Valtuustopuheeni vanhusten palveluista budjettikokouksessa
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Ennen valtuuston budjettineuvotteluja me vihreät kokoonnuimme valitsemaan omat tavoitteemme. Vanhusten kotihoidontuen ja omaishoidon lisäresursointi valikoitui yhdeksi tärkeimmistä niistä. Olen iloinen siitä, että tämän tavoitteen merkitys jaettiin myös muissa ryhmissä ja vanhusten kotihoidon tukeen ja omaishoitoon onkin luvassa lisää varoja. Ehdoton enemmistö espoolaisista vanhuksista asuu kotona, kotihoitoon on siis panostettava.
Olen kuitenkin aavistuksen huolissani siitä, että hallituksen rakennepaketin seurauksena laitospaikkoja vähennetään. Vaikka luonnollisesti vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, niin näen hallituksen päätöksessä myös riskejä. Meidän on huolehdittava siitä, että esimerkiksi ympärivuorokautisia hoivakoteja on jatkossakin niille, jotka eivät pysty enää asumaan kotona.
Kun kotona asumiseen kuitenkin pyritään entistä useammin ja laajassa mittakaavassa, siihen on sijoitettava riittävästi voimavaroja. Juuri siksi päätöksemme lisätä resursseja on niin tärkeä. Ennen kuin laitoshoitoa vähennetään, on kotihoitoa vahvistettava. Helsingin Sanomissa kerrottiin tänään Lappeenrannan kotiutustiimistä. On erinomaista, että myös Espoossa on jo oma kotiutustiimi. Tavoitteena on oltava, että Espoo on yleisesti kotihoidon kehittämisen ykköskuntia.
Omaishoitajien jaksamiseen, vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn ja muistisairaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuten myös kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen ja työn sisältöön. Työntekijät tarvitsevat riittävästi aikaa vanhusta kohden. Ja sitten kun kotona asuminen ei enää onnistu, vanhukselle on löydyttävä muu kodinomainen asumispaikka.
Vanhustenhoidossa on kyse inhimillisten olosuhteiden ja hyvän elämän takaamisesta heille, jotka ovat toisten avusta riippuvaisia. Emme saa kovienkaan säästöpaineiden aikana unohtaa tätä.
Tilakeskuksen tiukka budjetti
Tänään valtuusto päätti ensi vuoden talousarviosta. Ensimmäinen keskustelu käytin jo 18.11. kun päätettiin veroprosentista. Tänään puheenvuoroissa keskityttiin enemmän budjetin yksityiskohtiin. Koska koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat olleet vahvasti agendalla koko budjettivalmistelun ajan, käytin aiheesta puheenvuoron. Koulukorjauksia saatiin jonkin verran kiirehdittyä, mutta vuosikorjausrahoihin ei valitettavasti saatu tila- ja asuntojaoston esittämää miljoonan euron lisäystä. Tilojen jatkuva huolto…
Kaupunginhallitus 2.12.2013 raportti
Tässä vähän viiveellä raporttia maanantain kaupunginhallituksesta. Kaikki päätökset tehtiin esityksen mukaan ilman suurempia keskusteluja. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen lopuksi saatiin selostus länsimetron tilanteesta. Rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Pelkät raiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan infran lisäksi tarvitaan operaattori hoitamaan liikennettä, uudet junat sekä oikeuteen asti johtaneita riitoja aiheuttanut metrojunien automatisointi. Suunnitteilla on yhteisen operointiyhtiön perustaminen…
Vihreiden talousarviopuheenvuoro 4.12.2013
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,Tämän vuoden budjettineuvottelut olivat monella tapaa haastavat. Veroprosentista päättämiseen sisältyi suurta ristiriitaa puolueiden välillä, säästö- sekä toiminnan tehostamispaineet olivat huomattavasti aiempia vuosia suuremmat ja lopulta puolueiden neuvoteltavaksi jäävä jakovara hyvin pieni. Kiitos kaikille neuvottelukumppaneille ja virkamiehille hyvästä yhteistyöstä. Neuvoteltu esitys sekä tuottavuusohjelmaa valmistelevat kirjaukset ovat kohtuullisen tasapainoinen kokonaisuus.(Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 [...]
Kaupunginhallitus 2.12.2013 lyhyt lista
Huomenna tiedossa helppo kaupunginhallituksen kokous ainakin päätösasioiden osalta. Mielenkiintoisin osuus lienee tilannekatsaus metron etenemisestä. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Perusturvajohtajan sijaisen nimeäminen Juha Metso ja sijaisensa ansaitulla lomalla, sijaistamaan vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija 23.12.2013 – 29.12.2013. - Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä vuosille 2014 -2017 Pohjassa todetaan, että kokonaisuutena palvelutasopäätös on hyvä ja vastaa näkemystä…
Eniten paras vai vähiten huono
Brysselin herrat, Helsingin herrat, kaupungin herrat, … aina jossakin ovat ne herrat, joiden vika kaikki paha ja tylsä on. Toki myös jotkut kivat asiat voivat olla herrojen vika, mutta kuka niitä muistaa.
Mutta on turha kuvitella herrojen (tai rouvien) katoavan johonkin, kun Suomi eroaa EU:sta, Uusimaa Suomesta ja Espoo Uudestamaasta. Se ajatus on silkkaa älyllistä itsepetosta.
Tilalle tulevat vain uudet herrat ja rouvat. Aina jonkun jossakin on päätettävä yhteisistä asioista, veroista, laeista, teistä, tulleista, …
Ja aina kun joudutaan sovittamaan yhteen eri intressiryhmän tarpeita, joku kokee jonkun kusevan juuri nimenomaan hänen muroihinsa.
Ilmiö ei ole eurooppalainen vaan yleisinhimillinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valitetaan Washingtonin herroista, ja YK nähdään puolestaan Washingtonin valtaa jäytävänä salaliittona.
Kukaan ei halua jonkin ylemmän vallan sanelevan omalle valtioliitolleen, valtiolleen, kunnalleen tai kaupunginosalleen, miten asiat tulee hoitaa. Ainakaan, jos ei ole itse mukana tekemässä kyseisen ylemmän vallankäyttäjän päätöksiä.
¤ ¤ ¤
Jotkut uskovat suoran demokratian poistavan herrat maailmasta. Kannatan itsekin suoran demokratian ja kansanäänestysten lisäämistä, mutta eivät ne mikään eduskunnan lakkauttava taikaluoti ole.
Jo pelkästään päätettävien asioiden määrä on niin suuri, ettei kukaan ehdi tutustua kaikkiin ja muodostaa informoituja mielipiteitä. Eivät edes mepit ja kansanedustajat, joille sentään maksetaan siitä palkkaa. Hekin joutuvat keskittymään vain kiinnostavimpiin ja tärkeimpiin asioihin.
Nettikeskustelujen perustella moni kuvittelee niin kutsutun Kansan olevan kaikesta samaa mieltä kanssaan, kunhan sille vain annetaan siihen mahdollisuus eli asioista päätetään kansanäänestyksellä.
Kyllä Kansa eli minä tiedän.
Vaalivalvojaiset voivat yllättää, tai Kari Suomalaisen piirroshahmon Hiski Kutiaisen sanoin, kun hän luki lehdestä vaalituloksia: ”Mitä helkkaria, enhän mä noin äänestäny.”
¤ ¤ ¤
Suora demokratia sopii parhaiten suuriin periaatteellisiin päätöksiin, jotka kiinnostavat ihmisiä niin paljon, että niihin tutustumiseen ja keskustelemiseen ollaan valmiita investoimaan aikaa.
Julkinen keskustelu on välttämätöntä, sillä kansanäänestyksessä monitahoinen kysymys on pakko puristaa väkisin kahdeksi vaihtoehdoksi: kyllä tai ei. Mutta myös ehdoton ehkä voisi saada paljon ääniä.
Kuten edustuksellisessa demokratiassa, myös kansanäänestykset tulee järjestää sillä tasolla, mille päätös kuuluu. Espoossa voitaisiin äänestää esimerkiksi pikaraitiotien rakentamisesta, Suomessa asevelvollisuudesta luopumisesta, Euroopassa vapaakauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.
¤ ¤ ¤
Vain se on varmaa, että ihmiset ovat asioista eri mieltä. Vaikeinta tätä on hyväksyä henkilövaaleissa, kun kukaan ehdokkaista ei ole kaikista asioista samaa mieltä minun kanssani, ei edes kaikista minulle tärkeistä asioista.
Usein joutuu valitsemaan sen vähiten huonon vaihtoehdon, myös kansanäänestyksessä.
Teknologiasta ja innovaatioista menestyspotkua teollisuudelle
Teollisuuden menestymisen takuuna on jatkuva uudistuminen. Maailma muuttuu ja kehittyy, ja yksi trendi on ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttama huutava tarve teknologialle, joka pienentää päästöjä ja energian kulutusta. Sillä on mahdollista lisätä kansantaloudelle tärkeää vientiä.
Suomessa on pitkät perinteet energiatehokkuuden kehittämisessä. Luonnon olosuhteet, kylmä ilmasto, energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsä- ja metalliteollisuus ovat ajaneet Suomea innovoimaan ja kehittämään energiatehokkuutta. Meillä on vahva pohja puhtaan energian ja ympäristötekniikan eli cleantechin osaamiselle.
On tärkeää, että teollisuus jatkaa tuotannon viherryttämistä, mutta tarvitaan myös uutta kasvua, jota tuovat lukuisat ketterät, innovoivat pk-yritykset.
Suomi häviää Ruotsille innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa. Meillä on hyviä aihioita paljon, mutta kaupallistamisessa on parantamisen varaa. Haasteena cleantechin ja biotekniikan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä.
Valtion tuki uuden teknologian testaamiselle täysmittakaavaisten demohankkeiden yhteydessä on tärkeää, sillä erittäin lupaavatkin puhtaan teknologian innovaatiot sisältävät markkinariskin pitkien kehittelyaikojen vuoksi. Rahoituksessa valtion puolelta kaivataan erityisesti pitkäjänteisyyttä, sillä cleantech -hankkeiden kehittämiseen, pilotointiin ja testaukseen voi kulua 5-10 vuotta.
Se, että julkisille hankinnoille säädetään edellytys, että 1% hankinnoista on oltava cleantechiä, on hyvä tavoite. Rakentamisessa, liikenteessä, energian tuotannossa ja jätehuollossa voidaan näin merkittävästi edistää vihreää taloutta. Esimerkiksi Tanskassa demonstroidaan ja pilotoidaan kokonaisissa kaupungeissa cleantechiä. Tämä luo kotimarkkinat, jotka helpottavat myös maailmanvalloitusta.
Vihreiden teollisuusseminaarissa nousi esille yhteistyön ja verkostojen merkitys pienten ja keskisuurten teknologiayritysten menestymisen kannalta. Suuri yritys voisi ottaa kylkeensä pienen innovatiivisen yrityksen, jolloin hyvä yhteistyö hyödyttäisi molempia.
Toisaalta, voisivatko suuryritykset toimia pääomasijoittajina? Esimerkiksi ABB:llä on oma Sveitsissä toimiva sijoitusyhtiö, joka sijoittaa mm. uusiutuvan energian kasvuyrityksiin. Tässä olisi yksi erittäin hyvä vaihtoehto Suomellekin, isot yritykset mukaan auttamaan aloittavia yrittäjiä, auttamaan väyliä markkinoille, sillä niillä on verkostot valmiina sekä resursseja pilotoinnin kehittämiseen ja testaukseen.
Lopuksi haluan korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä kehityksen takaajana. Varsinkin vaikeina aikoina on tuettava tutkimusta, sekä soveltavaa, että perustutkimusta. Näin saamme uuden kasvun siemeniä. Yliopistojen määrärahat, Tekesin, VTT:n ja monen muun tutkimusorganisaation määrärahat ovat tärkeitä. Niitä pitää kansantalouden näkökulmasta nyt lisätä, eikä vähentää.
Tutkimustyö tuottaa tänäkin päivänä tulevaisuuden lupaavia teknologioita. Hyvinä esimerkkeinä ovat Tekniikan Akateemiset -järjestön palkitsemat opinnäytetyöt. Diplomityössään Jarno Kukkola kehitti uuden verkkosuuntaajan, sähköenergian muokkaajan, joka sovittaa tuotetun energian tehokkaasti sähköverkon vaatimaan muotoon. Keksintö edistää aurinko- tai tuulivoimalan tuottaman energian syöttämistä sähköverkkoon, älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä ja parantaa energiatehokkuutta sähkömoottoreissa. Toisessa palkitussa työssä, Pro Gradutyössä, Petri Hakala kehitti lämpökaivon toimintaa kuvaavan lämpöteorian ja malleja, jotka auttavat optimoimaan lämpökaivojen sijaintia.
Maapallon kantokyky asettaa luonnonvarojen kuluttamiselle rajat. Tämä ajaa kohti energia- resurssi- ja materiaalitehokkuutta. Fossiilisia poltto- ja raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla. Tässä prosessissa syntyy Sir Nicholas Sternin mukaan voittajia ja häviäjiä. Suomella on kaikki edellytykset kuulua voittajiin, mutta se vaatii vahvaa ympäristölainsäädäntöä ja satsausta puhtaan teknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrittäjyyteen.
HSYK metropoliasioiden äärellä
Tässä raporttia eilisestä HSYKin kokouksesta. HSYK on seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu seudun 14 kunnan valtuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajista + lisäjäsenistä joilla tasapainotetaan poliittista ja alueellista edustavuutta. Vihreitä on HSYKissä yhteensä neljä: Valtuuston puheenjohtajat Mari Puoskari (Helsinki) ja Terho Pursiainen (Järvenpää) asemansa puolesta ja allekirjoittanut (Espoo) sekä Säde Evilä (Kerava) tasapainotuspaikoilla. Viime kaudella toinen ylimääräinen paikkamme…
Varhaiskasvatusjaostossa koulutuksen järjestämisestä ja päivähoitopaikkatilanteesta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston syksyn viimeinen kokous on tulevana keskiviikkona. Esityslista löytyy verkosta.
Esityslistalla ei ole kovinkaan dramaattisia asioita. Isoimmat ovat katsaus varhaiskasvatuksen koulutukseen, sekä aina ajankohtainen päivähoitopaikkatilanne.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto
Esityslista 27.11.2013 klo 17:30
3 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa
Valtiontason raportti. Yhteenvedon summauksena voisi sanoa, että koettaisiin hyväksi että erikoistuminen varhaiskasvatukseen tulisi (koulutuksessa kuin koulutuksessa) sen verran aikaisin, että ehtivät orientoitua opintojen aikana. Lisäksi henkilöstön “jatkuvaa koulutusta” tulisi selkeyttää.
Sinällään on kiinnostavaa nähdä mihin suuntaan valtion tasolla lähiviikkoina käännytään. Kovasti puhutaan normien vaikutuksista. Jos esim. koulutukseen liittyvää velvoitetta lähdetään purkamaan, juuri varhaiskasvatus saattaa olla tulilinjalla. Viime vuosina kun juuri tämän puolen koulutusvaateita on tiukennettu.
4 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne vuoden vaihteessa 2013-2014
Tästä assiasta saadaan rapotti kokouksessa, ei siis etukäteismateriaalia.vPerustelu on, että saadaan tuore tilanne, ja ei synny turhaa epätietoisuutta vanhempien keskuudessa (“kyllä niille lapsille paikat löydetään”).
Ymmärrettävät perusteet, vaikka itse toimisin toisin. Esimerkiksi ylipaikoista on hankala päästä keskustelemaan, kun ei ole virallista materiaalia ylipaikoista kuin siellä täällä.
Summaus aiemmasta: Espoossa on 200-300 lasta ns. ylipaikoilla, eli on noin 2 ison päiväkodin vaje. Ensi vuonna valmistuu muistaakseni neljä uutta päiväkotia, joten tilanne rauhoittuu.
Ongelmallisin alue on Tapiola, jossa on eniten ylipaikkoja ja jonne ei ole tulossa uusia päiväkoteja. Tästä aion keskustella kokouksessa, sillä uuden rakentamisen myötä lasten määrä alueella tuskin ainakaan vähenee.
5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta tilanteesta 31.10.2013
Sitten vuoden takaisen arvion lapsia on hoidossa noin 600 enemmän. Tästä syystä talousarviota on muutettu.
Tämän vuoden menot ovat jäämässä alle muutetun (korjatun) talousarvion. Pääsyy tähän ovat päiväkotien viivästymiset, eli kulut nousevat viiveellä.
Päivähoito on äärimmäisen altis muulle maailmanmenolle. Jos lapsia tulee hoitoon enemmän kun on varauduttu, hoito järjestetään. Lisäksi henkilökunnan määriin ei paljoa voi vaikuttaa. Toisin sanoen budjetti on mitä on, ja se toteutuu miten toteutuu. Suoraa ohjausvaikutusta budjetoinnilla ei ole kuin lievissä määrin.
6 Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä 2013
Tästä on ollut lehdissäkin. Idea on siis, että päiväkodeissa voi olla taiteen perusopetusta. Päiväkotien henkilökunta vaikuttaa olevan lähtökohtaisesti tyytyväinen uudistukseen, ja miltei kaikki ovat sitä mieltä, että korvaava ohjelma on saatu järjestymään niille jotka eivät osallistu (maksulliseen) osioon.
Tämä kuvio on minulle eettisesti ongelmallinen: samaan aikaan on hienoa että saadaan monipuolista toimintaa päiväkoteihin, perheiden illat eivät menee harrastuksien parissa ja lapset pääsevät tekemään jotain erityistä.
Samaan aikaan riski on, että osa ei pääse mukaan siihen kivaan mitä muille on tarjolla. Tosin kaikki vapaa-oppilaspaikkaa hakeneet ovat sellaisen myös saaneet, eli kiertoteitä löytyy.
Isoin riski on, että sosiaaliturvamme lähtee kääntymään sellaisen suuntaan että itse satsaamalla saa satsauksia myös yhteiskunnalta. Monissa harrastuksissa tämä on jo näin, tuntuvaan kuukausimaksuun ei ole kaikilla varaa, mutta kunta tukee vielä tuplasti tai triplasti sen omavastuuosan päälle.
Näin syntyy tilanne jossa yhteiskunnan tukia saavat keski- ja suurituloiset perheet, pienempituloisten jäädessä sivuun. Vastaavia yhteiskunnan tukimuotoja ovat muun muassa vuorotteluvapaa ja kotitalousvähennys.
Tämä on yleisen tason kehitys josta ei pidä. Tämä ei enää kovinkaan vahvasti liity kokouslistan asiaan, mutta kun nyt on tilaisuus niin painotan sitä että ketään “ei saa jättää jälkeen” vaan toteutuksen pitää olla kuin pienryhmätoimintaa...
7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston kokousaikataulu keväällä 2014
Tulevana keväänä on ohjelmassa kolme kokousta.
Kaupunginhallitus 25.11.2013 raportti
Eilinen kaupunginhallitus vedettiin läpi melkoisen nopeasti ja vähäisin keskusteluin. Tässä asiat, joissa tehtiin esityksiä tai saatiin selvityksiä. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 28.10.2013) Keskusteltiin kaupunginhallituksen roolista tuottavuus- ja tasapainotusohjelman valmistelussa, mutta varsinaiseen päätösesitykseen ei tehty muutoksia. Kaupunginhallituksen tehtävänä on prosessin ohjaaminen. Valmistelu käynnistyy heti kun…
Kaupunginhallitus 25.11.2013 talousarvio 2014 ja kaavoitusohjelma
Tässä maanantain kaupunginhallituksen kokousasiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 28.10.2013) Ensi vuoden budjetista löydettiin sopu neuvotteluissa. Kaikki ryhmät ovat mukana, kun perussuomalaisetkin tulivat mukaan jälkijoukoissa. Suurin vääntö käytiin veroprosentista. Puhuin asiasta viime maanantaina valtuustossa. Talousarvion hyväksymisen lisäksi kehotetaan valtuustoa kehottamaan kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman…
Kannattaako aina sanoa vain ei?
Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 18.11.2013 aiheena Espoon lausunto erityisestä kuntajakoselvityksestä. Esitykseni kärsi äänestyksessä tappion, mutta oli sentään jo aikakin, että Espoossa lakattiin teeskentelemästä, että kuntajakoasioissa oltaisiin tyystin yksimielisiä. On kuitenkin sääli, että enemmistö valtuutetuista halusi tälläkin kertaa sanoa “EI” ja jättää … Continue reading →
Valtuustoaloite Aalto Village -hankkeen edistämiseksi
Jätin ensimmäisen(!) valtuustoaloitteeni 18.11.2013. Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua, joten aloite etenee kaupunginhallituksen valmisteluun. Aloitteessa vaaditaan, että kaupunki hoitaa oman osansa Aalto Village -opiskelija- ja tutkija-asuntohankkeen suunnittelusta siten, että rakentaminen voidaan aloittaa viipymättä Tapiolan koulun väistön päätyttyä. Tällaista prosessisparrausta kaupunki tuntuu … Continue reading →
Valtuustopuhe veroprosentin muuttamisesta 18.11.2013
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,Kohtuullinen kompromissi.Katsoimme eilen lasten kanssa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa puhetta pohtiessani ja mietin sopivia sanapareja kuvaamaan budjettineuvotteluja ja niiden lopputulosta. Neuvotteluprosessia voisi kuvata nihkeän eritahtiseksi, mutta pedantin päämäärätietoiseksi. Neuvotellun ylijäämän jakaminen taas sujui jo suht samat haasteet tiedostaen, mutta paikoitellen eri painoisin askelin, liikkuen kuitenkin suunnilleen samaan suuntaan. Kiitoksia kanssaneuvottelijoille.Veroprosenttiesitys taas on [...]
Espoon kivulias budjettisopu 2013
Valtuusto päättää tänään vuoden 2014 veroprosentista, josta sovittiin osana budjettineuvotteluja. Korotus oli kompromissi 0,25. Lähtökohtana oli Kokoomuken nollalinja ja Vihreiden ja demareiden 0,5%-yksikön korotus. Mielenkiintoiseksi neuvottelutilanteen teki se, että kaupunginjohtaja esitti 0,5%-yksikön korotusta.
Tila- ja asuntojaosto 11.11.2013 raportti
Tajan esityslista jäi postaamatta blogiin, kun budjettineuvottelut ja kaupunginhallituksen isot asiat (mm. Tapiolan koulu) veivät kaiken ajan ja energian. Asiat menivät kaikki esityksen mukaan, mutta kävimme hyvää evästyskeskustelua niin päiväkotirakentamisesta kuin väistökouluratkaisuista. - Tilakeskus-liikelaitoksen lokakuun 2013 kuukausiraportti Kiinnitin huomiota siihen, että kestävän kehityksen tavoitteita ja mittareita ei oltu seurattu. Tilakeskuksella on merkittävä rooli mm. energiatehokkuuden…
Kaupunginhallitus 11.11.2013 raportti
Eilen oli todella tiivis kokouspäivä. Tässä kaupunginhallituksen ne asiat, joihin tehtiin muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia) Kyse on siis aikuisopetuksen keskittämisestä Omniaan, jos opetusministeriö suo. Sitä varten on tarpeen muuttaa Omnian perussopimusta. Olemme suhtautuneet muutokseen varauksella. Lähinnä työväenopiston siirtäminen ammatillista koulutusta järjestän kuntayhtymän tehtäväksi on herättänyt epäilyksiä.…