Kuntarakenne- ja soteuudistushässäkässä on jäänyt taka-alalle, että myös kuntalakia ollaan uudistamassa. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Em. uudistuksiin verrattuna valmistelua on viety eteenpäin hyvässä yhteistyössä. Kuntaliitto järjestää seminaarisarjan, jossa käydään läpi uudistuksen keskeisiä ja keskustelua herättäviä aiheita.  Hyvä, että Kuntaliitto näin aktiivisesti osaltaan herättää julkista keskustelua kuntademokratian tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Tiedote 20.5.2013 Espoon valtuustossa hyväksyttiin tänään kaupungin lausunto metropolialueen esiselvityksestä. Ryhmien ajatukset erosivat monissa metropolialueen kehittämiseen liittyvissä asioissa, mutta Espoon kantaa terävöitettiin Vihreiden esityksestä metropolihallinnolle myönteiseksi. Lausunnon mukaan Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman

Tänään valtuustossa istuttiin taas pitkää iltaa. Itseasiassa istutaan vieläkin, mutta uskallan tämän jo postata. Paljon puhuttaneina asioina tilinpäätös ja arviointikertomus sekä metropolilausunto. Olemme pitkään toivoneet, että Espoossakin käytäisiin budjetin kehyksen valmistelun evästyskeskustelu. Nyt sovittiin, että tilinpäätöksen hyväksymisen kohdalla näin tehdään. Ja puhetta riittikin kolmisen tuntia. Inka Hopsu piti vihreiden ryhmäpuheen, jossa nostettiin kattavasti esiin keskeisiä

Espoon valtuusto antaa lausuntonsa metropoliesiselvityksestä ensi maanantaina. Nyt on siis oikea hetki linjata, minkälaista metropolihallintoa seudulle tarvitaan. Vihreät ovat koko prosessin ajan liputtaneet avoimesti vahvan ja demokraattisen metropolihallinnon puolesta. Näemme, että että metropoliratkaisu on Helsingin seudun keskeisten ongelmien ratkaisemisen kannalta ensisijainen vaihtoehto. Valitettavasti sille on ollut Espoossa nihkeästi kannatusta. Kuvailen tässä ensin seutuyhteistyön nykytilaa luottamushenkilön

17.5. Missä on etätyöpaikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimmät juorut?Etätyö on jäänyt tietoyhteiskunnan lunastamattomaksi lupaukseksi. 1980-luvulta lähtien jokaisessa itseään kunnioittavassa tulevaisuusselonteossa on ennakoitu työmatkaliikenteen ja toimitilakulujen vähenevän, koska yhä suurempi osa töistä tehdään kotona tai korttelikonttorissa. Ei ihme, että liikenne ruuhkautuu. Miksi investoida teihin, kun työmatkaliikenne kerran vähenee?

Vaan kuinkas sitten kävikään? Nyt nekin työnantajat, jotka ovat aktiivisesti patistelleet työntekijöitä etätöihin, ovat alkaneet epäröidä. Tunnetuimpana Yahoo, joka kutsui kaikki etätyöläisensä takaisin konttorille.

Mitään teknistä estettä etätyön yleistymiselle ei ole. Monilla meistä on jo käytössä työnantajan kustantamat etätyövälineet, läppärit, mokkulat ja älypuhelimet. Niillä jatketaan työpäivää illalla kotona, kun toimistolla ei ehdi hoitaa sähköposteja eikä kirjoittaa muistioita.

Etätöistä tulikin työnantajille tapa teettää palkatonta ylityötä.

On henkilöstö etätöissä tai ei, toimitilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Töitä tehdään työpaikan ja kodin lisäksi asiakkaiden tiloissa ja matkalla paikasta toiseen. Jos tuotantolinja pyörisi vain pari kolme tuntia päivässä, tehdas menisi nopeasti konkurssiin. Sen sijaan kalliiden lasipalatsien työhuoneet kumisevat tyhjinä suurimman osan päivästä.

Tekniikan asemesta etätyön yleistymistä jarruttavat vanhentuneet tottumukset ja säädökset. Työaikaseurantaan ei kannata kirjoittaa tehneensä töitä mökillä sunnuntaiaamuna tai lentokentällä kello kolme yöllä, koska se ei sovi työehtosopimuksen eikä työaikalain pykäliin. Viimeistään työterveystarkastaja puuttuu asiaan ja antaa työnantajalle sakot.

Työnantaja on vastuussa työaikojen pysymisestä lakien ja sopimusten raameissa. Työnantaja on vastuussa myös etätyöläisen työterveydestä ja –turvallisuudesta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ostaa etätyöläiselle kotiin työtuolia, mutta työnantaja on silti vastuussa etätyöläisen keittiön pöydän ääressä kipeyttämästä selästä.

Jotta rajanveto olisi oikein hankalaa, etätyöläisen ei kannata teloa itseään ruoka- tai kahvitauolla, koska niitä ei työnantajan vakuutus korvaa, toisin kuin työpaikalla. Mutta kuka on vastuussa, kun jalka katkeaa työntekijän vastatessa työpuheluun tai lukiessa työsähköposteja työajan ulkopuolella?

Ja työnantajan ja asiakkaiden tiedot ovat kotona ja hotellissa tietysti yhtä hyvässä suojassa kuin työpaikalla.

Kaikista näistä olisi hyvä sopia etukäteen, ettei tarvitse riidellä juristien välityksellä.

Etätyön suurin haaste on kuitenkin sosiaalinen. Yahoon kokemukset opettavat, että myös etätyö vaatii johtamista, ja hyvä johtaminen edellyttää esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta. Etätyön tekijää ei saa unohtaa yksin kotiinsa!

Pelkkä esimiehen kanssa chättäily ei kuitenkaan riitä. Johdon vaikein tehtävä on etätyöläisten integrointi toimivaksi työyhteisöksi.

Perinteisiä häkkikanaloita on muutettu avokonttoreiksi, jotta tieto kulkisi paremmin, mutta miten tieto saadaan kulkemaan etätyöyhteisössä? Missä on etätyöpaikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimmät juorut?

Jyrki J.J. Kasvi

Tässä raporttia kaupunginhallituksen tämän iltaisesta kokouksesta. Muut kuin tässä mainitut menivät esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Suurin vääntö käytiin metropolilausunnosta. -lausunnon antaminen metropolialueen esiselvityksestä (kv-asia) Tästä neuvoteltiin sunnuntai-iltana Gumbölen kartanossa. Ryhmämme oli jo kahdesti lausunut lausuntoluonnoksesta, joka olikin jo huomattavasti parantuntut. Neuvotteluissa vihreillä oli täysi edustus: lisäkseni valtuustoryhmän vpj. Kirsi Louhelainen ja valtuuston vpj.

Tässä huomisen kaupunginhallituksen kokouksen lista-asiat lyhyesti avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Lisäksi käsittelyyn tulossa metropolilausunto, mutta koska siitä käydään poliittisten ryhmien välillä neuvotteluja tänä iltana, ei sitä ole tuotu vielä listalle. - Gumbölen kartanon alueella sijaitsevan maa-alueen vuokraaminen ja vuokra-alueella olevien rakennusten myyminen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen yhtiön lainalle (osittain Kv-asia)

Espoon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, Inka Hopsu (36) on ehdolla Vihreän liiton varapuheenjohtajaksi. Espoon Vihreät päätti kevätkokouksessaan 10.4. yksimielisesti esittää Hopsun ehdokkuutta Vantaalla 13.4. pidettävälle Uudenmaan Vihreiden kevätkokoukselle ja Espoossa 25.-26.5. pidettävälle Vihreiden puoluekokoukselle.”Tahdon olla hyödyksi puolueen kehittämisessä ja Vihreiden maanlaajuisen kannatuksen nostamisessa. Kokemukseni vapaaehtoistyöstä monenlaisissa organisaatioissa tuo tarvittavaa lisäpanosta puolueen johtamiseen ja koko puolueen jäsenistön [...]

Käsittelyssämme oleva valtuustoaloite on jätetty syyskuussa 2011. Jo tuolloin on ollut huoli terveyspalveluiden saatavuudesta.Tällä hetkellä useissa terveyskeskuksissa kiireettömän lääkärikäyntiajan jonot ovat venyneet yli 42 päivään. Todellisen tilanteen seuraaminen on vaikeaa, sillä tilastoon ei kirjata odotuspäiviä tätä ylittävältä ajalta.Syyksi on kerrottu lääkärivaje ja se kuinka lääkäreiden työaika jakautuu.1/3 Espoon lääkäreiden ajasta menee akuuttihoitoon. Tästä ei voida [...]

Pohjois-Espoon kehitys on juuttunut pattitilanteeseen:  Yleiskaava on vanhentunut, ja asemakaavat kaatuvat oikeudessa. Myöskään suunnittelutarveratkaisuja ei myönnetä asemakaavoittamattomille alueille. Asukkaat odottavat oikeutetusti keskeneräisten alueiden loppuunsaattamista ja luvattuja palveluita. Päättäjien huomio kiinnittyy etupäässä eteläisen ruuhka-Espoon kysymyksiin. Espoolta puuttuu selvä visio alueen tulevaisuudesta. Kanta-Espoon Vihreät järjesti sunnuntaina 28.4. asukastilaisuuden Kalajärven kirjastossa. Olimme Louhelaisen Kirsin kanssa paikalla kertomassa kaavoitustilanteesta

Tiedote 29.4.2013 Pohjois-Espoon kehitys on juuttunut pattitilanteeseen:  Yleiskaava on vanhentunut, ja asemakaavat kaatuvat oikeudessa. Myöskään suunnittelutarveratkaisuja ei myönnetä asemakaavoittamattomille alueille. Tilanne huolestuttaa sekä alueelle suurin toivein muuttaneita että sukupolvien ajan paikalle juurtuneita asukkaita. Espoolta puuttuu selvä visio alueen tulevaisuudesta. Kanta-Espoon Vihreät järjestivät sunnuntaina 28.4. asukastilaisuuden Kalajärven kirjastossa. Asukkaat osallistuivat aktiivisesti ja tilaisuudessa nousi esiin tärkeitä

Julkaistu Länsiväyläss 1.5.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan  24.4. Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Niiden tarkoitus on ohjata 12 kerrosta tai 40 metriä ylittävää asunto- ja toimistorakentamista Espoossa. Kaupunki voi olla ylpeä erinomaisesta selvityksestä, joka tulee todelliseen tarpeeseen. Tähän saakka Espoossa on kaavoitettu korkeita rakennuksia sinne tänne ja vailla kokonaisnäkemystä paremmasta ja viihtyisämmästä kaupungista. Vihreät ovat tällaista toimintatapaa

Tässä raporttia eilisestä tila- ja asuntojaostosta. Esityslista kommentein löytyy täältä. - Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Esityksen mukaan. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Esityksen mukaan. - Tilakeskus-liikelaitoksen sisäisten toimitilavuokrien laskennan päivitys (Kh-asia) Iso asia, joka jätettiin perehtymistä varten pöydälle. Tähän asti on menty tasavuokralla, nyt kohdistetaan rakennuskohtaisesti. Kun vuokrat perustuvat todellisiin kuluihin,

Eilen oli varsinainen kokouspäivä: yli puolivuorokautta ja kuusi kokousta, joista yhdessä toimin puheenjohtajana. Tässä kaupunginhallituksen kokouksesta ne asiat, joihin tuli muutoksia. Esityslista kommentein löytyy täältä. - Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2013 Tämä kohta käsiteltiin ensin, kun nuvan edustajat olivat kuultavana kokouksen aluksi. Erityisesti keskustelua herätti ikärajan nostaminen 13-20 v. kun se nyt on 13-18 v. Nuvan

23.4. Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa sen oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita.» Ministeriöt ja kunnat ovat viime kuukausina kilvan avanneet tietojaan yleiseen käyttöön. Maanmittauslaitos oli keväällä 2012 edelläkävijä avatessaan paikkatietonsa, sen jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare on näyttänyt mallia Suomen kunnille, ja Ilmatieteen laitos avaa omat aineistonsa tänä vuonna.

Aiemmin maksuperustelaki velvoitti viranomaiset perimään maksuja tietojensa käyttäjiltä, mikä usein esti niiden hyödyntämisen. Oppilaitoksilla, tutkijoilla ja pk-yrityksillä ei yksinkertaisesti ollut resursseja edes tietojen luovutusehdoista neuvottelemiseen saati tietojen käytöstä maksamiseen. 

