Kaupunkisuunnittelu ja liikkuminen

Tehdään Espoosta kaupunki, jossa on hyvä asua ja helppo liikkua. Espoo saa vuosittain tuhansia uusia asukkaita, jotka tarvitsevat koteja, työpaikkoja ja palveluita. Rakennetaan raiteiden varrelle tiivistä ja viihtyisää kaupunkia, jossa liikkuminen on sujuvaa, kaupunkikulttuuri kukoistaa ja palvelut ja työpaikat löytyvät läheltä. Viihtyisässä kaupungissa eri aikakausien kerrostumat näkyvät. Asukkaiden tieto omasta asuinalueestaan on arvokasta ja sitä tulee käyttää tehokkaasti hyväksi.

Vuoden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa valtuusto päätti tärkeistä kaavoista Kerassa ja Espoonlahdessa. Kerasta tulee energiatehokas, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue. Espoonlahdessa tiivis kaupunkirakenne metroaseman välittömässä ympäristössä mahdollistaa yhä useammalle espoolaiselle elämisen ilman omaa autoa ja vähentää painetta nakertaa hupenevia viheralueita. Valtuusto hyväksyi myös vihreiden Risto Nevanlinnan tärkeän aloitteen suojelualueiden perustamisesta Espoon keskuspuistoon. Lisäksi puhuttiin pitkään espoolaisten hyvinvoinnista – ja vakioaiheesta pysäköinnistä. Lue lisää Hennan raportista!

(Julkaistu Länsiväylässä 4.1.2017) Länsiväylä uutisoi, että vihreiden kesken olisi erilaisia odotuksia metron käyttöönoton suhteen. Olemme täysin yksimielisiä siitä, että metron liikkeellelähtöä on saatu odottaa jo aivan turhan kauan.

Finnoon keskustasta piti tulla ”ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue”. Näillä sanoilla kaupunkisuunnittelulautakunta ohjasi suunnittelijoita loppuvuodesta 2012. Kuinka sitten kävikään? Kaupunkisuunnittelulautakunnan vihreä jäsen Risto Nevanlinna kertoo

Valtuuston kokousiltaa pohjusti uutispommi: Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen oli saanut potkut ja Länsimetroon uppoaisi ylimääräiset sata miljoonaa euroa. Kaupungissa ylintä valtaa käyttävä valtuusto sai jälleen kerran tiedon tapahtumista median kautta. Valtuusto oli kutsuttu jo toiseen ylimääräiseen kokoukseen, koska asioita oli jäänyt pöydälle aikaisemmista kokouksista iso kasa. Kokousasioista keskusteltiin yli keskiyön, tässä niistä tiivistelmä. Tällä kertaa päästiin lista loppuun asti.

Helsingin ja Espoon vihreät valtuustoryhmät esittävät, että kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettaisiin jatkossa julkisuuslakia, eli yhtiön asiakirjat olisivat avoimesti kenen tahansa saatavilla.

Kokouksen isoina asioina Kehä 1 tunneloinnin jatkaminen ja Finnoon osayleiskaava. Molemmat hyväksyttiin pitkien keskustelujen jälkeen. Juuri muuta ei sitten ehdittykään, koska puheita tietyillä valtuutetuilla riitti.

Miten saadaan lisää kaupunkia Espooseen? Mitä rakennetaan ja mihin? Miten varmistamme, että luonto on lähellä jatkossakin? Espoon Vihreiden järjestämä kaupunkisuunnitteluilta keräsi Ison Omenan uudelle, uljaalle palvelutorille runsaan joukon kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita asukkaita. Kasvavan kaupungin kaavakiemuroista olivat kertomassa ja kysymyksiin vastaamassa valtuutetut kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj Kirsi Louhelainen ja lautakunnan jäsen Risto Nevanlinna.

Espooseen muuttaa yhä enemmän kaupunkiasumiseen tottuneita, ja Espoossa on jo nyt alueita, joissa puolet asukkaista elää kokonaan ilman autoa.

Espoon Keskuspuisto on pääosin virkistysaluetta ja vain pieni osa siitä on suojeltu, vaikka alueella on myös merkittäviä luontoarvoja. Alueen reunoja uhkaa jatkuva nakertaminen asemakaavoilla. Espoon Vihreät esittävät uusia suojelualueita alueen arvokkaille luontokohteille osana meneillään olevaa Vihervuotta.

Espoon Vihreiden valtuustoryhmä pitää ensi vuoden talousarvion valmisteluun liittyviä opetukseen ja päivähoitoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia leikkauspaineita liian suurina. Espoon väestö kasvaa tuhansilla vuosittain ja kasvavan kaupungin uudet asukkaat tarvitsevat päiväkoteja, kouluja ja muita palveluita. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisuun on varattava riittävästi rahaa.