Maanantain 7.12 valtuusto aloitettiin hyväksymällä vuoden 2021 talousarvio ja taloussuunnitelma, jota oli käsitelty edeltävästi 3.12 pidetyssä valtuuston istunnossa.

Talousarvion jälkeen käsittelyssä oli vuoden 2020 kolmas osavuosikatsaus, jonka yhteydessä keskustelua syntyi laajasti niin koronan vaikutuksista hoitojonojen kasvuun ja työllisyyteen, kuin kuljetuspalveluissa tapahtuviin muutoksiin. Vihreiden valtuutettu Saara Hyrkkö muistutti valtuustoa omassa puheenvuorossaan siitä, ettei koronasta aiheutuvien hoitojonojen purkuun liittyvät ongelmat johdu yksin rahan puutteesta vaan myös siitä, että kaupunki ei ole saanut rekrytoitua riittävästi henkilöstöä esimerkiksi koronajäljitykseen. Hyrkkö totesi haasteista huolimatta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana olevansa tyytyväinen kaupungin toimintaan koronakriisin hoitamisessa.

Myös kuljetuspalveluihin kaavailluista muutoksista Hyrkkö totesi, että niihin on syytä suhtautua vakavasti ja valmistelu on tehtävä huolella.

Osavuosikatsauksessa esiin nousi myös koronan myötä kasvanut työttömien määrä. Vihreiden valtuutettu Mari Anthoni ihmettelikin omassa puheenvuorossaan sitä, miten vähän valtuustossa käydyssä keskustelussa tähän kiinnitettiin huomiota. Anthoni muistutti, että työllisyysvaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan hyvin pitkäaikaisia, ja että erityisesti pienyritykset ja yksinyrittäjät ovat joutuneet koronan torjunnassa ahdinkoon. ”Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu minkään tuen piiriin. Toivon, että me valtuutetut voisimme tehdä jotain tälle tilanteelle. Ihmisillä on hätä”, Anthoni totesi.

Illan huomiota herättävin esityslistan kohta lieni uuden perusturvajohtajan valinta, jossa kolmesta hakijasta kaksi sai valtuuston äänestyksessä kannatusta. Lopulta valituksi selvällä enemmistöllä tuli Espoon kaupungin nykyinen terveyspalveluiden johtaja Sanna Svahn. Onnea Sanna!

Valtuuston listalla näkyi vahvasti myös vihreiden kädenjälki: yksi valtuustokysymys ja kolme aloitetta, joista kaikki olivat vihreiden valtuutettujen jättämiä. 

Ensimmäisenä käsittelyssä oli valtuutettu Johanna Karimäen ja Risto Nevanlinnan Valtuustokysymys Espoon alkuperäisten meritaimenkantojen turvaamisesta Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöissä. Karimäki muistutti, että Suomessa on vain noin 10 jokea, joissa elää alkuperäinen meritaimen kanta. ”Nämä vesistöt ovat kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita”, Karimäki totesi. Lopuksi hän jätti toivomuksen, jossa valtuusto toivoo, että selvitettäisiin mahdollisuudet päivittää Espoonjoen suojelusuunnitelmaa. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Seuraavana käsittelyvuorossa oli valtuutettu Tiina Elon ja Risto Nevanlinnan aloite Keskuspuiston laajentamisesta. Elo totesi puheenvuorossaan, että eteläisen Espoon asukasmäärän kasvaessa Keskuspuiston käyttöpaine kasvaa. Siksi Keskuspuistoa tulisi laajentaa. Lopuksi Elo jätti toivomuksen siitä, että Keskuspuistoon rajautuvia ja siihen suoraan toiminnallisesti tai ekologisesti liittyviä virkistykseen asemakaavoitettuja tai suojeluun varattuja alueita tarkastellaan ja selvitetään niiden liittämistä osaksi Keskuspuistoa. Valtuusto hyväksyi toivomuksen.

Valtuustoaloite niittylajien elinympäristön lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa oli niin ikään valtuutettu Tiina Elon ja Risto Nevalinnan jättämä. Nevanlinna kertoi omassa puheenvuorossaan pitävänsä erityisen arvokkaana sitä, että helmikuussa 2021 valmistuvassa niittyjen ja avointen alueiden ohjelmassa kiinnitetään huomiota niittyjen kytkeytyneisyyteen. ”Tutkimustieto kertoo, että luontoalueista tekee erityisen arvokkaita juuri se, että ne ovat yhteydessä toisiin luontoalueisiin. Tämä koskee myös niittyjä”, totesi Nevanlinna. Elo kiitti omassa puheenvuorossaan virkamiehiä hyvästä vastauksesta ja siitä, että työtä niittyjen ja avoimien alueiden toimenpideohjelman laatimiseksi on alettu tehdä. Valtuustossa heräsi keskustelua kuitenkin siitä, kenelle niittyjen huolto loppujen lopuksi kuuluu. Hyrkkö totesi, että näin arvokasta luonnon monimuotoisuuden hupenemista ei pystytä pysäyttämään pelkästään yksittäisten ihmisten omilla teoilla. ”Se vaatii poliittisia toimia aivan kaikilla tasoilla: globaalisti, kansallisesti mutta myös kunnissa ja kaupungeissa, jotka käyttävät merkittävää valtaa luonnonsuojeluun, luonnonhoitoon ja luonnon elämän edellytyksiin liittyvissä asioissa. Yksittäisten ihmisten valinnat ja tärkeitä, mutta missään tapauksessa kaupunginvaltuusto ei voi omaa vastuutaan ulkoistaa”, totesi Hyrkkö. Elo jätti aloitteeseen vielä toivomuksen siitä, että niittyjen sekä niittylajiston määrän ja monimuotoisuuden kasvattamiselle asetetaan mitattavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan. Valtuusto hyväksyi toivomuksen. 

Valtuusto hyväksyi myös Nevanlinnan toivomuksen, että Espoo edistäisi niittyjen ja avointen alueiden ohjelman toteutumista käytännössä.

Viimeisenä käsiteltiin Risto Nevanlinnan valtuustoaloite Suomen-osastolla linnustoseurannan toteuttamisesta vuosittain. Nevanlinna kertoi, että aloitteella on tarkoitus varmistaa, että Espoon kaupungilla olisi ajantasaisin mahdollinen tieto Finnoon lintukosteikon linnustoarvoista, kun kosteikon ympärille rakennetaan kokonaista uutta kaupunkia kaupungissa. Nevanlinna myös kiitti puheenvuoroaan valtuustoa; ”Haluan kiittää Espoon kaupunginvaltuustoa siitä, että se hyväksyi joulukuussa 2018, Finnoon keskuksen asemakaavasta päättämisen yhteydessä, yksimielisesti toivomukseni siitä, että kaupunki varmistaisi Suomenojan lintukosteikon linnuston pitkäaikaisen vuosittaisen seurannan.”

Valtuuston kannan vahvistamiseksi Nevanlinna teki saman toivomuksen uudelleen ja se hyväksyttiin jälleen yksimielisesti.

Noora Koponen
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu