Hei, kaikki Vihreät ystävät!
 
Tässä marraskuun valtuusto purettuna meidän Vihreän ryhmämme osalta.
Olimme kokouksessa totuttuakin aktiivisempia, joten perinteisen blogin sijaan tämä kirjoitus onkin ehkä enemmän kokoonpaneva raportti kokouksen kulusta. 
 
 
Saimme kokouksen alkuun kaupunginjohtajan sekä hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjäsen esityksen kaupungin tulevasta johtamisjärjestelmästä. Vihreillä on ollut asiaan liittyen paljon näkemyksiä, toivomuksia ja muutos- sekä kehitysehdotuksia. Mehän ajoimme pormestarimallia, ja sille olikin aluksi vahvaa kannatusta, mutta valitettavasti muut puolueet käänsivät kelkkansa. Tästä johtuen viranhaltijat päätyivät kehittämään mallia nykytilanteen pohjalta. 
Soten huomioiminen on kokonaisuuden suunnittelussa keskeisessä roolissa. 
 
Espoo pyrkii virkamiesten näkemyksen mukaan kohti strategisempaa kokonaisuutta, jossa Syrjäsen mukaan painotetaan johtamisen vahvistamista, hallinnon tehostamista sekä huomioidaan tuleva mahdollinen sote-uudistus. 
 
Vihreästä näkökulmasta nyt esillä oleva esitys sisältää potentiaalisia heikennyksiä varsinkin ympäristöasioita silmällä pitäen, ja yritämme kovasti vielä vaikuttaa lopputulokseen. Uudistuksen tulisi vastata myös kaupunkimme kestävän kehityksen ja ilmastotyön haasteisiin.
 
§3 Jokisilta, asemakaavan hyväksyminen
 
Ensimmäisenä varsinaisena käsiteltävänä asiana oli Jokisillan asemakaava.
 
Vihreiden Johanna Karimäki puhui hyvin Jokisillan alueen ympäristö- ja kulttuuriarvoista ja niiden paremmasta huomioimisesta, ja Johanna teki asiasta myös palautusesityksen:
”Valtuusto palauttaa Jokisillan asemakaavan uudelleen valmisteluun siten, että huomioidaan paremmin Espoonjokilaakson kulttuurimaiseman kulttuuri-ja luontoarvot. Kaava-alue sijaitsee Espoon vanhan keskiaikaisen kirkon ja Pappilanmäen vanhojen huviloiden rakennuskannan välittömässä läheisyydessä. Palautuksen aikana tutkitaan kaavan kevennystä, suunniteltujen 4-6 kerroksisten rakennusmassojen alentamista ja rakennuskannan siirtoa kauemmaksi joen rannasta. Tutkitaan myös rakentamisen sopimista ja sijoittelua kulttuurimaisemaan.”
 
Palautukselle oli, vielä kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen yksimielisen päätösehdotuskäsittelyn jälkeenkin, perusteensa, sillä suunniteltu kaava-alue ei ole luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta mitenkään ongelmaton. Asiasta on lausunut asiantuntevasti myös mm. Espyy ja Museovirasto, jotka ovat olleet huolissaan alueen kokonaiskuvasta sekä luontoarvoista. 
 
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell kannatti Karimäen palautusehdotusta, korostaen itsekin ympäristön ja kulttuurimaiseman huomioimisen tärkeyttä ja rakentamisen oikeaa suhteuttamista tähän arvokkaaseen ja herkkään ympäristöön.
 
Palautusehdotus ei valitettavasti saanut riittävää kannatusta, joten kaava nytkähtää nyt eteenpäin ja tarkempaan suunnitteluun.
 
Vihreiden Inka Hopsu jätti Mari Anthonin kannattamana asiaan liittyvän toivomuksen: 
”Valtuusto toivoo, että kaavan toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että rakennukset soveltuvat arvokkaaseen Espoonjokilaakson kulttuurimaisemaan sekä Espoonjoen eteläiseen rantaan rajautuvaan valtioneuvoston hyväksymään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun Espoon Kirkonmäen kulttuuriympäristöön (RKY) ja että rakennusten pohjoisraja sijoittuisi mahdollisimman kauas jokirannasta kaavan puitteissa.Alueen luontoarvot ja herkkä jokialue otetaan huomioon sekä rakentamisaikana että tarkennetuissa suunnitelmissa kaiken ylimääräisen valuman välttämiseksi.”
 
