Uusimmassa Voima-lehdessä on yksi hyvin kiinnostava artikkeli. Mikko Niskasaari kirjoitti pitkälti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella viime kesän ja syksyn ydinvoimalapäätösten taustoista. Jo syksyllä omaan korvaanikin särähti se mitä prosessista kerrottiin, joten palasin itsekin asiaan..

Pikakertaus mistä oli kyse.

• Eduskunta antoi Fennovoimalle ydinvoimaluvan vuonna 2010. 
• Joulukuussa 2013 ongelmissa ollut Fennovoima sopi Venäläisen Rosatomin kanssa 1200 megawatin ydinvoimalan toimittamisesta.
• Hallituksen äänesti Fennovoimasta syyskuussa 2014. Vihreät lähtivät tämän seurauksena hallituksesta.
• Eduskunta myönsi luvan Fennovoimalle joulukuussa 2014. Vaadittu yli 50 % suomalainen omistus varmistui viime hetkellä valtio-omisteisen Fortumin liityttyä omistajien joukkoon.

Fortum teki päätöksen olla mukana projektissa jo ennen päätöksen julkistamista. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) kertoi joulukuussa että Fortumin päätöksestä oli tieto (hänellä, pääministerillä ja valtiovarainministerillä) jo kesällä. Tässä kohtaa asia muuttuu kiinnostavaksi kahdella tapaa.

(1) Tiedon kulku valtionhallinnossa.

Kesällä omistajaohjauksesta vastasi Pekka Haavisto (vihr). Hänelle ei asiasta kerrottu. On ihan loogista miksei näin tehty jos asiaa katsoo Fennovoiman tai Rosatomin kannalta: vihreät kun vastustavat ydinvoimaa, jolloin asiasta olisi varmaan keskusteltu myös julkisesti. Sisäpiiri olisi murtunut.

Vaan valtion sisällä asia menee niin, että valtionyritykset raportoivat omistajaohjausministerille. Tämä on myös hallituksen sisäinen työnjako. Tuskinpa Vapaavuori on tajunnut kysellä (koko ajan) että oletteko päättäneet jotain, joten päätös omistajan ilmoittaman hallintotavan ohittamisesta ja ensimmäinen omistajan linjaavan prosessin sivuuttava yhteydenotto on tehty Fortumissa.

Mitä tästä seuraa? Renki on päättänyt ohittaa isännän edustajan, koska on ollut eri mieltä isännän edustajan kanssa mitä tulisi tehdä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sovittuja omistajaohjausmalleja noudatetaan useimmiten, tai silloin kun ei ole erityisen vahvoja intohimoja asian suhteen. Hieman sanottaisiinko huolestuttavan kuuloista.

Ei tämä silti ole hirveän dramaattinen asia: ymmärtäähän sen yksinkertaisempikin, että kun tavoitteena on saada ydinvoimala rakenteille taustalla pelataan, sovittuja sääntöjä vähintäänkin venytetään ja asiasta kerrotaan vain samanmielisille. Tätä kutsutaan suhmuroinniksi.

Olisin hyvin huolissani näin leväperäisestä toiminnasta jos olisin omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Mutta en ole, joten mennään seuraavaan kohtaan.

o o o

(2) Lain silmissä kaikki osakkeenomistajat ovat samassa asemassa.

Sillä ei ole väliä omistaako yhtä vaille kaikki osakkeet, tai yhden osakkeen. Laki sanoo yksiselitteisesti että kaikkia omistajia tulee kohdella samalla tavalla. Jos tätä rikkoo, vuotaa käytännössä sisäpiiritietoa. Sisäpiiritiedon väärinkäyttö - jos sitä on - kuuluu arvopaperimarkkinarikoksiin.

Meidän tapauksessamme pörssinoteeratun yrityksen johto on informoinut valtiota (unohdetaan nyt se että vielä hieman eri tavalla kuin valtion on käskenyt informoida). Suurin omistaja (50,8 %) sai siis etukäteen tietoa aikeista osallistua uuteen ydinvoimaprojektiin ja omaisuuden uudelleenjärjestelyistä Venäjällä. Kyse on useista miljardeista, joten kyseessä ei ole ihan pieni juttu.

Entäs nämä 49,2 % osuuden omistajat, joita on noin 130 000? Heille ei sopimuksista etukäteen kerrottu. Näin maallikkovinkkelistä katsottuna ei voi sanoa että omistajia olisi kohdeltu likimainkaan samalla tavalla.

Joku voisi ajatella että siellä se yksi paikallinen vihreä vinkuu kun tulee uusi ydinvoimala. Ei nyt ihan noinkaan, en minä edes erityisen kiivaasti vastusta ydinvoimaa, pidän vain Fennovoimaa vanhana ja tulevaisuuden energiapolitiikkaa hidastavana investointina, joka näin maailmanpoliittisesta vinkkelistä sattuu vielä hyvin kiusalliseen aikaan. Olennaisempaa on, että kuulun nimittäin noihin 130 000 Fortumin osakkeenomistajaan. Osuuteni Fortumista ei ole suuren suuri, mutta omistaja olen kaikki tyynni.

Niinpä minun puhelimeni olisi pitänyt soida samaan aikaan kuin Vapaavuoren puhelin. Minunkin näkemystäni olisi pitänyt kuulla, tai linjauksista olisi tullut informoida. Puhelin ei soinut, eikä sähköpostistakaan löydy informaatiota asiasta.

Voin siis ihan omasta kokemuksesta sanoa että omistajia ei kohdeltu samalla tavalla.

Selvää on että sisäpiiritietoa on vuodettu. Tulkinnanvaraista on onko siitä hyödytty - ainakaan taloudellista hyötyä ei ole kukaan saanut. Mutta ajatelkaa tämä kuvio toisin päin. Fortumilla olisi projekti joka tulee tuottamaan ihan hirveästi rahaa. On varmaa että yhtiön arvo tulee siitä nousemaan. Yhtiön johto kertoo siitä vain isoimmalle omistajalleen, joka näkee tilaisuuden tienata miljardeja ja ryhtyy ostamaan pienempiä omistajia ulos nyt kun se vielä halvemmalla onnistuu. Nämä kun eivät vielä asiasta tiedä...

Kuulostaako reilulta? Kaikki tämän prosessin elementit on jo viime vuonna nähty - sillä erolla että  kyse ei ollut rahasta.

o o o

Vaikka Suomi pyörii kärkisijoilla korruptiottomuusvertailuissa, on meillä omat mustat tai harmaat alueemme. Epämääräiset vaalirahoitukset ovat sitä, samoin tupla- tai triplarooleissa toimiminen.

Sitä samaa harmaata väriä ovat arvopaperilain venyttäminen jos se on “oikean lopputuloksen kannalta tarpeellista”, ja päätöksentekoon vaikuttamista tietoa panttaamalla ja valikoivasti jakamalla.

Leväperäistä on myös asiaan tarttuminen. Onhan lain kiertäminen ja venyttäminen aika hurjaa näin oikeusvaltion vinkkelistä. Kuitenkaan asiaan ei medioistamme tartu kuin Voima-lehti. Onko kyse voisiko sanoa yhteiskunnallisesta epämukavuusalueesta jonne ei ole kenenkään kiva mennä?

Sote-uudistusta on nyt puuhattu muutama vuosi, ja jonkinmoinen välipiste oli tänään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle, ja palveluiden toteuttajia saa olla enimmillään 19. Palvelut tuottavat luultavasti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat kuntayhtymät.

Koko tämän muutaman vuoden ajan olen seurannut uudistusta tarkkaan, miettinyt sen hyviä ja huonoja puolia ja potentiaalisia kompastuskohtia. En ole osannut sanoa mitä mieltä olen ehdotuksista. Nyt osaan kiteyttää näkemykseni: sote-uudistus on joko parannus tai heikennys, riippuu siitä miten ja millaisena se toteutetaan.

Mahdollisuuksia on nimittäin parempaan: tasaisempi hoidon saatavuus ja kustannusten jako. Kun koko palveluketju on yhden tahon vastuulla, on mahdollista, että kokonaisuus on paremmin hoidossa.

Mahdollisuuksia myös heikompaan on: nykyisen järjestelmän hyvät puolet romutetaan (kuten kustannustehokkuus, joka on Suomessa länsimaiden kärkiluokkaa), kulut kasvavat ja hoito ei ole nykyistä parempaa. Bonuksena vastuut ovat epäselviä ja äänestämälläkään ei voisi enää vaikuttaa.

Olisi helppo todeta että eihän minun maallikkona tarvitse asiaa ymmärtää. En minä oikeasti mikään maallikko tässä asiassa ole: koulutukseltani olen lähihoitaja ja valtiotieteiden maisteri, löytyy siis sekä käytännön että hallinnon puolen tuntemusta. Vuosien varrella olen toiminut muun muassa Espoon kaupunginhallituksessa, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsenenä. 

Valitettavasti huomaan kuuluvani siihen porukkaan jonka pitäisi kyetä sanomaan miten asia tulisi tehdä, eikä vain listaamaan mitä palveluita tulisi järjestää.

Vastaan nyt ikiomaan huutooni listaamalla sikermän asioita jotka uudistuksessa tulee kyetä huomioimaan. Eli kääntäen joissa sössiminen kaataisi koko kuvion. Olen niin rakentava kuin osaan.

(1) Sosiaalipalveluita ei saa unohtaa - se on se toinen puolisko menoista jossa ennaltaehkäisyllä voi saada paljon aikaan. Ja voi pojat miten sosiaalipalvelut unohtuvat koko ajan. Sote-uudistusta valmisteleva porukka on pullollaan terveydenhoidon, ja korostuneesti erikoissairaanhoidon osaajia. Kaikki esimerkit kaivetaan terveydenhoidon puolelta. Sosiaalipalveluihin hädin tuskin viitataan. Vai onko joku kuullut sanottavat “kehitysvammaisten palvelut ja sote-uudistus”, tai “omaishoidon tuki ja sote-uudistus”. 

Espoossa valtuustoryhmille esiteltiin alkusyksystä uudistuksen sen hetken vaihetta. Pyysin käyttämään esimerkkiä sosiaalipuolelta. Esittelijä ei sellaista siinä tilenteessa keksinyt.

Vaikuttaa siltä että valmistelussa on ennen kaikkea terveyspalveluiden uudistus. Sosiaalipalveluihin palataan kun terveyspalvelut on uusittu, sillä lailla, että katsotaan miten ne tähän asemoituvat.

Väitän että sosiaalipalveluiden järjestäminen on uudistuksen onnistumisen kannalta merkittävämpi asia kuin terveyspalveluiden järjestäminen. Ikäihmisiä riittää, ja kyse ei ole vain sairauden hoidosta vaan myös terveyden edistämisestä. Tehostamalla leikkauksia voidaan tehdä paljon hyvää, mutta ennaltaehkäisemällä siten että leikkausta ei tarvita, saadaan aikaan vielä enemmän.

(2) Kuka päättää ja kuka maksaa?

Nykyisten suunnitelmien suurin ongelmakohta on se, että on vähä epäselvää kuka päättää ja kuka maksaa. 

Valtiolla on halua malliin jossa tuotantovastuu on rajatun määrän käsissä. Tämä antaa mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan keskusjohtoisuuteen: sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi tuotantovastuullisia alueita, jotka vastaavat siitä, että asia toimii.

Vaan mistä raha tulee? Valtio on vetäytynyt ns. hyvinvointipalveluiden rahoituksesta, josta valtion osuus on enää neljänneksen luokkaa. Maksumiehiä ja -naisia olisivat nykyisen mallin tyyliin kunnat. Eli raha ja myös tuotantovastuullisten alueiden päätöksentekijät tulevat kuitenkin kunnista.

Minua huolestuttaa paljon - yhtenä yönä en edes meinannut unta saada - kokonaisuus jossa valtio haluaa ohjata sisältöä (mitä tulee tehdä) mutta laskut lähetetään toiseen suuntaan. Jos tilauksen ja laskutuksen yhteys katkeaa, niin riski aika hurjille kulujen kasvulle on suuri. 

(3) Kuka kantaa vastuun?

Jatkossa tehtänee nelivuotiset tuotantosopimukset vastuualueen ja tuottajan välillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen vastuualue tekisi nelivuotisen tuotantosopimuksen Uuden HUSsin kanssa. Kun en saa hoitoa, kenelle valitan?

Valtio voi sanoa että me vain sanomme että mitä tulee tehdä, ei kuulu meille se tylsä toteutuspuoli. Etelä-Suomen vastuualue sanoo, että HUS toteuttaa, soittakaa sinne. HUS sanoo että meillä on tämä nelivuotinen sopimus jossa tätä hoitoa ei ole listattu. Olemme tässä tuottaja vain.

Etelä-Suomen vastuualue sanoo (kun soitan sinne uudestaan) että ymmärrämme kyllä, mutta kun tämä ei ole valtakunnallisissa ohjeissa eivätkä kunnat anna siihen rahaa. Espoon poliittiset päättäjät taas sanovat että me emme vastaa enää palveluiden järjestämisestä, vastuu on noilla tuotantoalueilla. Meille tulee vain lasku.

Vallan, vastuun ja verotusoikeuden tulee mielestäni olla samoissa käsissä. Jos tilauksen teolla ja maksulla ei ole yhteyttä, on hankala saada minkään moisia kustannussäästöjä.

(4) Miten kansalainen voi vaikuttaaa (eli: demokratia). Tämä on tavallaan hassu asia puhuttaessa terveydenhoidosta, kun ihmisiä kiinnostaa enemän onnistunut ohitusleikkaus. Vaan asia ei silti ole mitätön - kun rahat kuitenkin kerätään veroina, niin kyllähän kansalaisilla pitää olla jollakin tavoin mahdollista myös vaikuttaa siihen mitä päätöksiä tehdään. Kääntäen, millaisia ovat valtiot jossa asukas ei voi vaikuttaa verojen käyttöön.

Toki voi huijata itseään sillä ajatuksella, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole poliittisia asioita. Kyllä ne kuitenkin ovat, kun asiaa laajasti tarkastellaan. Esimerkiksi sillä on väliä ketkä hoitoa saavat: suunnataanko palveluita työssäkäyville, ikäihmille tai asunnottomille. Tai miten suhtaudutaan huumeiden käyttäjiin. Yllättävän monet sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinkin vahvasti poliittisia ja eettisiä valintoja joihin vaikuttavat valintoja tekevien näkemykset, vaikka tätä ei usein ääneen sanotakkaan. 

(5) Bonuksena vielä valitusoikeudesta. Kansalaisella on nykyisellään oikeus valittaa saamastaan hoidosta. Minulle on jäänyt auki kenelle uudessa mallissa voi valittaa. Luultavasti tuotantoalueille jotka tilaavat palveluita ja vastaavat niistä. Vaan samaan aikaan korostetaan että tuotantoalueen rakenne pidetään kevyenä, ne vain tilaavat. Noh, mitenkäs toimitaan Uudenmaan alueella kun teoriassa 1,5 miljoonaa ihmistä voi olla yhteydessä ja keskustella hoidostaan tai valittaa sen puutteista.

o o o

Eli tosiaan, muutama kivi on vielä kääntämättä. Kunhan saadaan kuntoon tuotanto, talous ja hallintomalli, niin kaikki on kunnossa. Pitkä tiehän tämä on, joka voi viedä parempaan tai huonompaan.

Huomenna kokoontuu Espoon kaupungin konsernijaosto (jonka jäsen olen). Asialistalla on HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen toiminnan ja talouden suunnitelmia vuosille 2015-2017. Keskiverto espoolaista julkistenkäyttäjää kiinnostanee etenkin suunnoitellut muutokset joukkoliikenneyhteyksissä. Tässä ei käsitellä länsimetron tuomia muutoksia (niistä bloggasin sarjan kirjoituksia alkusyksystä), vaan niitä muita yhteyksiä.

Sitten asiaan. Käyn suunnitelman läpi kohta kohdalta. Sitaateissa on HSL:n papereissa mainittu, alla omaa pohdintaani.

Tiedän, tämä teksti on pitkä kuin nälkävuosi. Toisaalta tärkeä on asiakin. Jätän tilaa säästääkseni pois kustannusvaikutukset, ne löytyvät liitteistä tämän linkin takaa.

Vuodelle 2015 suunnitellut muutokset

“Linja 2 Otaniemi – Tapiola – Soukka
Linja 4 Otaniemi – Tapiola – Kivenlahti

Espoon sisäiset linjat 2 ja 4 lakkautetaan syysliikenteen alusta 2015. Linjojen palvelu korvautuu seutulinjoilla 142/147/150, joilla pääsee Westendinasemalle, jossa pystyy vaihtamaan runkolinjalle 550." 

Ei nyt ole suoraan mikään parannus, mutta vaihto Westendinasemalta linjalle 55 on kyllä poikkeuksellisen toimiva. Tämä on selvästi väliaskel matkalla metron tuomaan “liityntäliikennemalliin.” Kyseisten seutulinjojen liikennöintiä lisätään.

“Linja 22 Hämevaara – Leppävaara
Linja 23 Uusmäki – Leppävaara – Laajalahti

Linjan 22 päätepysäkki siirretään syysliikenteen 2015 alussa Hämevaarasta Helmipöllönmäen uudelle asuinalueelle. Arkisin ruuhka-aikaan liikennöidään 20 minuutin vuorovälillä ja päivä-, ilta- sekä viikonloppuliikenteessä 30 minuutin vuorovälillä.

Linjan 23 reittivariantit Leppävaaran ja Uusmäen välille yhdistetään kulkemaan Painiityn kautta. Arkisin liikennöidään 20 minuutin vuorovälillä läpi päivän ja iltaisin sekä viikonloppuisin liikennöidään 30 minuutin vuorovälillä reittiä 23N.

Arkisin ruuhka-aikaan aletaan lisäksi liikennöidä uutta reittiä 237B Leppävaara-Mäkkylänkallio-Pitäjänmäen asema.

Lakkautettavan seutulinjan 231 palvelua korvataan linjoilla 22, 237B ja 510.

Muutokset selkeyttävät linjastoa sekä parantavat Helmipöllönmäen ja Painiityn asuinalueiden yhteyksiä Leppävaaran asemalle. Yhdessä linjan 231 muutoksen kanssa uusille asuinalueille voidaan näin tarjota tiheämpää vuoroväliä ja parantaa liikenteen luotettavuutta ilman lisäkustannuksia."

Ihan järkevän kuuloisia muutoksia: kun kaupunkirakenne muuttuu, kannattaa muuttaa myös linjastoja. 231 on linjana aika mutkitteleva (se siksakkaa Leppävaaran tienoilla melkoisia syheröitä). Tuo on tietysti hyvä asia niille jotka pääsevät kodin viereen, mutta syheröinen linjasta on usein ikävää reitin loppupäässä asuville. Lisäksi syheröisyys tekee hankalaksi ennakoida milloin bussi on omalla pysäkillä.

Siispä selkeämpi ja paremmin Leppävaaraan syöttävä malli lienee useammalle parempi.

“Linja 38 Elielinaukio – Pitäjänmäki – Uusmäki

Vantaan suunnan uusi linjasto otetaan käyttöön syysliikenteen 2015 alussa. Tässä yhteydessä seutulinja 360 Elielinaukio – Pitäjänmäki – Uusmäki – Vantaankoski lakkautetaan. Tilalle perustetaan uusi linja 38, joka liikennöi samalla reitillä kuin linja 360 osuudella Elielinaukio – Pitäjänmäki – Uusmäki. Linjaa 38 liikennöidään ruuhka-aikoina. Kustannukset siirtyvät Vantaan suunnan seutulinjoilta Espoon suunnan seutulinjoille, koska linja 38 ei aja Vantaalle."

Tämä muutos koskee lähinnä sitä, että reitti lyhenee loppupäässään (eikä mene enää Vantaankoskelle). Ei dramatiikkaa.

“Linja 102 Kamppi – Otaniemi
Linja 103 Kamppi – Otaniemi – Pohjois-Tapiola

Varaudutaan lisäämään kohteeseen ruuhka-auto syksystä 2015 alkaen johtuen Aalto-yliopiston toiminnan keskittymisestä Otaniemeen."

Hyvä vaikkakin pieni lisäys. Otaniemen suunnan joukkoliikenne menee tyystin uusiksi parin vuoden kuluttua metron aloittaessa, joten tässä nyt viilataan vanhaa systeemiä että palvelee kunnolla loppuun asti.

“Linjan 107 Kamppi – Tapiola – Suurpelto

Varaudutaan syksystä 2015 alkaen pidentämään Suurpellon kasvavan alueen illan 30 min vuoroväliä arki-iltaisin noin klo 22-23.30." 

Jälleen: pientä viilausta huomioimaan asukasmäärän kasvu. Etenkin tuo “reitit Opinmäen kulmille asti” on tarpeellinen muutos kun Suurpelto kasvaa.

“Linja 110 Kamppi-Tapiola-Leppävaara

Varaudutaan lisäämään linjalle 110 ruuhka-auto syksystä 2015 alkaen suurten matkustajamäärien ja reitin varren tiivistyvän maankäytön – mm. Nihtisillan ympäristössä – myötä."

Pientä hienosäätöä. Linjan 110 merkitys Leppävaaran ja Tapiolan yhdistämisessä ja yhteyksissä Kamppiin on kasvanut vuosi vuodelta, kun Kilon asutus on tiivistynyt. Ja nyt Nihtisillan suunnalla tapahtuu, joka on tietty syytä huomioida myös joukkoliikenteessä.

Linjat 42 Soukka – Jorvi ja 46 Hyljelahti – Espoon keskus

Varaudutaan lisäämään syysliikenteen 2015 alussa yksi auto talviliikenteeseen ajoaikojen kasvun takia"

Pitkä linja, lunta maassa = pidemmät matka-ajat. Tämänkaltaiset asiat on hyvä huomioida, ettei viilata aikatauluja vain kesäiltoina toimiksi.

"Linja 132 Kamppi-Matinkylä-Friisilänaukio

Varaudutaan lisäämään syysliikenteen 2015 alussa yksi ruuhka-auto talviliikenteeseen suurten matkustajamäärien ja linjan 503 lakkauttamisen johdosta.

"Linja 143 Kamppi – Soukka
Linja 145 Kamppi – Soukka – Suvisaaristo

Linjoille 143 ja 145 varaudutaan lisäämään yksi ruuhka-auto syksyllä 2015 linjojen 2 ja 504 lakkauttamisen johdosta.

Linja 147 Kamppi – Laurinlahti – Kivenlahti

Linjalle 147 varaudutaan lisäämään yksi ruuhka-auto syksyllä 2015 linjan 504 lakkauttamisen johdosta.

Linja 150 Kamppi – Kivenlahti / Saunalahti / Tillinmäki

Varaudutaan jatkamaan linja 150K Saunaniemeen. Lisäksi varaudutaan lisäämään yksi ruuhka-auto kuormitusten sekä linjojen 4 ja 504 lakkauttamisen vuoksi."

Tuo Saunaniemen laajennus on tarpeen: sinnehän niitä taloja pikkuhiljaa rakennellaan.

"Linja 205 Kamppi – Meilahti – Munkkiniemi – Leppävaara
Linja 502 Merihaka – Meilahti – Munkkiniemi – Leppävaara

Linjan 503 reittiosuus Meilahdesta Merihakaan korvataan syysliikenteen 2015 alussa kääntämällä linjan 205 Helsingin pään päätepysäkki Merihakaan. Helsingin ydinkeskustan ja Leppävaaran välisiä yhteyksiä palvelee junaliikenne, joten linjan 205 päätepysäkki voidaan siirtää pois ydinkeskustasta. Linjan pääasiallinen tarkoitus on hoitaa Meilahden ja Leppävaaran välisiä yhteyksiä, joita uusi reitti edelleen palvelee. Samalla reittimuutos korvaa Helsingin sisäisen linjan 53 (Munkkiniemi – Merihaka). Linjan 205 linjanumero muutetaan reittimuutoksen yhteydessä 502:ksi."

Tämä muutos oli esillä jo Länsimetron linjastosuunnitelmissa, vaikka onkin toteutuslistalla jo aiemmin. Muutos on varsin iso, mutta kuulostaa ihan perustellulta. Yhteydet “Helsinginniemen poikki” ovat merkittävästi heikommat kuin yhteydet Helsingin keskustaan. Länsimetron käyttöönoton jälkeen poikittain kulkee kärjistäen kaksi linjaa ristiin, yksi yhteys Tapiolasta Pasilaan, toinen Leppävaarasta Hakaniemeen.

"Linja 231 Elielinaukio – Vallikallio – Hämevaara
Linja 247 Elielinaukio – Karamalmi – Lähderanta
Linja 248 Elielinaukio – Karakallio – Lähderanta
inja 270 Elielinaukio – Espoon – Keskus – Tuomarila – Kuurinniitty

Lakkautetaan linja 231 syysliikenteen alussa. Tihennetään samalla linjojen 247/248 ja 270 vuoroväliä siten, että linjojen yhteinen vuoroväli pysyy nykyisellään ruuhka-aikojen ulkopuolella (10 minuuttia). Ruuhka-aikoina linjat tahdistetaan linjan 38 (Elielinaukio – Pitäjänmäki – Uusmäki) kanssa. 38/248/270 yhteinen vuoroväli tulee olemaan ruuhkassa 6-7 minuuttia välillä Elielinaukio – Pitäjänmäki. Elielinaukion ja Leppävaaran välillä ruuhka-ajan vuoroväli harvenee nykyisestä n. 6-8 minuutista 10 minuuttiin.

Kiertelevän linjan 231 lakkauttaminen selkeyttää linjastoa. Elielinaukio - Leppävaara -väliä kulkevien linjojen karsiminen on askel eteenpäin runkolinjayhteyden luomiseksi yhteysvälille. Lisäksi muutos mahdollistaa selkeän, matkustajia hyvin palvelevan vakiominuuttiaikataulun luomisen linjoille 247-270"

Tähän jo viitattiin aiemmin. Ihan perustellun tuntuinen muutos: mieluummin tasainen väli kuin vaihteleva, ja selkeys on aina hyvästä. Etenkin Vanhan Turuntien varrella asuvat hyötyvät.

