Keskustelussa mukana mm. Hornetit, Isis ja yllätysvieraana itse Vladimir Putin.

Kaupunginvaltuuston ylimääräisen kokouksen pääaiheena oli Länsimetron jatkon rahoitus eli Länsimetro Oy:n rakentamistyötä varten tarvitsemien lainojen takaamisesta. Helmikuussa valtuusto teki rakentamisesta jo periaatepäätöksen, mutta nyt päätettiin rahoituksesta eli käytiin käytännössä sama keskustelu uudelleen. Toisaalta Länsimetro muovaa Espoon tulevaisuutta vähintään yhtä paljon kuin vuonna 1903 avattu Rantarata eli kyllä tästä voi ja pitää toisen ja kolmannenkin kerran keskustella pitkän kaavan mukaan.

Asiaa käsiteltiin kolmessa asiakohdassa, joista keskusteltiin yhdessä, mutta päätettiin erikseen:

  • Matinkylä – Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi
  • Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille
  • Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen

Pohjustusta päivän aiheeseen antavat Espoon Vihreiden lehdistötiedote sekä Tiina Elon ja Saara Hyrkön kirjoitukset.

http://www.espoonvihreat.fi/espoon-vihreat-metron-lisaksi-tarvitaan-sujuvaa-poikittaisliikennetta/

http://www.tiinaelo.fi/2014/09/27/lansimetron-jatkosta-riskianalyysi/

http://www.saarahyrkko.fi/lansimetron-kustannuksia-ja-riskeja-on-vahdittava/

Kokous alkoi kaupunginjohtaja Mäkelän ja teknisen toimialan toimialajohtaja Loukon esityksillä. Jukka Mäkelän alustuksen sanomana oli se, että metro mahdollistaa Espoon tulevaisuuden rakentamisen. Jos haluamme Espoon nousevan takaisin yhdeksi Euroopan innovatiivisimmista kaupungeista, se edellyttää toimivaa nykyaikaista joukkoliikennettä. Olavi Louko puolestaan keskittyi käytännön kysymyksiin eli kuvasi Länsimetron rakentamisen ja käytön rahavirtoja.

Loukon esityksessä 30 vuoden maksuajalla vuoden 2035 kustannustasolla lyhennyksiksi ja koroiksi arvioitiin 27,1 miljoonaa euroa vuodessa, ratapalveluiden ja kiinteistöjen käyttökustannuksiksi 12,2 miljoonaa ja bussiliikenteen säästöiksi 16,6 miljoonaa eli keskimääräisiksi vuosikustannuksiksi 22,7 miljoonaa euroa. Luvuissa oli tietysti monta muttaa, sillä 30 vuodessa rahan arvo muuttuu, korkotaso muuttuu, suhdanteet muuttuvat, … eli olisi suoranainen ihme, jos luvut osuisivat kohdalleen.

Vastaavasti Länsimetron jatkamisesta seuraavista maanmyyntituloista ja maankäyttömaksuista laskettiin saatavan 68 miljoonaa euroa vuodessa ja 70.000 uuden asukkaan verotulot päälle. Tuloarvion luvuissa on vielä paljon enemmän muttia (ei tomaattimurskaa) kuin kustannusarvioissa. Joka tapauksessa Espoon kaupungin virallinen arvio Länsimetron jatkon vaikutuksista kaupungin talouteen on 45,3 miljoonaa euroa tuloja vuodessa. Pitäkää luku mielessä vuoteen 2035 asti

Valtuusto päätti varautua tulevaisuuden epävarmuuteen päättämällä neuvottelutoimikunnan esityksestä, että Länsimetron jatkon riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti. Etteivät yllätykset ehtisi kasvaa kovin suuriksi.

Valtuuston keskustelu alkoi hyvässä hengessä kun ensimmäisen puheenvuoron saanut valtuutettu Kurt Byman (ps/sit) väitti kaupunginjohtajan kehuneen Singaporen metron sopivan malliksi Espoolle, minkä kaupunginjohtaja ilmoitti olevan valetta. Seuraavan puheenvuoron pitäjä Seppo Huhta (ps/sit) kehotti kaikkia rauhoittumaan, ja hetken kuluttua puheenjohtaja joutui kehottamaan häntä pidättäytymään kirosanojen käytöstä puhuessaan valtuustolle.

Seuraavaksi valtuustossa kinasteltiin siitä, mitä metroa aiemmin valtuustossa käsiteltäessä on oikeastaan päätetty ja koska.

Sitten päästiin itse ”keskusteluun”, jota leimasi Kurt Bymanin taktiikka ottaa jokaiseen puheenvuoroon heti sen alkaessa kommenttipuheenvuoro, tietämättä edes mitä puhujan oli tarkoitus sanoa. Näin hän sai liitettyä joka puheenvuoroon oman minuutin mittaisen puheenvuoronsa.

