Kaupunginhallitus 13.1.2014 taksoja, valtuustokysymyksiä ja Lintulan päiväkoti
Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus on ensi maanantaina. Lista on melko kevyt, saamme siis pehmeän laskun. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Paikkajakoneuvottelujen mukaisesti pienpuolueilla paikat vaihtuvat. KD:n varsinainen paikka muuttuu varaksi ja Pertti Järvenpään tilalle tulee Kaija Kalliola. Kalliola tulee myös tila- ja asuntojaostoon. Kepulla pysyy varajäsenen paikka. KD:n tilalle varsinaiseksi nousee Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors. - Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin...
Tiina Elo
Synnyin Helsingissä 1971, mutta olen asunut kolmivuotiaasta lähtien Espoossa, ensin muutaman vuoden Tapiolassa, sen jälkeen Laajalahdessa. Yläasteen ja lukion kävin Pohjois-Tapiolassa. Sen jälkeen opiskelin ympäristönsuojelua Helsingin yliopistossa, josta valmistuin 1996. Opiskeluaikana ja sen jälkeen tein erilaisia ympäristöalan töitä mm. Suomen ympäristökeskuksessa, Espoon ympäristökeskuksessa ja Villa Elfvikin luontotalossa.
Ensimmäinen vuosi kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana
Valtuustokautta on takana ensimmäinen neljännes. Vuosi on ollut työntäyteinen mutta antoisa. Tässä koostetta siitä, mitä olen tehnyt. Tarkemmin olen raportoinut työstä blogissani. Koosteessa korostuvat omat tekemiseni, mutta kaiken perusta on vahva ja aktiivinen Vihreä valtuustoryhmä, jossa huipputyypit tekevät loistotyötä niin omissa luottamustoimissaan kuin toimivana tiiminä. Kiitos siis koko ryhmälle kuluneesta vuodesta! 1. Espoon uuden johtamismallin pilotointi Olen saanut tehdä espoolaista historiaa hoitamalla osa-aikaisesti kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan tehtävää ja pilotoimalla näin Espoon uutta luottamushenkilöjohtamisen mallia. Tehtävän osa-aikainen hoitaminen on Espoossa vapaaehtoista, eikä kukaan muu kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta ole toistaiseksi tarttunut tilaisuuteen....
Vuosikertomus 2013
Ensimmäinen vuoteni kaupunginvaltuutettuna on nyt pulkassa. Reilu vuosi sitten lokakuussa jännitti vietävästi. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Eläväistä kampanjaa oli tehty mainiolla porukalla kuukausikaupalla, ja illan päätteeksi työ palkittiin. Ja siitä se sitten alkoi, tämä uusi elämä. Myöhemmin syksyllä tulin … Continue reading →
Päätöksenteon oltava avointa myös vaikeissa asioissa
Espoo-tarinassa linjataan, että Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Tavoitteet olivat kaukana todellisuudesta, kun kaupunginhallitus päätti maanantaina 16.12.2013 Olavi Loukon lahjusrikkomustuomion seurauksista. Päätös jouduttiin valitettavasti tekemään puutteellisen valmistelun pohjalta. Kesäkuussa hovioikeus antoi tuomionsa ja kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 17.6. palaavansa asiaan, kun päätös on saanut lainvoiman. Vihreät vaativat tuolloin, että päätöksenteon pohjaksi valmistellaan oikeudellinen arvio erilaisista toimintavaihtoehdoista. Korkein oikeus ei myöntänyt Loukolle valitusoikeutta ja tuomio sai lainvoiman 9.12. Asia valmisteltiin kaupunginhallituksen kokoukseen 16.12. siten, että lopullisen päätöksen tuomion seurauksista tekee valtuusto. Toiveistamme huolimatta kaupunginhallitukseen ei valmisteltu...
