Espoo vastustaa tiukasti hallituksen sote-leikkauksia Uudellemaalle - Vihreiden esityksestä lausuntoa tiukennettiin entisestään
Espoon kaupunginhallituksen 2.3.2026 antama lausunto vastustaa tiukasti hallituksen esitystä kohdentaa seuraavia sote-leikkauksia niille alueille, jotka ovat saaneet säästöjä aikaan, Länsi-Uusimaa olisi yksi suurimmista kärsijöistä.
"Totesimme, että hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen muutoksiksi on kokonaisuutena epäoikeudenmukainen. Se vahvistaa entisestään diagnoosien painotusta rahoituksessa suhteessa asukasmäärään ja heikentää näin kasvavien alueiden tilannetta", kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustaja Inka Hopsu avaa. ”Tällainen esitys, vaikka palvelutarpeen mittaaminen diagnoosikirjauksin on todettu jo moneen kertaan ongelmalliseksi”, Hopsu hämmästelee.
"Hallituksen esitys vähentää luottamusta koko sote-rahoituksen ennakoitavuuteen ja tasapuolisuuteen. Alueita ei todellakaan pitäisi rankaista siitä, että ne ovat onnistuneet tekemään säästöjä", kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen muistuttaa.
Esitys sisältää kaksi laajaa kokonaisuutta: ensin hallitusohjelman mukaisen 390 miljoonan euron säästön hyvinvointialueille ja sen lisäksi merkittävän rahoituksen siirron Uudeltamaalta muualle Suomeen.
"Vihreissä ymmärrämme varsin hyvin valtakunnallisen säästötavoitteen taustalla olevan julkisen talouden heikon tilanteen. Säästöjen kohdennusta tulisi kuitenkin tarkastella vielä uudestaan. Hyvinvointialueiden rahoitusta on kiristetty jo huomattavan paljon ja alueet ovat sopeuttaneet talouttaan merkittävästi. Hyvinvointialueille tulisi antaa aikaa kehittää toimintaansa ennen mittavia uusia säästöesityksiä. Tällainen kirjaus lisättiin esityksestämme myös Espoon lausuntoon”, Partanen jatkaa.
“Kaupunkiin hyvinvointialueen tiukka rahoitustilanne heijastuu niiden mahdollisuudessa toteuttaa ennaltaehkäiseviä palveluja kuten oppilashuoltoa, tukea sotejärjestöjä ja tehdä työttömien terveystarkastuksia”, Partanen muistuttaa.
Uudellamaalla leikkaus olisi 3,0 prosenttia rahoituksesta, kun se muualla maassa olisi vain 1,0 prosentti. Asukasperustaisesti laskettuna Länsi-Uudenmaalle esitetty leikkaus tarkoittaa 103 euroa ja Etelä-Savolle 31 euroa asukasta kohden. Uudenmaan rahoitus on jo ennen esitettyjä muutoksia maan matalimpia, mutta samalla alueella palvelutarpeen kasvu ja väestönkasvu ovat nopeimpia.
"Hallituksen ehdottama rahoituksen siirto Uudeltamaalta ja kasvavilta alueilta muualle Suomeen on epäreilu ja ongelmallinen viime kädessä myös koko maan kannalta. Jos aitoja sote-säästöjä halutaan pitkällä aikavälillä saada aikaan, pitäisi panostaa koko maassa nopeaan perusterveydenhoitoon pääsyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, sekä jo varhaisessa vaiheessa toimivaan sosiaalihuoltoon", Hopsu esittää.
Partanen ja Hopsu korostavat, että: "Hallituksen esittämä leikkaus on erityisesti heikennys lasten ja nuorten palveluihin. Palvelutarpeen kasvu ja rahoituksen tiukkuus ovat Uudellamaalla yhtä aikaa läsnä.”
Uudellamaalla väestö kasvaa vuosittain maan keskimäärää nopeammin, ja kasvu kohdistuu erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin kuten Espooseen, jossa kasvu perustuu erityisesti lasten ja nuorten määrän kasvuun. Samalla väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen monimuotoistuminen etenevät nopeasti. Myös vieraskielisyys tuo omat kustannustekijänsä, ja Espoon asukkaista jo 25 % puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Väestönkasvu yhdistettynä vieraskielisyyden voimakkaaseen kasvuun vaikeuttaa palveluiden järjestämistä tavalla, jota hallituksen esitys entisestään kärjistää.
Hyvinvointialueiden talouden erot johtuvat ennen kaikkea eritahtisesta sopeuttamisesta. Siksi rahoitusmalliin ei tule tehdä nopeita muutoksia Espoo muistuttaa lausunnossaan.
