Eilen marssittiin Pridella auringon helliessä Helsinkiä. Tänä vuonna oli ennätysmäärä osallistujia, peräti 20 000 ihmistä. Olin ensimmäistä kertaa mukana kulkueessa, sateenkaaren Vihreällä laidalla. Marssilla ja sitä seuranneessa Sinebrychoffin puistojuhlassa oli erityinen lämmin tunnelma, paljon rakkautta ja hyväksyntää ilmassa. Rakkaus kuuluu kaikille, oli päivän iskulause. Kansan enemmistö haluaa tasa-arvoisen avioliittolain ja sitä vihreätkin kannattavat: kaikille samoja oikeuksia lain edessä, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Lakivaliokunnan enemmistön kielteinen kanta kansalaisaloitteeseen oli pettymys, mutta odotamme toiveikkaana syksyn käsittelyä ja äänestystä eduskunnassa. Monet vetoavat, että kyseessä on omantunnon asia. Demareiden tuore puheenjohtaja Antti Rinne kirjoitti osuvasti, että ”ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle yksilölle, eikä kenenkään oikeuksien toteutuminen saa olla kiinni muiden moraalista tai omatunnosta.” Suomi onkin ainoa pohjoismaa, jossa tasa-arvoinen avioliitto ei vielä ole todellista. Uskon, että laki saadaan voimaan ennen pitkää.

Tässä vielä pari kuvaa juhlasta. Vihreät lähdössä marssiin Senaatintorilta. Väkijoukko valtasi piknikviltteineen Koffin puiston nurmikot. Upea artisti lauloi: ”Rise like a fenix”.

Tänään on isäni syntymäpäivä. Hän syntyi 70 vuotta sitten Suomeen, jota uhkasi puna-armeijan suurhyökkäys. Lapsi nimettiin isänsä kaimaksi, sillä huomisesta ei kukaan tiennyt. Isoisäni kun oli Suomen kohtalon hetkien taisteluissa Karjalan kannaksella.

Suomelle kävi lopulta hyvin, saimme pitää vapaan maan. Myös isoisälleni kävi hyvin, sillä hän palasi kotiin perheensä luokse. Kaikki eivät palanneet ja jotkut jotka palasivat, kärsivät vammoista lopun ikänsä.

Meillä on vielä joukossamme sotaveteraaneja, osa heistä myös sotainvalideja. Vielä on aikaa kiitollisuudelle, vaikka kovin kauan veteraanit saivat odottaa kunniavelkaa. Ikääntyessä sotavammat vaivaavat yhä enemmän ja heikentävät arjessa jaksamista.

Veteraanin invaliditeetin aste kohtelee epäreilusti palveluiden osalta niitä, joiden sotavamma on määritelty 10-15 prosentin suurusluokkaan. Heidän ei ole mahdollista saada samanlaisia ruokapalveluita, pyykinpesua, siivouspalveluita kuin muilla sotainvaliditovereilla, joilla on korkeampi invaliditeettiaste. Sotilasvammalaki turvaa sotainvalideille varsin kattavan palvelukokonaisuuden, mutta alle 20 prosentin haitta-asteen invalideilla ei ole sotilasvammalain nojalla oikeutta kotiin vietäviin palveluihin.

Tähän epäkohtaan on laajasti vaadittu muutosta. Viimein valtionvarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä varmistui, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kaikkia sotainvalideja tasavertaisesti kohtelevan sotilasvammalain, joka voi astua voimaan vuonna 2015.

Eduskuntaan saapui tällä viikolla kirje, joka yllätti ja lämmitti: "Puolustusministeri Carl Haglund on myöntänyt teille sotainvalidien ansioristin tunnustuksena sotainvalidien hyväksi tekemästänne työstä."

Otan Sotainvalidien Veljesliiton huomionosoituksen nöyrän kiitollisena vastaan. On pientä, jos olen osaltani voinut tehdä jotain niille, jotka ovat tehneet jotain mittaamattoman suurta.

Tietoyhteiskunta minihallitusohjelmassa Kataisen hallituksen ohjelma oli siitä poikkeuksellinen, että siinä sitouduttiin viemään suomalaista tietoyhteiskuntaa eteenpäin monella eri rintamalla. Osa kirjauksista on kolmessa vuodessa myös toteutunut, esimerkiksi viranomaistietoja on avattu ripeästi, Tietoyhteiskuntakaari on eduskunnassa, kyberstrategiaa pannaan toimeen, ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen on pitkällä.

Suuri osa kirjauksista on kuitenkin unohtunut. Poliittista puhtia ei ole riittänyt esimerkiksi etätunnistusteknologian lainsäädäntöön, älykkään sähköverkon edistämiseen, ikäihmisille suunnattujen palvelu- ja teknologiainnovaatioiden tukemiseen tai digitaalista taloutta koskevan yhteiskunnallisen ja sosiaalisen perustutkimuksen rahoittamiseen. Vaalikautta on kuitenkin vielä vuosi jäljellä. Miten Suomen nopea digitalisaatio näkyy Stubbin hallituksen minihallitusohjelmassa?

Minihallitusohjelma nostaa digitaalisen liiketoiminnan yhdeksi kolmesta teollisuuden uudistamisen painopistealaksi: ”Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisissä periaatepäätöksissä sovitun mukaisesti.” Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää kuitenkin ”erillisten periaatepäätösten” varaan. Joka tapauksessa digitalisoituminen nähdään Suomen mahdollisuutena, joka on hyödynnettävä täysimääräisesti. Ohjelman mukaan se tarkoittaa kahta asiaa:

·         Tietoliikenneinfrastruktuurin vahvistamista

·         tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista.

Odotan siis pikaisia päätöksiä kuituverkkoinvestointien tuesta ja taajuuksien vapauttamisesta mobiililaajakaistan käyttöön sekä määrärahoja digitaalisten palveluiden tutkimukseen ja koulutukseen.

Toisin kuin Kataisen hallituksen ohjelmassa, Stubbin miniohjelmassa kiinnitetään huomiota myös koulujen digitalisaatioon. Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta sitoudutaan edistämään ”voimakkaasti”. Toivottavasti se ei jää pelkän koulutuksen pilviväylän asteelle, vaan kouluissa uskalletaan siirtyä aidosti digitaalisiin vuorovaikutteisiin toimintatapoihin ja oppimateriaaleihin.

Erityisen iloinen olen siitä, että Stubbin hallitus jatkaa julkisten tietovarojen ”määrätietoista avaamista” ja odottaa sen edistävän avointa tiedettä ja luovan uusia palveluinnovaatioita. 

Ehkä tärkein ja kauaskantoisin kirjaus on kuitenkin lyhyt ja ytimekäs: ”Toimiva kansallinen sähköinen tunnistamisratkaisu toteutetaan.”

Luotettava, helppo ja mukana kulkeva sähköinen tunnistaminen on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Suomen jämähtäminen vuonna 2002 käyttöön otettuun pankkien Tupas-tunnistusjärjestelmään on yksi selitys sille, miksi sähköisten palveluiden kehitys ja käyttöönotto on ollut Suomessa niin tahmeaa. Sähköisen tunnistamisen kansallinen takalukko on saatava avattua! Miten kukaan voi kehittää Suomessa mobiileja palveluita maailmalle vietäväksi, jos käyttäjän tunnistaminen on paperilappusten varassa?!

Stubbin hallitus sitoutuu myös kyberstrategian toimeenpanoon. Tavoite Suomesta kyberuhkiin varautumisen maailmanlaajuisena edelläkävijänä on kuitenkin ehkä turhan kunnianhimoinen. Hoidetaan ensin perusasiat kuntoon, niin ensi vaalikaudella voidaan ottaa muut kiinni…

Uutta Stubbin hallituksen ohjelmassa on tavoite tehdä Suomesta kansainvälisen dataliikenteen keskus, jossa Itämeren ja Koillisväylän merikaapelit kohtaavat, ja palvelinkeskukset jauhavat työtä ja hyvinvointia. Kannatan!