Tila- ja asuntojaosto 16.12.2013 raportti
Tässä vuoden viimeinen kokousraportti. Kommentoin asioita, jotka eivät menneet esityksen mukaan. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Kahden korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Jukka Kilpi (ps) esitti asian hylkäämistä, koska hänen näkemyksensä mukaan asumisoikeuskohteen vastike ylittää asumisoikeuslain määrittämän korkeimman paikkakunnalla sallitun vastiketason, ja on siten kohtuuton ja myös asumisoikeuslain ja korkotukilain vastainen. Virkamiehet perustelivat, että uusia aso-kohteita on verrattava uusiin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Lisäksi todettiin, että kohteiden talouspuolen valvonta kuuluu Aralle, kaupunki puoltaa hakemuksia siitä näkökulmasta sopiiko hanke ko. paikkaan ovatko kaavalliset edellytykset kunnossa. Kilven esitys...
Kaupunginhallitus 16.12.2013 raportti
Vuosi päättyi ehkä raskaimpaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Ei ollut helppoa puntaroida kantaa Olavi Loukon saaman lahjusrikkomustuomion seuraamuksiin. Asiaan palataan vielä tammikuun valtuustossa. Alla asiat, joihin tuli muutoksia, esityslista avattuna löytyy täältä. - Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2014-2016 Hyvä, että ohjelma on vihdoin tehty. Sen toteuttaminen edellyttää toimialojen ja erityisesti toimialajohdon sitoutumista ja riittäviä resursseja suunnitelman toteuttamiseen. Toimeenpanosuunnitelmassa paljon konkreettisia toimenpiteitä, mm. * lautakuntien perehdytys * toiminnallisen tasa-arvon näkökulman sisällyttäminen kehitysohjelmiin * sukupuolen mukaan eritellyn tiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen * suvauksen systemaattinen tekeminen (jokainen toimiala suvaa yhden tuloskorttitavoitteen, toiminnon tai...
Mikä on poliittinen virkanimitys?
Päivän Helsingin Sanomissa (15.12.2013) uutisoitiin poliittisista virkanimityksistä.. Itseäni asiassa kiusaa se, että mielestäni poliittisesti johdetulle organisaatiolle ei ole mahdollista valita epäpoliittista johtajaa. Poliittisilta virkanimityksiltä ei siis voi välttyä.
Laki edellyttää että tehtävään valitaan paras. Sitä kautta poliittiset virkanimitykset ovat siis olleet jo pitkään laittomia. Avainkysymys kuitenkin on, että kuka se paras on? Laki sanoo ketä ei saa valita (mm. epäpätevät pätevien ohi), mutta lain avulla ei voi sanoa kuka on paras.
On selvää kuka on paras sadan metrin juoksija: Usain Bolt tulee kerta toisensa jälkeen ensimmäisenä maaliin. Vaan kuka on Suomen (tai maailman) paras johtaja, ja millä mittarilla se mitataan?
Johtamiseen ei valmistu johtamisopistosta, jossa kaikki opiskelijat pisteytetään samalla tavoin. Työelämässä vastaan tulee erilaisia tilanteita. Toisin sanoen kaksi hakijaa ei millään voi olla liikkeellä niin identtisin taustoin, että se perustelisi valinnan suuntaan tai toiseen.
Johtaminen ei ole vain “parhautta”, vaan myös linja- ja arvovalinta. Esimerkki:
- loppusuoralla on kaksi ehdokasta.
- Koulutustausta on sama.
- Toinen on aiemmissa työpaikoissaan vähentänyt merkittävästi omaa henkilöstöä ja ulkoistanut toimintaa, menestyksekkäästi. Toinen hakija ei ole ulkoistanut toimintaa vaan on pitänyt toiminnan organisaation sisällä, menestyksekkäästi.
- Kumpi heistä on parempi hakija?
Tämä on tietty kompakysymys, olennaista on se millainen johtaja halutaan. Ja niinpä: vaikka hakija ei ole taustoiltaan polittinen, poliittiset näkemykset vaikuttavat siihen kumpi valitaan. Näin tehdään poliittinen valinta. Katse kääntyy siihen ketkä tekevät valinnan, pitäisikö heidänkin olla epäpoliittisesti valittuja? Ja kuka valitsisi nämä valitsijat?