Aluksi keskusteltiin siitä, kuinka paljon metron rakentaminen työllistää suomalaisia. Ainakin Matinkylään ulottuvan metron rakentajista suurin osa on ollut suomalaisia, vaikka ”työmaan parkkipaikalla on nähty paljon Viroon rekisteröityjä autoja”.

Sitten ps/sit-ryhmästä hämmästeltiin useammalla suulla, miten Vihreät voivat kannattaa Länsimetroa, koska Etelä-Espoossa on nähty liito-oravia. Ilmeisesti koko Etelä-Espoo pitäisi rauhoittaa ja rakentaa vain Pohjois-Espooseen, jossa liito-oravia ei tietenkään ole missään.

Yrjö Rossi (kesk) pohti, että metro on vihreille ympäristöpoliittinen kysymys, sosialidemokraateille liikennepoliittinen kysymys ja kokoomukselle elinkeinopoliittinen kysymys.

Sitten kinattiin siitä, mitä mieltä Timo Soini (ps/sit) on Länsimetron jatkosta, vaikka valtuutettu Soini ei ollut edes paikalla. Vastineeksi kaivettiin esiin Paavo Väyrysen (kesk) Länsimetro-kommentit, vaikka hän ei ole koskaan edes ollut Espoon valtuustossa.

Välillä pohdittiin myös Espoon metron houkuttelevuutta Isis-järjestön terrori-iskun kohteeksi sekä muisteltiin, koska viimeksi Hornetit ovat päivystäneet Helsinki-Vantaalla. Miten Hornetit operoisivat metrotunnelissa, jäi kuitenkin hieman hämäräksi. Ei tosin niin hämäräksi kuin Kurt Bymanin arviolta 20. puheenvuorossaan esittämä yhteys Länsimetron jatkon ja Vladimir Putinin välillä. Kyllä, oikeasti ja kuvan kera.

Sekä minä että Kirsi Louhelainen (vihr) nostimme omissa puheenvuoroissamme esiin Espoon joukkoliikenteen suurimman ongelman eli heikot poikittaisyhteydet. ”Verkostokaupunkia ei voi olla ilman verkostoa.” Susanna Rahkonen (vihr) muistutti, että metroa ei rakenneta nykyisiä vaan tulevaisuuden liikennetarpeita varten.

http://kasvi.org/index.php?id=12128

http://kirsilouhelainen.fi/2014/09/29/valtuustopuhe-29-9-lansimetron-jatko/

http://susannarahkonenespoo.blogspot.fi/2014/09/kivenlahden-metron-rahoitus.html

Lopuksi Kirsi Louhelainen pohti, miten Espoon luonnonläheisyys pystytään turvaamaan, kun rakentaminen keskittyy metroreitin varrelle. Itse asiassa Metro mahdollistaa rakentamisen keskittämisen ja keventää painetta kaupunkirakenteen hajautumiseen entisestään, jolloin kaikkia luontokohteita ei tarvitse rakentaa.

Sen sijaan Länsimetron jatkon rahoitus- ja yritysjärjestelyistä pidettiin huomattavan vähän puheenvuoroja.

Kello 22:20, liki viisi tuntia kokouksen alkamisen jälkeen päästiin äänestämään. Käytännössä äänestettiin Bymanin pöydällepano-, palautus- ja hylkäysehdotuksista, jotka kaikki kaatuivat kuusinkertaisella äänten enemmistöllä.

Kun metrokeskustelu oli saatu loppuun, esityslistalla oli seuraavana ”Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms.” Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Kurt Byman esitti asiaa pöydälle, jotta myös seuraavaan valtuustoon saataisiin rapsakka metrokeskustelu, mutta valtuusto hylkäsi pöydällepanoesityksen.

Sitten kuultiin Bymanilta kaksi puheenvuoroa mm. metron soveltumisesta raskaana oleville naisille ja invalideille. Lisääkin olisi varmaan kuultu, mutta Byman ei ehtinyt juosta paikalleen pyytämään vielä kolmatta puheenvuoroa ennen kuin puheenjohtaja päätti keskustelun.

Kello 22:40 päästiin muihin aiheisiin kuin metroon eli Högnäsin asemakaavaan. Tiina Elo (vihr) esitti asian palauttamista rakennusoikeuden määrän vähentämiseksi, koska Bodominjärven ja Matalajärven välissä sijaitseva kaava-alue on Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja vähävetinen Matalajärvi on hyvin haavoittuva.

http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014319846-7.HTM

http://www.tiinaelo.fi/2014/08/06/%EF%BB%BFhognas-ei-kesta-raskasta-rakentamista/

Palautusesitys kaatui äänin 24-49 yhden äänestäessä tyhjää. Byman teki vielä hylkäysesityksen, mutta myös se hylättiin äänestyksessä.

Kotimatkalle päästiin noin kello 23:10.

– Jyrki Kasvi