Kokous päättyy EU-parlamentissa. Eri maiden euroedustajat, mepit tulevat ulos kokoussalista ja kommentoivat tehtyjä päätöksiä kotimaidensa tiedotusvälineille. Vain suomalaiset euroedustajat saavat kävellä rauhassa ulos; Suomalaisia toimittajia ei ole paikalla.

Ei ihme, että EU:ssa tehdyt päätökset tulevat suomalaisille usein yllätyksinä, vaikka komission päätöksenteko on paljon avoimempaa kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.

Hakusanat direktiivi ja yllätys poikivat artikkeleita tervasta sähköautojen latauspisteisiin ja rikkidirektiivistä pientalojen energiatodistuksiin. 

Esimerkiksi ns. rikkidirektiivi perustui jo vuonna 2008 kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa hyväksyttyyn MARPOL-sopimuksen laajennukseen, jossa myös Itämeri määritellään SECA-alueeksi (Sulphur Emission Control Area). Pohjanmeri oli määritelty SECA-alueeksi  jo vuonna 2005!

Rikkidirektiivin väittäminen yllätykseksi kertoo lähinnä siitä, miten huonosti Suomessa seurataan kansainvälistä päätöksentekoa.

¤ ¤ ¤

Euroopan Unioni ja sen päätöksenteko ovat jääneet suomalaisille kaukaisiksi. Harva tietää, mitkä asiat kuuluvat EU:n päätösvaltaan, mitä EU-parlamentti, ministerineuvosto ja komissio tekevät, mitkä ovat EU-parlamentin poliittiset voimasuhteet, tai miten Suomi osaltaan osallistuu Euroopan asioista päättämiseen.

Ei ihme, ettei EU-parlamentin vaaleissa äänestäminen kiinnosta suomalaisia.

Silloin harvoin kun suomalaiset tiedotusvälineet ylipäätään kertovat Euroopan Unionin asioista, ne käsitellään ”ulkomaan uutisina”. Niin kuin Brysselissä yhdessä tehdyillä päätöksillä ei olisi Suomelle merkitystä.

Suomalaiset tiedotusvälineet ilmeisesti olettavat, etteivät Euroopan asiat kiinnosta heidän lukijoitaan, kuulijoitaan tai katsojiaan.

Euroopan Unionista kiinnostuneet suomalaiset ovatkin oppineet seuraamaan suomalaisten meppien blogeja ja twitter-päivityksiä.

¤ ¤ ¤

Yleisradio on ns. julkisen palvelun mediayhtiö, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia yhteiskunnallisesti tärkeästä joukkoviestinnästä, joka ei kiinnosta kaupallisia tiedotusvälineitä. Tällaisia sisältöjä ovat esimerkiksi Yleisradiolaissa mainitut saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat ja viranomaistiedotteet.

Julkisen palvelun sisällön määrittelee Yleisradiolain kolmannen luvun seitsemäs pykälä. Sen toisen momentin ensimmäinen kohta velvoittaa Yleisradion tukemaan kansanvaltaa:

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

Kotimaan osalta Yleisradio toteuttaa tämän tehtävän mallikkaasti. YLE ei kysele katsojalukuja televisioidessaan eduskunnan täysistuntoja, haastatellessaan päättäjiä tai järjestäessään keskusteluita ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

Yleisradion aluetoimitukset seuraavat puolestaan paikallista päätöksentekoa kunnissa ja maakunnissa.

Kansanvallan kolmannen tason, Euroopan Unionin Yleisradio kuitenkin sivuuttaa yhtä kevyesti kuin muutkin suomalaiset tiedotusvälineet. Yleisradio on akkreditoinut Brysseliin vain kaksi toimittajaa, yhden suomen- ja yhden ruotsinkielisen.

# # #

Yleisradiolakia ei tarvitse täydentää. Riittää, että julkiseen palveluun kuuluvan kansanvallan tukemisen ymmärretään koskevan myös Euroopan Unionin julkista päätöksentekoa.