Olen siis sitä mieltä, että poliittisesti johdettuun organisaatioon ei voi valita epäpoliittisesti johtajaa. Niin kauan kuin valitsijat edustavat poliittisia näkökantoja, heijastuu se myös valintoihin. Hakijoiden puoluekirjalla tai sen puutteella ei ole juurikaan merkitystä, jos valitsijan taskussa on puoluekirja.
Huonoin vaihtoehto on, että valitaan “leikisti pätevin”, eli sanotaan että valinnat eivät ole poliittisia, mutta sitä ne kuitenkin ovat. Tällöin saatetaan sivuuttaa sekä pätevyys että äänitulos - ja uskotellaan vielä että ei sivuutettu.
Miten sitten tulisi toimia?
- Vain päteviä ehdokkaita tulee valita. Mutta kun pätevyyskriteerit on täytetty, tarvitsee myös poliittinen kokemus huomioida - vuosikymmenen uraa vaikkapa kansanedustajana ei voi sivuuttaa kun hakee muihin töihin - etenkin kun muut hakijat ovat tehneet sen samaisen kymmenen vuotta muita töitä jotka komeilevat heidän ansioluettelossaan.
- Tulee linjata selkeästi ja jo etukäteen missä raja kulkee, eli missä valinnoissa politiikalla on väliä. Itse olen sitä mieltä että tämä koskee esimerkiksi kunnissa vain ylintä johtoa (käytännössä johtoryhmän jäseniä), ei muita. Yksi hyvä keino on sopia esimerkiksi mikä puolue saa minkäkin valinnan tehdä - noudattaen tietysti yhdessä sovittua pätevyyskriteerejä.
- Valintaprosessin tulee olla joka vaiheessa avointa. Jopa se, että tällä kertaa valinta tehdään tietyn poliittisen ryhmän toimesta, tulisi sanoa ääneen jo etukäteen.
- Oikeutta valita voisi kierrättää. Jos kunnassa on vaikkapa kolme yhtä suurta ryhmittymää, kukin tehköön vuorollaan valinnan. Vaikka yksikään valituista ei olisi millään tavalla poliittinen henkilö, arvovalinnat jakautuisivat sen mukaan mitä äänestäjät ovat valinneet.
Avainkysymys ei ole kuka valitaan, vaan kuka valitsee. On kaunis ajatus että voitaisiin valita vain paras. Mutta koska parasta arvoa ei ole olemassa, ei voi olla myöskään parasta valittavaa. Kyseessä on samalla myös linjavalinta. Ja se onkin jo poliittista, jolloin on syytä kuunnella myös äänestäjiä...
Tila- ja asuntojaosto 16.12.2013 Suviniityn päiväkoti ja väistökouluratkaisuja lisälistalla
Tässä ensi maanantain tila- ja asuntojaoston asiat. Suureksi harmikseni listalla ei ole Viherlaakson ja Karhusuon väistötilaratkaisuista päättämistä, vaikka opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 20.11. kokouksen tiedotteessa näin sanotaan. Olemme vaatineet valmisteluprosessin kirkastamista jaoston ja lautakunnan yhteisissä iltakouluissa ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Tässä tilanteessa ei kutenkaan ole aikaa jahkailuun, kun väistötilojen pitäisi olla valmiina ensi syksynä. Kyllä kaupungin eri yksiköiden pitää pystyä tekemään päätöksiä linjakkaasti. Saamme pyynnöstäni asioista selostuksen kokouksessa, mutta se ei vastaa käsitystäni hyvästä valmistelusta ja päätöksenteosta. Kyllä jaoston asiat pitää pääsääntöisesti tuoda virallisina lista-asioina, jolloin ne ovat...
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Loukon tuomio lahjusrikkomuksesta ja Lommilan kauppakeskuskaava
Kuvittelin, että vuoden viimeinen kokous olisi kevyt, mutta siitä taitaakin tulla yksi kauden haastavimmista. Isoimpina asioina on teknisen toimen johtajan Olavi Loukon lainvoiman saanut lahjustuomio sekä Lommilan kauppakeskuskaava. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tilapäisen valiokunnan asettaminen (Kv-asia) Valtuustolle ehdotetaan tilapäisen valiokunnan asettamista valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Meiltä jäseneksi ja vpj:ksi esitetään Susanna Rahkosta ja varajäseneksi Saara Hyrkköä. Syynä erikoiseen tilanteeseen on se, että kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu varajäseneksi perussuomalaisten mandaatilla henkilö, joka työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Kuntalain mukaan lautakuntaan ei ole vaalikelpoinen asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva...
Kalajärvenkalliot – väärin palautettu
Tänään valtuusto käsitteli Kalajärvenkallioiden kaavaa, joka on ollut vireillä 80-luvulta lähtien. Esitimme kaupunginhallituksessa kaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi, mutta palautus hävisi niukasti äänin 8-7. Niukka äänestystulos kuitenkin ennakoi tiukkaa valtuustokäsittelyä. Kokoomuskin taipui palautuksen kannalle, mutta rajoitti sen ainoastaan kosmeettisiin rakennusalojen tarkistuksiin suojelualueiden osalta sekä järvensuojelutoimien täsmentämiseen ja kiirehtimiseen. Omassa palautusesityksessämme (jota emme tehneet, kun neuvottelutoimikunnan enemmistö teki omansa) pidimme olennaisena, että palautuksen aikana ”arvioidaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä kaava-alueen rooli osana kasvavaa Kalajärven paikalliskeskusta ja sen virkistysmahdollisuuksia, sekä alueen merkitys osana pääkaupunkiseudun viherkehää ja alueen halki kulkevaa seudullisesti...
Hyvää itsenäisyyspäivää
Arvoisat sotiemme veteraanit, Hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraatSuomi juhlii tänään 96:a itsenäisyyden vuotta. Silti vain vuosisata sitten, vain neljä vuotta ennen itsenäisyysjulistusta, ajatus Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymisestä vaikutti vain kaukaiselta haaveelta.Venäjän imperiumi pyrki pikemminkin vain tiukentamaan otettaan rajamaana pitämästään Suomen suuriruhtinaskunnasta.
Venäjän lokakuun vallankumous vuonna 1917 tarjosi Suomelle kuitenkin yllättäen tilaisuuden irtautua poliittisen väkivallan ja maailmansodan uuvuttamasta Venäjän imperiumista.
Tilanteen hämmentävyyttä suomalaisille kuvaa hyvin se, että vielä 30. marraskuuta eduskunta oli jättänyt käsittelemättä Svinhufvudin senaatin esittämän yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen … ja lähti lomalle.
Kun itsenäisyysjulistuksesta - lopulta - äänestettiin 6. Joulukuuta 1917, vain 100 kansanedustajaa äänesti sen puolesta… 88 äänesti vastaan, nimenomaan siksi, että Suomi julistautui itsenäiseksi yksipuolisesti, neuvottelematta Venäjän kanssa.
# # #
Ajatus itsenäistymisestä oli ottanut Suomessa tulta nopeasti. Aina vuoden 1899 Helmikuun manifestiin asti suomalaiset olivat luottaneet Venäjän tsaarien hallitsijanvakuutusten turvaavan Suomen erityisaseman.
Helmikuun manifesti aloitti ensimmäisen sortokauden ja Suomen määrätietoisen venäläistämisen.
Nikolai II oli pettänyt vakuutuksensa.
Itse asiassa, ilman sortokausia Suomi olisi tuskin koskaan itsenäistynyt.
Nimenomaan ensimmäinen … ja viimeistään toinen sortokausi käänsivät suomalaiset itsenäisyyden kannattajiksi.
Puolan ja balttien kokemukset olivat kuitenkin osoittaneet, että Venäjä ei epäröinyt käyttää väkivaltaa murskatakseen alusmaidensa kansalaisten itsenäisyyspyrkimykset.
Siksi niin moni suomalainen taipui vuoteen 1917 asti myöntyväisyyslinjalle.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet valmiita taipumaan.
