Espoon kaupunginvaltuusto vietti 50-vuotis juhlakokousta maanantaina 22.8.2022. Kokous alkoi juhlallisesti fanfaarilla, jonka jälkeen puhuivat valtuuston pj Jarno Limnéll, Aalto-yliopiston hallituksen pj, KTT Mikko Kosonen, Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka sekä Espoon entinen kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi. Puheenvuoroissa yhteisinä teemoina ylitse muiden korostuivat turvallisuus ja kestävä kehitys.

Puheiden jälkeen valtuusto hyväksyi muutamia jäsenvaihdoksia.

Ämmässuon tuulivoimalaa koskevan asemakaavan muutoksen hyväksymisen yhteydessä puhui vihreiden valtuutettu Risto Nevanlinna. ”Kiitän kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunginhallitusta siitä, että päätökseen lisättiin esitykseni mukaisesti linnustoseurannan toteuttaminen tuulivoimalan rakentamisen jälkeen. Saatavan tiedon perusteella mahdollisiin ongelmiin, kuten lintujen törmäyskuolemiin, on helpompi etsiä ratkaisuja”, totesi Nevanlinna.

Valtuuston listalla Maarinsolmun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen herätti vilkasta keskustelua. Vihreiden valtuutettu Henna Partanen korosti puheessaan Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi -alueen merkitystä Espoolle. ”Espoo on tullut pitkälle siitä, kun kaupunkia vielä suunniteltiin vain autoliikenteen ehdoilla. Nykypäivänä, ainakin tavoitteena tulisi olla, että lähipalvelujen pariin voi kulkea jalan, kaupunkipyörällä, potkulaudalla tai kohta vaikka pikaratikalla. Jotta kaupunkiympäristössä ihmisen on viihtyisää oleskella, tulee ympäristön olla miellyttävä. Liikenteen melu, pöly ja hankalat eri tasoissa kulkevat reitit eivät kannusta kävelemään tai pyöräilemään. Eritasoliittymät eivät luo hyvää ja miellyttävää kaupunkiympäristöä eivätkä ne kuulu kaupunkien keskustoihin. Kaupunkia suunnitellaan vuosisadoiksi eteenpäin ja siksi meidän tulisi ennemminkin kuroa toisistaan moottoritein eroteltuja kaupunginosia lähemmäs toisiaan eikä erottaa niitä entisestään”, muistutti Partanen.

Puheenvuoronsa päätteksi Partanen esitti asian palautusta kaupunginhallituksen valmisteluun, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota jalankulun ja pyöräliikenteen kehittämiseen. Valtuusto hylkäsi palautusesityksen. Vihreiden kansanedustaja ja valtuutettu, valtuuston vpj Inka Hopsu muistutti myös, kuinka jo kehä yksi jakaa kaupunkirakennetta Tapiolan ja Otaniemen välillä, ja suuret eritasoliittymät tekevät sitä vielä enemmän. Kaupunkia tulisi rakentaa ei vain autojen ehdoilla, vaan muistaa alueella asuvat, kävelijät ja pyöräilijät. Kokoomuksen toivomukseen viitaten, Inka kysyi haluammeko todellako priorisoida autotiehankkeita ohi koulujen ja esimerkiksi ratikoiden niin omissa investoinneissa kuin valtion kanssa yhdessä toteutettavissa?

Valtuusto käsitteli myös Otakaaren asemakaavan muutoksen hyväksymisen. Vihreiden valtuutettu Leila Arstila kiitti puheenvuoronsa alussa kaikkia hanketta edistäneitä. ”Minua lämmitti myös esityksen lisäys siitä, että Otaniemeä kehitetään unohtamatta Otaniemen asemaa valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Myös kaupunginosan luontoarvot on turvattu. Otaniemi on ainutlaatuinen ympäristö elää, opiskella ja kasvaa”, muistutti Arstila. Valtuutettumme Peppi Seppälä nosti omassa puheenvuorossaan esiin opiskelija-asuntojen tärkeyden opiskelijoille. ”Opiskelijan toimeentulon kannalta pääseminen opiskelija-asuntoon on lottovoitto. Samalla opiskelija-asuntojen riittävän tarjonnan takaaminen on lottovoitto Espoolle. Suurimman hyödyn saamme kuitenkin jos saamme tänne muuttaneet opiskelijat myös jäämään Espooseen opintojen jälkeen”, Seppälä totesi. Valtuutettu Tiina Elo yhtyi näkemyksiin korostaen vihreiden sitoutumista opiskelija-asuntojen lisäämiseksi. ”Vihreät ovat tehneet pitkään töitä opiskelija-asuntojen saamiseksi Espooseen ja pitkään se oli takkuista. Nyt tilanne on onneksi toinen. On tärkeää, että Otaniemeen tulee opiskelija-asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän”, Elo arvioi.

Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen sai valtuustokäsittelyssä osakseen kritiikkiä. Vihreiden valtuutettu Elli Keisteri-Sipilä ihmetteli alueen sivuun jäämistä Espoon kevyen liikenteen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. ”Näen rantaradanbaanan ja Matinkylän länsibaanan hienoina ja kannatettavina hankkeina, mutta tuntuu epäreilulta, että vuoden 2022 talousarvioon merkityt kevyen liikenteen väylille varatut rahat on nyt suunnattu niihin eikä Nupurintien kevyenliikenteen väylän rakentamiseen, johon rahaa alustavasti oli suunniteltu”, Keisteri-Sipilä pahoitteli. Vihreiden Inka Hopsu muistutti keskustelun lopussa, että valtion budjettiriihi on parasta aikaa käynnissä ja totesi, että tukea kevyen liikenteen hankkeille tarvitaan myös muilta puolueilta kuin vihreiltä. Vihreiden varavaltuutettu Marjaana Siivola kiitti tärkeästä keskustelusta Nupurintietä koskien ja toivoi keskustelun hengen näkyvän myös tulevissa budjettineuvotteluissa.

Valtuusto pääsi vihdoin käsittelemään myös vihreiden kansanedustaja ja valtuutettu Saara Hyrkön valtuustoaloitteen kehotunnekasvatuksen vahvistamiseksi päiväkodeissa ja kouluissa. ”Kehotunnekasvatus pitää sisällään lapsen tasoista tietoa kehosta, tunteista, turvataidoista ja oikeuksista”, muistutti Hyrkkö. ”Kyse on ennen kaikkea siitä, että opettajilla ja muilla päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla on työkaluja sisällyttää näkökulmia osaksi arkea ja opetusta, kohdata erilaisia tilanteita sekä vastata lasten ja nuorten kysymyksiin.” Puheenvuoron lopuksi Hyrkkö esitti valtuustolle toivomuksen siitä, että kehotunnekasvatuksen osaamista kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten keskuudessa vahvistetaan systemaattisesti osana henkilökunnan osaamisen kehittämistä. Valtuusto hyväksyi toivomuksen. Valtuutettu Hopsu painotti kehotunnekasvatuksen hyötyjä myös laajemmin. ”Kehotunnekasvatusta saatuaan lapset ja nuoret ovat kyenneet nostamaan esiin kohtaamaansa häirintää tai epämiellyttäviä kosketuksia. Hopsu myös kiitti suomenkielistä varhaiskasvatusta, joka on ottanut kehotunnekasvatuksen jo vahvasti osaksi toimintaansa.”

Kokouksen lopussa valtuusto käsitteli vielä vihreiden Henna Partasen valtuustoaloitteen kerrostalorakentamisen laadun parantamiseksi. Puheenvuorossaan Partanen kiinnitti huomioita Espoon kaupunkirakenteen nopeaan kehitykseen. ”Espoo on viime vuosina rakentunut huimaa vauhtia. Ei ole aivan sama, että millaista rakennuskantaa kaupunkiin tällä vauhdilla tuotetaan. Asemakaavoilla voidaan toki joiltain osin määritellä rakentamisen minimitasoa, mutta innovatiivisten uusien asumisen ratkaisujen kehittämisessä erilaiset tontin luovutukseen liittyvät keinot voivat olla parempia”, Partanen totesi. Puheenvuoron lopuksi Partanen esitti toivomuksen siitä, että kaupungin omistamilla mailla kokeillaan laatukilpailuja yhtenä keinona lisätä asumisen monimuotoisuutta ja parantaa kerrostalorakentamisen laatua. Valtuusto hyväksyi toivomuksen.

Viimeisenä asiakohtana valtuuston listalla oli valtuustoaloite vertailun tekemisestä Espoolaistentalon toteuttamisvaihtoehdoista. Valtuutettu Johanna Karimäki toi esiin pettymyksen siitä, miten prosessi kaupungintalon kohdalla eteni ja vetosi valtuustoon valtuustotalon säilyttämisen puolesta. ”Kaupungintalon purkaminen on jo käynnissä, joten realismin tähden vetoan valtuustotalon säilyttämisen puolesta, jotta edes pieni pala historiaa säästyy. Uusi espoolaisten talo voidaan toiminnallisesti yhdistää valtuustotaloksi, joka voi toimia monipuolisena kokoontumis- ja seminaaritilana”, Karimäki totesi. Vihreän valtuutoryhmän vpj, valtuutettu Meri Löyttyniemi yhtyi Karimäen näkemykseen. ”Hyvät kuulijat, ei kohdella valtuustotaloa yhtä brutaalisti kuin kaupungintaloa. Annettakoon kaupungillemme monen toivoma 50-vuotislahja, säilytetään valtuustotalo ja toimitaan näin Espoo-tarinan hengen mukaisesti.” Myös Inka Hopsu kritisoi prosessia kaupungintalon kohtalosta päättäessä. Hän korosti, että ensisijaisen tärkeää on saada kaupungin työpaikat palaamaan alueelle ja panostaa koko Espoon keskuksen kehittämiseen nyt pitkän odottelun jälkeen. ”Toivon koko valtuuston olevan sitoutunut tähän alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen Espoossa.” Asian käsittelyn lopuksi alunperin Mikkelästä kotoisin oleva valtuutettu Keisteri-Sipilä kehui Espoon keskusta ja esitti toiveen siitä, että Espoon keskuksen aluetta kehitettäisiin jatkossa vahvemmin.

Kokouksesta raportoi Noora Koponen, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu