Durbanin kokous ehti venyä puolitoista vuorokautta yliajalle, ennen kuin tapahtui se, mihin moni ei etukäteen muutaman laihaksi jääneen ilmastokokouksen jälkeen uskonut: kokouksessa saatiin aikaan sopimus, jossa valtaosa maailman valtioista on mukana.

Sopimukseen kuuluu tiekartta kohti kattavaa, maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Tämän lisäksi Kioton pöytäkirjasta saatiin aikaan toinen velvoitekausi ja vihreä ilmastorahasto. Tulos on kunnioitettava ja historiallinen, sillä päästöjen rajoittamiseen saatiin ensimmäistä kertaa sitoutettua lopulta myös Kiinan ja Intian kaltaisia nousevia talouksia.

Sopimus ei kuitenkaan ole täydellinen, ja monet ympäristöjärjestöt ovat esittäneet aiheellista kritiikkiä: kattavat päästövelvoitteet alkavat vasta vuonna 2020 ja Kioton pöytäkirjan jatkon kokoonpano jäi vajaaksi. Tehdyt päätökset itsessään eivät vielä rajoita lämpenemistä alle kahden asteen, vaan lisää on tehtävä. Se on seuraava askel.

Myös opposition suunnalta on kuulunut kritiikkiä ilmastosopimuksesta, mutta aivan päinvastaisesta syystä. Sen sijaan, että tehtäisiin enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hillitsemiseksi, oppositio toivoo, että olisi tehty huomattavasti vähemmän. Keskustapuolueen kansanedustajat kritisoivat tiistain täysistunnossa ilmastosopimusta väitteellä, että sopimus ei ole Suomen etu metsien hiilinieluja koskevan päätöksen yksityiskohtien vuoksi. Keskustan kansanedustajat arvostelivat rajusti ympäristöministeriön vuosibudjettia esitellyttä ministeri Niinistöä. He eivät nähneet mitään hyvää ilmastosopimuksessa. Esitettiinpä salissa edelleen vanha vaade ympäristöministeriön lakkauttamisesta.

Tosiasia on, että kun tehdään kansainvälistä sopimusta, jokaisen maan on joustettava jostain. Suomi neuvotteli Durbanissa EU:n rintamassa ja saavutettujen tulosten lisäksi ministeri Niinistö neuvotteli EU:lta myös kompensaatiota Suomen valtiolle mahdollisten menetysten varalta. Toivomme oppositiolta työrauhaa ja kannustusta näille neuvotteluille. On syytä myös muistaa, että maapallon tulevaisuus on myös Suomen metsien tulevaisuus. Jos ilmasto lämpenee yli kahden asteen, tietää se luonnossa ennalta-arvaamattomia muutoksia. Esimerkiksi metsiä tuhoavat tuholaiset voivat lisääntyä hillittömästi.

Lyhyelläkin tähtäimellä sopimuksen hyöty on Suomelle kuitenkin suurempi kuin mahdollinen haitta. Maamme talous hyötyy, kun kaikilla on samat pelisäännöt, eikä muualla voida tehdä samoja asioita halvemmalla välittämättä ympäristöstä. Jos mitään ei tehdä nyt, tulevat sukupolvet maksavat kohtuuttoman taakan. Lupaus kansainvälisestä kattavasta ilmastosopimuksesta on joululahja Durbanista.

Olemme koonneet voimamme Start up ryhmäksi yli puoluerajojen, koska maamme tarvitsee riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Suomessa ei ole mekanismeja, jotka tunnistavat kasvuyrittäjyyden ja tukevat sitä oikealla tavalla. Tärkeä kysymys on, miten p

Olemme koonneet voimamme Start up ryhmäksi yli puoluerajojen, koska maamme tarvitsee riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Suomessa ei ole mekanismeja, jotka tunnistavat kasvuyrittäjyyden ja tukevat sitä oikealla tavalla. Tärkeä kysymys on, miten pärjäämme globaaleilla markkinoilla, miten löytää uusia ratkaisuja ympäristönsuojelussa, uudet palveluinnovaatiot sekä ICT-ratkaisut. Ryhmässä opiskelemme eri maissa olevia kasvuyritysmalleja, tapaamme yrittäjiä ja talouden asiantuntijoita, järjestämme tilaisuuksia. Näiden kautta haluamme löytää Suomeen parhaiten sopivia käytänteitä, joita ajamme yhdessä eteenpäin.

Suomessa on korkeatasoista tutkimusta ja osaamista, joista syntyy innovaatioita. Innovaatioketjun tärkeä lenkki on sen kaupallistava yritys. Nyt liian moni lupaava innovaatio kuihtuu tai päätyy muihin maihin. Muutosta tarvitaan ja muutoksen ajuriksi hyviä, konkreettisia ideoita. Pitää voida epäonnistua ja pitää hyväksyä onnistuminen. Eduskunnan Start up -ryhmässä on ollut esillä ehdotuksia, joista yksi lupaava on Ruotsin mallin mukainen pääomasijoitustappioden vähentämismahdollisuus verotuksessa. Se ei edes maksaisi valtiolle, mutta pienentäisi rahoittajien riskejä.

Lopuksi kaikille avoin kutsu: Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja ideoimaan tiistaina 13.12 Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfoon klo 14-16. Seminaarissamme kuullaan yrittäjien ja alan asiantuntijoiden tiiviitä puheenvuoroja. Mukana start-up saunan valmentajat Ilkka Paananen, Moaffak Ahmed, Jussi Harvela ja Petteri Koponen sekä Ville Simola Aaltoes:sta, Risto Setälä Tekesistä, Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, Tuomas Syrjänen Futurice Oy:stä sekä Harri Jyrkiäinen Pienyrittäjistä. Tulehan sinäkin!

Sosiaali- ja terveyslautakunta keskusteli tänään terveyskeskusten tilanteesta eli esimerkiksi vaikeuksista rekrytoida henkilökuntaa sekä tarjota aikoja asiakkaille. Ongelmat eivät koske vain Espoota, vaan ovat varsin samanlaisia kaikkialla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla yksityinen sektori vetää työvoimaa ja syrjäseuduilla kyse on henkilökunnan haluttomuudesta muuttaa alueelle.

Tässä tiivistelmä näkemyksistäni illan keskustelunaiheisiin:

Yhden terveysaseman yksityistäminen

Mielestäni yksityistäminen on erittäin pessimistinen viesti henkilökunnalle. Yksityistäminen viestittäisi sitä, että kunnan henkilökunnan omin voimin ja omilla taidoilla ei kyetä tekemään parannuksia toimintaan. Yksityistäminen ei ratkaise julkisen terveydenhuollon ongelmia. Terveysasemien yksityistämisestä on kokemuksia puolesta ja vastaan eri puolella Suomea. Yksityistäminen on muun muassa lisännyt kustannuksia ja se vaatii myös resurssien lisäämistä muun muassa hallintoon. Samat resurssit on ennemmin suunnattava kunnallisen palvelun kehittämiseen. Yksityistämistä perustellaan sillä, että siten saadaan selvitettyä yksityisen sektorin parhaita toimintakäytäntöjä. Haluan uskoa, että nämä käytännöt saadaan selville myös tekemällä yhteistyötä yksityistämistä kokeilleiden kuntien kanssa.

Palvelusetelien jakaminen yksityisille lääkäriasemille

Jos potilaille voitaisiin ajoittain jakaa palveluseteleitä yksityiselle sektorille, siten voitaisiin luonnollisesti helpottaa ruuhkahuippuja. Tässä kuitenkin piilee myös riskejä ja hallinnointi kilpailutuksineen vaatii jälleen resursseja. Suurin ongelma tässä on kuitenkin järjestelmän päällekkäisyys KELA-korvauksien kanssa. Jos palvelusetelin arvo ei kattaisi kaikkia kustannuksia, tästä myös muodostuisi jonkinlainen uusi erikoismaksuluokka, jolloin parempituloiset pääsisivät nyt myös kunnalla jonon ohi. Tämä aiheuttaisi myös sen, että terveyskeskustyö saattaisi olla entistä raskaampaa hoitohenkilökunnan näkökulmasta eli nykytilanne pahenisi entisestään (työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla on terveempiä ja helppohoitoisempia potilaita.)

Lisää rahaa omaan toimintaan

En kannata sitä, että jos jonkin palvelun toteuttamisessa havaitaan haasteita, ne yritetään ensimmäiseksi ratkaista budjettirahoitusta kasvattamalla sen sijaan, että esimerkiksi pohdittaisiin resurssien allokointia uudelleen tai ylipäätänsä kehitettäisiin toimintaa. Terveysasematoimintaa kehitettäessä olen kuitenkin taipunut ajattelemaan, että lisäresurssit saattaisivat tulla tarpeeseen. Mikäli päätettäisiin yrittää palkata lisää lääkäreitä ja hoitajia, se vaikuttaisi terveysasemien toimintaan ja siten nykyisten lääkärien ja hoitajien toimenkuvaan positiivisella tavalla. Espoon terveysmenot ovat myös valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, joskin väestö on keskimääräistä terveempää. Terveyspalveluihin ei kuitenkaan ole budjetoitu siinä määrin, mitä väestönkasvu edellyttäisi. Myös väestön syveneviin terveyseroihin pitäisi juuri nyt yrittää puuttua kaikin keinoin.

Illan aikana puhuin myös avustavan henkilökunnan määrästä terveyskeskuksissa (missä määrin eroaa yksityisen sektorin käytännöistä?) sekä mahdollisuuksista sosiaali- ja terveystoimen parempaan yhteistyöhön. Osa terveyskeskuksen asiakkaista hyötyisi erityisesti sosiaalialan osaamisesta. Mielestäni terveysasemapalveluiden kehittämisessä pitää jatkaa nykyisiä kehittämishankkeita ja hyödyntää sinnikkäästi kaikki mahdolliset pienetkin parannuskeinot sekä pyrkiä palkkaamaan lisää henkilökuntaa vähintään väestönkasvua ja lisääntyneitä velvoitteita (neuvola- ja kouluterveydenhuolto vie aiempaa enemmän työaikaa) vastaavasti. Hoitohenkilökunta ja virkamiehet ovat tehneet jo paljon, samalla tiellä jatkaminen toivottavasti tuottaa tulevaisuudessa tulosta. Valtion tasolla toivon, että terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen muokkaamiseen löytyy tulevaisuudessa rohkeutta. Tällä hetkellä järjestelmä suosii terveitä ja hyvätuloisia, ihmisiä joilla on työpaikka ja/tai varaa maksaa yksityisistä terveyspalveluista.

Vihreän liiton valtuuskunnan kokous pidettiin 26. – 27.11 Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa.
Kokouksessa oli aktiivista keskustelua, koska kunkin puheenvuoron jälkeen oli mahdollista esittää kommenttipuheenvuoroja. Tähän keskustelevuutta lisäävään menettelyyn oltiin oikein tyytyväisiä.

Käsittelimme Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 muun muassa seuraavia asioita:

Lokakuun kuukausiraportti:

Päätettiin esittää kaupunginhallitukselle menojen lisäystä erikoissairaanhoitoon, terveyspalveluihin, toimeentulotukeen, lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Näiden osalta siis talousarvio ylittyy. Esimerkiksi toimeentulotuen osalta kustannukset ovat nousseet vuodessa 11 prosenttia.

Käsittelimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 muun muassa seuraavia asioita:

Lokakuun kuukausiraportti: Päätettiin esittää kaupunginhallitukselle menojen lisäystä erikoissairaanhoitoon, terveyspalveluihin, toimeentulotukeen, lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Näiden osalta siis talousarvio ylittyy. Esimerkiksi toimeentulotuen osalta kustannukset ovat nousseet vuodessa 11 prosenttia.

Lokakuun kuukausiraportin yhteydessä keskusteltiin myös muun muassa vanhusten palveluista. Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija on saanut lyhyessä ajassa huomattavan paljon aikaan. Kuntoutuksen tehostuminen on vähentänyt pitkäaikaishoidon tarvetta yhä useamman vanhuksen kuntouduttua niin hyvin, että kotiin palaaminen sairaalajakson jälkeen on mahdollista. Vanhusikäisen väestön määrä kasvaa lähivuosina jyrkästi ja hoidon tarvetta viivästyttävät toimintakykyä yllä pitävät palvelut sekä tehokas kuntoutus ovat mielestäni todella tärkeitä. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaishoidon paikkoja on kuitenkin kyettävä lisäämään, koska jossain vaiheessa hoidon tarve kasvaa kuitenkin niin, että ikääntynyt ei enää selviä kotona. Vanhusten palvelujen rahoitus ja toteutus tulee luultavasti olemaan kuluvan vuosikymmenen suurin haaste sosiaali- ja terveysalalla.

Kuukausiraportin yhteydessä sivuttiin myös psykiatristen sairaalapäivien vähentymistä. Kuukausiraportista näkyvä sairaalapäivien vähennys johtuu siitä, että Kellokosken psykiatrisen sairaalan potilaat ovat siirtyneet aivan asianmukaisesti tuetun asumisen piiriin. Mitä yleensä sairaalapäivien vähentymiseen tulee, niin avohoidon kehittäminen on erittäin tärkeää, mutta sairaalapaikkojen leikkaamisella on myös rajansa. Esimerkiksi itsemurhaa yrittäneiden akuuttihoito on mielestäni varsin heikolla tolalla. Suoraan päivystyksestä kotiuttamisen sijaan itsemurhaa yrittäneellä täytyisi olla aina mahdollisuus päästä joksikin aikaa psykiatriselle osastolle sisään.

Kehitysvammahuollon asiakasmaksujen tarkistaminen: Asiakasmaksut tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Lautakunta muutti vihreiden Jyrki Myllärniemen toiveesta esitystä niin, että jatkossakin tietyistä palveluista peritään maksu vain yli 18-vuotiailta, vaikka laissa 16 vuotta on se ikäraja, jolloin vammainen siirtyy esimerkiksi kansaneläkkeen piiriin ja tätä ehdotettiin jatkossa Espoossa sovellettavan palvelumaksuista päätettäessä. Olin kuitenkin itsekin sitä mieltä, että Espoossa aiemmin käytössä ollut 18 ikävuotta voitaisiin aivan hyvin pitää. Kyseessä ovat ihmiset, jotka ovat hyvin haavoittuvassa elämäntilanteessa ja kotona omaisiaan hoitaville pienilläkin rahasummilla on yleensä väliä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista voisi mielestäni käydä nykyistä paljon enemmän keskustelua. Joistain maksuista syntyvä tuotto on niin pieni, että maksujen keräämisellä on enemmän symbolista arvoa. Maksujen maksajalle itselleen kyseessä voi kuitenkin olla merkittävä summa. Toisissa maksuissa on Espoossa enemmän pohdittu asiaa: esimerkiksi terveyskeskusmaksuista on vapautettu useita väestöryhmiä, esimerkiksi työmarkkinatuen varassa olevat, opiskelijat ja kansaneläkettä tai takuueläkettä saavat ja maksukatto täyttyy loppujen kohdalla siinä vaiheessa kun terveyskeskuksessa on asioitu 3 kertaa kalenterivuoden aikana (käyntimaksu á 13,70 euroa).

Samaan aikaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon maksut (maksukatto 633 euroa) tai omaishoitajien maksamat maksut pitämistään vapaapäivistään (omaisen hoidosta vapaan aikana) tuntuvat isoilta. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuluista asiakasmaksut kattavat valtakunnallisen arvion mukaan 4 prosenttia. Päivähoidon kohdalla kyse on jo 11 prosentista ja hammashuollossa 21 prosentista. Taannoin Eduskunnassa käytiin keskustelua terveyskeskusten sairaanhoitajien vastaanottojen muuttamisista maksullisiksi. Toivottavasti tätä ei koskaan lähdetä toteuttamaan. Hoidon saamisen pitkittyminen saattaisi vain suurentaa kustannuksia ja kaikilla on oltava tulotasosta huolimatta oikeus saada terveydenhoitoa.

Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tarvitaan seutuyhteistyön rinnalla lähidemokratian kehittämistä. Seutuyhteistyöhön pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan ainakin Kerava ja Kirkkonummi.

Vantaan valtuusto päätti tänään uudesta kaupunginjohtajasta ja apulaiskaupunginjohtajasta, Espoossa vuorostaan oli hiljaisempaa. Listalla oli lähinnä hallinnollisia asioita, kuten uusien jäsenten nimeäminen eronneiden kokoomuslaisten tilalle ja perussuomalaisten narinaa jo tehdyistä päätöksistä, kuten metrosta.

