Tärkeitä nostoja Espoon talousarvioista: sivistysbudjetti, joka sisältää paljon vihreitä kädenjälkiä

Keskiviikkona valtuusto päätti Espoon talousarviosta ja investoinneista. Vihreiden Inka Hopsun johtamissa budjettineuvotteluissa oli poikkeuksellisen pitkän käsittelyn jälkeen saavutettu budjettisopu, jossa olivat mukana kaikki muut ryhmät paitsi perussuomalaiset. Sopimuksessa kaupunginjohtajan esitykseen lisättiin 6,6 miljoonaa euroa. joka kohdistettiin suurelta osin lasten ja nuorten hyvinvointiin. ”Kaupunginjohtajan esityksessä oli tällä kertaa suuria leikkauksia Vihreille erityisen tärkeisiin opetukseen ja varhaiskasvatukseen, joten tiukimman väännön kävimme neuvotteluissa niistä.”

Jo pitkä neuvotteluaika kertoo, että päätös ei ollut tällä kertaa helppo ja puheita salissa piisasikin paljon.

Inka Hopsu korostikin, että: ”Kaupungin investoidessa ja sijoittaessa kasvun vaatimuksiin on tärkeää pitää kaupungin talous tasapainossa ja satsata kunnolla tehtyjen investointien onnistumisiin ja vaikutusten seurantaan. Tiukka talouskuri ei saa kuitenkaan johtaa kasvavan kaupungin palveluiden kurjistumiseen/ tilanteeseen, jossa henkilökunta on kovilla asukkaille tärkeiden palveluiden toteuttamisessa.”

”Vihreät ovat tyytyväisiä lähes kaikkien ryhmien välillä saavutettuun budjettisopuun, sillä saamme päätettyä useita strategisesti tärkeitä asioita ryhmien laajalla tuella. Tällainen strategisen tason asia on esimerkiksi se, että vuoden 2019 aikana laaditaan päästövähennysskenaariot ja toimenpiteet siitä, kuinka Espoon hiilineutraalisuustavoite 2030 aiotaan saavuttaa ja kuinka johtaa toteutumaan. Toinen strategiassa jo päätetty tavoite, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu saadaan myös käyntiin ensi vuonna. Olen tästä erittäin iloinen, sillä tällä tavoitellaan lasten tasa-arvoa oppimisvalmiuksissa.” Hopsu jatkoi.

Risto Nevanlinna käytti tärkeän puheen siitä, kuinka Espoossa päästään vaadittuihin päästövähennyksiin.

”Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkistaman raportin synkässä valossa optimismille on todella tilausta. Ilmastotutkijoiden ymmärrys on se, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

Olemme Espoossa asettaneet valtavan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on vain vähän yli 10 vuotta, mutta työtä on äärimmäisen paljon.”

Ilmastotyö vaatii jokaiselta, ja varsinkin meiltä poliittisilta päättäjiltä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, konkreettisia, radikaalejakin päätöksiä ja tekoja sekä esimerkin näyttämistä. Ilmastotyötä ei voi johtaa ylhäältä käsin vaan koko kaupungin organisaatio on sitoutettava määrätietoisella työllä.

Päästöjen vähentäminen vaatii selkeitä, tutkittuun tietoon perustuvia laskelmia, arvioita ja skenaarioita – näitä meillä ei vielä ole. Meiltä puuttuu tiekartta ja välietapit, jotta emme lipeä tavoitteesta.

Onneksi talousarvioneuvotteluissa vuoden 2019 talousarvioon ja -suunnitelmaan hyväksyttiin lisäys, että kaupunginhallitukselle laaditaan päästövähennysskenaariot ja toimenpiteet, joilla hiilineutraaliustavoitteeseen päästään.” Nevalinna kiitteli.

Marjaana Siivola nosti puheessaan esiin neuvotteluissakin kovasti puhuttaneen Espo0n joukkoliikenteen kehittämisen.

”Espoo haluaa muun muassa lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.

HSL:n suunnitelmat eivät kuitenkaan tue tätä suuntausta.

Etelä-Espoossa on jo nähty erityisesti suorien linjojen lakkauttamisen ongelmat. Ei tehdä samaa virhettä pohjois-Espoossa.

Budjetin pöytäkirjamerkinnässä kohdassa 32. mainitaan, että kerätään kokemuksia uusien suorien linjojen suosiosta ja varaudutaan vuorovälien tihentämiseen ja vuorojen lisäämiseen, mikäli tarvetta sekä tarpeen mukaan parannetaan Espoon sisäisen liikenteen yhteyksiä. Toivottavasti vastaavat pohjois-Espoossa selvitetään suorien linjojen tarve jo ennen lakkauttamista emmekä joudu tuomaan niitä takaisin.

Jos asukkaita halutaan kuunnella, niin pidetään suorat bussilinjat Helsinkiin ja muistetaan, että pohjois-Espoossakin asuu espoolaisia.”