Yleisradio sai juuri tuloihinsa 12 miljoonan euron indeksikorotuksen. Osa rahoista tulisi investoida Yleisradion EU-toimituksen vahvistamiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena voisi olla yhtä Yleisradion 18 aluetoimitusta vastaavilla resursseilla varustettu Brysselin toimitus, joka uutisoisi suomalaisille yhteisen Unionimme asioista.

Eurooppaa seurattaisiin siis yhtä tarkasti kuin esimerkiksi Kymenlaaksoa, Lahtea tai vaikka Savoa.

Ehkä jopa äänestysprosentti EU-vaaleissa nousisi, kun ihmiset oppisivat, mitä vaaleissa valittavat mepit Euroopan Unionin parlamentissa oikeasti tekevät, ja miten parlamentin päätökset vaikuttavat myös meidän suomalaisten arkeen.

Espoon työllisyysluvut ovat huolestuttavan heikot, näin on myös pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Saamamme aloitevastaus on kiitettävän huolellisesti valmisteltu ja kertoo jo suuresta määrästä tehtyjä tai ainakin suunniteltuja toimenpiteitä, joiden vaikutukset alkavat toivottavasti näkyä jo pian.Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että kaupunki jo ottaa huomioon palveluja ja investointeja hankkiessaan myös sosiaalisesti kestävän kehityksen ja työllistymiskysymykset, tätä lisää. Varojen vähetessä, [...]

Tiedote 19.8.2013 Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien poistaminen ja ennaltaehkäisy on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista tänä syksynä Espoossa. Kyse on lasten ja henkilökunnan terveydestä. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Maanantaina 19.8. Hanna Kiljunen (kok.) teki asiasta valtuustokysymyksen. - Syksyn talousarvioneuvotteluissa on löydettävä rahat koulujen korjaustahdin kiirehtimiseen. Koulujen peruskorjauksia tulee tehdä

Olen hämmentynyt aamuisesta kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksesta, jossa annettiin lausunto HSL:n alustavasta talousarviosta 2014-2016. Eniten keskustelua herätti linjaus Espoon kuntaosuuden suuruudesta. HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoon merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno, siis se raha jonka suuruus määrittelee kuinka paljon vuoroja pystytään ajamaan ja paljonko liput maksavat. Kuntaosuudella katetaan noin puolet joukkoliikenteen kustannuksista, toinen puoli tulee lipputuloista. Pohjaesitys oli,

Kokoustäyteisen päivän päätteeksi vielä raporttia kaupunginhallituksen tämän päivän päätöksistä. Alla vain asiat, joista syntyi keskustelua tai päätettiin esityksestä poikkeavasti. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton asettamaan neuvottelukuntaan Päätettiin, että valitaan yksi virkamies ja yksi luottamushenkilö. Virkamies on Barbro Högström ja Rkp nimeää luottamushenkilöedustajan. - Nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen Espooseen Kaikkien mielestä

Kunnallispoliittinen syksy käynnistyi tila- ja asuntojaoston kokouksella. Isoimpana asiana oli kesäkuussa pöydälle jätetty investointiohjelma vuosille 2014-2018. Päätimme esittää koulujen ja päiväkotien peruskorjausten jouduttamista sekä Matinkylän pitkään odotetun uimahallin toteuttamista tulevalla kaudella. Ohessa selostusta myös muista listan asioista. 3. Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion … Continue reading →

Tila- ja asuntojaoston tämän aamuisessa kokouksessa teimme päätöksiä tulevan vuoden investointiohjelmasta. Matinkylän uimahallia ei pidä lykätä ja koulujen korjauksia on kiirehdittävä vielä nykyistä enemmän. Alla raporttia, esityslista avattuna löytyy täältä. - Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv-asia) Hyväksyttiin esityksen mukaan, mutta keskusteltiin kustannusarvioiden ylittymisestä. Keski-Espoon huoltorakennuksen kustannusnousua selittää osaltaan se, että päätös toteuttamisesta on tehty