Stubbin hallituksen miniohjelma keskittyy talouden ja teollisuuden digitalisoitumista vauhdittaviin tavoitteisiin. Ymmärrettävä painotus, kun koko ohjelma on vain kuusi sivua pitkä. Silti jäin kaipaamaan myös muita näkökulmia kuten digitaalista kulttuuria, sähköisten palveluiden esteettömyyttä, viestintäverkkojen huoltovarmuutta, robotisaatiota, monialaista tutkimusta, sähköisiä kansalaisoikeuksia, osallistumista ja kansalaisvaikuttamista, julkishallinnon tiedonhallinnan käytäntöjen yhteentoimivuutta, …

Sitä paitsi älykäs sähköverkko on oikeasti jokaisen Kataisen hallituksen ohjelman kolmen maininnan arvoinen, yhtä suuri paradigman muutos kuin striimaus sisältöteollisuudelle. Toivottavasti Stubbin hallitus ei unohda älykkäitä sähköverkkoja, vaikka niitä ei ohjelmassa erikseen mainitakaan. Sen digitaalisempaa liiketoimintaa saa hakea.

Uudenmaan Vihreät on nimennyt ensimmäiset 17 eduskuntavaaliehdokasta ja olen yksi heistä. Kiitos luottamuksesta! Edessä on työntäyteiset ja jännittävät 10 kuukautta. Olin eduskuntavaaliehdokkaana ensi kertaa neljä vuotta sitten. Tuolloin teimme hyvällä meiningillä suuren kampanjan, joka tuotti 1650 ääntä. Viime kunnallisvaaleissa sain Espoossa 1123 ääntä, Vihreiden listalla toiseksi eniten Jyrki Kasvin jälkeen. Näiden kokemusten ja tulosten pohjalta lähdemme nyt tukijoukkojeni kanssa tekemään kampanjaa, jonka tuloksena on kansanedustajan paikka. Kuka olen ja miksi haluan eduskuntaan Olen 43-vuotias kokenut kuntapäättäjä Espoosta. Perheeseeni kuuluu lintuja harrastava aviomies ja joukkuevoimistelua harrastava 15-vuotias tytär. Koulutukseni...

Tässä raportti eilisestä tila- ja asuntojaoston kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Tässä asiat, joihin tuli muutoksia tai käytiin raportin arvoista keskustelua. - Kokouksessa kuultavat selostukset  Epoon sairaalan tilanne Saimme selostuksen hankkeen etenemisestä. Aluksi kerrattiin tausta: Sairaala ja sen yhteyteen Elä ja asu -keskus piti alunperin toteuttaa Puolarmetsään arkkitehtikilpailun voittaneen Orkidea-suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma osoittautui kuitenkin liian kalliiksi ja valtuusto päätti tehdä sairaalan Jorvin sairaalan yhteyteen arkkitehtoonisesti pelkistetympänä versiona. Samalla päätettiin toteuttaa hanke urakkana, jossa suunnittelu sisältyy toteutukseen ja valittu urakoitsija vastaa kokonaisuudesta. Kun kilpailua ei syntynyt, jouduttiin laksemaan sopimukseen...

Tässä kevätkauden viimeisen kaupunginhallituksen kokouksen raportti. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokousasiat hyväksyttiin pääosin keskusteluitta esityksen mukaan. Tässä ne, joihin tuli muutoksia tai joista muuten keskusteltiin. - Vuoden 2014 toukokuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kokouksessa saatiin selvitystä tähän tiehankkeiden kustannusten nousuun: ”Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (HA) on budjetoitu 12,0 milj. euroa. Toteuma huhtikuun lopussa 4,4 milj. euroa. Käyttöennuste tänä vuonna on 20,0 milj. euroa. Suurimmat menokohteet ovat Turvesolmu, Suomenlahdentie ja Kaitaantien ja Finnoonsillan jatke. Tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen määrärahaa esitetään lisättäväksi 8,0 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja vastaavasti...

Kevään vika kaupunginhallitus pidettiin 16.6.2014. Muun muassa jätimme Högnäsin hankalan kaavan pöydälle ja päätimme maankäytöstä ja kiinteistökaupoista Tapiolan keskuksessa ja Niittykummun metroasemalla. Kokouksessa tuotiin pöydälle ylimääräinen asia: erityinen kuntajakoselvitys. Kyse on siis ns. metropolikaupunki-selvityksestä, jossa on esitetty pääkaupunkiseudun (sekä Sipoon … Continue reading →

Vihreät on vaikea puolue. Miten saada äänestäjät innostumaan puolueesta, joka ei lupaa parempaa tulevaisuutta, vaan päinvastoin ennustaa huonompia aikoja, luonnonvarojen ehtymistä, ihmisten elinympäristön heikkenemistä, luonnonkatastrofien yleistymistä. Kukaan ei pidä huonojen uutisten tuojasta.

Ketä innostaa puolue, joka puhuu tulevista sukupolvista eikä tämän päivän ongelmista. Ketä kiinnostaa meren pinnan nouseminen tai viljelysmaiden kyöhtyminen … joskus kun meidän lastenlapsemme ovat eläkkeellä.

Meidän jälkeemme tulee vedenpaisumus, tuleehan?

Kuka äänestää puoluetta, joka vaatii ihmisiä muuttamaan käytöstään ja elintapojaan: Olemaan ihmisiksi toisilleen, vähän jopa eläimille. Säästämään vähän Maailmaa tulevillekin sukupolville. Ensi kvartaalin talouskasvuennuste kun on paljon tärkempi kuin ilmanlaatu ensi vuosisadalla.

Lähimmäinen on lähimmäinen, vaikka elääkin kaukana tai tulevaisuudessa.

Vihreät eivät anna ihmisten edes syyttää ongelmistaan muita: Rikkaita, mamuja, pankkeja, muslimeja, fasisteja, bildenbergejä, feministejä, venäläisiä, homoja, sovinisteja, Vihreitä, sosiaalipummeja, Kokoomusta, ay-liikettä, nationalisteja, somaleja, separatisteja, jenkkejä, Nallea, juutalaisia, hurreja, kommareita, katolisia, ... vaan ojentaa vastuun ihmisille itselleen.

Historia on täynnä poliitikkoja, joiden suosio on perustunut jonkin ihmisryhmän syyttämiseen ja demonisointiin. Huonoin seurauksin.

Juuri siksi minä olen arvoiltani vihreä, ja ehdolla ehdokkaasi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Toki, on Vihreissä … haastensakin. Niihin palaan seuraavaksi. Haasteet on tehty kohdattaviksi, ei väistettäviksi.

Tässä kevätkauden viimeisen kaupunginhallituksen kokouksen esityslista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2 (kv-asia) Espoon Asunnot Oy anoo, että Espoon kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n (Soukankuja 9) 4 700 000 euron, (Porttiniityntie 14) 7 700 000 euron ja (Solmukuja 9) 2 780 000 euron määräisille lainoille (yhteensä 15 180 000 euroa). Nämä ovat korjaushankkeita, kaikkien kiinteistöjen osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. - Eronpyyntö...

Tässä kevätkauden viimeisen tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Investointiohjelmaan palataan elokuussa. - Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Kuullaan seuraavat selostukset: - Epoon sairaalan tilanne Olen pyytänyt tästä jaostolle infoa, koska on kyse merkittävästä investoinnista. Olemme kiinnostuneita ainakin rakentamisen laadusta, aikataulusta ja budjetin pitävyydestä. - Siirtokelpoisten tilojen tilanne: valmistelu, arvioidut aikataulut ja mitoitus Jatkossa koulukorjaushankkeista raportoidaan säännöllisesti kuukausittain kouluille ja saamme tilannekatsauksen myös jokaiseen jaoston kokoukseen. Hyvä niin! Tilannekatsaus löytyy esityslistan liitteenä. Jatkossa näihin olisi hyvä lisätä myös selostus varsinaisten peruskorjausten etenemisestä. Käynnissä...