Tämä tärkeä toivomus sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen ja se hyväksyttiinkin yksimielisesti. Toivotaan, että toivomus huomioidaan tulevassa tarkemmassa suunnittelussa. 
 
§5 Valtuustoaloite betoni- ja teräsbetonirakentamisesta luopumiseksi ja puurakentamiseen siirtymiseksi
 
Käsittelimme kokouksessa hieman myös puurakentamiseen liittyviä asioita. Herätti kommentteja puolesta ja vastaan. 
Itse olen vahvasti puurakentamisen puolesta, kuten varmasti koko Vihreä ryhmämmekin, ja nostin tässä yhteydessä esiin miellyttävän uutisen viime viikolta:
Finnooseen rakentuvan uuden asuinalueen puukerrostalotontit nimittäin kiinnostivat rakennuttajia ja tontteja meni hienosti kaupaksi.
 
Nyt myydyille tonteille saa rakentaa kolme kuusikerroksista puukerrostaloa, ja niihin on ilmeisesti tulossa vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja. Tämä oli hieno pelinavaus Espoon puurakentamisen edistämiseksi. Toivotaan, että saamme lukea näitä positiivisia uutisia tulevaisuudessa vielä paljon lisää. 
 
§6 Valtuustoaloite kuntavaalien 2021 äänestyspaikkojen suunnittelemiseksi yhteistyössä nuorten kanssa
 
Vihreiden Ekim Özdemirin ja Tiina Elon aloite.
 
Ekim piti hyvän puheenvuoron nuorten osallistamisesta kunnalliseen päätöksentekoon:
”Yksi demokratian vahvuuksista on se, että vallankäytön kohteet omaavat oikeuden
osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Jo meidän perustuslaissa
julkiselle vallalle on annettu tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua
yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä koskee yhtä lailla myös nuoria.
 
Varsinkin kunnissa päätetään monista nuorten aikuisten elämään vaikuttavista asioista. Nuorten pitäisikin päästä vaikuttamaan siihen, miltä heidän asuinkuntansa tulevaisuus näyttää. Tähän myös nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on ottanut kantaa ja aloitteemme pohjautuukin heidän vaikuttamistyöhönsä.”
 
Ekim oli puheissaan kriittinen valtuustoaloitteessa esitettyihin vastauksiin nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Ekim kertoi kylmiä faktoja: ”…nuorten äänestysaktiivisuus viimeisimmissä poliittisissa vaaleissa on ollut todella alhainen. Viime kuntavaaleissa 18-24-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa äänestysaktiivisuus jäi vain 35 prosenttiin.”
 
Aloite koski vaikuttamista, äänestämistä ja äänestyspaikkoja. Äänestypaikoilla ja niiden sijoittelulla on väliä äänestysaktiivisuuden nostamisessa. Ylipäätään olisi hyvin tärkeää saada vahvistaa nuorten luottamusta demokratiaan. 
 
Ekim jätti aloitteeseen myös toivomuksen: 
”Valtuusto toivoo, että jatkossa kaupunki kuulee nuoria äänestyspaikkojen suunnittelussa, jotta nuorten näkökulmat voidaan ottaa valmistelussa huomioon oikeusministeriön asettamien ohjeiden puitteissa.”
 
Tiina Elo kannatti toivomusta, ja kritisoi omassa puheenvuorossaan virkamiesvastausta siitä, ettei siinä oltu tarpeeksi huomioitu nuorisojärjestöjen ääntä ja toiveita, joiden pohjalta valtuustoaloite oli tehty. Mari Anthonin, Tiinaa ja Ekimiä tukevassa, puheenvuorossa penättiin kaupungilta määrätietoisempaa työtä nuorten äänestysaktiivisuuden nostamisessa ja etenkin nuorten houkuttelemiseksi mukaan vaaleihin ja sitä kautta päätöksiä tekeviin luottamuselimiin. Mari kritisoi vastauksen nihkeää ja byrokraattista luonnetta eikä aivan turhaan.