Vaikka suomalaiset protestoivat sortokausien venäläistämistoimia lähinnä passiivisella vastarinnalla, kenraalikuvernööri Bobrikovin murha vuonna 1904 ei ollut mikään yksittäinen väkivallanteko.
Itse asiassa, vain sata vuotta sitten poliittiset salamurhat ja äärinationalistinen terrorismi olivat Suomen poliittista arkea.
Esimerkiksi - Verikoiriksi itsenään kutsunut suomalainen terroristijärjestö rekrytoi riveihinsä lukiolaispoikia, koska poliisit eivät osanneet varoa kadulla vastaan tulevia teinejä … ennen kuin nämä ottivat aseen esiin ja ampuivat. Venäläistä esivaltaa palvelleet suomalaiset poliisit kun olivat suomalaisten äärinationalistien mielestä pettureita.
Kuten myös suuriruhtinaskunnan korkein suomalainen virkamies, prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen, joka ammuttiin kotiinsa helmikuussa 1905.
Suomeen salakuljetettiin aseita. Kodeista etsittiin pommitehtaita. Helsingin Eerikinkadun poliisiaseman pihalle asetettu naulapommi jäi sentään suutariksi.
1900-luvun alun uutiset Suomesta tuovat elävästi mieleen tämän päivän kriisipesäkkeiden tapahtumat.
Sata vuotta sitten kriisipesäkkeenä oli Suomi.
# # #
Sortovuosien perintö näkyy Suomessa edelleen. Jo vuonna 1919 vasta itsenäistyneen Suomen perustuslaissa suomalaisille taattiin poikkeuksellisen vahvat kansalaisoikeudet.
Ei siksi, että maassa olisi ollut rauhalliset olot, päinvastoin.
Vaan siksi … että nimenomaan sortovuodet olivat opettaneet suomalaisille kansalaisoikeuksien arvon … ja mitä siitä seuraa, kun niitä rikotaan.
Onkin erikoista, että nyt kun olot Suomessa ovat rauhallisemmat ja turvallisemmat kuin koskaan aiemmin maamme historiassa, … turvallisuusviranomaisille halutaan entistä laajemmat oikeudet valvoa suomalaisten elämää.
# # #
Hyvä juhlaväki
Suomen tie itsenäiseksi valtioksi ei ollut helppo, mutta vuonna 1917 Suomen pahimmat koettelemukset olivat vasta edessä.
Itsenäisyyden ensimmäisiin vuosikymmeniin mahtui Euroopan historian verisin sisällissota - julmine jälkinäytöksineen, II maailmansota - milloin liittoutuneiden milloin akselivaltojen liittolaisena sekä kolme maastamuuttoaaltoa.
Jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään, millainen Suomi olisi nyt, millaista meidän elämämme olisi, jos Suomi ei olisi ollut vain toinen Manner-Euroopan sotaa käyneistä maista, jota ei sodan aikana koskaan miehitetty.
Suomi saattoi olla suomettunut, mutta itsenäisesti suomettunut.
# # #
Suomen vaikeasta historiasta kertoo paljon se, että Suomesta on aikojen kuluessa muuttanut pois yhteensä yli miljoona suomalaista. Esimerkiksi … 1920-luvulla paettiin valkoista valtaa, 40-luvun lopulla pelättiin neuvostomiehitystä ja 60-luvulla lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa ja avarampaa maailmaa.
Pelkästään Ruotsiin muutti 60-luvulla 200.000 suomalaista, ja 70-luvulla lisää. Aktiivista väkeä, jolle ei löytynyt sijaa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Kaikki eivät toki lähteneet etsimään pelkästään parempaa toimeentuloa. On kuvaavaa, että kun Tukholmassa viime viikolla avattiin seksuaalivähemmistöille tarkoitettu vanhusten hoitokoti, osa sen ensimmäisistä asukkaista oli syntyjään … nimenomaan suomalaisia.
# # #
Historia muistaa sodat ja kansanvaellukset, mutta me unohdamme helposti, että suurin osa itsenäisen Suomen historiasta on ollut … hyviä … vähän tylsiä aikoja, joista ei kirjoiteta sotaromaaneja joulumarkkinoille.