Julkisen datan avaaminen on edennyt nopeasti valtioneuvoston tehtyä keväällä 2011 periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä.

Tietoja hyödyntävät yritykset eivät kuitenkaan ole pysyneet viranomaisten tahdissa.

Yritysten asemesta viranomaisten avaamiin tietoihin ovat tarttuneet omatoimiset kehittäjät. Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia palkitsevan Apps4Finland-kilpailun osallistujien määrä ja laatu ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa.

Yritykset ovat hidasliikkeisempiä kuin ideoitaan omaksi ilokseen kokeilevat nörtit. Yritykset, kunnat ja ministeriöt voisivat ottaa kehittäjiltä oppia toimivien sähköisten palveluiden kehittämisessä. Erityisesti julkisia sähköisiä palveluita kehittävän SADe-ohjelman vetäjien kannattaisi haastatella esimerkiksi Duunitorin, Parkkinapin ja BlindSquaren devaajia.

# # # Yritykset ovat toki kiinnostuneita avoimesta datasta, mutta pelkkä datan avoimuus ei välttämättä yksin riitä kaupallisen palvelun perustaksi. Avoimuuden lisäksi datan on oltava saatavaa ja luotettavaa.

Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita. Jos datansa avaavalle viranomaiselle riittää datan saatavuus 8/5 99,9 %, dataa hyödyntävän palvelun kehittäjä ei voi luvata asiakkailleen palvelun olevan käytettävissä 24/7 99,99 %.

Viranomaista ei voida myöskään velvoittaa rakentamaan sellaista tietoliikennekapasiteettia, jota se ei itse tarvitse. Avattua dataa hyödyntävä palvelu ei saa kuormittaa viranomaisen tietoliikenneyhteyksiä niin paljon, että sen oma toiminta häiriintyy.

Käytännössä avointa dataa hyödyntävän kaupallisen palvelun kehittäjä voi joutua kopioimaan tarvitsemansa datan omaan tietojärjestelmäänsä, jonka toimintavarmuudesta se on itse vastuussa.

Palvelun käyttäjät voivat haluta myös varmuuden käytettävän datan alkuperästä. Palvelun tarjoajan on varmennettava, että palvelu perustuu eheään, ajantasaiseen ja manipuloimattomaan tietoon.

Esimerkiksi asunnonostajien Iso-Britanniassa käyttämä ASBOrometer-älypuhelinsovellus vaikuttaa merkittävästi asuntojen neliöhintoihin. Poliisin avaamia anonymisoituja tietokantoja hyödyntävä ASBOrometer kertoo, kuinka paljon poliisi on antanut huomautuksia epäsosiaalisesta käytöksestä (Anti Social Behavior Order) puhelimen sijaintipaikan lähettyvillä. ASBOrometeria käyttävien asunnonostajien on voitava luottaa siihen, että palvelu ja sen käyttämät tiedot ovat luotettavia.

# # # Dataa avaavan viranomaisen ja sitä hyödyntävien yritysten väliin tarvitaan avoimen datan kokoaja, ylläpitäjä ja varmentaja, aggregaattori. Siinä missä kehittäjille riittää datakatalogi eri viranomaisten avaamista tiedoista, yritykset tarvitsevat palvelua, jonka varaan ne voivat rakentaa oman palvelunsa.

Aggregaattoreille ei kuitenkaan pidä antaa yksinoikeutta avoimeen dataan. Silloin niistä muodostuu tulppa devaajien ja viranomaisten väliin.

On myös aggregaattorien edun mukaista, että julkisia tietovarantoja hyödyntävien ideoiden kokeileminen on mahdollisimman helppoa. Vain niin yhteisistä tietovaroista saadaan kaikki hyöty irti. Vain niin aggregaattoreille syntyy uusia asiakkaita.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Vihreiden Marjo Matikan paikka. Valinta tehdään maanantaina valtuustoryhmässä. - Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin lainan sopimusehtojen muutos (Kv-asia) Tämän hankkeen kanssa on taas mutkia matkassa. Valtuusto myönsi 27.2.2012 lisälainaa varten takauksen, kun kustannusarvio nousi 5 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Lisäksi laina-aikaa