6vaalilehti_0162_preview

Tulevassa kuntavaalissa valittavan valtuuston toimenkuvaan tulee iso muutos, kun sote-uudistus astuu voimaan 2019 alusta. Silloin valta siirtyy Uudenmaan maakunnalle, joka päättää jatkossa Espoon sosiaali- ja terveystoimen budjetista ja palvelujen järjestämisestä. Ennaltaehkäisevä työ kunnissa tulee entistä tärkeämmäksi. Lue jutusta, kuinka kansanedustaja Johanna Karimäki, toiminnanjohtaja Päivi Salli, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Teemu Hokkanen, kätilö Katja Koskinen ja erikoislääkäri Helka Hosia parantaisivat espoolaisten terveyttä.

Millainen on ikäihmisten Espoo?

Eilen pohdimme noin 30 hengen voimin, miten Espoo palvelee ikääntyneitä asukkaitaan. Keskustelua alustamaan olimme saaneet vanhuspalvelujen johtaja Matti Lyytikäisen.

Espoon Vihreät: Terveysneuvonnan puhelinpalvelu säilytettävä selkeänä ja helppokäyttöisenä Tiedote 20.11.2014 Pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitettu terveysneuvontapuhelin on toimiva ja tarpeellinen palvelu, joka on tarjonnut matalan kynnyksen neuvoja ja vähentänyt tarvetta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nyt palvelua ollaan lakkauttamassa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Palvelu on ollut asukkaille tärkeä ja huoli palvelun säilymisestä on suuri. Huolta pahentaa se, ettei palvelun jatkosta ole selkeää tietoa. Jos palveluja muutetaan, on ensin suunniteltava korvaavat ratkaisut ja varmistettava että ne toimivat ja ovat asukkaille helppokäyttöisiä.   Yksi yhteinen neuvontanumero on…

Pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitettu terveysneuvontapuhelin on toimiva ja tarpeellinen palvelu, joka on tarjonnut matalan kynnyksen neuvoja ja vähentänyt tarvetta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nyt palvelua ollaan lakkauttamassa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Palvelu on… Read More

Espoon Vihreät eivät hyväksy kaupunginjohtajan esittämiä 25 miljoonan euron säästöjä, koska se tarkoittaisi leikkaamista asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista. Tämän vuoden talousarvio on jo tiukka niin opetuksen ja päivähoidon kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. – Kaupungin… Read More

Valtuustossa eilen ympäristön kannalta isoin asia oli Blominmäen puhdistamon mahdollistava osayleiskaava. Asia jäi pöydälle viime valtuuston kokouksessa kun pj. Timo Soini lopetti kokouksen klo 23. Kirjoitin ennen tuota kokousta asian taustoista. Kuukauden aikana ehdimme selvittää asiaa lisää. Tuore ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen oli ollut yhteydessä ympäristöviranomaisiin, jotka olivat sitä mieltä, että ennen osayleiskaavan hyväksymistä olisi

(Länsiväylä 21.3.2012) Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kokouksessaan 22.3 Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikön palvelujen kilpailuttamista. Mielestäni esitys palvelujen kilpailuttamisesta tulisi hylätä ja sen sijaan järjestää asumispalvelu jatkossa kunnan omana toimintana. Ostopalveluilla ja kilpailuttamisella on paikkansa, mutta läheskään kaikkiin palveluihin… Read More

Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikkö on vihreiden esityksestä jatkossa Espoon omaa toimintaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Pinja Niemisen esityksen äänin 8-4. Ostopalveluun on liittynyt useita ongelmia. Espoon vammaisasiamies on kannattanut palveluiden järjestämistä omana toimintana. – Asukkaiden ei pidä pelätä aina… Read More

Niittymaan vaikeavammaisten ja heidän omaisensa olivat pitkään tyytymättömiä yksityisen pitäjän toimintaan. Kuvaavaa on, että monien ongelmien lisäksi asukkaat olivat toivoneet, että voisivat saada kahvin toiseen aikaan päivästä kuin mitä sopimuksessa oli sovittu. Tätä pientä joustoa ei voitu tarjota,… Read More

Espoon lääkäritilanteesta

Espoon lääkäritilanne oli jälleen muutama viikko sitten otsikoissa Helsingin Sanomiin lähetetyn mielipidekirjoituksen muodossa. Kirjoittaja ei ollut saanut tarvitsemaansa hoitoa Jorvin sairaalasta eli tarkalleen ottaen kyse ei ollut siten Espoon vaan sen sijaan Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanteesta. Terveyspalvelujen saatavuus on kuitenkin ongelma koko julkisessa terveydenhuollossa, joskin erikoissairaanhoidossa tilanne on yleisesti ottaen parempi kuin perusterveydenhuollossa eli terveysasemilla.

Espoon terveysasemien viroista oli alkukesästä täytetty asemasta riippuen 40-100%. Asemien välillä on siis suuria eroja. Positiivista on ollut nähdä, miten esimerkiksi Leppävaaran aseman lääkärit ja hoitajat ovat ponnisteluillaan saaneet joskus hyvinkin hankalassa tilanteessa olevan aseman toimimaan aiempaa paremmin. Espoossa terveyskeskustyötä on kehitetty esimerkiksi Hyvä vastaanotto –hankkeessa, jolla on pyritty parantamaan palvelujen saatavuutta ja lyhentämään odotusaikoja.
Myös paljon muuta on viime vuosina tehty Espoossa. Lääkärien palkkoja on nostettu. Päivystysvastuusta on luovuttu. Vuonna 2011 päätimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa perustaa 10 uutta lääkärinvirkaa ja vuonna 2012 vielä lisää. Paikallinen virkaehtosopimus on otettu käyttöön ja sen myötä lääkäreille voidaan muun muassa räätälöidä juuri sellaiset työajat kuin hän itse haluaa. Osa-aikatyön tekeminen onkin ollut suosittua.

Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Jonot lääkärin vastaanotolle ovat joidenkin asemien kohdalla edelleen aivan sietämättömiä. Julkinen terveydenhuolto kilpailee tällä hetkellä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa eli lääkäreillä on mahdollisuus valita, mennäkö töihin terveysasemalle vai esimerkiksi työterveyshuoltoon. Kunnat tai sairaanhoitopiirit joutuvat myös maksamaan huomattavia summia rahaa ostaakseen vuokralääkäripalveluita yksityisiltä terveydenhuoltoalan yrityksiltä.

Vaikka Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, myös yksityisten terveyspalvelujen tarjonta on siis viime vuosikymmeninä kasvanut reippaasti. Lääkärien koulutusmääriä on hieman nostettu, mutta tilanne ei kuitenkaan vielä tällä parane.

Mielestäni perusterveydenhuollossa on nyt pakko pyrkiä rakentamaan mahdollisimman samanlaiset työolosuhteet kuin yksityisellä sektorilla on rekrytoimisen helpottamiseksi. Yksilöllisesti räätälöidyillä työajoilla onkin pyritty juuri tähän. On myös muistettava tuoda esille julkisella puolella työskentelyn etuja, kuten pidempiä lomia ja parempia koulutusvapaita. Toimistotyön määrää julkisella sektorilla olisi saatava vähennettyä eli avustavaa henkilökuntaa palkattava enemmän. Olisi myös pyrittävä siihen, että erilaisten todistusten kirjoittamisen hoitaisivat jatkossa useammin sairaanhoitajat. Nyt lääkäreiden työaikaa menee esimerkiksi flunssasta johtuvien lääkärintodistusten ja ajokorttitodistusten kirjoittamiseen.

Työterveyshuollossa terveydenhoitajat kirjoittavat yhä useammin rutiininomaiset poissaolotodistukset ja lääkärit voivat keskittyä vaativampaan asiakastyöhön.
Joillekin terveysasemille olisi hyvä saada sosiaalityöntekijöiden vastaanotot.
Asemat, joilla henkilökuntapula on kaikkein hankalin sijaitsevat usein alueilla, joilla asuvilla on keskimääräistä enemmän sosiaalisia ongelmia. Lääkäreiltä myös haetaan keskusteluapua, jota ei kuitenkaan 20 minuutissa yleensä ehdi antaa. Keskusteluapua saattaa myös parhaiten tarjota esimerkiksi aiheeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja yleislääkärin sijasta.

Väestön syvenevät terveyserot ovat ilmiö, johon tulisi ylipäätänsä kiinnittää erityistä huomiota. Osa suomalaisista voi aina vain paremmin, mutta osa taas entistä huonommin. On pyrittävä siihen, että asuinalueiden väliset sosiaaliset erot sekä terveyserot eivät kasva entisestään.

Julkisen terveydenhuollon tila tulee lähivuosina varmasti olemaan entistä enemmän keskusteluissa. Suomalaista terveydenhuoltoa pidettiin joskus maailman parhaana. Nykyään Suomi on niiden neljän OECD –maan joukossa, joissa lääkärille pääsy on kaikista vaikeinta. Työ- tai opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien tilanne on erinomainen ja näihin palveluihin myös sijoitetaan rahaa. Samaan aikaan lapset, lapsia kotona hoitavat, työttömät ja eläkkeellä olevat odottavat pahimmillaan kuukaudesta toiseen yhtä ainoaa lääkäriaikaa.