Suomen lähes kymmenestä itsenäisyyden vuosikymmenestä … liki seitsemän viimeisimmän ajan Suomessa on vallinnut rauha.
Ja sinä aikana meidän elintasomme on noussut sodan runteleman kehitysmaan tasolta yhdeksi maailman rikkaimmista teollisuusmaista.
Kehitys on ollut käsittämättömän nopeaa.
Kolmen A:n luottoluokitus saa meidät unohtamaan, että joukossamme on vielä monta suomalaista, jotka muistavat, miltä nälkä maistuu.
Nyt … muu maailma kadehtii meidän naistemme tasa-arvoa, viranomaistemme luotettavuutta ja lastemme kouluja.
Suomen koululaiset eivät ehkä enää ole maailman parhaita laskemaan, mutta ei Suomen koululaisten PISA-arvosanoissa edelleenkään mitään häpeämistä ole.
Itse asiassa, missään päin maailmaa … ei missään asiassa ,,, tarvitse hävetä olevansa suomalainen.
# # #
Seitsemän vuosikymmentä rauhaa ja hyvinvointia. Mutta siitä on maksettu kova hinta, se ei saa unohtua.
ilman itsenäisyytemme kolmen ensimmäisen vuosikymmenen koettelemuksia … emme olisi tässä nyt.
# # #
On hyvä muistaa, ettei Suomen nykyinen hyvinvointi takaa mitään, etenkin kun tulevaisuuteen katsotaan vuosikymmenten päähän, kun meidän lastenlapsemme ... tekevät lapsia.
Millaiseen Suomeen ja maailmaan nuo lapset syntyvät, riippuu meistä. Meidän tekemistämme valinnoista.
Rauha ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Itsenäisen Suomen toisen vuosisadan koettelemukset eivät välttämättä … toivottavasti ole sotia.
Mutta haasteita meillä ja meidän lapsillamme on edessä. Se on varmaa.
Esimerkiksi … tällä hetkellä jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on 1,2 suomalaista, jotka eivät ole töissä. He ovat opiskelemassa, armeijassa, eläkkeellä, työttöminä.
Se ei ole ongelma.
Koska me olemme iloisia veronmaksajia.
Koska meidän eläkeyhtiöillämme on miljardeja euroja säästössä.
Mutta … jos me jatkamme nykyiseen tahtiin … jo 2030-luvulla, … jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on … 1,6 sellaista suomalaista, joka ei ole työssä.
… Se on se kestävyysvaje, josta niin paljon puhutaan.
… Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Sitä, että jos me emme keksi jotain todella nerokasta seuraavien 15 vuoden aikana, meidän on pidennettävä työpäivämme 11-tuntisiksi … jos haluamme säilyttää kaiken muun ennallaan.
Tai nostettava eläkeikää - tai nostettava veroja - tai …
… kuten esimerkiksi Suomen kanssa samassa tilanteessa olevat Japani ja Korea … kehittävät kilvan vanhustenhoitorobotteja.
Kun tsunami iski Japaniin, kotinsa ja perheensä menettäneille vanhuksille jaettiin robottikuutteja, koska ihmisiä ei riittänyt lohduttamaan heitä.
Toivottavasti … Suomi … hyödyntää uutta tekniikka ensin muilla aloilla … jotta meillä riittää ihmisiä ihmisten hoitoon myös tulevaisuudessa.
# # #
Joka tapauksessa, vain yhdessä me voimme kohdata kestävyysvajeen, ilmastonmuutoksen, robotisaation, globalisaation.
Raskaita sanoja, joista emme kaikki taatusti ole yhtä mieltä. Silti meidän on lähivuosina … yhdessä … löydettävä keinot niiden taltuttamiseen.
Jos ja kun tilanne joskus vaikuttaa toivottomalta, kun erot arvoissa ja asenteissa uhkaavat repiä kansakunnan kahtia, meidän kannattaa katsoa taaksepäin, Suomen historiaan.
