vanhusten hoito on turvattava myös terveyskeskustasolla mm. palkkaamalla geriatrian erikoislääkäreitä ja muodostamalla moniammatillisia hoitotiimejä.

Vanhusten yksinäisyyttä on torjuttava kunnan, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyöllä. Ryhmämuotoista toimintaa on järjestettävä nykyistä enemmän siitä kiinnostuneille. Ikääntyneiden tulee jatkossakin päästä kaupungin tuella ilmaiseksi liikuntapalveluihin. Ikäystävällinen työympäristö kehittyy vain asenteita muuttaen. Ikääntyminen ei tarkoita kansalaisaktivismin vähentymistä.

Laadukkaat vammaispalvelut

Vammaispalveluja on toteutettava nykyistä enemmän Espoon kaupungin omana palvelutuotantona. Näin varmistamme parhaiten niiden lainmukaisen toteutumisen. Vammaisen ei tarvitse tahtomattaan toimia työnantajana henkilökohtaisia avustajia palkattaessa.

Vammaisten asumispalveluiden laatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Asumispalveluiden asiakkailla tulee olla oikeus riittävään hoivaan, yksityisyyteen ja halutessaan yhteisöllisyyteen.

Aktiivisen poliittisen toiminnan kautta haluamme vaikuttaa siihen, että Suomi pikaisesti ratifioi YK:n vammaisten julistuksen.

Monikulttuurisuus ja -kielisyys

Vihreä kaupunki on avoin, monikielinen ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Tämä näkyy myös katukuvassa. Asuinalueiden tasapuolista kehittämistä edistetään mm. monipuolisella kaavoituksella ja Espoonkruunun asuntotuotantoa hajauttamalla. Maahanmuuttajien tarpeet huomioidaan palveluissa ja heille tarjotaan kohdennettua apua kotoutumiseen ja työllistymiseen.

 

Päivähoito ja koulutus

Hyvä alku elämälle

Laadukas, viihtyisä ja turvallinen päivähoito ja peruskoulu lähellä kotia luovat perustan lapsen ja nuoren elämälle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Koulujen eriarvoistumiskehitystä ei sallita. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään tukemalla moniammatillisesti perheiden hyvinvointia ja tiivistämällä eri toimijoiden yhteistyötä.

Pienet ryhmäkoot

Kouluissa ja päivähoidossa ryhmäkokojen tulee olla riittävän pienet. Päivähoidossa tilojen ja henkilökunnan määrän tulee mahdollistaa pienryhmätoiminta. Sekä päivähoidossa että koulussa tulee olla tarpeeksi avustajia.

Oppia luonnosta

Koulujen ja päiväkotien lähellä on säilytettävä omat koulumetsät luontosuhteen ja ympäristökasvatuksen tukemiseksi. Luontokouluun on oltava mahdollisuus kaikilla oppilailla ja tavoitteena on, että kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa on oppilaiden omatoimisuuteen kannustava ympäristöohjelma.

Tasa-arvoinen toisen asteen koulutus

Pääkaupunkiseudulla toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen paikkoja pitää olla koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle.

Korkeakoulutus

On tärkeää, että Espoossa on jatkossakin tarjolla korkeatasoista ja monipuolista korkeakoulutusta. Korkeakouluopintoja varten Espooseen muuttavia opiskelijoita autetaan kotiutumaan. Aalto-yliopisto on kansallinen vahvuustekijä, jolle tulee tarjota laajat toimintamahdollisuudet lähellä yrityksiä.

 

Talous

Yrittäjäpolitiikka

Vihreä kaupunki tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittää, ja toimii pitkäjänteisesti. Yrityksiä kohdellaan samalla tavoin, suosikkeja ei valita. Joka vuosi ei vaihdeta linjauksia, vaan tarjotaan yrityksille avoimet ja pitkäjänteiset pelisäännöt. Liiketilat eivät saa olla pelkästään suurten toimijoiden hallussa, sillä tämä osaltaan nostaa liiketilojen vuokratasoa. Kolmannen sektorin ja kunnan omaa palveluntuotantoa on kehitettävä ja tuettava.