Tässä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston maanantaisen kokouksen esityslista avattuna. Suurimpana haasteena investointiohjelma, joka oli evästyskeskustelussa kesäkuussa. Karsintaa on jouduttu tekemään, mikä ei helpota tilannetta, kun paineita olisi toiseen suuntaan. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv-asia) Kuluvan vuoden talousarvioon esitetään seuraavia muutoksia: Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen sekä rakentamisen kustannusarvio ja hankkeelle varattu

Kaupunginhallituksen syksy pyörähtää käyntiin maanantaina. Listalla mm. valtuustokysymys autopaikoista, nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen sekä lausuntoja erilaisiin valituksiin. Ohessa esityslista kommentein, kokonaisuudessaan se löytyy täältä. - Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton asettamaan neuvottelukuntaan Suomen Kuntaliiton asettamaan metropolialueen ruotsinkielisiä palveluita seuraavaan neuvottelukuntaan nimetään kaksi Espoon kaupungin edustajaa (joko virkamiehiä tai luottamushenkilöitä). Jostain syystä asiaa ei ole pohjustettu paikkajakotoimikunnassa.

Lomalla pystyin hyvin irrottautumaan Espoon asioiden hoitamisesta, mutta uutisointi Espoon korkean rakentamisen periaatteista ja ennen kaikkea toimialajohtajan lausunnot saivat tarttumaan kynään. Kirjoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa oheisen vastineen, mutta se ei mahtunut Hesarin mielipidesivuille. Julkaistaanpa teksti siis täällä: Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi Espoon korkean rakentamisen periaatteista, ettei olisi niitä halunnut ensinkään,

Vaaleista on tullut rahapeli. Harvalla ehdokkaalla on niin paljon ylimääräistä rahaa, että pystyy kustantamaan uskottavan vaalikampanjan omasta pussista. Ja vielä harvempi niin varakas on kiinnostunut viettämään iltojaan kunnanvaltuustoissa tai tekemään pitkää päivää ja välillä yötä kansanedustajan palkalla.

Suurin osa ehdokkaista tarvitsee vaalikampanjointiinsa ulkopuolista rahoitusta.

Kokemukset maailmalta opettavat, että rahan merkityksen kasvaessa myös korruption riski kasvaa. Kaikki eivät ole valmiita avaamaan lompakkoaan pelkästä aatteen palosta.

Suomessa riskiä hallitaan julkisilla vaalirahoitusilmoituksilla. Vaaleissa valittujen valtuutettujen, kansanedustajien ja EU-parlamentin jäsenten on ilmoitettava valtiontalouden tarkastusvirastolle, miten he ovat vaalikampanjansa rahoittaneet.

Ilmoitusten avulla media ja kansalaiset voivat arvioida, onko vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden ja vaalirahoittajien välille syntynyt epäterveitä riippuvuus- ja kiitollisuussuhteita.

Ehdokkaiden kannattaa olla tarkkana, sillä jo pelkkä perusteltu epäilys voi viedä äänestäjien luottamuksen, vaikka varsinaista rikosta ei olisi tapahtunut.

# # # Jos kerran vaalirahoitusilmoitukset ovat niin tärkeitä, miksi niiden tekeminen tuottaa niin monille ongelmia? Etenkin kunnallisvaalien jälkeen monet valtuutetut jättävät ilmoituksensa tekemättä.

Kunnallisvaalien rahoitusilmoitukset ovat erityisen tärkeitä, sillä nimenomaan kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa tehdään päätöksiä, joilla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia: asemakaavat, hankinnat, rakennusluvat, kunnallistekniikka, rakennushankkeet, ...

Sen sijaan kansanedustajat ja mepit vaikuttavat epäsuorasti, lakien ja talousarvioiden kautta. Yksittäisellä kansanedustajalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan vaalirahoittajansa asioihin kuin yksittäisellä kunnallispoliitikolla.

# # # Kokemukseni mukaan tärkein syy vaalirahoitusilmoitusten laiminlyöntiin on se, että läheskään kaikilla poliitikoilla ei ole vaalien jälkeen selvää käsitystä, kuinka paljon rahaa kampanjaan meni, ja mistä rahat tulivat.

Kaikkien puolueiden ehdokaskoulutuksessa painotetaan, alleviivataan ja tuputetaan kampanjoinnin rahankäytön hallintaa: Tukiryhmällä on oltava talouspäällikkö! Kampanjalla on oltava taloussuunnitelma! Ehdokkaan ei pidä itse huolehtia kampanjansa kirjanpidosta! Jne! Etc! Yms!

Silti kaikkien vaalien jälkeen, ehkä presidentinvaaleja lukuun ottamatta, on ehdokkaita ja luottamustehtäviin valittuja henkilöitä, joiden vaalikampanjan kirjanpito tarkoittaa kirjekuorellista laskuja ja kuitteja.

Tilannetta ei yhtään helpota se, että erilaisista yhteismainoksista ja –tilaisuuksista ym. tulee laskuja kuukausien ajan vaalien jälkeen, kun muut ehdokkaat ja puolueiden jäsenjärjestöt vähitellen saavat oman kirjanpitonsa ajan tasalle.

Minulle tuli juuri äskettäin sähköposti, jossa tiedusteltiin, olinko mahdollisesti jo maksanut oman noin 80 euron osuuteni yhteisestä mainoksesta. Kesäloma oli selvästi vietetty kuittipinon ääressä.

Täytyy penkoa netistä vanhat tiliotteet kunhan kerkiän.
# # # Vaalit ovat intensiivinen rutistus. Kaikki fyysiset, taloudelliset ja henkiset voimavarat pannaan kampanjointiin. Öisin nukutaan kolmesta neljään tuntia, jos ehditään. Jos kirjanpitoa ei ole erikseen vastuutettu, se jää varsinaisen vaalityön jalkoihin, hoitamatta.

Ei ihme, että moni vaalikampanja karkaa budjetista, ja laskuja maksellaan kuukausia myöhässä.

Ja tällaisia ihmisiä me valitsemme hoitamaan yhteisiä varojamme.

# # #

Toinen ongelma on VJU eli vaalien jälkeinen uupumus, joka iskee moniin ehdokkaisiin.

Kuukausien jatkuva rutistus kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Vaaleissa tehdään töitä paitsi oman valinnan myös itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Motivaatio voi olla liiankin suuri.

Moni suorastaan sairastuu vaalien jälkeen, kun stressi laukeaa. Flunssa, keuhkokuume, akuutti uupumus ym.

Jonkin vaalirahoitusilmoituslomakkeen täyttäminen on siinä tilanteessa vihoviimeinen asia, joka tulee mieleen. Trust me, been there.

# # # Kolmas yleinen syy vaalirahoitusilmoitusten laiminlyömisen taustalla on … elämä. Kunnallisvaaleissa valitaan yli 19.000 valtuutettuja. Niin suuressa joukossa väistämättä sattuu ja tapahtuu jotain.

Ihmiset sairastuvat, perheet hajoavat, työpaikat vaihtuvat. Elämän pienissä ja suurissa murroksissa jäävät laskut helposti maksamatta ja vaalirahoitusilmoitukset tekemättä, kun edes sängystä nouseminen ei onnistu joka aamu.

# # # Kaikesta huolimatta kunnallisvaalienkin lähes kaikki vaalirahoitusilmoitukset saatiin, lopulta, viimeiset uhkasakkojen jälkeen.

Vaalirahoitusilmoitukset ovat kuitenkin vasta hyvä alku taistelussa korruptiota ja rahan poliittista vaikutusvaltaa vastaan.