On selvää, että välttelevä ja nihkeä asenne viranhaltijoiden puolelta ei varsinaisesti innosta nuoria mukaan vaikuttamaan.
Tähän pitää saada muutos.
 
Lopuksi Nuorisovaltuuston edustaja piti puheenvuoron ja sanoi nuorisovaltuuston olevan laajasti valtuustoaloitteen sekä pidettyjen puheenvuoron linjoilla.
 
Tästä kaupungista löytyy harmillisen vähän nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamisen puolesta puhujia. Onneksi Vihreiden joukossa on aktiivista porukkaa, jotka jaksavat vuodesta toiseen edistää asiaa. Hitaasti etenee, mutta onneksi sentään myös pieniä erävoittojakin on silloin tällöin tullut, kuten se, että Nuvan edustaja on nykyään puheoikeutettuna edustajana mukana kaupunginhallituksen kokouksessa.  
 
§7 Valtuustoaloite taiteen huomioimisesta rakennetussa kestävässä ympäristössä
 
Minä sekä Mari Anthoni pidimme tässä asiakohdassa  puheenvuorot taiteen merkityksestä ja arjen ympäristössä. Itse korostin eri kaupunginosien tasapainoittamisen kehittämisen tärkeyttä kulttuurin ja taiteen näkökulmasta. Ajattelua haastaa Espoon talouden tasapainottamissohjelma, jonka johdosta kasvavilta aluekeskuksilta leikataan miljoonia euroja juuri siinä vaiheessa, kun alueita pitäisi kehittää myös asumisviihtyisyyden ja kulttuurin rakentamisen osalta. 
Nostin myös taiteen perusopetukseen suunnitellut järkyttävät leikkaukset esiin, jotka omalta osaltaan vaikuttaisivat negatiivisesti kaupunginosien väliseen tasapuoliseen kehittämiseen harrastusmahdollisuuksien ja -paikkojen vähenemisen johdosta. Oma puheenvuoroni luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
 
§8 Valtuustoaloite Matinkylän entisen terveysaseman osoittamiseksi asukas- ja järjestökäyttöön pysyvästi tai väliaikaisesti asukastilana
 
Inka Hopsu puhui tiloista ja yhteisöllisyydestä. Tyhjiksi jääviä tiloja tulisi tarjota aktiivisemmin kaupunkilaisten käyttöön.
Inka jätti myös valtuustotoiveen:
”Valtuusto toivoo, että tyhjilleen jäävien tilojen uudiskäyttöä pohdittaessa ja uusia asukastiloja suunniteltaessa varmistetaan tiloja myös järjestöjen käyttöön. Tärkeää on varmistaa korvaavat tilat EJY ry:n (Espoon järjestöjen yhteisö) toiminnalle. Käynnissä olevaa kaupungin tilakokeilua evaluoidaan ja sen kokemukset huomioidaan uusia tiloja suunniteltaessa.” 
 
Tärkeä toivomus, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että Espoon järjestöjen yhteisö (EJY ry) joutuu lähiaikoina jättämään nykyiset toimitilansa Tapiolan keskustassa nykyisten vuokratilojen purkamisen takia. Korvaavia tiloja heillä ei vielä ole. Tässä olisi yksi mahdollisuus. 
 
Tiina Elo kannatti Inkan toivomusta ja nosti entisenä tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana esiin kaupungin pitkäaikaisen passiivisuuden kaupungin tilojen luovuttamisesta kuntalaisten käyttöön. Tiina korosti sitäkin kuinka tilojen uusiokäyttö on myös kestävän kehityksen mukaista sekä sitä, että asukastoiminnalle on oltava tiloja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. 
 