"Linja 315 Elielinaukio – Lähderanta – Vanhakartano / – Punametsä – Niipperi
Linja 321 Elielinaukio – Lähderanta – Vanhakartano / – Punametsä – Niipperi
Linja 324 Elielinaukio – Niipperi – Kalajärvi
Linja 345 Elielinaukio – Kalajärvi – Rinnekoti
Linja 435 Elielinaukio – Martinlaakso – Koskelo
Linja 436 Elielinaukio – Martinlaakso – Niipperi – Kalajärvi

Vantaan suunnan uusi linjasto otetaan käyttöön alkaessa. Tässä yhteydessä tehdään linjanumero- ja reittimuutoksia myös Elielinaukiolta Vihdintietä ja Hämeenlinnanväylää Vantaan läpi Espooseen liikennöiville seutulinjoille. Linjan 315 uusi linjanumero on 321. Linja 324 lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan uusi linja 436, joka ajaa Martinlaakson aseman kautta tarjoten yhteyden Pohjois-Espoosta Kehäradan juniin. Kohteeseen lisätään ruuhkaliikenteeseen yksi auto, jolla vastataan linjojen palvelualueen asukasmäärän kasvuun. Ruuhkaisimmat lähdöt ovat olleet hyvin kuormitettuja."

Nämä muutokset ovat varsin stilistisia: noin nykyinen reitistö ja taso säilyy, mutta linjanumeroihin tulee muutoksia. 324:n muutos vaihtoyhteydeksi kehäradalle on iso muutos, mutta tarjoaa toisaalta mahdollisuuden myös lisätä vuoroväliä.

"Linja 503 Merihaka – Meilahti – Matinkylä
Linja 504 Pasila – Meilahti – Kivenlahti
Linja 505 Verkkosaari – Meilahti – Kuitinmäki
Linja 551 Pasila – Meilahti - Westendinasema

Linjat 503, 504 ja 505 lakkautetaan ja korvataan uudella linjalla 551 Pasila – Meilahti – Westendinasema. Linjaa 551 liikennöidään arkisin ruuhka-aikoina 10 minuutin vuorovälillä. Linjalle 551 on hyvä vaihtaa Länsiväylän seutulinjoilta Westendinasemalla ja Karhusaarensolmussa.

Linjan 503 reittiosuus Meilahdesta Merihakaan korvataan kääntämällä linjan 205 Helsingin pään päätepysäkki Merihakaan, jonka linjanumero muutetaan reittimuutoksen yhteydessä 502:ksi."

Tämä on herättänyt tunteita, asiasta väännettiin jo Länsimetron liityntäliikenteen yhteydessä. Monet toivoisivat Espoonlahden suunnasta suoria yhteyksiä Pasilaan ja muutoinkin vaakasuuntaan. Nyt ollaan toteuttamassa tähän kokonaisuuteen liittyvää muutosta.

Toisaalta tämä muutos ei tunnu kovinkaan hurjalta: vaihtoyhteys Westendinasemalla on poikkeuksellisen helppo (astut ulos seutubussista, siirryt toiseen bussiin joka lähtee keskimäärin 5 minuutin kuluttua). Monien matka-aika saattaa nopeutua. 

Tosin: tämä yhteys voi heikentyä metron startatessa. Välivaiheessa moni pärjää yhdellä sujuvalla vaihdolla, mutta osalle tämä kääntyy muotoon kaksi vaihtoa ja aiempaa enemmän odottelua.

"Linja 510 Martinlaakso – Leppävaara – Tapiola / 510B Myyrmäki – Leppävaara

Linjan 510 tarjontaa tihennetään syysliikenteen 2015 alussa ruuhka-aikaan 8-10 minuutin vuorovälille. Muutoksella varmistetaan riittävä kapasiteetti Hämevaaran ja Leppävaaran välillä, kun linjan 22 reitti muutetaan kulkemaan Helmipöllönmäkeen ja linja 231 lakkautetaan.

Viikonloppuisin liikennöivän linjan 510B vuoroväli tihennetään koko liikennöintiajaksi 30 minuuttiin lisäämällä muutamia lähtöjä."

"Linja 550 Itäkeskus – Oulunkylä – Huopalahti – Leppävaara – Tapiola – Westendinasema

Vastataan matkustajamäärien kasvuun tihentämällä vuoroväli 10 minuuttiin sunnuntaisin noin klo 10–18 talviliikenteen alusta."
 

Vuosi 2016

Isoin muutos on metro ja sen tuoma muutos joukkoliikenteen järjestämiseen. Kuvasin tätä erikseen 14-osaisessa blogisarjassa, joten ei siitä nyt enempää.

"Lähijunaliikenne

Mankin ja Luoman rautatieseisakkeet lakkautetaan syysliikenteen alusta 2016.

S- ja U-junat yhdistetään yhdeksi junalinjaksi, joka pysähtyy myös Tolsassa ja Jorvaksessa.

Käyttäjämäärät Mankin ja Luoman seisakkeilla ovat olleet pienet eikä uutta maankäyttöä niiden läheisyyteen ole suunnitteilla. Tolsan ja Jorvaksen asemanseutujen asukasmäärät sen sijaan ovat kasvussa ja asemat tullaan peruskorjaamaan.

Muutos nopeuttaa U- ja L-junien ajoaikoja muutamalla minuutilla sekä parantaa junaliikenteen tasavälisyyttä ja luotettavuutta."

Tässä kohden tulen jälleen nostamaan esille linja 18 jatkon tilanteen. Alkuun Mankin seisakkeen lakkauttamista suunniteltiin siten, että linja 18 tulisi joskus korvaamaan yhteyttä.

"Linja 20 Leppävaara – Karakallio – Järvenperä – Perusmäki

Varaudutaan jatkamaan syysliikenteen 2016 alussa nykyisin Järvenperään päättyvä linja Perusmäen kasvavalle asuinalueelle."

"Linjat 85 Espoon keskus – Nuuksionpää ja 81 Espoon keskus - Hirvisuo

Varaudutaan syysliikenteen 2016 alussa Nupurinkallion rakentuvan alueen palvelun luomiseen laajentamalla linjojen palvelualuetta reittimuutoksin ja vuoroja lisäämällä."

Järkevää. Nupurinkallioon tulee runsaasti asukkaita, joukkoliikenne tulee saada alunalkaen vähintäänkin ihan hyvälle tasolle, ja erillisten linjojen sijaan kannattaa tavoitella nykyisten linjojen tarjonnan parantamista.

"Linja 552 Malmi - Maunula - Munkkiniemi – Otaniemi

Kehä I:n tason poikittaisliikenteen tarjontaa kehitetään syysliikenteen 2016 alussa lisäämällä linjalle 552 päivä- ja iltaliikennettä. Päivällä liikennöidään 20 minuutin vuorovälillä ja iltaisin liikennöidään 30 minuutin vuorovälillä noin klo 20 asti."

"Linja 554 Itäkeskus – Malmi – Pukinmäki – Maunula – Leppävaara

Kehä I:n tason poikittaisliikenteen tarjontaa kehitetään syysliikenteen 2016 alussa vastaamaan poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelman 2012–2022 mukaista palvelutasoa.

Linjan 554 vuoroväliä tihennetään arkisin ruuhka-aikaan 15 minuuttiin ja päivä- sekä iltaliikenteessä 20 minuuttiin."

Sekä linjan 552 että 554 tapauksessa on hyvä että tihennetään poikittaisia yhteyksiä myös muutoin kuin vain linjan 550 tarjontaa parantamalla. Kaikki kun eivät asu tuon linjan reitin varrella.

Vuodelle 2017 ei ole tällä hetkellä suunniteltu muutoksia.

Helpot heitot ovat hankalia: niitä vastaan on aika hankala taistella jos ne eivät pidä paikkaansa, ja silloinkin, kun ne pitävät paikkansa, ne valtaavat helposti liian suuren roolin. Monet ajattelevat esimerkiksi että Espoo palkkaa koko ajan lisää työntekijöitä, ja toimintaa ei ole tehostettu. Ei palkkaa, ja toimintaa on tehostettu. Nyt osoitan sen tilastojen avulla.

Ensinnäkin katsaus Espoon asukasmäärään. Vuodesta 1970 Espoon asukasluku on yli tuplaantunut, lähes triplaantunut. Kaupunki on kasvanut 44 vuodessa yli 161 000 asukkaalla, keskimäärin  yli 3700 asukkaalla vuodessa. Siis vuosi toisensa jälkeen, lukuisien vuosikymmenien ajan.