Jotta vaalirahoitusilmoitukset todella palvelisivat tarkoitustaan, myös mainosten myyjien tulisi avata omat vaalitulonsa. Kuinka paljon sanomalehdet, mainostoimistot, radiokanavat ym. saavat vaalimainostuloja?

Vasta kun sekä vaalimainostajat että vaalimainosten myyjät avaavat vaalitilinsä, kansalaiset ja journalistit pystyvät arvioimaan vaalirahoitusilmoitusten rehellisyyttä. Nythän vaikka 50.000 euroa maksaneen kampanjan tuloiksi voi ilmoittaa 20.000 euroa eikä kukaan voi kyseenalaistaa ilmoituksen lukuja.

# # # Vasta kun myös vaalirahan käyttö on avointa, voidaan oikeasti keskustella rahan merkityksestä vaaleissa ja keinoista rahan vallan vähentämiseksi.

Ennen sitä on turha ehdottaa esimerkiksi kampanjakattoa eli kampanjabudjettien rajoittamista järjellisiin summiin.

Länsiväylä 31.7.2013 Valtuusto hyväksyi viime töikseen ennen kesälomia Espoo-tarinan. Tavoitteena on Espoo, jonka poliittinen järjestelmä on  avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Olemme iloisia, että tällä valtuustokaudella panostetaan aktiivisesti päätöksenteon avoimuuden lisäämiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tähän työhön kutsumme mukaan kaikki espoolaiset. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan erityisesti

20.6.2013 ilmestyneen Kauppalehden debatti-osiossa oli Suomen Strategisen Johtamisen Seuran kunniajäsenen kirjoitus. Teksti käsitteli enimmäkseen yritysten strategisen osaamisen puutteita, mutta varsinkin viimeinen kappale on omistettu valtion strategiselle johtamiselle:

"Aivan oma lukunsa ansaitsee Oy Suomi Ab:n strateginen ajattelu. Yhteiskunta ja sen eri tasot ovat täynnä ristiriitaisia elementtejä. Strategia ei ole koskaan tasajakoa, vaan kovia valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Ylidemokratisoitunut ajattelu ja jatkuva jargon tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta ei auta saavuttamaan kansakunnalle kilpailuetuja. Tarvitaan kovia -ja kipeitäkin- päätöksiä ja näiden päätösten kurinalaista käytäntöön viemistä."

Minua aina häiritsee kun joku mainitsee sanaparin Oy Suomi Ab. Kyseisessä kirjoituksessa näin tapahtuu joka kerran Suomesta puhuttaessa. Mutta eihän valtio ole yritys! Valtionjohdossa ja yritystoiminnassa on tietenkin joitain samoja piirteitä, kuten että on tärkeää, että pidemmällä aikavälillä tulot ja menot ovat tasapainossa ja että on kilpailukykyä (maailman) markkinoilla. Mutta valtio on kuitenkin valtio, sen perimmäinen tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää palvelut kansalaisilleen ja niin edelleen.

Jos yrityksessä pitää tehdä leikkauksia toimintaan, niin yleensä keskitytään vähemmän tuottaviin yksiköihin. Myös valtiossa voidaan ajatella esimerkiksi lapsiin ja koulutukseen panostamista investointeina, mutta on ajateltava myös sitä, mikä on inhimillistä, oikeudenmukaista ja niin edelleen.
On totta, että julkisella sektorilla on jo otettu käyttöön paljon yritysmaailmasta tuttuja käytäntöjä. Mielestäni on aina pohdittava, milloin ne ovat aidosti hyödyllisiä eikä vain kopioida jotain ideaa mahdollisesti erilaisesta toimintaympäristöstä.

Esimerkiksi lääkäreiden tai opettajien tulospalkkaukseen sisältyy tai tulisi todennäköisesti sisältymään tiettyjä ongelmia. Jos lääkäreille maksetaan hoidettujen potilaiden määrästä, on teoriassa olemassa riski, että mahdollisimman moni saa kyllä hoitoa, mutta hoito ei ole enää yhtä tuloksellista, koska aikaa potilasta kohden käytetään vähemmän. Välillä on puhuttu, että lääkäreille tulisi maksaa väestön pitämisestä mahdollisimman terveenä. Miten tämä suhteutuu asuinalueiden välisiin terveyseroihin, tuleeko ne huomioida? Jos eroja ei huomioitaisi ollenkaan, niin lääkäreiden kannattaisi tässä mallissa hakeutua töihin terveysasemalle, jonka alueen väestö on mahdollisimman tervettä.

Myös oppimistuloksiin vaikuttaa perhetausta. On välillä hämmentävää kuulla, että jossain Espoon koulussa olisi poikkeuksellisen hyvät opettajat. (Keskustelussa Tapiolan koulun väistötiloista on välillä sivuttu tätä.) Uskon, että kaikissa espoolaisissa kouluissa on erittäin hyvät opettajat. Suomessa on yleensä hyvät opettajat, koska koulutus on korkealaatuista ja opettajaksi on vaikea päästä. Oppilaspohjissa on sen sijaan eroja. On selvää, että jos esimerkiksi asuinalueella asuu paljon maahanmuuttajia, niin myös lukio- ja korkeakoulutukseen hakeutuu vähemmän oppilaita. Ylipäätänsä koulutus periytyy edelleen Suomessa yllättävän vahvasti. Oppimistuloksiin vaikuttaa niin moni asia, että opettajien tulospalkkaus kaikkine mahdollisine muuttujineen tuntuu huonolta ajatukselta.

Yllä siteeratusta mielipidekirjoituksesta tulee sellainen olo, että talous on isäntä eikä renki. Aivan kuin valtio pitäisi valjastaa edistämään talouskasvua eikä talouskasvu kansalaisten hyvinvointia.

Mielestäni juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten talous palvelee hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä eikä että miten hyvinvointiyhteiskunta vaikeuttaa tietynlaista talouspolitiikkaa. Jutusta tulee sellainen olo, että hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole arvoa vaan se on pikemminkin ongelma. Kun resurssit todennäköisesti vähenevät lähitulevaisuudessa (verotulot laskevat, mutta palvelujen tarve ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat), niin olisi puhuttava paitsi siitä, miten työllisyys saadaan nousuun ja siitä, mikä kaikki on erityisen tärkeää (itse lähtisin ensimmäisenä leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista), niin myös siitä, miten hyvinvointia pystytään ylläpitämään nykyistä heikommassa taloustilanteessa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tulisi olla kaiken strategisen ajattelun ja poliittisen toiminnan lähtökohta. Tämä yhteiskuntamalli on ollut Suomen menestyksen tae historiassa ja toivottavasti se on myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluva maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut sen, että opintoihin hakeutuvat soveltuvimmat, eivät varakkaimmat kuten joissain muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Tämä on strategisesti järkevää.

Takana on vauhdikas kunnallispoliittinen kevät. Uusi valtuustokausi tarkoittaa aina uudelleen asemoitumista ja paikkojen hakemista niin puolueille kuin luottamushenkilöillekin. Espoon Vihreissä kulunut kevät on ollut täynnä intoa ja aktiivisuutta: On ollut ilo seurata ja olla mukana, kun olemme uudella joukolla ja hyvällä meiningillä tarttuneet uusiin luottamustoimiimme ja valtuustokauden haasteisiin. Olen parhaani mukaan ottanut haltuun kaupunginhallituksen ensimmäisen

Porista kuuluu kummia. Kaikki porilaiset kunnanvaltuutetut eivät anna julkaista yhteystietojaan.

Eikö luottamushenkilöiden pitäisi olla kuntalaisten tavoitettavissa? Miten muuten ihmiset voivat kertoa heille tarpeistaan ja huolistaan?