Kaupungin omistajapolitiikka

Vihreä kaupunki harjoittaa hyvää omistajapolitiikkaa. Liikelaitosten ja osakeyhtiöiden suhteen kaupunki toimii pitkäjänteisesti: tavoitteet ovat selkeät ja mahdolliset toteuttaa. Liikelaitosten tuottovaatimukset on asetettava niin, etteivät ne kurista laitoksia kannattamattomiksi eivätkä aiheuta jatkuvasti nousevia kustannuksia niiden palveluja ostaville kouluille, vanhuspalveluille ja muille tahoille .Myös kaupungin omistuksessa olevat organisaatiot toimivat avoimesti ja vuorovaikutteisesti, emokaupungin periaatteiden mukaisesti.

Kaupungin hankinnat

Vihreässä kaupungissa hankinnat tehdään kestävästi ja avoimesti. Kilpailutukset paloitellaan pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä. Kaupungin hankintaosaamista kehitetään ja eettisyys ja ekologia otetaan osaksi hankintakriteereitä. Luomun, lähi- ja kasvisruuan sekä reilun kaupan tuotteiden osuutta lisätään. Espoo ei tue hankinnoillaan harmaata taloutta.

Verotus

Kuntataloutta ei pelasteta pelkästään leikkaamalla kuluista. Parhaat säästöt saadaan aikaiseksi investoimalla ihmisten hyvinvointiin. Veroja voidaan korottaa hyvien palvelujen turvaamiseksi, mutta ei byrokratian pönkittämiseksi.

 

Liikenne

Liikenne sujuvaksi

Liikenteen Espoossa tulee olla ympäristöystävällistä, toimivaa ja monipuolista. Se tarkoittaa kaikkien liikkujien huomioimista tasapainoisesti ja liikenteen tekemistä mahdollisimman sujuvaksi kaikille.

Liikenneverkoston kunnosta tulee myös pitää parempaa huolta. Etenkin talvikunnossapidossa on paljon petrattavaa. Tämä koskee korostetusti pyörä- ja jalankulkuväylien kunnossapitoa.

Joukkoliikenne raiteilleen

Joukkoliikenteen lipunhinnat on pidettävä kohtuullisina ja houkuttelevina ja etenkin Espoon sisäistä poikittaisliikennettä on parannettava. Haluamme metron ja junan lisäksi kevyempää raideliikennettä. Jokeri-linjan toteuttaminen pikaraitiotienä, tiederatikka Otaniemestä Viikkiin sekä täydentävien linjojen luominen metron ja radanvarren välille tulee nostaa kiireellisiksi hankkeiksi. Muualla tulee parantaa bussiyhteyksiä ja harvaan asutuille alueille täytyy luoda uusia kevyempiä joukkoliikennemuotoja, kuten kimppakyytipalveluja ja kutsuliikennemuotoja.

Metroa tulee välittömästi nykyisen urakan päätyttyä jatkaa Kivenlahteen, jotta myös Espoonlahden suuralue saadaan raideliikenteen piiriin. Metron tullessa on asemien sijoittaminen ja täydennysrakentaminen asemien läheisyydessä tehtävä nykyistä asutusta kunnioittaen.

Parempia pyöräteitä

Haluamme Espooseen sujuvat ja turvalliset pyörätiet. Kaupunkikeskuksissa pyöräilijät kulkevat omilla kaistoillaan. Keskusten välillä kulkevat sujuvat pyöräilyn pikatiet. Metro- ja juna-asemilla on turvalliset pyöräparkit.

