6.8. Perinteiset tiedotusvälineet ovat olleet kuin t-mallin Fordeja, joita sai joko mustana tai mustana.» Internetin on jo pitkään ennustettu tappavan lehdistön ja television yhtä perusteellisesti kuin television piti tuhota radio. Ja tottahan s...

Internetin piti olla uusi agora, nostaa julkinen keskustelu aivan uudelle tasolle, antaa kaikille yhtäläinen mahdollisuus ilmaista itseään perinteisten medioiden portinvartijoista piittaamatta.Todellisuus osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi. Ai...

Peruskoulun tuntijako ja sen mahdollinen uudistaminen herättää jokusen vuoden välein vilkkaan keskustelun. Sitten menee puoli vuotta tai vuosi asiasta keskustellessa, ja syntyy kompromissi jonka seurauksena juuri mikään ei muutu.Tällä kertaa j...

Tiedote 11.7.2012 Helsingin Sanomien ( 11.7) mukaan rikospoliisi kaipaa julkisen sektorin työnantajilta, kuten Espoolta, tiukempaa linjaa harmaan talouden torjuntaan.  Samaa ovat espoolaispäättäjät vaatineet siitä asti, kun siivouspalveluita myyvän yrityksen laiton toiminta tuli julkisuuteen reilu vuosi sitten. - Olemme pettyneitä, että Espoo ei vieläkään ole onnistunut kitkemään harmaata taloutta ostopalveluistaan, sanovat  valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Elo ja

Espoon lääkäritilanne oli jälleen muutama viikko sitten otsikoissa Helsingin Sanomiin lähetetyn mielipidekirjoituksen muodossa. Kirjoittaja ei ollut saanut tarvitsemaansa hoitoa Jorvin sairaalasta eli tarkalleen ottaen kyse ei ollut siten Espoon vaan sen sijaan Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanteesta. Terveyspalvelujen saatavuus on kuitenkin ongelma koko julkisessa terveydenhuollossa, joskin erikoissairaanhoidossa tilanne on yleisesti ottaen parempi kuin perusterveydenhuollossa eli terveysasemilla.

Espoon terveysasemien viroista oli alkukesästä täytetty asemasta riippuen 40-100%. Asemien välillä on siis suuria eroja. Positiivista on ollut nähdä, miten esimerkiksi Leppävaaran aseman lääkärit ja hoitajat ovat ponnisteluillaan saaneet joskus hyvinkin hankalassa tilanteessa olevan aseman toimimaan aiempaa paremmin. Espoossa terveyskeskustyötä on kehitetty esimerkiksi Hyvä vastaanotto –hankkeessa, jolla on pyritty parantamaan palvelujen saatavuutta ja lyhentämään odotusaikoja.
Myös paljon muuta on viime vuosina tehty Espoossa. Lääkärien palkkoja on nostettu. Päivystysvastuusta on luovuttu. Vuonna 2011 päätimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa perustaa 10 uutta lääkärinvirkaa ja vuonna 2012 vielä lisää. Paikallinen virkaehtosopimus on otettu käyttöön ja sen myötä lääkäreille voidaan muun muassa räätälöidä juuri sellaiset työajat kuin hän itse haluaa. Osa-aikatyön tekeminen onkin ollut suosittua.

Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Jonot lääkärin vastaanotolle ovat joidenkin asemien kohdalla edelleen aivan sietämättömiä. Julkinen terveydenhuolto kilpailee tällä hetkellä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa eli lääkäreillä on mahdollisuus valita, mennäkö töihin terveysasemalle vai esimerkiksi työterveyshuoltoon. Kunnat tai sairaanhoitopiirit joutuvat myös maksamaan huomattavia summia rahaa ostaakseen vuokralääkäripalveluita yksityisiltä terveydenhuoltoalan yrityksiltä.

Vaikka Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, myös yksityisten terveyspalvelujen tarjonta on siis viime vuosikymmeninä kasvanut reippaasti. Lääkärien koulutusmääriä on hieman nostettu, mutta tilanne ei kuitenkaan vielä tällä parane.

Mielestäni perusterveydenhuollossa on nyt pakko pyrkiä rakentamaan mahdollisimman samanlaiset työolosuhteet kuin yksityisellä sektorilla on rekrytoimisen helpottamiseksi. Yksilöllisesti räätälöidyillä työajoilla onkin pyritty juuri tähän. On myös muistettava tuoda esille julkisella puolella työskentelyn etuja, kuten pidempiä lomia ja parempia koulutusvapaita. Toimistotyön määrää julkisella sektorilla olisi saatava vähennettyä eli avustavaa henkilökuntaa palkattava enemmän. Olisi myös pyrittävä siihen, että erilaisten todistusten kirjoittamisen hoitaisivat jatkossa useammin sairaanhoitajat. Nyt lääkäreiden työaikaa menee esimerkiksi flunssasta johtuvien lääkärintodistusten ja ajokorttitodistusten kirjoittamiseen.

