Koulutus ja kasvatus

Laadukas, tasa-arvoinen ja turvallinen varhaiskasvatus ja koulutus luovat perustan lasten ja nuorten elämälle. Kouluilla ja päiväkodeilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa yhdessä perheiden kanssa. Haluamme, että jokainen lapsi voi hyvin ja saa tukea oman oppimispolkunsa rakentamiseen. Ketään ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan. Kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava viipymättä.

Espoon Vihreiden valtuustoryhmä pitää ensi vuoden talousarvion valmisteluun liittyviä opetukseen ja päivähoitoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia leikkauspaineita liian suurina. Espoon väestö kasvaa tuhansilla vuosittain ja kasvavan kaupungin uudet asukkaat tarvitsevat päiväkoteja, kouluja ja muita palveluita. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisuun on varattava riittävästi rahaa.

Kaupungin päivähoitoon satsaamat eurot voi jakaa kärjistäen kahtia: Runsas kaksi kolmasosaa menee toimintaan eli työntekijöiden palkkoihin ja arkiseen työhön, kolmannes käytetään tiloihin ja tukipalveluihin, kuten ruokaan ja siivoukseen. Viime vuosina myös päivähoidosta on jouduttu säästämään. Tämä on toteutettu… Read More

Sisäilmaongelmat ovat riivanneet Espoon kouluja jo vuosia ja sadat lapset, nuoret ja opettajat oirehtivat, osa on sairastunut loppuelämäkseen. Espoo ei ole ongelman kanssa yksin, mutta kaupungin on kannettava vastuu siitä, että espoolaislapsille tarjotaan turvalliset tilat käydä koulua. Näin ei voi jatkua.

Espoon vihreä valtuustoryhmä iloitsee kaupunginvaltuuston päätöksestä säilyttää lasten yhdenvertainen oikeus päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantai-iltana äänin 38-37. Aiemmin myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä kaupunginhallitus ovat päätyneet vihreiden johdolla samaan päätökseen.

28.1.2016 hyvä joukko espoolaisia kokoontui Sellon kirjastoon keskustelemaan siitä, säilytetäänkö Espoossa tasa-arvoinen päivähoito-oikeus. Vielä useampi seurasi tapahtumaa somen välityksellä. Espoon Vihreät on kantansa ilmaissut ja vastustamme rajausta. Tilaisuuden juonsi Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja opetus- ja varhaiskasvatus lautakunnan vpj Inka Hopsu. Asia on kaupunginhallituksessa maanantaina 1.2 ja valtuustossa 15.2. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle varhaiskasvatusoikeuden pitämistä ennallaan.

Inka_Hopsu_PR-3Web

Talousarviovaltuusto 2.12.2015

Valtuuston neuvottelutoimikunnan budjettineuvotteluissa saatiin aikaan budjettisopu lähes 6 miljoonan euron lisäyksin kaupunginjohtajan esitykseen. Neuvottelujen päättyessä perussuomalaiset tosin ilmoittivat, etteivät sopua hyväksy, valtuustokäsittelyn perusteella syynä maahanmuuttokysymykset. 

Kommentoin kolmen kirjoituksen sarjassa tutkimus- ja innovaationeuvoston listaa korkeakoululaitoksen uudistamiseksi. Tämä on ensimmäinen osa. Helsingin Sanomat esitteli OKM:n tutkimus- ja innovaationeuvoston listan, jossa esitetään muutoksia korkeakouluihin. Mukana on ihan perusteltujakin esityksiä, mutta osa vaikuttaa hätiköidyiltä. Hyvä jos muste… Read More

Valtio ei ole yritys

20.6.2013 ilmestyneen Kauppalehden debatti-osiossa oli Suomen Strategisen Johtamisen Seuran kunniajäsenen kirjoitus. Teksti käsitteli enimmäkseen yritysten strategisen osaamisen puutteita, mutta varsinkin viimeinen kappale on omistettu valtion strategiselle johtamiselle:

”Aivan oma lukunsa ansaitsee Oy Suomi Ab:n strateginen ajattelu. Yhteiskunta ja sen eri tasot ovat täynnä ristiriitaisia elementtejä. Strategia ei ole koskaan tasajakoa, vaan kovia valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Ylidemokratisoitunut ajattelu ja jatkuva jargon tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta ei auta saavuttamaan kansakunnalle kilpailuetuja. Tarvitaan kovia -ja kipeitäkin- päätöksiä ja näiden päätösten kurinalaista käytäntöön viemistä.”

Minua aina häiritsee kun joku mainitsee sanaparin Oy Suomi Ab. Kyseisessä kirjoituksessa näin tapahtuu joka kerran Suomesta puhuttaessa. Mutta eihän valtio ole yritys! Valtionjohdossa ja yritystoiminnassa on tietenkin joitain samoja piirteitä, kuten että on tärkeää, että pidemmällä aikavälillä tulot ja menot ovat tasapainossa ja että on kilpailukykyä (maailman) markkinoilla. Mutta valtio on kuitenkin valtio, sen perimmäinen tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää palvelut kansalaisilleen ja niin edelleen.

Jos yrityksessä pitää tehdä leikkauksia toimintaan, niin yleensä keskitytään vähemmän tuottaviin yksiköihin. Myös valtiossa voidaan ajatella esimerkiksi lapsiin ja koulutukseen panostamista investointeina, mutta on ajateltava myös sitä, mikä on inhimillistä, oikeudenmukaista ja niin edelleen.
On totta, että julkisella sektorilla on jo otettu käyttöön paljon yritysmaailmasta tuttuja käytäntöjä. Mielestäni on aina pohdittava, milloin ne ovat aidosti hyödyllisiä eikä vain kopioida jotain ideaa mahdollisesti erilaisesta toimintaympäristöstä.

Esimerkiksi lääkäreiden tai opettajien tulospalkkaukseen sisältyy tai tulisi todennäköisesti sisältymään tiettyjä ongelmia. Jos lääkäreille maksetaan hoidettujen potilaiden määrästä, on teoriassa olemassa riski, että mahdollisimman moni saa kyllä hoitoa, mutta hoito ei ole enää yhtä tuloksellista, koska aikaa potilasta kohden käytetään vähemmän. Välillä on puhuttu, että lääkäreille tulisi maksaa väestön pitämisestä mahdollisimman terveenä. Miten tämä suhteutuu asuinalueiden välisiin terveyseroihin, tuleeko ne huomioida? Jos eroja ei huomioitaisi ollenkaan, niin lääkäreiden kannattaisi tässä mallissa hakeutua töihin terveysasemalle, jonka alueen väestö on mahdollisimman tervettä.

Myös oppimistuloksiin vaikuttaa perhetausta. On välillä hämmentävää kuulla, että jossain Espoon koulussa olisi poikkeuksellisen hyvät opettajat. (Keskustelussa Tapiolan koulun väistötiloista on välillä sivuttu tätä.) Uskon, että kaikissa espoolaisissa kouluissa on erittäin hyvät opettajat. Suomessa on yleensä hyvät opettajat, koska koulutus on korkealaatuista ja opettajaksi on vaikea päästä. Oppilaspohjissa on sen sijaan eroja. On selvää, että jos esimerkiksi asuinalueella asuu paljon maahanmuuttajia, niin myös lukio- ja korkeakoulutukseen hakeutuu vähemmän oppilaita. Ylipäätänsä koulutus periytyy edelleen Suomessa yllättävän vahvasti. Oppimistuloksiin vaikuttaa niin moni asia, että opettajien tulospalkkaus kaikkine mahdollisine muuttujineen tuntuu huonolta ajatukselta.

Yllä siteeratusta mielipidekirjoituksesta tulee sellainen olo, että talous on isäntä eikä renki. Aivan kuin valtio pitäisi valjastaa edistämään talouskasvua eikä talouskasvu kansalaisten hyvinvointia.

Mielestäni juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten talous palvelee hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä eikä että miten hyvinvointiyhteiskunta vaikeuttaa tietynlaista talouspolitiikkaa. Jutusta tulee sellainen olo, että hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole arvoa vaan se on pikemminkin ongelma. Kun resurssit todennäköisesti vähenevät lähitulevaisuudessa (verotulot laskevat, mutta palvelujen tarve ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat), niin olisi puhuttava paitsi siitä, miten työllisyys saadaan nousuun ja siitä, mikä kaikki on erityisen tärkeää (itse lähtisin ensimmäisenä leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista), niin myös siitä, miten hyvinvointia pystytään ylläpitämään nykyistä heikommassa taloustilanteessa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tulisi olla kaiken strategisen ajattelun ja poliittisen toiminnan lähtökohta. Tämä yhteiskuntamalli on ollut Suomen menestyksen tae historiassa ja toivottavasti se on myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluva maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut sen, että opintoihin hakeutuvat soveltuvimmat, eivät varakkaimmat kuten joissain muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Tämä on strategisesti järkevää.

Espoon strategiaa on tehty kuukausien ajan asukkaita, kaupungin työntekijöitä ja poliitikkoja laajasti osallistaen. Viime metreillä valtuustossa tarvittiin neuvottelutauko, jotta strategia saatiin hyväksyttyä. Espoon valtuusto asettui tänään tavoittelemaan ilmastopäästöjen 30% vähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kyseisen toivomuksen… Read More

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee tänään kokouksessaan ensi vuoden talousarviota. Valtuuston hyväksymä kehys ei pidä sisällään edes kaikkia toimialan pakollisia menoja. – Lautakunnalle esitettävä talousarvio tarkoittaisi henkilökunnan vähentämistä, eli opetuksen tason laskua. Sitä emme voi hyväksyä. Espoo on… Read More