Kaupunki käveltäväksi

Kävelijöiden turvallisuutta voidaan parantaa jalankulkuväylien paremmalla kunnossapidolla ja suunnittelulla. Vaikeasti liikkuvat pitää ottaa paremmin huomioon esimerkiksi bussipysäkkien tarkoituksenmukaisella sijoittelulla. Esteettömyys on kaikkien liikkujien etu.

Pääkaupunkiseudun liikenne toimimaan

Espoon liikenne on myös osa suurempaa kokonaisuutta, joten kuntarajojen yli menevään liikenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Ylikunnallista julkista liikennettä tulee kehittää ja pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuutta edistää. Haluamme ruuhkamaksut ja niiden tuotot joukkoliikenteeseen.

 

Työttömyys ja syrjäytyminen

Nuorista pidetään huolta

Yhtäkään nuorta ei saa päästää putoamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan. Koulu on keskeisessä asemassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Se tavoittaa suurimman osan jokaisesta ikäluokasta. Oppilaitoksille järjestetään riittävät resurssit tunnistaa ja ohjata avun äärelle syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Nuoren syrjäytymistä ehkäistään takaamalla laadukkaat ohjauspalvelut, tukemalla nuorten työpajatoimintaa sekä panostamalla etsivään nuorisotyöhön. Varmistetaan, että yhteistyö opetushenkilökunnan ja oppilashuollon välillä toimii tarkoituksenmukaisesti.

Syrjäytymistä ehkäistään

Eriarvoistumisen mekanismit tunnistetaan ja niihin puututaan. Espoon tulee ehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä monin keinoin esimerkiksi perustulomallia kokeilemalla. Keinovalikoimaa luotaessa tulee ottaa huomioon niin pitkäaikaistyöttömät, kuntoutujat kuin nuoret työttömät. Työssä jaksamiseen panostetaan. Alueellinen tasa-arvo niin koulujen kuin palveluiden välillä tulee olla lähtökohta. Yhtenäinen Espoo on kaikkien etu.

Työnhakijoille palveluja

Espoossa on oltava tulevaisuudessa entistä paremmat työnhakijan palvelut. Perinteisten palveluiden lisäksi Espoon tulee panostaa myös erikoistuneisiin työnhakijapalveluihin varsinkin nyt, kun niitä ollaan muualta karsimassa. Työnhakijapalveluiden resurssit on myös turvattava, sillä varsinkin työttömyyttä ehkäistäessä laatu takaa hyvän tuloksen.

Lopetetaan asunnottomuus

Kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikille löytyy asunto. Asunnottomille on järjestettävä riittävästi asuntoja ja asumisen tukipalveluita. Lisäksi tarvitaan asunnottomien päivätoimintakeskuksen tapaisia tiloja, joista voi saada ateria- hygienia ja vaatehuoltopalveluita.

Kulttuuri ja liikunta voimavaroiksi

Espoossa tulee olla tarjolla laaja valikoima erilaisia harrastuksia kaikenikäisille. Kaupungin pitää tukea harrastustoimintaa niin rahallisesti kuin järjestämällä sen tarvitsemia tiloja. Esimerkiksi koulujen tulee olla joustavasti harrastekäytössä iltapäivisin ja viikonloppuisin. Espoossa toteutetaan vuosia suunnitteilla ollut monikulttuurikeskus.

Taiteen ja muun kulttuurin saralla tulee turvata niin ammattimaisen toiminnan edellytykset kuin koulutukselliset tarpeet sekä harrastusmahdollisuudet. Erityistä huomiota tulisi kohdistaa vanhusväestön mahdollisuuksiin nauttia kulttuuripalveluista. Espoon liikunta- ja kulttuuripolun toiminta on turvattava.

Liikunnan ja urheilun merkitys tulee tunnistaa peruspalveluna ja lähiliikunta pitää nähdä osana terveyttä edistävää toimintaa. Espoon liikuntapoliittisen ohjelman muuttumista käytännön toimiksi pitää edistää takaamalla siihen tarvittavat resurssit.