Henna Partanen piti tila- ja asuntojaoston nykyisenä puheenjohtajana puheenvuoron kaupungin tiloja koskevan päätöksenteon säilymisen tärkeydestä luottamushenkilöiden päätöksenteossa. Tämä mahdollisuus uhkaa nimittäin uudessa organisaatiorakenteessa poistua. On tärkeää, että luottamushenkilöt pääsevät aidosti linjaamaan ja päättämään kaupungin kiinteistöjen tilankäyttöön liittyvistä asioista. 
Henna puhui myös nykyisen Matinkylän terveysaseman kunnosta: 
”Toukokuussa siellä on tehty kosteusmittauksia eikä kosteutta silloin havaittu. Sen jälkeen Tilapalvelut on tehnyt parannustöitä terveysasemalla”, sekä otti kantaa Kokoomuksen ilmiselvälle halulle luopua kiinteistöstä: 
”Vuornos puhui, että järjestöt eivät voi selvitä vuokrakustannuksista. Kuitenkin juuri tällaiset vanhat kiinteistöt ovat niitä, joiden vuokra voi olla kohtuullinen.”
 
 
§10 Valtuustoaloite Henttaan liikenneyhteyksien parantamiseksi
 
Seuraavaksi keskustelussa olikin kokouksen ylivoimaisesti kuumin peruna, aloite Henttaan liikenneyhteyksien parantamisesta. 
 
Kyse oli siis autoliikenteeltä tovi sitten suljetun Maakirjantien avaamisesta uudelleen Henttaan autoilevien asukkaiden käyttöön. Vaikea asia, johon ei ole optimaalista ratkaisua. 
Saimme kaupunginhallituksessa pitkän väännön jälkeen asiaan kompromissiratkaisun. Sellaisen, joka tässä vaiheessa vastasi mielestämme riittävällä tavalla sekä henttaalaisten että suurpeltolaisten huoliin.
 
Tämä on asia, josta olen pelkästään kaupunginhallituksen jäsenenä saanut valehtelematta satapäin viestejä. Nyt valtuustokäsittelyn yhteydessäkin viestejä tuli kymmeniä. Mikään ei näytä herättävän espoolaisia niin kuin yksityisautoilun rajoittaminen. 

Näkökulmia asiaan oli tasan kaksi: Maakirjan tien avaamisen puolesta ja avaamista vastaan. 
Puoliväliä ei ole ollut, eikä sellaista ole myöskään tahtonut löytyä. 
Pahimmillaan tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että aloitteen tekijä oli esittää jopa Suurpelto III -kaavan kaavoituksen keskeyttämistä. Se olisi ollut ennenkuulumatonta ja alueen kehitystä syvästi haittaava toimenpide. No, aloitteellahan ei saa olla talousvaikutuksia, eikä aloitteella voi vaikuttaa tuollaisiin yksityiskohtiin, joten asia jäi onneksi uhittelun asteelle. Mutta kertoo se tilanteen pahasta kärjistymisestä.
 
Suurpellossa asuva Vihreiden Päivi Raunu valotti kokouksessa ongelmaa alueella asuvan näkökulmasta ja kiinnitti puheenvuorossaan huomiota etenkin alueen kehittämisen jatkumisen tärkeyteen, sekä alueella asuvien liikkujien turvallisuuden takaamiseen. Tässä Päivin puhe kokonaisuudessaan.

Päivi myös jätti toivomuksen, joka kuului 
”Valtuusto toivoo, että Suurpellon alueen koulureittien turvallisuutta parannetaan sekä Opinmäen koulun että Olarin koulun Olarinniityntien yksikköön johtavilla reiteillä.”

Autoilevien ja lihaa syövien ihmisten edunajaja ja ruumillistuma Timo Soini vastusti tätä Päivin hyvää ja vastuullista toivomusta, joten siitä jouduttiin äänestämään. Päivin toivomuksen puolella oli 56, 5 vastusti ja 14 äänesti tyhjää. 
Päivin toivomusesitys hyväksyttiin siis selvin numeroin. 
Hyvä.
 
Päivin koko puhe luettavissa täältä.
 
