Kokouksen aluksi vietimme hiljaisen hetken perussuomalais valtuutettu Seppo Sonkerin äkillisen kuoleman johdosta. Seppo oli pidetty valtuutettu, joka suhtautui kaikkiin puolueesta ja iästä riippumatta tasapuolisesti ja kannustavasti. Liikunnanopettajana ja opinto-ohjaajana sekä monen lajin valmentajana hänen sydäntään lähellä olivat nuoret ja heidän tulevaisuutensa sekä aktiivinen liikkuminen. Näiden eteen Seppo teki elämäntyönsä.

Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennuste herätteli pitkän keskustelun.

Tilikauden tulos on lähes 32 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Talouden tasapainotusohjelman ensimmäiset toimet siis ehkä toimivat, menokehitys on pysynyt suunniteltuna. Myös rahastot ovat tuottaneet ennakoitua paremmin. Tulot eivät silti pysy menojen tahdissa. Verotulojen kehitys on hidasta ja toimeentulomenot kasvavat.

Nostin puheenvuorossani esiin Espoon synkenneet työllisyysluvut. Työttömyyaste on nyt 9,9, prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Nuorisotyöttömien määrä on noussut radikaalisti 30 prosentilla.

Kutsuimme ennen valtuustoa valtuustoryhmän kokoukseen Espoon työllisyysasioista vastaavia: elinkeinojohtajan, työllisyyspäällikön ja maahanmuuttoasioiden päällikön. Heidän toimestaan on jo tehty laskelmia, millaisin toimin kunta voisi tarttua työmarkkinatukiuudistuksen tuomiin työllistämisvelvollisuuksiin entistä paremmin.

Lisäksi esitin uudelleen vuoden 2013 toivomuksemme, että kaupunginhallitus seuraisi tiheästi työllisyystoimien onnistumista. Näin voimme nopeasti tarttua tilanteeseen, jos toimet eivät johda positiiviseen tulokseen.

Susanna Rahkonen nosti esiin työllisyyden hoitoon panostamisen hyödyt siihen verrattuna, että kaupunki ei tekisi työttömyydelle mitään. Työkokeiluihin ja palkkatukityöhön panostaminen on kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Näin säästetään työmarkkinatukimenoissa, joiden laskun ennustetaan olevan kaupungille 22 miljoonaa euroa tänä vuonna. Tähän summaan voidaan vaikuttaa.

Henna Partanen puhui valtuustosopimuksen toteutumisesta ja erityisesti siihen kirjatun luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman huomiotta jättämisestä kaupungin omien virkistysmetsien hoidossa. Partanen jätti kokouksen lopuksi valtuustokysymyksen, jossa kysytään miten luonnon monimuotoisuus huomioidaan asukkaissa paljon huolta herättäneessä Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa ja kuinka paljon kaupunki voisi säästää rahaa mikäli toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reuna-alueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein.

Keskustelun talouden luvuista voisi tiivistää ryhmien väliseen erimielisyyteen siitä, olemmeko oikealla uralla talouden tasapainotus ohjelman myötä, tarvitsemmeko siihen tiukennusta vai emme.

Seuraavassa asiakohdassa käsiteltiin poikkihallinnollisten ohjelmaryhmien tähän astisia tuloksia. Ryhmien puheenjohtajat pääsivät ääneen tuoreine tietoineen.

Kestävän kehityksen ohjelmaryhmän pj Sirpa Hertell esitteli ohjelman hyviä tuloksia. Kestävän kehityksen poikkihallinnollinen ohjelma keskittyy nyt vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiin energiaratkaisuihin ja metron täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ohjelmatyön mallilla me etenemme avoimempaan ja demokraattisempaan päätöksentekoon, joka ottaa sekä päättäjät, että kuntalaiset entistä tiiviimmin mukaan Espoo tarinan eli strategian toteuttamiseen.

Rahkonen totesi, että kaupungin ohjelmatyössä on vielä kehitettävää. Niiden kannattaisi hyödyntää poikkihallinnollisuutta ja työn joustavuutta entistä enemmän ja osallistua myös järjestöt ja kuntalaiset työhön entistä paremmin. Ohjelmaryhmien työssä kannattaisi keskittyä ns. isoon linjaan ja Espoo-tarinan toteuttamiseen.

Osallistuva Espoo -ryhmän varapuheenjohtaja Nevalainen peräsi lisää nuorten osallisuutta ja kuulemista.

Saara Hyrkkö totesi, että Espoossa sivuutetaan teknologian murros ja digitalisoituminen hieman liian huolettomasti ainakin luottamushenkilötasolla, ja ehdotti että kaikki ohjelmat huomioisivat teeman tulevassa työssään. Hyrkkö ehdotti, että teknologia voisi saada kokonaan oman ohjelmansa seuraavalla nelivuotiskaudella.

Elo oli erityisen iloinen siitä, että Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän kautta kestävän kehityksen asiat ovat vihdoin nousseet Espoossa isosti agendalle. Ohjelmaryhmä on myös paljon vartijana, kun linjataan, miten käännetään Espoon kasvihuonekaasupäästöt laskuun.