Valtuusto linjasi viime kokouksessaan (19.10.2020) toimenpiteistä, joilla kaupungin talous pyritään saamaan tasapainoon käyttömenojen osalta seuraavan viiden vuoden aikana. Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta oli käyty puolueiden väliset pitkät neuvottelut aiemmin. Soputulosta ei neuvotteluista syntynyt vaan kokouksessa oli neljä erillistä esitystä ohjelmaksi.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell esitteli Vihreiden ekologisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti kestävämmän esityksen, jota kannatti Vasemmiston valtuustoryhmä.

”Esitämme, että leikkaukset nuorisopalveluihin, kirjastoihin, joukkoliikenteeseen, sosiaalipalveluihin ja vammaisten kuljetuspalveluihin poistetaan kokonaan. Vihreiden esitys on myös kannanotto lähikoulujen puolesta.” Hertell kertoi. ”Vihreät eivät hyväksy myöskään Karatalon toiminnan lakkauttamista.” 

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen puolestaan peräänkuulutti vaikeissa asioissa yhdessä sopimisen tärkeyttä. ”Olemme samanmielisiä tarpeesta sopeuttaa kaupungin käyttömenoja ja lisätä tuloja. Tämä oli hyvä lähtökohta. Emme sen sijaan olleet samaa mieltä siitä, että mikä väestönosa kantaa sopeutuksesta suurimman taakan.” Partanen kiteytti ja ihmetteli etenkin demarien halukkuutta leikata kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten sosiaalipalveluista, ikäihmisten kotihoidosta ja vammaisten ja sairaiden ihmisten kuljetuksista.

Valtuuston varapuheenjohtaja Inka Hopsu ja Vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elo korostivat henkilöstön sitoutumisen tärkeyttä. ”Sitä ei parhaalla tavalla edistä ulkoa tilattu konsulttiselvitys, joka retostelee Espoon seitsemän tähden palveluilla – samaan aikaan, kun henkilöstö venyy kouluissa, päiväkodeissa ja vanhustenhoidossa.” Elo huomautti. Myös Jyrki Kasvi ihmetteli kaupungin henkilöstön ohittamista: ”Henkilöstöllä kun on paras asiantuntemus kaupungin palveluista, niitä tarvitsevista kuntalaisista ja palvelutuotannon avainprosesseista.” 
Vihreä valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön jaksamisesta ja siksi Vihreiden esityksessä henkilöstömäärän kasvuun kohdistuvaa säästöä kevennetäänkin viidellä miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste muistutti, että julkisten palveluiden tarve ei tule koronan seurauksena vähenemään. ”Mielenterveysongelmat ja masennusoireet ovat lisääntyneet korona-aikana. Montaa lasta ja nuorta uhkaa syrjäytyminen kouluongelmien takia. Kroonisesta resurssipulasta kärsivä sosiaalitoimi ja vanhuspalvelut tarvitsisi lisää resursseja leikkausten sijaan.” hän luetteli.

Inka Hopsu teki lisäksi yksimielisesti hyväksytyn valtuustotoivomuksen, että Taloudellisesti kestävä Espoo- tuottavuus ja sopeutusohjelman täytäntöönpanossa huomioidaan henkilöstö hyvin ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua toimenpiteiden jatkovalmisteluun. Hopsu muistutti lisäksi kaupungin kovasta kasvuvauhdista ja Espoon haasteista investoida uusiin kouluihin ja päiväkoteihin. Vihreiden vaihtoehtoratkaisussa haaste tunnistetaan ja tavoitteena esitetään samoin kuin enemmistön ehdotuksessa, että hankekohtaisia kustannuksia pyritään pudottamaan 10 prosenttia. Jos tämä ei toteudu, tulee Vihreiden ohjelman mukaan investointien rahoitusratkaisua tarkastella uudelleen.

”Tarpeeseen verrattuna jo karsitun investointiohjelman koulu- ja päiväkotihankkeiden karsiminen ei ole meistä hyvä tai mahdollinen ratkaisu.” Hopsu sanoo ja muistuttaa, että valtuustokauden tavoitteesta ”hätäväistöjä nolla” tulee pitää jatkossakin kiinni.

Helka Hosia puolestaan peräänkuulutti oikeudenmukaista, pitkälle katsovaa ja tolkullista taloudenpitoa. ”On tarkasteltava myös vaihtoehtoiskustannuksia: jos säästämme euron tästä, johtaako se kahden euron kustannukseen tuolla.” Nykkisääntönä valtuustolle hän muistutti, että sosiaali- ja terveystoimen osalta ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin hoito. Perusterveydenhuolto puolestaan on halvempaa kuin erikoissairaanhoito. Ja on muistettava, että myös odottaminen maksaa. Saara Hyrkkö huomautti, etteivät leikkaukset lapsilta, nuorilta ja haavoittuvassa asemassa olevilta kaupunkilaisilta ole mikään luonnonlaki vaan jokainen valtuutettu voi itse valita miten äänestää. Hän kaipasi myös leikkauslistoja puolustavilta valtuutetuilta rehellisyyttä toimien vaikutuksista. ”Sinänsä hienot tekstikirjaukset eivät lämmitä, jos toiminnalta viedään rahoitus.” hän sanoi.

Leikkausten vaikutuksista erityisesti kirjastoihin keskusteltiinkin paljon. Enemmistön saavuttaneen SDP:n, kokoomuksen, RKP:n, keskustan ja liberaalien ehdotuksessa kirjastojen vuosibudjetista linjattiin leikattavaksi 1,1 miljoonaa euroa. Se linjattiin toteutettavaksi ”kirjaston palveluverkkoa tarkastelemalla”, mikä tarkoittaa samaa kuin pienten yksiköiden lakkautus.

Kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Verna Finström kertoi, että jo nyt kulttuuritoimen budjetista puuttuu palvelutorien tuomat lisäkustannukset sekä Kaupunginmuseolle tullut valtionosuus, joka sijoitettiinkin kaupungin yleiseen kassaan sen sijaan että se olisi osoitettu lisätehtävän saaneelle Kaupunginmuseolle. Mikään taho ei myöskään ole osoittanut kiinnostusta Karatalon pyörittämiseen. ”Me tarvitsemme Espooseen elinvoimaisia kulttuuripalveluja.” Finström vetosi. ”Vaikeina aikoina on taattava toivoa lapsille ja nuorille, jotka eivät ole päässeet harrastamaan ja tapaamaan ystäviään sekä vanhuksille, jotka kokevat entistä suurempaa yksinäisyyttä kieltojen ja etäisyyksien takia.”

Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki nosti esiin pienten yritysten tärkeyden kaupungin talouden tasapainotustyössä. ”Pienet yritykset luovat kasvupohjan, joten kunnan elinvoimatyö on olennaista. Siihen kuuluu muun muassa kattava yritysneuvonta, kaupungin hankintojen avaaminen pienyrittäjille ja toimitilojen löytämisen helpottaminen.” Karimäki piti lisäksi tärkeänä, että kaupunki tekee asioita fiksummin hyödyntämällä digitalisaatiota palvelujen tehostamisessa.

Vihreiden esitys piti sisällään myös uusia säästökohteita kuten energiansäästötoimia, kierrätyksen tehostamista sekä kaupungin työntekijöiden autoedusta luopumista. Vihreiden esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä pohjaesityksenä olleelle kokoomuksen, SDP:n, RKP:n, keskustan ja liberaalien esitykselle äänin 55-20. Perussuomalaisten esitys ja Sinisen valtuustoryhmän esitykset jäivät molemmat vähälle kannatukselle.

Vihreät teki Sirpa Hertellin johdolla myös esityksen koskien ensi vuoden budjettikehystä. Esityksessä kehyksen valmistelussa huomioitaisiin Vihreiden esittämät Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman linjaukset sekä veroprosentin maltillinen korottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä. Tämä hävisi myös äänestyksessä.

Valtuusto hyväksyi tuloveroprosentin säilymisen 18 prosenttiyksikössä. Vihreät kannatti äänestyksessä vasemmistön esittämää 0,25 prosenttiyksikön korotusta.

Lisäksi valtuusto hyväksyi pitkän talouskeskustelun jälkeen myös ison ja merkittävän Matroonankadun asemakaavan. Siinä rakennetaan paljon uusia asuntoja Finnoon uuden metroaseman pohjoispuolelle.

Muut kokouslistalla olleet valtuustoaloitteet ja -kysymykset jäivät yksimielisesti pöydälle.