Pinja Nieminen korosti puheessaan opettaja- ja avustajaresurssin tärkeyttä ja oli tyytväinen, että suuria leikkauksia onnistuttiin neuvotteluissa torppaamaan: ”Suomessa on havaittu, että eri ryhmien väliset erot oppimistuloksissa ovat lähteneet kasvuun. Tämän kehityksen pysäyttäminen vaatii riittävää määrää opettajia, tarpeeksi pieniä opetusryhmiä, hyvää oppilashuoltoa ja kaiken kaikkiaan riittävää tuen määrää.”

Mari Anthoni
kritisoi, että kasvavan kaupungin budjetti laaditaan vuodesta toiseen niin, että se sisältää isoja leikkauksia tärkeisiin palveluihin ja sitten poliitikot käyvät näytelmän varojen palauttamisesta. Saman sisältöisiä puheita kuului salissa myös muilta ryhmiltä. Esimerkiksi Keskustan Saramäki kyseenalaisti veroprosentin pitämisen alhaalla ja samanaikaisen velkaantumisen ja palveluista tinkimisen.

Helka Otsolampi, Varhaiskasvatusjaoston puheenjohtana nosti puheessaan varhaiskasavtusta koskevia päätöksiä ja kehittämistarpeita: ”Olen päässyt seuraamaan espoolaista varhaiskasvatusta myös muusta kuin vanhemman roolista nyt puolitoista vuotta. Olen yhä vaikuttuneempi siitä, miten hienoa ja arvokasta meidän varhaiskasvatuksen henkilökunta joka päivä espoolaisissa päiväkodeissa tekee. Siksi olenkin tosi iloinen, että saimme budjettineuvotteluissa läpi meille vihreille tärkeän 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ensi syksystä alkaen. Kokeilun myötä yhä useampi 5-vuotias pääsee 20 tunniksi viikossa varhaiskasvatukseen.

Kyseessä on iso periaatteellinen asia, mutta käytännössä asiat eivät välttämättä muutu radikaalisti. Valtaosa espoolaisista 5-vuotiaista on jo varhaiskasvatuksessa. Vieraskielisten lasten osuus on kuitenkin paljon pienempi kuin suomen- tai ruotsinkielisten ja myös alueelliset erot osallistumisasteessa ovat suuret. Maksuttomuus on yksi tapa lisätä tasa-arvoa ja mahdollistaa kaikille halukkaille pääsy varhaiskasvatukseen. Nyt oli mahdollisuus ottaa tämä valtakunnallisesti etenevä kokeilu Espoossa käyttöön, kun ensi vuonna on valmistumassa useita päiväkotihankkeita ja tilaakin pitäisi siis ensi syksynä olla.

Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen pistetty euro on tutkitusti se vaikuttavin euro, jonka koulutukseen voi laittaa. Meidän pitääkin pitää tiukasti huoli siitä, että kaikki varhaiskasvatus on myös aidosti laadukasta.” Helka jätti myös toivomuksen koskien investointiohjelmaan varattujen päiväkotihankkeiden valmistelua.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö iloitsi puheessaan tehdyistä lisäyksistä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hän vaati, että: ”Meidän on luotava keinot vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveysosaamista, madallettava kynnystä hakeutua ja päästä avun äärelle sekä varmistettava että ihan kaiken ikäiset mielenterveysongelmien kanssa painivat saavat asianmukaista tukea ja hoitoa ilman ylimääräistä ponnistelua” ja jätti asiaan liittyen seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että mielenterveyspalveluiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten henkilöstön valmiuksiin tunnistaa ja kohdata mielenterveys- ja päihdeongelmia ja ohjata tarvittavien palveluiden äärelle.

Lisäksi Hyrkkö nosti esiin Vihreiden useassa kunnassa ajaman maksuttoman ehkäisyn laajenemisen tässä budjettipäätöksessä: ”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Espoo liittyy niiden edistyksellisten ja nuorisomyönteisten kaupunkien joukkoon, jossa alle 25-vuotiaat kaupunkilaiset ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn. Turvaseksi ei saa jäädä kiinni lompakon paksuudesta.” ja toivoi, että nuorten maksuttoman ehkäisyn toteutuksessa kiinnitetään huomiota myös kondomijakelun tehostamiseen sekä siihen, että nuorten tietoisuus maksuttomasta ehkäisystä, seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista paranee.

Rauli Virtanen Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana on tuonut viestejä maahanmuuttajataustaisten palveluiden kehittämistarpeista. Inka Hopsu käsitteli asiaa puheessaan seuraavasti:

”Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta on viesteissään valtuutetuille ollut huolissaan maahanmuuttajataustaisten espoolaisten mielenterveyspalveluiden toteutumisesta. Maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä koskevat tutkimukset (Maamu, UTH ja PALOMA) osoittavat kiistatta, että ulkomaalaisväestöllä esiintyy paljon psyykkisiä ongelmia, mutta tämä väestönosa käyttää mielenterveyspalveluja vain vähän.

Siksi esitän seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan nostamien huomioiden mukaisesti muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten mielenterveyspalveluissa varattaisiin tarvittaessa asiakkaan tapaamiseen ylimääräistä aikaa.

Tiina Elo käytti puheenvuoron pyöräilyn edistämisestä, joka tuntuu Espoossa etenevän varsin verkkaisesti.

”Haluamme, että liikkuminen on kaikille sujuvaa ja turvallista. Pyöräilyn kulkutapaosuuden nostaminen 15 prosenttiin edellyttää merkittäviä parannuksia niin pyöräväyliin kuin niiden talvikunnossapitoonkin. Espoo panostaa kevyenliikenteen väyliin ensi vuonna 2,1 miljoonaa. Vertailun vuoksi Helsingissä vastaava summa on liki 15 miljoonaa.

Oiva kohde neuvotteluissa pyöräilyn edistämiseen saadulle 100 000 eurolle on siis pyöräteiden talvikunnossapidon parantaminen.” Elo jätti myös tätä koskevan valtuustotoivomuksen.

Helka Hosia kiitti ja muistutti puheenvuorosssaan, että ”muistiystävällisyys on nostettu talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkinnäksi! Väestön vanhetessa muistin ongelmat koskettavat yhä useampia, joko suoraan tai välillisesti. Muistiystävällisyys ja muistin heikkenemisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen tulee huomioida kaupunkia ja sen tarjoamia palveluja suunniteltaessa.”

Johanna Karimäki jätti tärkeän toivomuksen koskien asukaspuistojen kehittämistä, johon budjettikäsittelyssä saatiin myös pieni lisäys.

”Valtuusto toivoo, että asukaspuistoihin sijoitettaisiin lasten leikkiin soveltuvien telineiden, rakennelmien ja liukumäkien lisäksi myös aikuisille sopivia voimaharjoittelupaikkoja sekä senioreiden lihaskuntoharjoitteluun sopivaa välineistöä. Se lisää ihmisten mahdollisuuksia harrastaa lähiliikuntaa arjessaan. Asukaspuistot ovat kaupunginosien keitaita, joissa on hyvä viettää aikaa koko perheen voimin.”

Noora Koponen kiitti vammaispalveluihin saatua lisäystä ja muistutti sen tärkeydestä: On aivan selvää, että vammaispalvelut tarvitsevat lisää määrärahoja. Vammaispalveluiden asiakasmäärä kaupunkitasolla on verrattain pieni, mutta tuen tarpeiltaan todella suuri. Ja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet – niin sen kuuluukin olla. Vammaisten ihmisten kuuluu saada arkeensa toisinaan runsaastikin apua ja tukea.

Birgitta Johansson Teknisen lautakunnan jäsenenä kiinnitti huomiota Espoon väylän laajentamisen kysymysmerkkeihin: ”Tällä hetkellä ei vaikuta siltä, että vierekkäiset pohjois-etelä-suuntaiset reitit, Kehä II, Kauklahden väylä ja Finnoontie, olisivat äärirajoilla, kunhan kyseiset väylät saadaan parannettuina vetämään. Näiden reittien parantamisen lisäksi olisi kuitenkin MAL-sopimuksesta neuvoteltaessa syytä miettiä, voimmeko sitoutua voimakkaaseen asuntojen lisärakentamiseen, ellei valtio puolestaan sitoudu parantamaan jo nyt ruuhkaisten Länsiväylän ja Turunväylän vetokykyä.”

Lisäksi Johansson esitti kaksi muuta toivomusta: ”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki painottaa rakentamishankkeiden rakentamisen aikaisen valvonnan merkitystä ja ohjaa tähän tarkoitukseen riittävästi resursseja.”

sekä

”Valtuusto toivoo, että Suvisaarentien loppuosan (1,4 km) kevyenliikenteenväylän ja bussilinjan 145 kääntöpaikan toteuttamista kiirehditään liikenneturvallisuuden parantamiseksi.”

Nuoriso- ja liikuntalautakunnan varapuheenjohtaja Ekim Özdemir nosti esiin liian pienet satsaukset etsivään nuorisotyöhön ja liikuntapaikkojen ylläpitoon. Lautakunta on jo pitkään esittänyt tarpeita molempien paremmasta hoidosta.

Talousarvion kokonaisuutta Ekim Özdemir kuitenkin summasi seuraavasti: ”Tässä maailman ajassa inhimillisyyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen tarvitsevat rohkeat tekijänsä kaikilla politiikan tasoilla. Olenkin iloinen, että espoolaiset valtuutetut haluavat tehdä osansa tämän taloussuunnitelman kautta.”

Pitkien puheiden päälle äänestettiin perussuomalaisten lähinnä maahanmuuttoa koskevista muutosesityksistä, jotka eivät menestyneet. Neuvottelutoimikunta esitti Jupperin koulun uudisrakennuksen aikataulun palauttamista syyskuun neuvottelutulosta. Tämä muutos tehtiin yksimielisesti.

Iltasella päätösten päälle kokousväki suuntasi itsenäisyyspäivän valmisteluihin. Seuraava valtuustokokous on jo seuraavana maanantaina 10.12.