Espoonkartanon maille Kulmakorven eteläpuolelle Högbergetiin on suunnitteilla uusi louhos ja puhtaiden maamassojen läjitysalue. Hanke on vasta alkuvaiheessa, käynnissä on ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hanke on herättänyt suurta huolta lähialueen asukkaissa. Hanketta vastustava adressi on kerännyt lyhyessä ajassa yli 1300 allekirjoitusta. Tämä on ymmärrettävää, onhan kyseessä massiivinen sadan vuoden projekti, joka tuhoaisi maiseman ja alueen luontoarvot. Hankkeen tarkempi esittely ja YVA-arviointiohjelma löytyy täältä. YVA:n arviointiohjelmasta on pyydetty lausunnot 13.6. mennessä. Espoon lausunnon antaa ympäristölautakunta huomisessa kokouksessaan. Lausuntoluonnos löytyy täältä. Alueen koko on 73 hehtaaria ja se on kallioista metsäluontoa. Ensin...

Eduskunnan lähetekeskustelu 10.6.2014

Arvoisa puhemies,

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC maalasi kuvan sellaisesta maailmasta, jota kukaan ei halua nähdä. Kuudes sukupuuttoaalto on jo valitettavasti totta, mutta tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt kuten tulvat ja kuivuus lisääntyvät aiheuttaen ilmastopakolaisuutta ja ongelmia ruuan tuotannossa, mahdollisesti taistelua vedestä. Nykytutkijoiden mukaan, jos mitään ei tehdä ja nykymeno jatkuu, maailma uhkaa lämmetä liki 6 astetta. Silloin lumitalvet olisivat Etelä- Suomessa historiaa.

Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi on tärkeä päätös vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Laki sisältää kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lain vahvuus on ilmastopolitiikan seuranta sekä tieteellisen tiedon saatavuus. Laki ei pääsääntöisesti koskisi päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä pitkän aikavälin päästövähennysvelvoitetta lukuun ottamatta, vaan se koskisi erityisesti päästökaupan ulkopuolista sektoria kuten liikennettä ja rakennusten lämmitystä. On tärkeää, että laki on nyt saatu, ja myöhemmin lakiin voidaan lisätä tavoitteellisuutta. Laissa säädetään ilmastopolitiikan keskipitkän aikavälin torjunnan suunnitelmista ja myös ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmista.

Vihreiden mielestä on tärkeää määrittää myös keskipitkän aikavälin tavoite. Puoluekokouksemme hyväksyi Jämsässä viikonloppuna uuden poliittisen ohjelman, ja siinä määrittelimme päästövähennystavoitteen 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. On panostettava erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiapihiin puhtaaseen teknologiaan. Siinä on Suomelle mahdollisuuksia myös kansantaloudelle ja vientiin. Mutta maapallon tulevaisuuden kannalta keskeisintä on saada kansainvälinen ilmastosopimus aikaan Pariisissa vuonna 2015. Kiinan päästökauppasuunnitelmat ja USA:n tavoite leikata voimalaitospäästöjä kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä luovat toivoa tähän.

On tärkeää, että lain myötä eduskunta saa jatkossa vuosittain selonteon päästökehityksestä ja päästövähennystavoitteiden toteutumisesta. Kun lakia nyt eduskunnassa käsitellään, on myös erittäin huolellisesti kuultava laajasti kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden näkemyksiä ja niitä on hyvä kirjata mietintöön, jotta saamme jatkotyölle hyvää raaka-ainetta, hyvää materiaalia lain jatkossa tarvittaviin muutostöihin. Mutta tämä laki tässäkin muodossa on jo historiallisen tärkeä päätös sekä Suomen että koko maailman kannalta. - Kiitos.

Uudenmaan Vihreät päätti 10.6.2014 yleiskokouksessaan nimetä ensimmäiset 17 eduskuntavaaliehdokasta. Minulla on ilo ja kunnia olla osa tuota joukkoa. Eurovaalien ja viime viikonlopun puoluekokouksen synnyttämä innostus ja energia onkin nyt hyvä suunnata kohti seuraavia vaaleja. Politiikassa minua innostaa mahdollisuus rakentaa hyvää … Continue reading →

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.6.2014, kun käsiteltiin tekemääni valtuustoaloitetta Aalto Village -opiskelija-asuntohankkeen edistämiseksi. Kiitos puheenjohtaja! Hyvät valtuutetut! Muutama tunti sitten kävin puhumassa opiskelija-asuntojen tarpeellisuudesta. Toivottavasti tuo puheenvuoro on vielä tuoreessa muistissa, sillä en lähde sitä toistamaan. Olen seurannut Aalto Village -opiskelija-asuntohanketta … Continue reading →

Tänään vihdoin käsiteltiin muutaman pöytäämisen jälkeen Hanna Kiljusen (kok.) valtuustokysymys koulujen ja päiväkotien väistötilatarpeista ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä. Kerroin puheenvuorossani, mitä asian eteen on tila- ja asuntojaostossa tehty. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, haluan kiittää Hanna Kiljusta tärkeästä valtuustokysymyksestä ja virkamiehiä perusteellisesta vastauksesta. Kuten vastauksesta käy ilmi toimeen on tartuttu, mutta paljon riittää vielä tehtävää. Erityisesti on tehostettu sisäilmaongelmiin puuttumista ja niistä tiedottamista, mutta edelleen tiedonkulussa on parantamisen varaa. Kaupunginhallitus päättikin viime kokouksessaan, että viestintä otetaan haltuun ja varmistetaan sivistystoimen, kyseisen koulun ja tilakeskuksen yhteistyö. Erityishuomio kiinnitetään vanhempiin ja opettajiin....

Kaksi kertaa pöydälle jätetty asunto-ohjelma hyväksyttiin vihdoin tänään valtuustossa. Johdin ohjelmaprosessia tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa ja pyrin tekemään sen mahdollisimman avoimesti ja valtuustoryhmiä osallistaen. Valmisteluvaiheessa pidettiin valtuustoseminaari ja loppuvaiheessa etsittiin ryhmien kesken neuvotellen yhteisiä näkemyksiä kaikissa käsittelyvaiheissa. Valtuustossa äänestettiin Espoon Asuntojen asuntotuotantotavoitteesta. Olimme neuvotelleet realistisen kompromissin asuntotuotantotavoitteen nostamisesta 400 asuntoon seuraavalla MAL-sopimuskaudella. Valtuustossa perussuomalaiset tekivät esityksen määrän nostamisesta 500 asuntoon ja Kokoomus pysymisestä 300 asuntoon. Yllättäen 500 voitti äänestyksessä 300, kun muutama kokoomuslainen lipesi ruodusta. Tämän jälkeen Vihreät äänestivät ryhmänä 500 puolesta, mutta esitys hävisi niukasti äänin...

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.6.2014 asunto-ohjelman käsittelyn yhteydessä. Asunto-ohjelmaprosessiin on ollut miellyttävä osallistua. On hyvä, että luottamushenkilöt pääsevät tekemään selkeää poliittista ohjausta ja vetämään linjoja siitä, mihin suuntaan valmistelua jatkossa viedään. Toisin kuin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Konttas, olen sitä mieltä, että luottamushenkilöiden … Continue reading →

9.6. Jos suomalaiset kauppiaat eivät ryhdistäydy, eurooppalaiset kilpailijat valtaavat Suomen markkinat verkon kautta. Suomi oli pitkään verkkokaupan kehitysmaa, mutta parin viime vuoden aikana myös suomalaiset ovat alkaneet käydä verkko-ostoksilla. TNS Gallupin tuoreen verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna verkosta vähittäiskaupan tuotteita jo 4,4 miljardilla eurolla, kasvua 11 prosenttia edellisvuodesta. Palveluita ostettiin kuudella miljardilla, kasvua kahdeksan prosenttia. Ei ihme, että esimerkiksi etämyynnin pioneeri Anttila on sulkemassa yhdeksän perinteistä tavarataloaan.

Kehitys on ollut epätasaista. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokauppa on vähäistä, mutta matkailussa verkkokauppa hallitsee markkinoita. Yli kolmannes suomalaisten verkko-ostoksista, 3,7 miljardia euroa liittyi matkailuun.

Kasvun varaa riittää. suomalaiset kotitaloudet käyttivät E-commerce Europen tilastojen mukaan vuonna 2012 verkko-ostoksiin kolmanneksi eniten rahaa Euroopassa, 2.821€, mutta Iso-Britanniassa ylitettiin jo neljän tuhannen euron raja: 4.010€.

Usein tarjolla ei kuitenkaan ole kilpailukykyistä kotimaista vaihtoehtoa. TNS Gallupin mukaan suomalaiset tekevät verkko-ostoksistaan 13% ulkomaisissa verkkokaupoissa.  Esimerkiksi lastentarvikkeiden verkkokaupasta jo 39% tehdään ulkomaille.

Jos suomalaiset kauppiaat eivät ryhdistäydy, eurooppalaiset kilpailijat valtaavat Suomen markkinat verkon kautta. Internetissä Suomi ei ole pieni kaukainen saari, vaan houkuttelevan lähellä.

S-ryhmän liittoutuminen brittiläisen Marks & Spencerin kanssa tuo verkko-osaamista myös Suomeen. Briteistä jo joka viides on ostanut ruokaa verkkokaupasta, ja Marks & Spencerillä on verkossa mm. liha- ja kalatiski.

Siinä missä suomalaiset kuluttajat käyvät verkko-ostoksilla ulkomailla, ani harva suomalainen verkkokauppa myy tuotteitaan ulkomaille. Suomessa kuvitellaan Suomen olevan edelleen kotimarkkina, vaikka todellisuudessa se on koko Eurooppa. Sitä vartenhan Suomi taannoin Unioniin liittyi, että voisimme myydä tuotteitamme vapaasti koko Eurooppaan!

Kun vastakkain on Suomen markkinoille keskittyvä kotimainen verkkokauppa ja koko Eurooppaa palveleva kansainvälinen verkkokauppa, lopputulos on selvä. Viiden miljoonan kuluttajan kansallisilla markkinoilla ei ole varaa pitää yhtä suurta valikoimaa ja yhtä pieniä katteita kuin 500 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoilla.

Mikseivät suomalaiset verkkokaupat sitten valtaa Eurooppaa?

Jotkut syyttävät Itellan korkeita maksuja, mutta moni eurooppalainen verkkokauppa käyttää postin asemesta UPS:n ja FedExin kaltaisia kuriiripalveluita, jotka toimivat myös Suomessa.

Pikemmin kyse on asenteen ja rohkeuden puutteesta. Siinä missä ruotsalaiset myyvät vaikka onkimatoja ympäri Eurooppaa, useimpien suomalaisten verkkokauppojen sivuilta on turha etsiä edes toisen kotimaisen saati Englannin, Saksan tai Ranskan kielilippuja.

Mahdotonta Euroopan valloitus ei suomalaisille kuitenkaan ole. Esimerkiksi armeijavarusteita verkossa myyvä Varusteleka otti alusta alkaen kohteekseen koko Euroopan ja on nyt Euroopan markkinoiden ykkönen tai kakkonen. Varustelekan kielivalikoimasta löytyy myös lähimarkkina Venäjä.

Miksi me osaamme myydä verkossa vähän käytettyjä kaasunaamareita mutta emme tuoreita onkimatoja?