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”. 

Tontin rakennusoikeus on vajaat 100 000 kerrosneliömetriä. Uudesta keskuksesta tulisi noin vieressä olevan Sellon kokoinen, ja sen veturiksi tulisi Ikea. Ikean vetovoiman myötä sitten kompleksiin tulisi sisähuvipuistoa, vesipuistoa, liikuntatiloja ja mahdollisesti hotelli. Sekä varmaan paljon muuta.

Espoon kaupunginvaltuuston kokous (katso video) alkoi normaalin kaavan mukaisesti. Esityslistalla oli monta vaalikelpoisuuden menetystä ja täydennysvaalia. Tärkein niistä oli tietenkin kaupunginhallituksen puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali. Kuten jo olimme lehdistä lukeneet, niin paikka oli kokoomusryhmässä päätetty Tommi Laaksolle.

Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.

Eilen eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän tilaisuudessa ministeri Niinistö kertoi luonnonsuojelutavoitteista ja saimme tärkeitä kommentteja ympäristöjärjestöiltä. Luonnon suojelu on saatava kokonaisvaltaiseksi, kaikessa toiminnassa huomioi...

Eilen eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän tilaisuudessa ministeri Niinistö kertoi luonnonsuojelutavoitteista ja saimme tärkeitä kommentteja ympäristöjärjestöiltä. Luonnon suojelu on saatava kokonaisvaltaiseksi, kaikessa toiminnassa huomioi...

Uudenmaan Vihreät ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Vaherman kurssikeskuksessa Nummi-Pusulassa 25.9. Oli todella mukavaa tavata innokkaita kokousedustajia, jotka olivat tulleet Uudenmaan Vihreiden piiripäiville, jossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja valmistauduttiin innolla sekä presidentin- että kuntavaaleihin.

Syyskuun valtuuston kokouksen nimenhuuto paljasti, että varsin moni valtuutettu oli estyneenä antanut äänivallan talous- ja veropäätöksissä varavaltuutetulle. Valitettavasti kaikkien ryhmien valtuustoryhmien kokouksiin eivät varavaltuutetut ole tervetulleita, eikä ryhmillä ole avoimia keskustelulistoja. Täytyykin ihmetellä, mistä viime hetkellä paikalle hälytetyt varavaltuutetut tietonsa saavat – vai tyytyvätkö vain painamaan nappeja ryhmän johdon ohjeiden mukaan. Meillä Vihreissä onneksi ajatusten vaihto ja tiedonkulku toimivat avoimesti ja tehokkaasti.

Viime aikoina on usein esitetty, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos vähentäisi alueen segregaatiota. Segregaatiota ei kuitenkaan saa - valitettavasti - kuntaliitoksella poistettua.

Segregaatiolla tarkoittaa suunnilleen asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. Jollain alueella on esimerkiksi paljon työttömiä ja yhteiskunnan tukea tarvitsevia, ja alueen kehitys kääntyy huonoon suuntaan. Heikompi yhteiskunnallinen asema myös periytyy.

Huomisessa (22.8.2011) Espoon kaupunkihallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne. Asiasta en vielä osaa sanoa tätä enempää - esityslistassa lukee että käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne...
 
Lehtitietojen mukaan länsimetron toteutuksessa edetään hyvä tahtia, mutta aikataulussa pysyminen tekee silti tiukkaa.
 

Valtuusto palasi kesälomilta innokkaasti keskustellen. Käsittelyssä oli Espoon turvallisuusohjelma ja nippu aloitteita, mukana Merva Mikkolan valtuustokysymys rahastoinnista ja Tiina Elon aloite harmaan talouden torjunnasta. Vihreät vaativat eettistä, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää toimintaa paikallisesti ja globaalisti.

Kesälomat on pidetty ja kunnallispolitiikan syksy pyörähtää käyntiin. Valtuustoryhmät kokoontuvat ensi maanantaina ja kauden ensimmäinen valtuuston kokous on 15.8. Alla valtuuston esityslista muutamin kommentein. Katso myös koko lista.