# # # Luottamushenkilöllä voi kuitenkin olla hyvä syy salata yhteystietonsa. Monessa ammatissa työntekijöitä kehotetaan jo perehdytyksessä salaamaan ainakin puhelinnumeronsa. Monella sosiaalityöntekijällä, poliisilla ja psykiatrilla on osoite- ja autorekisteritiedot suojattu vielä vahvemmin turvakiellolla.

Moni joutuu salaamaan omat ja perheensä yhteystiedot myös häiriköivän stalkkaajan tai persoonallisuushäiriöisen ex-kumppanin vuoksi.

Emme voi emmekä halua tehdä heistä vaalikelvottomia vain siksi, että heidän on turvallisuutensa vuoksi pakko salata yhteystietonsa.

# # # Yhteystietojen salaaminen voi houkutella myös iltarauhan turvaaminen.

Kunnallispoliitikot saavat muutakin palautetta kuin valituksia päiväkodin parkkipaikan heikosta valaistuksesta tai ehdotuksia juoksuköysien rakentamisesta oraville katujen yli tai toivomuksia metroasemien laiturien pituudesta.

Tai kuten eräs Lappeenrantalainen kunnallispoliitikko facebookissa totesi: ”Mielenkiintoista palautetta tullut facebookin, puhelimen sekä tekstiviestien kautta. On tarjottu seksiä miesten ja naisten taholta, hempeitä tekstiviestejä sekä tappouhkaus.”

Uusien valtuutettujen kannattaisi hankkia erillinen puhelin luottamustehtävien hoitoa varten. Työ- tai siviilipuhelinta on voitava pitää auki myös iltaisin ja öisin ilman, että joutuu kuulemaan päihteiden inspiroimaa kansalaispalautetta aamuyöllä.

Ovikelloa sentään soitetaan yleensä ns. ihmisten aikaan ja selvin päin.

Kyse voi olla myös luottamushenkilön tehtävien hoidosta johtuvasta turvattomuudesta. Vastikään uutisoitiin helsinkiläisen kunnallispoliitikon kodin oven ja ikkunoiden toistuvasta töhrimisestä. Viimeksi oveen oli rikottu pulloja.

# # #
Mitä sitten pitäisi tehdä? Kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus asettua vaaleissa ehdolle, ja kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada yhteys valitsemiinsa luottamushenkilöihin.

Yksi vaihtoehto voisivat olla luottamustehtävän hoitoa varten annettavat yhteystiedot: puhelinliittymä, postilokero ja sähköpostiosoite. Mikään ei paljastaisi esimerkiksi luottamushenkilön asuinpaikkaa, ja kunnan puhelimen voisi sulkea yöksi hyvällä omallatunnolla kun haluaa nukkua rauhassa.

Parempia ehdotuksia otetaan vastaan.

Tässä eilisen tila- ja asuntojaoston kokous. Kokouksen aluksi kuulimme asuntopäällikkö Anne Savolaisen selostuksen korjaus-, energia- ja hissiavustuksista. Valtaosin asiat menivät esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Investointiohjelmasta käytiin perusteellinen evästyskeskustelu. Elokuussa on sitten päätösten aika. - Selostus korjaus-, energia ja hissiavustuksista ARA myöntää avustusta energiakorjauksiin 15-20% kustannuksista. Hakuaika on kerran vuodessa keväällä. Hakemukset käsitellään asuntoyksiössä,

Helsingin sanomat 11.6.2013 Espoossa selvitetään, pitäisikö bussin 550 tulevaisuudessa korvaavan raide-Jokerin ajaa Tapiolan sijasta Otaniemeen. Tähän asti ratikka on linjattu kulkemaan Laajalahden omakotitaloalueen kautta Tapiolaan Otaniemen ohi. Espoon kaupunginhallitus päätti selvittää myös mahdollisuuden ajaa Kehä I:n vartta Otaniemeen ja sieltä mahdollisesti Tapiolaan. Nyt onkin oikea aika selvittää reittivaihtoehdot vielä kerran, jotta hanke saadaan viimein eteenpäin.