Työterveyshuollossa terveydenhoitajat kirjoittavat yhä useammin rutiininomaiset poissaolotodistukset ja lääkärit voivat keskittyä vaativampaan asiakastyöhön.
Joillekin terveysasemille olisi hyvä saada sosiaalityöntekijöiden vastaanotot.
Asemat, joilla henkilökuntapula on kaikkein hankalin sijaitsevat usein alueilla, joilla asuvilla on keskimääräistä enemmän sosiaalisia ongelmia. Lääkäreiltä myös haetaan keskusteluapua, jota ei kuitenkaan 20 minuutissa yleensä ehdi antaa. Keskusteluapua saattaa myös parhaiten tarjota esimerkiksi aiheeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja yleislääkärin sijasta.

Väestön syvenevät terveyserot ovat ilmiö, johon tulisi ylipäätänsä kiinnittää erityistä huomiota. Osa suomalaisista voi aina vain paremmin, mutta osa taas entistä huonommin. On pyrittävä siihen, että asuinalueiden väliset sosiaaliset erot sekä terveyserot eivät kasva entisestään.

Julkisen terveydenhuollon tila tulee lähivuosina varmasti olemaan entistä enemmän keskusteluissa. Suomalaista terveydenhuoltoa pidettiin joskus maailman parhaana. Nykyään Suomi on niiden neljän OECD –maan joukossa, joissa lääkärille pääsy on kaikista vaikeinta. Työ- tai opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien tilanne on erinomainen ja näihin palveluihin myös sijoitetaan rahaa. Samaan aikaan lapset, lapsia kotona hoitavat, työttömät ja eläkkeellä olevat odottavat pahimmillaan kuukaudesta toiseen yhtä ainoaa lääkäriaikaa.

Itämeressä on rikkivedyn valtaamia, hapettomia syvänteitä, joista elämä on hävinnyt kokonaan. Huolestuttavaa on se, että näiden hapettomien aavikoiden laajuus on kasvanut nopeasti ja hapettomia alueita löytyy myös yhä lähempänä rannikkoa. Uudenmaan ELY-keskuksen raportin mukaan huomattava osa Uudenmaan saariston vesistä on elinkelvotonta kaloille ja pohjaeläimille. Happikadosta kärsiviä alueita löytyy pitkin rannikkoa mm. Hangon, Tammisaaren, Sipoon ja Porvoon edustoilta. Uudenmaan jokien ravinnekuorma on lisääntynyt, sillä erityisesti maatalouden päästöt ovat liian suuria.

Saaristovesien ongelmat ovat pitkään olleet esillä Varsinais-Suomessa, jossa ravinnepäästöjä vähentävä Teho-hanke on auttanut tilannetta. Jokaisella alueella on omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että myös Uudellamaalla on oma hanke, jossa haetaan täsmätoimenpitein maatalouden valumien vähentämistä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Esitin tällaista hanketta talousarvioaloitteessa vuonna 2008 ja Uudenmaan Ravinteet hallintaan -hanke (Raha) aloittikin vuonna 2009. Tämä on ehdottomasti hyvä ja tarpeellinen hanke. Sen resurssit ovat tosin vain murto-osan Varsinais-Suomen Teho-hankkeesta, joten Raha-hanketta pitää laajentaa. Hankkeessa on mm. selvitetty alus- ja kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden sitojina ja maan kuohkeuttajana. Tänä kesänä Raha-hankkeen puitteissa on eri puolilla Uuttamaata 20 havaintokoetta.

Lapsuuteni mökkijärvi kärsi levästä ja rehevöitymisestä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne on helpottunut asukkaiden ja kesäasukkaiden ryhdyttyä talkoovoimin kunnostamaan järveä. Myös uudistettu viemärijätteen käsittelylaitos paransi tilannetta. On mukavaa, kun vesi houkuttelee uimaan kauniina kesäpäivänä.

Itämeren hoitotalkoot ovat paljon suuremmat ja vaativammat. Siihen on vain tartuttava rivakasti, kotimaisin toimin, paikallisin kunnostustalkoin, omia maataloutemme päästöjä vähentäen, kansainvälisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä ja uudistaen EU:n maatalouspolitiikkaa vihreämmäksi. Maatalouden ravinnepäästöjä voi vähentää esimerkiksi muokkausmenetelmiä keventämällä ja syyskynnöistä luopumalla. Lisäksi tarvitaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä ravinnevalumia sitomaan. Lannoituksen ravinnetase (typpi- ja fosforitasapaino) on selvitettävä tilakohtaisesti ylilannoituksen välttämiseksi.

Jokainen voi vaikuttaa meren tilaan. Suositaan luomua, hoidetaan oman mökkirannan jätehuolto, pestään pyykki fosfaatittomalla pesuaineella. Yhdessä toimimalla saamme parhaat tulokset. Itämeri on meidän helmi, onko se jatkossa kirkas helmi vai samea ja haiseva lutakko, riippuu meidän aidosta tahdostamme ja toimistamme. Ei enää leväpuuroa lapsille!

Olin eilen Kumpulassa seuraamassa H-hetkeä, historiallista tiedotustilaisuutta Euroopan hiukkatutkimuskeskuksesta CERNistä. Higgsin bosoni, hiukkanen, joka täydentää fysiikan maailmankuvaa ja antaa muille hiukkasille massan, oli suurella varmuudella löytynyt. Löytö voi mahdollistaa tulevaisuudessa uusia teknisiä innovaatioita, joista emme vielä osaa haaveillakaan.

Kuvassa onnellinen 60-luvulla hiukkasen ennustanut teoreetikko Peter Higgs.

CMS ja Atlas kokeiden johtajat Joe Incandela ja Fabiola Gianotti sekä Cernin johtaja Rolf Heuer kertoivat tuloksista.

CMS dataa.

Atlas dataa.

Vuonna 2008 Nokian Symbianilla oli 60% markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä. Vain neljä vuotta myöhemmin Nokia kamppailee olemassaolostaan älypuhelinmarkkinoilla.Jälkikäteen on helppo arvostella Nokian tekemiä ratkaisuja. Harv...

Vuonna 2008 Nokian Symbianilla oli 60% markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä. Vain neljä vuotta myöhemmin Nokia kamppailee olemassaolostaan älypuhelinmarkkinoilla.Jälkikäteen on helppo arvostella Nokian tekemiä ratkaisuja. Harv...

Länsiväylä uutisoi 27.6. Finnoonsataman ideakilpailusta, johon tuli tuli 60 ehdotusta. Tuomarointityö on alkanut ja voittajat on tarkoitus julistaa syyskuun lopulla. Minulla on kunnia olla palkintolautakunnan jäsen, joten pääsen tutustumaan kilpailutyöihin juurta jaksaen. Ensimmäinen palkintolautakunnan kokous pidettiin 19.6. ja työ jatkuu elokuussa. Kuten Torsti Hokkanen Länsiväylän jutussa toteaa, olen minäkin huojentunut siitä, että mukana on myös

90-luvun tuottavuusbuumi tuotti runsaasti myös uusia työ- ja tuotantoparadigmoja. Kaikkien keskeisenä ajatuksena oli tuotannon joustavuus ja virtaviivaisuus, kommunikoinnin tehostaminen sekä erityisesti myyvä lyhenne. Sisällöltään nämä uude...

Eilen oli synkkä päivä, kun Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijää Suomesta. Eli miltei puolet Suomessa työskentelevistä nokialaisista, joita on 9100. Kaikki nämä työntekijät ja heidän perheensä tuntevat hätää ja epätietoisuutta tulevasta. Toivon voimia heille ja läheisilleen.

Suomen eduskunta ja hallitus antavat tukensa ja apunsa tarvitseville. Tärkeintä on luoda uuden kasvun mahdollisuuksia ja antaa toivoa tulevaan. Äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnat, kuten Salo ja mahdollisesti myös Oulu tarvitsevat lisää muutosturvatukea.

Jo kehyspäätöksessä hyväksytty 300 miljoonan euron kasvupaketti tarjoaa tilaisuuksia ICT-osaajille. Heidän tietotaitonsa voi hyödyttää myös energiatekniikka-alaa. Uuden kehyksen kasvupäätöksen tärkeät elementit ovat t & k -verovähennys innovoiville pk-yrityksille sekä verovähennys bisnesenkeleille, jotta start-up yrittäjyyteen saadaan uutta potkua.

Kannatan myös suoraan työllistymiseen tähtääviä hankkeita, kuten korkeasti koulutetuille suunnatun oppisopimusjärjestelmän, Protomon, laajentamista.

Vielä muutama sana historiasta. Nokia auttoi Suomea nousemaan 90-luvun lamasta yhdessä markan devalvaatioiden kanssa. Devalvaatiot auttoivat vientiteollisuuttamme, mm. metsäteollisuutta. Nyt ei ole mahdollista devalvoida, sillä olemme eurossa. Metsäteollisuudeltakin kaivataan uusiutumista, uusia tuotteita ja vihertymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta, siihen liittyvät innovaatiot ja teknologia ovat yksi menestysmahdollisuus.

Nokian ansiosta syntyi 90-luvulla maahamme joukko menestyneitä alihankkijoita, jotka valmistivat kännyköiden komponentteja. Mutta monet alihankkijat lopettivat jo vuosia sitten valmistuksen siirryttyä Aasiaan. Nokiakin perusti tehtaita kehittyviin maihin, kuten Brasiliaan ja suuntasi niiden markkinoille.

Saksan Bochumin tehtaan lopettaminen 2008 tuli Nokialle kalliiksi. Herää myös kysymys, että onko saksalaisten suuttumus vähentänyt Nokian myyntiä Saksassa? Myös lyhyeksi jäänyt Romanian tehtaan kausi kertoo melko tempoilevasta yrityspolitiikasta.

Millenium -palkittu Linus Torvads, vapaiden ohjelmistojen isä, pitää Nokian vuosi siiten aloittamaa Microsoft yhteistyötä virhevalintana. Ainakin oli virhe ilmoittaa Symbianista luopumisesta ennen kuin mitään uutta järjestelmää oli tiedossakaan. Se vei kuluttajien luottamuksen Nokiaan, sillä kaupoissa oli vain poistuvaan käyttöjärjestelmään perustuvia Nokian älypuhelimia.

Hyvä, jos edes Nokian pääkonttori ja osa tuotekehitystä pysyisi Suomessa, mutta aika näyttää. Joka tapauksessa uutta kasvua tarvitaan monista pienistä puroista. Ja niiden purojen soisi toteuttavan kestävää kehitystä.

Vajaa viisi vuotta sitten sain idean. Ryhdyin miettimään voisivatko puolueet tehdä vaaliohjelmaansa avoimesti wikitekniikan avulla.lue lisää

4.6. Tätä menoa maksuteollisuudelle uhkaa 2010-luvulla käydä kuten musiikkiteollisuudelle 2000-luvulla.» Raha ja maksaminen ovat suurimmassa murroksessa yli 2500 vuoteen, kun bitit korvaavat käteisen.Raha keksittiin Lyydiassa noin vuonna 650 e...

HS:n mukaan terveydenhuollon hallinnon dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta uskoo, että Hyvinkään ampumistapauksen kaltaiset järkyttävät teot yleistyvät syrjäytyneiden nuorten miesten määrän kasvaessa. Syrjäytyneillä viitataan tässä yhteydessä henkilöihin, jotka eivät ole koulussa tai työelämässä. Rimpelä myös peräänkuuluttaa nuorten miesten sosiaalisten taitojen perään. Hänen mukaansa viime vuosien ampumistapauksia yhdistää tekijöiden huonot sosiaaliset taidot.

Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää mielestäni löytyä jokin opiskelu- tai harjoittelupaikka. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava. Perheiden on saatava varhaista apua ja tukea esimerkiksi kotipalvelun ja perheneuvonnan muodossa. Kouluterveydenhoitajalle pitää päästä ilman viikkojen jonotusta. Vanhemmuutta ja lasten pettymysten sietokykyä on tuettava ja koulukiusaamisen suhteen pitäisi olla nollatoleranssi. Koulussa tulisi keskittyä nykyistä enemmän ryhmäyttämiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Summa summarum, olen ehdottomasti sitä mieltä, että syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisemiksi voidaan ja pitää tehdä paljon.

Näistä ajatuksistani huolimatta Rimpelän lausunto on mielestäni kyseenalainen sekä turhan yleistävä ja leimaava. Ensinnäkin kouluampumisia ja Hyvinkään tapausta ei edes yhdistä koulupudokkuus. Molemmat kouluampujat olivat opiskelijoita. EDIT 31.5.2012 Hyvinkään ampuja ei ollut keskeyttänyt opintoja, vaan vaihtanut alaa.

Joka vuosi 2000-3000 nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Syitä koulupudokkuuteen on lukemattomia. Koulutuspaikat jakautuvat maantieteellisesti, eivätkä väestömäärän mukaan. Siksi pk-seudulla ei esimerkiksi ole tarpeeksi mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Koulupudokkuuden syynä voivat olla mielenterveysongelmat, esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö, kumpikaan ei altista väkivaltaiselle käytökselle. Vaikea kotitilanne, kuten vanhempien alkoholinkäyttö tai perheväkivalta voi hankaloittaa opiskelua. Kaikki vanhemmat eivät tue tai jaksa tukea lastaan elämässä eikä opinnoissa. Rankka murrosikä. Huono keskiarvo. Syitä koulupudokkuudelle on lukemattomia. Kouluttamattoman nuoren ei myöskään ole helppo työllistyä. Enää ei ole entisajan "ojankaivuuhommia". Töitä, joita saattoi tehdä vähäisemmälläkin osaamisella ja ymmärryksellä.

Rimpelä näkee koulupudokkuuden ja työttömyyden olevan yhteydessä joukkomurhiin. Kaikki voi olla yhteydessä kaikkeen, mutta uskon, että yksilöllä, joka voi tappaa toisia, on jotain paljon perustavanlaatuisemmin pielessä. Jokainen ihminen voi kyetä pahaan, mutta koulupudokkuus ja työttömyys eivät vielä tee ihmisestä potentiaalista surmaajaa tai ole välttämättä indikaattoreita riskikäyttäytymisestä.

Suurin osa syrjäytyneistä on hiljaisia ja kilttejä. He ovat ihmisiä, joiden elämä ei ole mennyt siten kun yhteiskunta, toiset ihmiset tai he itse suunnittelivat sen menevän. He saattavat pelätä toisia ihmisiä, kärsiä järkyttävistä kokemuksista, olla alttiita päihteiden liikakäytölle.

Ihmiset, joilla on niin sanotusti huonot sosiaaliset taidot ja vähän ystäviä, ovat saattaneet joutua kiusatuksi koulussa. Eivät niinkään kiusanneet muita. Jos ihminen on hiljainen ja arka, se ei tarkoita, ettei hän olisi empaattinen. Se ei myöskään tarkoita, että hän olisi altis ampumaan ihmisiä.

Rimpelän näkemykset voivat tulla tarpeeseen, jos ne vahvistavat sitä ajatusta, että sosiaali- ja terveyspalveluja on ylläpidettävä ja kehitettävä ja yhteisöllisyyttä ja läheisistä välittämistä on vaalittava. Yhtäläisyysmerkkien vetäminen massamurhien ja nuorten miesten huonojen sosiaalisten taitojen, koulupudokkuuden ja työttömyyden välille voi kuitenkin myös olla haitallista.

Jo Jokelan kouluampumisen jälkeen mediassa kerrottiin, että poliisille oli tehty "ennakoivia" ilmoituksia vähän erilaisista ihmisiä. Koulukiusatun, ei-niin-suositun syrjäytyneen pelättiin ilmeisesti hautovan kostoa.

Me kaikki hyödymme siitä, jos syrjäytymistä ehkäistään, mutta siitä ei hyödy kukaan, jos pelko sosiaaliselta olemiseltaan erilaisia tai mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan lisääntyy. Tästä pelosta voi olla enemmän haittaa kuin monesta muusta asiasta yhteensä ja se voi itsessään johtaa syrjäytymiseen.

Valtioneuvoston asettama Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etno on kevään mittaan viritellyt keskustelua vastuullisesta maahanmuuttokeskustelusta. Hyvä niin, viime aikojen maahanmuuttokeskustelusta on puuttunut nimenomaan vastuullisuutta ja keskus...

Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen.lue lisää

Valtuusto päätti tänään Keilaniemen tornikaavasta. Koska kaava on monella tavalla merkittävä, oli hyvä, että asiaa käsiteltiin perusteellisesti valtuustossa. Vihreiden ryhmä suhtautui lopputulokseen kriittisesti koska: 1. Hankekokonaisuus ei synnytä viihtyisää kaupunkia 2. 120 miljoonalle olisi muutakin käyttöä Keilaniemen tornit edustavat arkkitehtuuria, joka näyttää hyvältä auton ratista Länsiväylältä. Mielestämme kaupunkia pitää rakentaa asukkaiden ja erityisesti jalankulkijan ehdoilla.

Intomielisenä espoolaisena minua on usein piikitelty siitä, että Espoo ei rakentaisi sosiaalista asuntotuotantoa eikä vuokra-asuntoja. Tämä “totuus” tulee usein vastaan myös lehtien sivuilla. Samaan aikaan etenkin Espoon kaupungin virkamiehe...

Tänään valtuustossa käsiteltiin pääkaupunkiseudun kaupunkien ympäristötavoitteiden arviointia. Paperinmakuisen otsikon takana oli tärkeät asiat: ilmasto, Itämeri ja viheralueverkosto.Ilmastonmuutoksen torjunnassa pääkaupunkiseudulla on s...