Itsenäinen Suomi on selvinnyt paljon kovemmistakin koetuksista. Meitä odottavat haasteet eivät ole mitään verrattuna niihin, jotka meitä edeltäneet sukupolvet ovat joutuneet kohtaamaan.
Meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset, parhaat mahdolliset lähtökohdat, selvitä ja menestyä myös tulevaisuudessa.
Kiitos niiden miesten ja naisten, jotka isänmaan kutsuessa … ovat olleet valmiita uhraamaan kaikkensa itsenäisen Suomen puolesta.
Arvoisat sotiemme veteraanit, kiitos.
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
Espoon Vihreät: Kalajärvenkallioiden rakentaminen harkittava uudelleen
Tiedote 3.12.2013Vihreän valtuustoryhmän mielestä Kalajärvenkallioiden rakentaminen on syytä arvioida uudelleen, koska nykyinen kaavaehdotus uhkaa Kalajärven tilaa, tulee kaupungille kalliiksi ja kompastuisi hyvin todennäköisesti valitusprosessiin.Kalajärvenkallioiden rakentaminen kolminkertaistaisi asukasmäärän pienen ja matalan järven valuma-alueella ja heikentäisi näin järven tilaa.- Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että kaava-alueelle ja muulle järven valuma-alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Kaavaan ei [...]
Pohdintoja talousarvioneuvotteluista
Talousarvioneuvotteluissa oltiin päästy sopuun kaikkien ryhmien kesken, mutta puheiden määrää tämä ei näyttänyt vähentävän. Tässä katsaus kokoukseen vihreän ryhmän vinkkelistä.Kokous alkoi kaupunginjohtajan esityksellä, joka käsitteli budjettiehdotusta enemmän maan hallituksen rakennepakettia sekä tulevaa tuottavuusohjelmaa, jonka valtuusto saa päätettäväkseen jo kevään aikana. Valtuustolle järjestetään ohjelmaa valmisteleva seminaari helmikuussa. Kaikki hyvät ajatukset tähän työhön ovat ryhmälle tervetulleita.Mäkelän puheenvuoroa [...]
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslista 9.12.2013: HUS ja HSY
Ensi maanantai Espoon konsernijaostossa isoimmat asiat ovat katsaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaan ja Helsingin seudun ympäristön ohjeistaminen. Avaan alla merkittävimmät kokousasiat.
Kokous on tämän vuoden viimeinen. Esityslista löytyy kaupungin verkkopalveluista.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Esityslista 09.12.2013 klo 8:00
3 Kokouksessa kuultavat selostukset
Tulossa on katsaus - ja taatusti kiinnostava sellainen - HUSsin toimintaan. Paikan päällä on HUSsin toimitusjohtaja Aki Linden ja hallituksen kaksi espoolaista jäsentä Marika Niemi ja Leena Luhtanen. Itse sisällöstä ei ole vielä tietoa, mutta veikkaisin että keskustelu pyörii investointien, kulujen ja toiminnan kehittämisen suunnassa.
4 Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentaminen (Kh-asia)
Liittyy kevyesti edelliseen. HUS olisi tulossa mukaan Seuren omistajien joukkoon. Seure järjestää omistajilleen sijaisia sosiaali- ja terveyspuolelle. HUS tulee omistajaksi noin oletetun käytön (5 %) kokoisella osuudella, ja samaa tahtia aiempien omistajien omistusosuudet pienenevät.
Mielestäni kaikin puolin järkevää. Kun kerran on organisaatio joka järjestää Helsingin seudun kunnilla sijaisia, niin miksipäs myös kuntayhtymät eivät olisi mukana siinä määrin kuin on mahdollista.
5 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen
Tapiolaan tehtäviä pysäköintitiloja suunnitellaan laajennettavaksi keskushuollon tarpeisiin. Eli samassa paketissa tehtäisiin myös muuta kuin pysäköintitilaa. Kaupungin suhteen tämä menisi “nollasummapelillä”, eli kaupunki ei tiloja käyttäisi eikä osallistuisi kuluihin. Toteutus menisi kuitenkin yhteisen yhtiön kautta.
Tämä kuulostaa periaatteessa loogiselta. Se minkä vielä tarkistan on, että onko varmaa ettei kaupunki päädy jossain vaihtoehdossa maksamaan jotain (jos joku muu taho vetäytyy). Tämän ei pitäisi olla mahdollista koska kyseessä on oma yhtiö, mutta varma on aina varmaa.
7 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen
Eteva on ollut nykyistä isompi, mutta monet kunnat ovat alkaneet jälleen tuottaa palveluita itse. Taustavääntöä on ollut tiloista ja eläkemaksuista, eli käytännössä aiemmin syntyneistä velvoitteista, sekä siitä miten sopeudutaan muutokseen.
Tilat: jos kuntayhtymän menot katetaan vuotuisilla maksuilla, mutta on ylimääräisiä tiloja joista ei pääse eroon, niin Espoo ja monet muut haluavat että niitä ei laskuteta niiltä jotka ovat sillä hetkellä palveluiden käyttäjiltä, vaan kaikilta osallisilta.
Eläkkeet: organisaatio on kiinni myös aiempien työntekijöidensä eläkemaksuissa. Taustalla on väännetty samaan malliin kuin tilojen suhteen siitä, että menneiden vuosien työntekijöiden eläkemaksuja ei haluta maksaa vain nykyisin palveluja ostavien kuntien toimesta.
Oma kantani on, että hyvä että tämä perataan kunnolla. Laajemmin kyse on palveluiden ostosta (on se sitten kuntayhtymältä tai yritykseltä). Esimerkiksi työnantajan velvoitteet kantavat kuitenkin paljon pidemmälle kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi Kevan kautta maksetaan eläkkeitä. Jos kunta muuttaa omaa toimintaansa osakeyhtiöksi, ja tuo osakeyhtiö ei enää hoida eläkkeitään Kevan kautta, niin osakeyhtiön eläkemaksut menevät kuntasektorin ulkopuolelle, mutta kunnalla on edelleen vastuu aiempien vuosien työntekijöiden eläkemaksuista (vaikka nykyinen toteutus on kunnan ulkopuolella).
Toisin sanoen esimerkiksi ulkoistamisen hinta voi olla 100x sijaan 102x, mutta tuota viimeistä kahta äksää ei lasketa mukaan kun vertaillaan kustannuksia.
9 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous 2013, kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen
Muutama viikko sitten pidettiin HSY:n yhtymäkokous jossa ei voitu päättää mitään, koska HSY:n hallitus ei esittänyt yhtymäkokoukselle mitään. Nyt kun HSY:n hallitus on tehnyt esityksen, palataan asiaan uudelleen.
Esitys on, että Espoo kannattaa HSY:n hallituksen esitystä.
HSY tulee korottamaan oikeastaan kaikkia maksujaan vaihtevissa määrin. Tämä on lähtökohtaisesti järkevää, tulojen tulisi kattaa menot (viime vuonna tuli miinusta 3,5 miljoonaa).
Esitys vaikuttaa perustellulta, mutta aion vielä viikonvaihteen aikana perehtyä tähän asiakohtaan huolellisemmin.
Onnea Suomi
Tänään on ilo juhlia 96 vuotiasta Suomea. Maamme on rakentunut monen sukupolven ponnistuksista, joista olen kiitollinen.
Isoäitini oli talvisodan pakkasilla Lottana ilmavalvontatehtävissä Tammelan Kaukolanharjun näkötornissa. Paikassa, josta Edelfelt ikuisti kauniin kansallismaiseman. Tänään juhlin itsenäisyyttä isoäidin liki 80 vuotta vanhassa kansallispuvussa.
Lotat kantoivat suurta vastuuta niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Eduskunnan naisverkosto haluaa muistaa ja kiittää kaikkia Lottia. Esitämme eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa ke 11.12 klo 12 Rampe Salon Lotta-dokumentin ”Viimeinen testamentti”. Mukana on myös Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Pirjo Björk, toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakarinen sekä Lotta Aune Rahola. Lämpimästi tervetuloa eduskunnan naisverkoston tilaisuuteen ja hyvää itsenäisyyspäivää!