Sitten työntekijämäärään. Vuoden 1970 vajaat 2800 työntekijää ovat saaneet melkoisen määrän kollegoja, vuonna 2013 Espoon kaupungin työntekijämäärä on kasvanut vajaaseen 14 000. Työntekijämäärä on siis suunnilleen viisinkertaistunut. Kasvu on ollut tasaista poislukien kaksi lamaa: 1990-luvun alkupuoli ja viime vuosien “tyhmienpankkiiriensotku.” Viimeisen viiden vuoden aikana työntekijämäärä on pysynyt ennallaan.

Kannattaa muistaa että matkan varrella on rakennettu esimerkiksi sellainen asia kuin hyvinvointivaltio. Kunnallista päivähoitoa ei 1970 tainnut käytännössä olla edes olemassa, sen sijaan vuonna 2013 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli töissä 2700 henkilöä. Siis käytännössä sen verran kuin 1970 kaupungilla oli työntekijöitä.

Huomioida pitää myös laki. Tässä välissä on säädetty päivähoitolaki jonka mukaan jokaiselle tietyn ikäiselle tulee tarjota päivähoitopaikka, ja hoitajia tulee olla yksi koulutettu per neljä alle 3-vuotiasta, ja yksi seitsemää kohden siitä vanhemmissa. Miten Espoo voisi olla palkkaamatta 2700 työntekijää…

Sellainen pieni "vastuuvapausklausuuli" tosin todettakoon, että kaupunki ostaa myös palveluita, ja ostopalveluiden puolella työskentelevät eivät näy näissä tilastoissa.

Kolmas peruskuvioni on graafi kuntien normien määrästä. Valtiovarainministeriön raportissa vuodelta 2012 käydään läpi kuntien toimintaa ohjaavien normien määrää. Vuonna 1970 normeja oli 114, pari vuotta sitten niitä oli yli 400 enemmän, 535. Olen täydentänyt tätä kuviota: raportissa oli esillä vain vuosikymmenen muutos. Piirsin tämän kuvion siten, että kasvu olisi ollut joku vuosi yhtä suurta kuin sinä vuosikymmenenä keskimäärin.

Normit eivät suoraan kerro kaupungin palveluiden tarpeesta tai työntekijämäärästä. Normien määrällä (eli tehtävillä) on kuitenkin vahva yhteys toimintaan - jos laki määrää että kunnan on jotain tehtävä, niin totta kai kunta sitä myös tekee.

Tämä kuvio ei ole kaikin puolin täydellinen, mutta tuo valtiovarainministeriön yhteenveto on parasta tietoa mitä tarjolla on. Siispä sillä mennään.

Sitten siirryn kiinnostavampaan suuntaan, ja yhdistelen näitä lukuja toisiinsa.

Ensimmäisenä on Espoon kaupungin työntekijämäärä suhteessa asukasmäärään, eli montaako asukasta kohden kaupungilla on palkkalistoillaan yksi työntekijä. 

1970 lähdettiin lähes 45 asukkaasta per työntekijä. Jos vuosikymmenen loppuun mennessä suhdeluku painui alle 20. Suurimmillaan työntekijämäärä on ollut (edelleen suhteellisesti) 1980-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Nyt suhteellinen työntekijämäärä on 1990-luvun alkupuoliskon tasolla.

Jos hieman kärjistää, niin 30 vuoteen Espoon kaupungin suhteellinen työntekijämäärä ei ole muuttunut juuri lainkaan.

Kun yhdistää samaan kaavioon kuntia ohjaavien normien määrän ja suhteellisen työntekijämäärän, huomaa ettei näillä ole paljoakaan tekemistä keskenään. Vaikka tehtäviä on tullut lisää, työntekijämäärä on pysynyt suhteessa samana.

Tätä kuviota voi lukea monella tapaa, enkä osaa sanoa mikä tulkinta on oikea. Toisaalta voi sanoa, että kunnat ovat onnistuneet hienosti: vaikka tehtäviä on tullut lisää, se on onnistuttu hoitamaan ilman merkittäviä työntekijämäärn lisäyksiä. Hyvä Espoon kaupungin työntekijät.

Toisaalta voi myös ajatella, että uudet normit ovat joko tulleet ohjeistamaan jotain jota on jo muutoinkin tehty, tai niihin on suhtauduttu vain ohjeellisesti (mikä on ajoittain hyvin ymmärrettävää, parhaimmillaan kaksi normia riitelee keskenään). 

Koannekseen voi myös ajatella, että uusien ohjeiden ja sääntelyiden tieltä on ajettu alas jotain muuta toimintaa. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua oli tarjolla 1980-luvulla huomattavasti enemmän kuin nykyään - sillä sitähän ei käytännössä ole tarjolla nykyään.  Eli työntekijämäärä on onnistuttu pitämään noin ennallaan koska on siirretty painopistettä uusien vaatimusten mukaisiksi.

Johtopäätöksiä

(1) Espoon työntekijämäärä ei ole pariin vuosikymmeneen kasvanut, kun huomioidaan asukasluvun kasvu. Viimeisen viiden vuoden aikana työntekijämäärä on suhteessa pienentynyt.

(2) Kun huomioidaan samana aikana säädetyt uudet työtehtävät, voi myös sanoa, että kaupungin toimintaa on tehostettu tuntuvasti (= uusia tehtäviä varten ei ole palkattu uusia työntekijöitä).

(3) Olisi hyvä jos muistetaan kiittää hyvin tehdystä työstä: viimeisen viiden vuoden aikana suhteessa pienempi määrä henkilökuntaa on urakoinut tehden suuremman määrän työtä. Itse en palkitsisi tästä YT-neuvotteluilla, vaan hatunnostolla.

Kirjoitin tästä  Länsiväylään vajaa vuosi sitten, enkä näe syytä muuttaa mielipidettäni. 

Hurjat joukkoliikenneviikkoni jatkuvat. Olen blogannut 14 kirjoitusta Länsimetron liityntälinjoista, nyt seuraa pohdintaa huomenna linjattavasta runkolinjasta 560. Nyt pohditaan milloin sitä jatketaan Espoon puolelle, ja mitä reittiä.

Alkuun taustatietoja: HSL:n hallitus on päättänyt runkolinja 560 Rastila - Vuosaari - Kontula - Malmi - Tuomarinkylä - Myyrmäki -perustamisesta. Nyt pohditaan millä edellytyksillä ja koska runkolinja voisi jatkaa Matinkylään asti.

560 on ollut tarkoitus käyttää Kehä II:sta. Tähän liittyy sellainen ongelma, että Kehä II rakennettanee joskus 2030-luvulla. Niinpä nyt mietitään mitä reittiä pitkin linja voisi kulkea. Esittelen lyhyesti vaihtoehdot. Koska kaikki kulkisivat saman reitin Kehä II:lta Matinkylään, laitan mukaan kuvat Myyrmäen ja Leppävaaran välistä.

Pahoittelut heikkolaatuisista kartoista, ovat suoraan esityslistan liitteistä.

Vaihtoehto 1: Myyrmäki - Painiitty - Leppävaara - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä.
- korvaisi Painiityn ja Leppävaaran yhteyksiä
- kulu 3,62 miljoonaa vuodessa

Vaihtoehto 2: Myyrmäki - Uusmäki - Leppävaa - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- korvaisi Uusmäen ja Leppävaaran välisen liikenteen
-.kustannus 3,64 miljoonaa vuodessa

Vaihtoehto 3: Myyrmälki - Lintumetsä - Leppävaara - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- käyttäisi Lintulaaksontietä, jonka jatketta ei ole vielä kaavoitettu ja joka valmistunee 2020-luvulla
- hoitaisi Lintulaaksontien ja Leppävaaran välisen liikenteen
- kustannus 3,5 miljoonaa

Vaihtoehto 4: Myyrmäki - Laaksolahti - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- Ohittaa Leppävaaran, joten ei tarjoa aluekeskusten välistä yhteyttä
- tarjoisi kyllä Laaksolahti - Viherlaakso - Kera - alueelta tehokkaat yhteydet
- kustannus 3,8 miljoonaa vuodessa

Vaihtoehdoissa 1-3 hoituisi samalla myös osa Leppävaaran ja Matinkylän välisestä liikenteestä, joka säästäisi runsaasti lisää.

Espoon virkamiestyönä tehdyssä lausuntoluonnoksessa esitetään, että
- että linjan jatkoon ei ole varauduttu vuosina 2015-17.
- Liikennöinti maksaisi, ja reitillä tulisi parantaa joukkoliikenne-etuuksia niin Espoon kuin ELY:n hallinnoimilla teillä.
- Liikenteellisesti parjaat vaihtoehdot ovat Kehä kakkonen tai Lintulaaksontien jatkaminen, joista kumpaakaan ei vielä ole
- Realistisista vaihtoehdoista liputetaan Painiityn kautta kulkevaa yhteyttä.
- Linjan 560 liikennöinti voisi alkaa Espoossa aikaisintaan TTS 2015-17 -kauden päättyessä.

Virkamiesesitykset ovat mielestäni perusteltuja. Tällä hetkellä jatkoon ei ole varauduttu. Myös reittivaihtoehto 1 kelpaa minulla, vaikei vaihtoehto kaksikaan olisi sitä huonompi.

Sen sijaan kokisin hyvänä että runkolinja 560:n aloitus laitettaisiin kalenteriin ja siihen ryhdyttäisiin valmistautumaan. Niinpä saatan esittää seuraavaa:

Lause “Näistä syistä johtuen linjan 560 liikennöinti voi alkaa Espoossa aikaisintaan TTS 2015-2017 -kauden päättyessä.”

Vaihdetaan muotoon “Espoo esittää, että linjan 560 liikennöintiin valmistaudutaan siten, että Espoossa kulkevan reitinosan liikennöinti alkaa vuoden 2018 aikana.”

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Leppävaaran tilannetta, viitaten etenkin parin kilometrin säteellä asemasta oleviin alueisiin. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Muutoksia on tulossa paljon, mutta toisaalta niiden vaikutus ei Leppävaarassa ole kovinkaan hurja. Linjat vaihtavat nimeä ja reittiä, mutta edelleen Leppävaarasta pääsee vähän joka suuntaan.

Keskeinen runkolinja 550 jatkaa ennallaan, Länsimetro ei tuo muutoksia sen liikennöintiin.

Leppävaaran ja Tapiolan väliä kulkee myös linja 113. Linja kiertää Perkkaan ja Laajalahden läpi, Pyhäristin alueen poikki ja Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan. Linja ei ole hidas, mutta toisaalta pysäkit ovat lähellä. Vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 minuuttia, muutoin 15 ja sunnuntaisin sekä hiljaiseen aikaan 30 minuuttia.

114 taasen kiertää aika lailla nykyistä 110:n reittiä: ensin vanhaa Turuntietä, sitten Kilon poikki Nihtisiltaan. Mankkaan älkeen linja kulkee suoraan etelään urheilupuiston vierestä, ja sieltä Tapiolan terminaaliin. Vuoroväli on 10/15/30 minuuttia.

532 lähtee Leppävaarasta ja kiertää Vanhaa Turuntietä kehä kakkoselle. Linja kulkee Keran vierestä Suurpeltoon, ja Olarin kautta Matinkylään. Vuoroväli on 10/15/30 minuuttia.

533 lähtee Leppävaarasta etelän eli Friisinmäen ja Nuijalan kautta Nihtisiltaan, ja sieltä Mankkaan kautta Olariin. Ohitettuaan Matinkylän linja kiertää vielä Espoonlahden seutua ja parkkeeraa lopulta päätepysäkilleen Kivenlahteen. Vuoroväli on 20 tai 30 minuuttia.

Yhdessä linjat 532 ja 533 tarjoavat hyvät yhteydet Leppävaaran ja Matinkylän välille. Ruuhka-aikaan vuoroja menee lähtee yhdeksän tunnissa.

Uusi linja 251 tulee kiertämään rantaradan vartta, päätepysäkkinä Tuomarila. Tästä olen kirjoittanut laajemmin toisessa bloggauksessani.

Uusi linja 502 tulee kulkemaan Leppävaarasta “poikittain” Munkkivuoren ja Töölön kautta Kallion poikki Hakaniemeen. Tämä tarjonnee monille työmatkalaisille selkeän yhteyden. 20, 30 ja 60 minuutin vuoroväleillä ei kannata kävellä pysäkille odottamaan.

Uusi linja 555 tulee korvaamaan muun muassa lakkautuvaa linjaa xxx. Se lähtee Martinlaaksosta, kiertää Myyrmäen kautta Pähkinärinteeseen ja sieltä etelään Lintuvaaran kautta Leppävaaraan. Tämän jälkeen linja kulkee kehää, mutta koukkaa Otaniemen kautta Keilaniemeen ja Länsiväylää Lauttasaareen. Linja kulkee vain arkisin, mutta ruuhka-aikaan hyvin usein eli 12 minuutin välein. 

Espoon lausunnossa kysytään miten esimerkiksi Hanasaaresta pääsee julkisilla viikonloppuisin? Tämä on selkeä puute suunnitelmissa.

Yhteenveto Leppävaaran tilanteesta

Leppävaaran kannalta tilanne ei juuri nykyisestä muutu Länsimetron myötä. Linjat vaihtavat nimeä ja numeroa, ja pienissä määrin myös reittiä. Suurimpaan osaan alueen linjoista muutos ei koske lainkaan, kun ovat joko liityntäliikennettä Leppävaaraan tai Turuntien suuntaan kulkevia seutubusseja.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa Leppävaaran aluetta koskevia muutoksia.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Westendin ja Haukilahden tilanteen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Linja 111 lähtee Otaniemestä, kiertää Tapiolan keskustaan “pohjoisen kautta, ajaa Tapiolantien kautta ja kiertelee samaa “rannanpuoleista” (Westendintie) reittiä kuin nykyinen linja 10. Linja kulkee Haukilahden keskustan poikki, ja ajaa Matinkylän terminaaliin suoraan Hauenkalliontietä pitkin. Linja jatkaa vielä Matinkylän ohi Hyljelahteen.

Hyvää on, että syöttölinja tarjoaa nopeat yhteydet niin Matinkylään kuin Tapiolaan. Hieman pohdituttaa vuoroväli: ruuhka-aikoihin 10 minuuttia, muutoin 15 ja hiljaiseen aikaan sekä sunnuntaisin 30 minuuttia.

Toinen alueen kokoava linja on 112. Se lähtee Matinkylän terminaalista ja kiertää heti hieman etelään Matinkadulle. Haukilahdessa linja kiertää rannan kautta Haukilahdenrantaa, risteää sisarlinjan 112 kanssa Haukilahden keskustassa ja ylittää Länsiväylän Haukilahdenkatua pitkin. Tämän jälkeen linja ajaa suoraan Tapiolan terminaaliin.

Vuoroväli on sama kuin sisarlinjalla: 10/15/30 minuuttia.

Kävelymatkan päässä Westendinasemasta asuvilla on vielä runsaasti muita vaihtoehtoja. 551 vie jatkuvalla syötöllä Tapiolan kautta Pasilaan, runkolinja 550 jatkaa nykyiseen malliin, 

Yhteenveto Westendin ja Haukilahden tilanteesta

Alueen syöttölinjat kulkevat melko tiiviisti, ja Matinkylään ja Tapiolaan kyllä pääsee. 

Eniten minua pohdituttaa Westendinkadun hiljeneminen. Nykyisen linjan 111 kohdalla ei liikennöidä enää ollenkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Westendin puistotien ja siitä lähteviltä kaduilta on melko pitkä matka lähimmille bussipysäkeille. 

Suunnitelmissa tämä kyllä mainitaan: “Westendinkatua pitkin ei nykyiseen tapaan liikennöi bussilinjaa, mutta Hiiralantien pysäkit ja Westendinasema ovat kohtuullisen kävelymatkan  päässä.”

Tulen kysymään kokouksessa onko tätä mietitty Espoon vinkkelistä. Lausunnon lauseet ja päätelmät kun ovat HSL:n suunnittelijoiden näkemyksiä.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Westendin tai Haukilahden alueen joukkoliikenteeseen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt yhdistän puolittain keinotekoisesti Saunalahden ja Tillinmäen, sillä näillä alueilla on myös paljon yhteistä. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

“Pääsuunta” Saunalahden alueen busseille on Matinkylän bussiterminaali. 164 lähtee käsittääkseni Kurttiniementien ja Mustalahdentien risteyksestä ja kiertää Saunaniementietä. Tämän jälkeen linja lähtee suoraan itäänpäin kulkien Tillinmäen sivusta ja ruukintietä Länsiväylälle. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.

Toinen Saunalhden läpi kulkeva linja noudattelee hieman eri reittiä. 165 lähtee Kauklahdesta ja tulee Saunalahden läpi käytännössä nykyisen 165:n reittiä. Tämä linja “hyppää” Länsiväylälle heti kun mahdollista, ja tarjoaa luultavasti hyvin nopean yhteyden metroon. Vuoroväli on niin ikää 15 tai 30 minuuttia.

Linja 124 lähtee Tillinmäestä, kiertää Vanhan Saunalahdentien kautta Kivelahteen ja mutkittelee Lippulaivan läheltä. Linja koukkaa Soukanväylää Länsiväylän yli, ja köröttelee sitten Merituulentietä aina Tapiolaan asti.

Tämä ei ole linjoista nopein, mutta tarjoaa vaihdottoman yhteyden Tapiolaan. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia. 

Tillinmäen eteläreunoilta lähtee linja 161, jonka olen esitellyt toisessa kirjoituksessa (Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 9: Latokaski ja Nöykkiö)..

Yhteenveto Saunalahden ja Tillinmäen tilanteesta

Saunalahdesta voi olla yllättävänkin sujuvat yhteydet metroon. Linjat eivät paljoa hidastele, vaan ajavat suoraan Länsiväylälle ja sieltä bussiterminaaliin. Esimerkiksi viereisistä Nöykkiöstä ja Latokaskesta matka kestänee pidempään kuin kauempaa Saunalahdesta.

Tillinmäki nyt on siinä välissä: pienellä kävelyllä pääsee useankin linjan kyytiin, mutta vain harva vie ovelle.

Sekä Saunalahtea että Tillinmäkeä haittaa sijainti: kiitos keskuspuiston ja vaakasuuntaisten väylien “puutteen” suoria julkisia yhteyksiä ei ole kuin lähimpiin aluekeskuksiin.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Saunalahden tai Tillinmäen alueen joukkoliikenteeseen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Olarin alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Alkuun lähtökohdat: metro tulee eikä enää suoria yhteyksiä Helsinkiin. Olarin suhteen tilanne on siinä määrin huonompi kuin Matinkylässä, että aika harva voi kävellä metroon asti. Niinpä liityntälikkenteen rooli on suuri.

Yhteydet Matinkylän metroasemalle 

Suurin osa Olarin suunnan Matinkylän metrokeskukseen "heittävistä" linjoista ovat pohjoisempaan Espooseen kulkevia linjoja, jotka hoitavat Olarin liityntälikkenteen vähän niin kuin siinä sivussa.

Keskeisiä linjoja ovat 532 ja 533. Kumpikin starttaa metroasemalta ja ajaa suoraan Piispansiltaa / Olarinkatua aina ylismäentielle asti, ja siitä Suurpeltoon. 532 päätyy lopulta Leppävaaraan, 533 Kauniaisten kautta Järvenperään. 

Kumpaistakin linjaa liikennöidää tiheästi: 532:n vuoroväli on ruuhka-aikaan 10, muutoin ja lauantaisin 15 minuuttia ja hiljaiseen aikaan sekä viikonloppuihin 30 minuuttia. 533:n vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.

Kun sarjaa täydentää linjalla 531 ja 531 B (metroasema - Kuitinmäki - Espoon keskus - Jorvi). Vuoroväli on 10/15 tai 30 minuuttia.

Niinpä vain nämä linjat tarjoavat syöttöyhteyttä metroon ruuhka-aikaan Olarintietä 22 kertaa tunnissa.

Ainoa paikallinen kiertelylinja on 133, joka lähtee Friisilästä, koukkaa etelään ja Tiistilän kautta Isolle Omanelle. Tämän jälkeen linja koukkaan itään Piispankylälle, ja Olarin sivusta pohjoiseen Henttaalle. Vuoroväli ei ole kovinkaan tiheä.

Yhteydet Espoonlahteen ja Tapiolaan

Tillinmäestä lähtevä linja 124 kiertää Kivenlahden kautta Merituulentielle ja sitä pitkin aina Tapiolaan asti. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.

125 taasen lähtee Lippulaivan tienoilta, kulkee nöykkiön läpi ja Puolarmetsän vierestä. Seuraavaksi linja kulkee Kuunkadun ja Ruomelantien kautta Uuskartanontielle, ja sitten Merituulentietä Tapiolaan. Vuoroväli on niinikään 15 tai 30 minuttia.

Nämä kaksi linjaa takaavat vaakasuuntaiset yhteydet niin Espoonlahteen kuin Tapiolaan.

Edellisten lisäksi linja 543 kiertelee ensin Espoonlahden suunnassa, koukkaa sitten Merituulentielle ja vaakasuuntaan Olarin poikki ja Mankkaan kautta Leppävaaraan. 

Yhteenveto Olarin tilanteesta

Olarin alueella kiteytyy oikestaan koko Etelä-Espoon tilanne: vuorovälit jopa tihenevät, mutta muuttuvat vaihdollisiksi. Linjojen keskittäminen kulkemaan melko suoraan ja keskeisiä väyliä takaa tietyillä alueilla jatkuvan syöttöliikenteen. Esimerkiksi Olarin keskellä ei kannata katsoa aikataulukirjaa, matemaattinen vuoroväli on vilkkaimpana ruuhkahetkenä Olarintiellä 2,7 minuuttia.

Sen sijaan sivummassa voi tulla aiempaa enemmän kävelyä. Friisilän keskeltä lähtee vain 133 (tosin nykyiselläänkään ei montaa linjaa kulke), ja Friisinkalliontie ja Uuskartanontie ovat nykyistä hiljaisempia.  .

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Olarin alueen joukkoliikenteeseen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Espoon keskuksen alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Isoin muutos Espoon keskuksen alueella on sama kuin lähes koko Espoossa, Länsiväylän suunnan bussit heittävät metroasemille eivätkä Helsinkiin. Nykyiset linjat 154 ja 156 muuttuvat linjoiksi 134 ja 136. Kumpainenkin lähtee Matinkylän terminaalista ja kulkee Finnnontietä pitkin Espoon keskukseen. Sen jälkeen linjat koukkaavat nykyiseen malliin joko Suvelan tai Sunan kautta Tuomarilaan. Vuorovälit ovat ruuhka-aikaan 10 minuuttia, eli ruuhka-aikaan enemmän kuin nyt ja lopun aikaa saman verran kuin nyt.

Linjan 31 perillinen 531 lähtee Jorvista, kulkee Espoon keskuksen läpi, Puolarmetsän vierestä ja Olarin poikki. Loppupäässä se vielä kiertää nykyiseen malliin Matinkylän ja “nousee” takaisin Tiistilään. Vuoroväli on tiivis, 10, 15 tai 30 minuuttia.

Yhteydet Matinkylään ovat varsin tiiviit: ruuhka-aikaan Finnoontiellä Kaupunginkallion kohdalla kulkee Matinkylään 18 vuoroa tunnissa.

542 tarjoaa nykyisen 42:n reittiä mukaillen yhteyden Jorvista Latokasken poikki Espoonlahteen.

Yhteydet Tapiolaan vähenevät

Jos jotain hyvää niin jotain huonoa. Yhteydet Tapiolaan heikkenevät. Linja 19 lakkautetaan. Linjan 18 korvaa uusi ja luovasti nimettu linja 118. Se lähtee Kauklahdesta, kiertää Mikkelän kautta Espoon keskuksen ja Suvelan poikki. Tämän jälkeen seurataankin likimain nykyistä 18Z reittiä, tie vie Turunväylää kehä kakkoselle, siitä Suurpellon halki Merituulentielle ja Tapiolaan. Vuoroväli 20/30/60 minuuttia on hieman harvempi kuin nykyisellään.

Vielä viime talvena ehdotuksissa ei ollut lainkaan suoraa yhteyttä Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä. Tästä parannuksesta voin ottaa hitusen kunniaa myös itselleni, nostin asian esille konsernijaostossa kun HSL:lää ohjeistettiin, ja kirjoitin asiasta Sirpa Hertellin kanssa (Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välille, Helsingin Sanomat 17.3.2014).

Tämä puute korjattiin ja hyvä niin - olisihan se nyt outoa jos aluekeskuksesta ei pääsisi suoralla yhteydellä aluekeskukseen, ja esimerkiksi Tapiolan urheilupuistoon olisi pitänyt kulkea vaihdollisilla yhteyksillä.

Uusi poikittainen syöttölinja radan varteen

Merkittävin muutos aiempaan on uusi rantarataa myötäisevä syöttölinja 251. Se lähtee Tuomarilan asemalta (korvaten lakkautettavan linja 19), ohittaa Kirkkojärven ja kiertää Espoon keskuksen kautta Suvelaan. Tämän jälkeen linja kulkee Tuomarin ja Kuuriinniityn kautta Kauniaisiin, sieltä Viherlaakson kohdalta Vanhalle Turuntielle ja sitä pitkin (Karakallion kautta koukaten) Leppävaaraan. Vuoroväli on 20 tai 30 minuuttia.

Tämä linja korvaa nykyisen yhteyden Suvelasta Kauniaisiin, ja on mielestäni hyvä parannus. Molempiin suuntiin kulkevana “syöttölinjana” rantaradan asemille tämä linja palvelee hyvin niin lähiasiointia kuin työmatkaliikennettä.

En oikein tiedä ilkeänkö ottaa tästä osakunniaa vai en. Joskus kymmenen vuotta sitten Espoon keskuksessa oli joukkoliikenteen suunnitteluilta jossa olin Keski-Espoo -seuran edustajana. Piirsin silloin tuon reitin (poislukien Kirkkojärven ja Karakallion koukkauksia) ja kysyin miksei voisi olla myös kahdensuuntaista liityntäliikennelinjaa rantaradan asemille.

Minulla ei ole aavistustakaan onko tuo piirros jäänyt elämään. Onhan tuo nyt ideana niin looginen että se on voitu “keksiä” uudelleen ja uudelleen… Mutta hitusen sielua lämmittää ajatus siitä, että tuo idea laitettiin harkittavien listalle ja nyt se toteutetaan.

Yhteenveto Espoon keskuksen muutoksista

Yhteydet Matinkylään ovat aiempaa tiiviimmät ja Espoonlahden suunnan tilanne pysyy ennallaan. Uusi rantarataa myötäilevä syöttölinja parantaa osin tilannetta nykyisestä. 

Heikennystä on vähenevä yhteysmäärä Tapiolaan, tosin hieman nopeammalla matka-ajalla. Tulen kokouksessa kysymään linjan 118 liikennöintitahdista: se on jopa hieman harvempi kuin nyt. Yksi vaihtoehto olisi, että linja 118B (Tapiola - Suurpelto) jatkaisikin aina Espoon keskukseen asti.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Espoon keskuksen alueen joukkoliikenteeseen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Latokasken ja Nöykkiön tilannetta. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Yhteydet Matinkylään

Viime talvena esitellyissä ensimmäisissä suunnitelmissa Latokasken ja Nöykkiön suunnan suunnitelmissa osalla matkat olisivat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Yhteyksiä Matinkylään tarjotaan kahdella ristiin kulkevalla linjalla.

160 lähtee keskeltä Latokaskea, ajaa Nöykkiönkatua suoraan etelään ja siitä Merituulentietä pitkin ja Tiistilän kautta metroasemalle Matinkylään. Linja lienee melko nopea. Vuoroväli on niin-ikään melko tiivis, 10 minuuttia ruuhka-aikaa, 15 arkisin ja lauantaisi, ja 30 minuuttia sunnuntaisin ja hiljaiseen aikaan.

161 risteää edellisen kanssa. Sen pääteasema on Tillinmäentien päässä. Siitä se ajaa suoraan itään, kulkee hetken linjan 160 kanssa rinnan Nöykkiönkatua etelään, ja tekee sitten siksakkia Nöykkiön ja Eestinkallion poikki. Loppumatka kulkee sitten Suomenojan ja Tiistilän kautta Matinkylään. Vuoroväli on sama kuin sisarlinjalla (10/15/30). 

Matinkylään pääsee myös Kattilalaakson eteläreunoilta Saunalahdesta lähtevällä linjalla 161, joka kulkee Tillinmäen ja Ruukintien kautta. Linja koukkaa Länsiväylälle jo Kivenlahden kohdalta, joten tämä reitti tarjonnee nopeimman reitin metrolle niille, jotka asuvat kävelymatkan päässä. Vuoroväli on sama kuin yllä esitellyillä.

Yhteydet Espoonlahteen ja Tapiolaan

Uusi linja 125 starttaa Lippulaivan tienoilta, ylittää Länsiväylän, kulkee Nöykkiönkatua ja Eestinmalminkatua, koukkaa pohjoiseen Eestinlaakson ja Pisantien kautta. Tämän jälkeen linja kiertää Puolarmetsän ohi ja Olarin halki Tapiolaan. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.

Tämä linja tarjoaa suoran yhteyden myös vaakasuuntaan, joka on palveluiden kannalta tarpeellinen. Ongelmallista on tulkintani mukaan Nöykkiön ja Latokasten suuri koko - teitä ja vaihtoehtoisia reittejä liittää. Esimerkiksi Latokaski on jo varsin kaukana linjan 125 reitistä. Toisaalta on myös hankala sanoa miten yhteyden voisi paremminkaan järjestää.

542 vie Espoon keskukseen ja Jorviin

Edellisten lisäksi alueen poikki kulkee nykyisen linja 42 perillinen 542. Se lähtee Soukasta, kiertää Espoonlahden ja Kivenlahden kautta Länsiväylän yli. Tämän jälkeen linja kulkee Kattilalaakson ja Latokasken halki Finnoontielle, ja sieltä Espoon keskukseen ja Jorviin.

Vuoroväli on varsin tiivis, ruuhka-aikaan 10, muutoin 15 ja hiljaisiin aikoihin sekä sunnuntaisin 30 minuuttia.

Kannattaa myös huomoida että Finnoontietä kulkevat Espoon keskuksen ja Tuomarilan väliä tiiviisti liikennöivät syöttölinjat 134 ja 136. Kävelymatkan päässä Finnoontiestä asuvat käyttänevät etenkin näitä linjoja. 

Yhteenveto Nöykkiön ja Latokasken alueesta

Tämä alue on mielestäni uudistuksessa oikeastaan kaikista hankalin hahmottaa. Laaja-alue jossa on paljon risteäviä teitä (= olisi paljon eri vaihtoehtoja miten toimia, toisin kuin vaikkapa Espoonlahdessa joissa on oikeastaan vain muutama väylä jota pitkin kaikki bussit ajavat).

Tasaisempi ja monasti tiiviimpi vuoroväli tarjoaa monille nykyistä parempia yhteyksiä, ja odotusajat ovat lyhyempiä. Toisaalta näyttää syntyvän muutamia alueita joissa tarjonta vähenee, eli kävelymatkat voivat pidentyä. 

Muutokset (= heikennykset) verrattuna nykytilanteeseen

(1) Latokaskesta ei enää pääse suoralla linjalla Puolarmetsään ja Tapiolaan. Tätä osin kyllä kompensoi se, että uudet linjat ovat suorempia ja liikennöivät tiiviimmin: esimerkiksi kuvatussa tapauksessa keskeltä Latokaskea pääsisi linjalla 160 (ruuhka-aikaan vuoroväli 10 minuuttia) nopeasti pari kilometriä etelään reitin 125 varrelle (15 min). Idempänä asuvat voisivat kävellä Finnoontien varrelle, ja siitä sitten usein kulkevilla linjoilla etelään ja vaihtaa linjalle 125. 

(2) Nöykkiönkadun eteläreunalta ei pääse enää pohjois-eteläsuunnassa Espoon keskukseen tai Länsiväylän eteläpuolelle (nykyinen linja 46). 

(3) Kattilalaaksontietä menee vain 542, ei suoraa liityntälinjaa metroasemille.

(4) Kritiikkiä on tullut myös kautta koko Etelä-Espoon suorien Töölö ja Meilahti -yhteyksien puutteesta, kun 500-sarjan linjat korvautuvat vain Westendinaseman ja Pasilan väliä sahaavalla linjalla 551. Ymmärrän huolen, mutten keksi sille vaihtoehtoa. 

Hyvää on että liityntälinjojen ja myös “jäljellejäävien” nykyisten linjojen vuoroväli on tiiviimpi. Toisin sanoen puuttuvia yhteyksiä voi paikata aiempaa paremmin vaihdollisilla yhteyksillä.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Nöykkiön ja Latokasken alueen joukkoliikenteeseen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt vaellan taas pohjoisempaan Espooseen, Lippajärvelle ja Järvenperään. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Länsimetron tulo vaikuttaa tosiaan myös pohjoisessa Espoossa, aina Järvenperässä asti. Kyse on vain yhdestä linjasta.

Järvenperästä etelään pääsee jatkossa linjalla 533, ja sieltä pääsee nyt etelään linjalla 533. Linjan numeroon ei siis ole tulossa muutosta. Bussi lähtee Järvenperästä, joten päätepysäkki ei ole enää nykyiseen malliin Vanhakartano. Linja kulkee noin nykyistä reittiä Lippajärven ja Kauniaisten poikki. Tämän jälkeen bussi kulkee - nykyisestä poiketen - Suurpellon läpi ja suorempaan Olarin poikki metroasemalle Matinkylään.

Vuoroväli tulee olemaan jonkin verran nykyistä tiheämpi 15 minuuttia päivisin ja lauantaisin, 30 minuuttia hiljaiseen aikaan ja sunnuntaisin. Lauantaina päiväsaikaa liikenne nelinkertaistuu, ja sunnuntaina tuplaantuu. Kyseessä on siis merkittävä parannus.

Kysyn kokouksessa tuosta päätepysäkin siirrosta Vanhastakartanosta Järvenperään: onko siitä tullut palautetta, ja aiotaanko bussiaikatauluja lomittaa (esimerkiksi 315 lähtee Vanhastakartanosta, joten heti sen ohitettua Järvenperän voisi 533 startata kohden Matinkylää)?

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Lippajärven ja Järvenperän alueen joukkoliikenteeseen.