Kaupunginhallituksen vpj. Henna Partanen valotti asiaa sekä kaupungihallituksen että valtuuston käsittelyn osalta (aloitteilla ei saa olla taloudellisia vaikutuksia) ja nosti esiin myös Suurpellon kaavoituksen pitkät vaiheet alkuajoista tähän päivään. Jokaisessa vaiheessa alueen asukkaita on osallistettu laajasti ja kaikilla on ollut mahdollisuus lausua näkökökantojaan alueen kehittämisestä.

Aloitteen käsittely oli hämmentävä prosessi ja sitä kuvaa nämä Hennan sanat:
”Voimassa olevia suunnitelmia ja asemakaavoja ei valtuustoaloitteella voida lähteä muuttamaan tai sitten romutettaisiin koko päätöksentekojärjestelmämme.”
 
Henna valotti ansiokkaasti myös tien avaamisen vaikutuksia alueen kehittämiseen: ”Mikäli Maakirjantie avattaisiin pysyvästi kuten osa asukkaista haluasi, olisi sillä merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tien varrella asuville asukkaille ja alueen jatkosuunnitelmille. Tien avaaminen pysyvästi vaatisi myös Suurpelto III asemakaavan avaamisen, mikä puolestaan lykkäisi sekä kerrostalo- että pientalotonttien luovutuksia vuosilla.”
 
Tien avaaminen pysyvästi tarkoittaisi mm. suurpeltolaisten pitkään odottaman Lillhemtin puistosuunnitelman hautaamista. 
Henna teki tästä asiasta valtuustotoiveen:
”Valtuusto toivoo, että Lillhemtin puiston toteutusta edistetään puistosuunnitelmien mukaisesti 
ja puisto rakennetaan valmiiksi niin pian, kun väliaikaisten liikenneratkaisujen osalta on mahdollista.”
 
Jouduimme äänestämään tästäkin hyvästä asiasta. 
Äänestyksessä Hennan toivomusehdotusta kannatti 30, vastusti 31 ja tyhjää äänesti 13. Tärkeää puistotoivomusta ei siis valitettavasti hyväksytty. 
Yksi ääni ratkaisi.

Harmittavaa, että joillekin tässä kaupungissa yksityisautoilun etuoikeudesta kiinni pitäminen tuntuu ajavan asumisviihtyisyyttä parantavien viher- ja puistosuunnitelmien yli. 
 
Iso osa kokonaisuutta on Opinmäen koulun ympäristön turvallisuus ja se puhutti myös valtuutettuja.
Vihreiden Marjaana Siivola piti hyvän puheenvuoron asiasta esitellen kokouksessa teknisen lautakunnan pöydällä olevia suunnitelmia koululaisten turvallisuuden parantamiseksi. 
Tämä asia on siis jo etenemässä ja prosessissa.
 
Marjaanan omilta sivuilta löytyy tarkempi selostus asiasta:
 
Kaupunginhallituksen päätös, jonka käsittelyyn itsekin osallistuin kaupunginhallituksen jäsenenä, oli siis pitkään väännetty kompromissi henttaalaisten ja suurpeltolaisten näkemysten välillä. Siinä pyrittiin huomioimaan sekä liikenneturvallisuus (koulun ympäristö + Maakirjantien asukkaat) että ruuhkia aiheuttaneet ajojärjestelyt, kuin myös hälytysajoneuvojen esteetön pääsy Henttaalle (tämä huoli on tullut pelastuslaitokselta).
 
Kaupunginhallituksen päätöstä ei valtuustokäsittelyssä kyseenalaistettu eikä vastaehdotuksia kuultu, mutta päätös sai kylkeensä lukuisia hyväksyttyjä valtuuston toiveita, joita virkamiehet yrittävät nyt sitten sovittaa yhteen alueen nykyisen kehittämisen kanssa.
 
Vihreät aloitteet asiakohdissa §9 , §11 ja §12 jäivät kokouksessa pöydälle aloitteiden toisen tekijän, Vihreiden Risto Nevanlinnan, ollessa poissa kokouksesta.
 
 
Tässä tämänkertainen kokous.
 
Oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille!
 
T: Mikki Kauste, Vihreä valtuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen