Espoon työntekijämäärä pysyy ennallaan vaikka kaupunki kasvaa
Helpot heitot ovat hankalia: niitä vastaan on aika hankala taistella jos ne eivät pidä paikkaansa, ja silloinkin, kun ne pitävät paikkansa, ne valtaavat helposti liian suuren roolin. Monet ajattelevat esimerkiksi että Espoo palkkaa koko ajan lisää työntekijöitä, ja toimintaa ei ole tehostettu. Ei palkkaa, ja toimintaa on tehostettu. Nyt osoitan sen tilastojen avulla.
Ensinnäkin katsaus Espoon asukasmäärään. Vuodesta 1970 Espoon asukasluku on yli tuplaantunut, lähes triplaantunut. Kaupunki on kasvanut 44 vuodessa yli 161 000 asukkaalla, keskimäärin yli 3700 asukkaalla vuodessa. Siis vuosi toisensa jälkeen, lukuisien vuosikymmenien ajan.
Sitten työntekijämäärään. Vuoden 1970 vajaat 2800 työntekijää ovat saaneet melkoisen määrän kollegoja, vuonna 2013 Espoon kaupungin työntekijämäärä on kasvanut vajaaseen 14 000. Työntekijämäärä on siis suunnilleen viisinkertaistunut. Kasvu on ollut tasaista poislukien kaksi lamaa: 1990-luvun alkupuoli ja viime vuosien “tyhmienpankkiiriensotku.” Viimeisen viiden vuoden aikana työntekijämäärä on pysynyt ennallaan.
Kannattaa muistaa että matkan varrella on rakennettu esimerkiksi sellainen asia kuin hyvinvointivaltio. Kunnallista päivähoitoa ei 1970 tainnut käytännössä olla edes olemassa, sen sijaan vuonna 2013 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli töissä 2700 henkilöä. Siis käytännössä sen verran kuin 1970 kaupungilla oli työntekijöitä.
Huomioida pitää myös laki. Tässä välissä on säädetty päivähoitolaki jonka mukaan jokaiselle tietyn ikäiselle tulee tarjota päivähoitopaikka, ja hoitajia tulee olla yksi koulutettu per neljä alle 3-vuotiasta, ja yksi seitsemää kohden siitä vanhemmissa. Miten Espoo voisi olla palkkaamatta 2700 työntekijää…
Sellainen pieni "vastuuvapausklausuuli" tosin todettakoon, että kaupunki ostaa myös palveluita, ja ostopalveluiden puolella työskentelevät eivät näy näissä tilastoissa.
Kolmas peruskuvioni on graafi kuntien normien määrästä. Valtiovarainministeriön raportissa vuodelta 2012 käydään läpi kuntien toimintaa ohjaavien normien määrää. Vuonna 1970 normeja oli 114, pari vuotta sitten niitä oli yli 400 enemmän, 535. Olen täydentänyt tätä kuviota: raportissa oli esillä vain vuosikymmenen muutos. Piirsin tämän kuvion siten, että kasvu olisi ollut joku vuosi yhtä suurta kuin sinä vuosikymmenenä keskimäärin.
Normit eivät suoraan kerro kaupungin palveluiden tarpeesta tai työntekijämäärästä. Normien määrällä (eli tehtävillä) on kuitenkin vahva yhteys toimintaan - jos laki määrää että kunnan on jotain tehtävä, niin totta kai kunta sitä myös tekee.
Tämä kuvio ei ole kaikin puolin täydellinen, mutta tuo valtiovarainministeriön yhteenveto on parasta tietoa mitä tarjolla on. Siispä sillä mennään.
Sitten siirryn kiinnostavampaan suuntaan, ja yhdistelen näitä lukuja toisiinsa.
Ensimmäisenä on Espoon kaupungin työntekijämäärä suhteessa asukasmäärään, eli montaako asukasta kohden kaupungilla on palkkalistoillaan yksi työntekijä.
1970 lähdettiin lähes 45 asukkaasta per työntekijä. Jos vuosikymmenen loppuun mennessä suhdeluku painui alle 20. Suurimmillaan työntekijämäärä on ollut (edelleen suhteellisesti) 1980-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Nyt suhteellinen työntekijämäärä on 1990-luvun alkupuoliskon tasolla.
Jos hieman kärjistää, niin 30 vuoteen Espoon kaupungin suhteellinen työntekijämäärä ei ole muuttunut juuri lainkaan.
Kun yhdistää samaan kaavioon kuntia ohjaavien normien määrän ja suhteellisen työntekijämäärän, huomaa ettei näillä ole paljoakaan tekemistä keskenään. Vaikka tehtäviä on tullut lisää, työntekijämäärä on pysynyt suhteessa samana.
Tätä kuviota voi lukea monella tapaa, enkä osaa sanoa mikä tulkinta on oikea. Toisaalta voi sanoa, että kunnat ovat onnistuneet hienosti: vaikka tehtäviä on tullut lisää, se on onnistuttu hoitamaan ilman merkittäviä työntekijämäärn lisäyksiä. Hyvä Espoon kaupungin työntekijät.
Toisaalta voi myös ajatella, että uudet normit ovat joko tulleet ohjeistamaan jotain jota on jo muutoinkin tehty, tai niihin on suhtauduttu vain ohjeellisesti (mikä on ajoittain hyvin ymmärrettävää, parhaimmillaan kaksi normia riitelee keskenään).
Koannekseen voi myös ajatella, että uusien ohjeiden ja sääntelyiden tieltä on ajettu alas jotain muuta toimintaa. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua oli tarjolla 1980-luvulla huomattavasti enemmän kuin nykyään - sillä sitähän ei käytännössä ole tarjolla nykyään. Eli työntekijämäärä on onnistuttu pitämään noin ennallaan koska on siirretty painopistettä uusien vaatimusten mukaisiksi.
Johtopäätöksiä
(1) Espoon työntekijämäärä ei ole pariin vuosikymmeneen kasvanut, kun huomioidaan asukasluvun kasvu. Viimeisen viiden vuoden aikana työntekijämäärä on suhteessa pienentynyt.
(2) Kun huomioidaan samana aikana säädetyt uudet työtehtävät, voi myös sanoa, että kaupungin toimintaa on tehostettu tuntuvasti (= uusia tehtäviä varten ei ole palkattu uusia työntekijöitä).
(3) Olisi hyvä jos muistetaan kiittää hyvin tehdystä työstä: viimeisen viiden vuoden aikana suhteessa pienempi määrä henkilökuntaa on urakoinut tehden suuremman määrän työtä. Itse en palkitsisi tästä YT-neuvotteluilla, vaan hatunnostolla.
Kirjoitin tästä Länsiväylään vajaa vuosi sitten, enkä näe syytä muuttaa mielipidettäni.
Valtio tukee koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia – Miksi Espoo ei mukana?
Kunnissa on valtavat paineet sisäilmaongelmien riivaamien koulujen ja päiväkotien korjausten kanssa. Maan hallitus tuli apuun, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 35 miljoonan euron edestä avustuksia ongelmakohteiden korjauksiin. Huomiota kiinnitti se, ettei yhtään espoolaista hanketta löytynyt myönnettyjen avustusten listalta. Esimerkiksi Helsingille avustusta myönnettiin reilu 1,5 me viiteen hankkeeseen ja Vantaalle reilu miljoona neljään hankkeeseen. Kuitenkin useita peruskorjaushankkeita on Espoossakin käynnissä ja vireillä, ja vielä useampia jonossa. Eikä raha meinaa riittää pienempiin ylläpitokorjauksiin. Pyysimme valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsun kanssa 1.10. asiasta selvitystä. Saamamme vastauksen mukaan Espoo ei hakenut avustusta, koska...
Kaupunginhallitus 29.9.2014 raportti
Tässä raporttia maanantain kaupunginhallituksesta. Asiat menivät esityksen mukaan. Riskienhallintapolitiikka herätti odotetusti keskustelua. Tässä asiat, joista raportoitavaa, esityslista avattuna löytyy täältä. - Osallistujien nimeäminen Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 20.-21.11.2014 Meiltä matkaan lähtevät lisäkseni kaupuninginhallituksen jäsen Jyrki Myllärniemi ja valtuustoryhmän pj. Inka Hopsu. - Kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikan hyväksyminen Riskipäällikkö Johanna Kattelus esitteli paperin. Tavoitteena on, että toiminnan onnistumista ja uhkaavia riskejä selvitetään ja hallitaan järjestelmällisemmin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda raskasta uutta hallintoa, vaan saada riskienhallinta osaksi jokaisen toimintayksikön normaalia toimintaa. Ei siis tehdä tiedettä, vaan käydään yhdessä läpi toimintojen ja eri vaihtoehtojen...
Espoon Vihreät: Metron lisäksi tarvitaan sujuvaa poikittaisliikennettä
Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina 29.9.2014 Länsimetron jatkon rahoituksesta. Espoon kaupungille metro on ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa lisää kaupunkia, työpaikkoja ja asuntoja tehokkaasti raiteiden varteen. Asukkaiden näkökulmasta metro on ensisijaisesti joukkoliikennehanke, jonka onnistumista mitataan sillä, miten se helpottaa päivittäistä liikkumista.
Högnäsin kaava hyväksyttiin – Miten käy Matalajärven?
Högnäsin kaavaprosessi vietiin eilen kaupungin osalta päätökseen, kun valtuusto hyväksyii kaavan äänin 54-20-1. Sitä ennen esittämäni kaavan palautus uudelleen valmisteltavaksi hävisi äänin 24-49-2. Kaavaa oli vireillä pitkään ja itsekin osallistuin sen valmisteluun viime kaudella kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kirjoitin aiheesta laajemmin elokuussa. Näin puhuin valtuustossa: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Olemme päättämässä luonnoltaan erittäin herkän ja ympäristöltään poikkeuksellisen arvokkaan alueen kaavoittamisesta omakotialueeksi. Kaava-alue rajautuu Bodominjärveen sekä Matalajärven Natura-alueeseen, joka on nykyään osa Nuuksion kansallispuistoa. Linnustoltaan ja kasvistoltaan arvokas Matalajärvi on äärimmäisen huonokuntoinen järvi, jonka kunnossapito vaatii suuria ponnistuksia. Järven valuma-alueen merkittävä lisärakentaminen...
Kaupunginhallitus 15.9. ja 29.9. Länsimetro ja Suomenoja
Kaupunginhallitus on käsitellyt kokouksissaan 15.9. ja 29.9. muun muassa Länsimetroa, Suomenojaa ja kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikkaa. Tässä raporttia etenkin noista asioista. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen hyväksyminen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi (15.9.) Tässä on kyse sopimuksesta, jossa kaupunki … Continue reading →
Valtuusto 29.9. Länsimetron jatke tehdään
Saimme lukuisten äänestysten ja tuntikausien keskustelun saattelemana tehtyä päätökset Länsimetron jatkeen rahoituksesta. Neuvottelutoimikunta otti nimiinsä tekemäni esityksen riskienhallintaa, kustannuskehitystä ja pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten raportoinnista, ja näin ollen se hyväksyttiin yksimielisesti. Virallisesti päätimme siis 1) osoittaa Matinkylä-Kivenlahti-metron rakennustyöt Länsimetro Oy:n … Continue reading →
Espoon Vihreät: Metron lisäksi tarvitaan sujuvaa poikittaisliikennettä
Tiedote 29.9.2014 Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina 29.9. Länsimetron jatkon rahoituksesta. Espoon kaupungille metro on ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa lisää kaupunkia, työpaikkoja ja asuntoja tehokkaasti raiteiden varteen. Asukkaiden näkökulmasta metro on ensisijaisesti joukkoliikennehanke, jonka onnistumista mitataan sillä, miten se helpottaa päivittäistä liikkumista. … Continue reading →
Länsimetroa jatketaan – Espoon panostettava myös muuhun joukkoliikenteeseen
Tänään käytiin valtuustossa viiden tunnin keskustelu Länsimetron jatkosta. Lukuisten äänestysten jälkeen hankkeen toteutuspäätökset hyväksyttiin lopulta selvin numeroin 64-10-1 (tyhjä). Vaikka kyse oli rahoituspäätöksistä, oli silti tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä hanke tarkoittaa Espoon tulevaisuuden ja erityisesti talouden kannalta. Kirjoitimme aiheesta myös kannanoton. Omassa puheenvuorossani nostin nostin esiin kaksi asiaa: Päätöksentekoprosessin ja joukkoliikenteen kehittämisen kokonaisuutena. Neuvottelujen tuloksena valtuusto hyväksyi neuvottelutoimikunnan yksimielisenä esityksenä meidän Saara Hyrkön valmisteleman lisäysesityksen: Lisäksi valtuusto edellyttää, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisesta sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti. On tärkeää että kaupungin...
Puheenvuoro Länsimetron jatkosta Espoon valtuustossa
APJ, HV
Nyt tekisi mieleni kehottaa teitä kaikkia lukemaan verkosta helmikuun valtuustossa Länsimetron jatkosta pitämäni puheenvuoro … ja palata takaisin paikalleni … mutta … Länsimetro muokkaa Espoon tulevaisuutta vähintään yhtä paljon ja yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Rantaradan avaaminen liikenteelle vuonna 1903.
Jos jostain on syytä keskustella pitkän kaavan mukaan … toisen ja kolmannenkin kerran … niin Länsimetrosta.
Toisaalta, ymmärrän senkin, että monia tämä keskustelu jo turhauttaa, … sillä metro - meni - jo. Se meni yli kuusi vuotta sitten, kun tämä valtuusto päätti Länsimetron rakentamisesta.
Ja oli Länsimetrosta silloin kuusi vuotta sitten mitä mieltä tahansa, nyt se on tosiasia. Ei sitä tunnelia voi enää täyttääkään, kuten täällä valtuustossa vielä helmikuussa ehdotettiin. …
Tai saisihan siitä - pienillä muutoksilla - talviajettavan pyörätien.
Mutta vakavasti, tässä vaiheessa meidän valtuutettujen tehtävänä on huolehtia siitä, että Länsimetrosta ja sen ympärille rakentuvasta uudesta Etelä-Espoosta kehittyy mahdollisimman toimiva ja hyvä paikka elää.
Ja sen turvaamiseksi Länsimetron jatkaminen on välttämätöntä. Kuten kaikki vuonna 2008 valtuustossa olleet muistavat, meille esitettyjen simulaatioiden mukaan Matinkylään päättyvä Länsimetro lisää henkilöautoliikennettä Länsiväylällä.
Toki Länsiväylä sen liikenteen vielä vetäisi, kun bussit eivät enää tarvitse omia kaistoja, mutta Helsingin katuverkko olisi eri asia.
Siksi on välttämätöntä saada myös soukkalaiset, espoonlahtelaiset ja kivenlahtelaiset Länsimetron käyttäjiksi.
Ja Sitä paitsi … meillä alkaa olla kiire. Kuten kaikki hyvin tietävät, Helsinki suunnittelee muuttavansa Länsiväylän ja muut sisääntuloväylät Mäkelänkadun kaltaisiksi bulevardeiksi, jotta voivat rakentaa asuntoja nykyisille melualueille.
Sen jälkeen me espoolaiset emme enää posottele moottoritietä suoraan Helsingin keskustaan. Sillä moottoritie loppuu Koivusaaressa … tai Kivenlahdessa, jos me täällä Espoon valtuustossa päätämme noudattaa Helsingin hyvää esimerkkiä kuten esityslistan kohdassa 11 esitetään.
Hyvät valtuutetut
Metro on investointi, joka tehdään vuosisadaksi. Nyt rakennettavalla reitillä ajetaan vielä 2100-luvulla.
Siksi myös metron taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitava vähintään vuosikymmenten näkökulmasta.
Vaatimukset metroinvestoinnin riskien arvioinnista ovat sinänsähyvin perusteltuja. Riskianalyysien tuloksia lukiessa kannattaa kuitenkin muistaa edesmenneen tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan motto: Tulevaisuus on toisenlainen.
Siksi neuvottelutoimikunnan esitys hankkeen etenemisen jatkuvasta seurannasta on parempi kuin ennalta tehty riskiarvio.
Kun asiantuntijoiden esittämien ennusteiden osumatarkkuutta on tutkittu, niiden on todettu menevän pääsääntöisesti pieleen. Esimerkiksi kansantalouden tunnuslukujen ennustaminen paria kuukautta pidemmälle on osoittautunut - vähintäänkin … haastavaksi … etenkin nyt, kun sekä talous, politiikka että teknologia ovat murroksessa.
Viimeistään Suupellon luulisi opettaneen meille espoolaisille, miten vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on.
Meille poliittisille päättäjille tilanne on vaikea. Me emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, silti meidän on tehtävä päätös, joka vaikuttaa Espoon tulevaisuuteen pitkälle 2100-luvulle asti.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä voi vain ennakoida. Ennakointi tarkoittaa varautumista useisiin erilaisiin tulevaisuuksiin, ei vain yhteen. Ja nimenomaan siitä Länsimetron vaikutusten arvioinnissa on kyse.
Ehkä meidän pitäisi teettää myös mahdollisuusanalyysi, jotta emme keskittyisi pelkkiin riskeihin.
Hyvät valtuutetut
Vaikka tänä iltana keskustellaan Länsimetron jatkamisesta, samalla on syytä puhua myös Espoon joukkoliikenteestä yleensä. Länsimetro on kuitenkin, vain osa laajempaa kokonaisuutta.
Espoon joukkoliikenteen suurin ongelmahan ei ole koskaan ollut se, miten Espoosta pääsee Helsingin keskustaan. Sen sijaan haasteena on ollut päästä Espoosta Espooseen … ilman omaa autoa.
Esimerkiksi, kuinka moni teistä pääsee tänään täältä valtuustosta julkisilla liikennevälineillä kotiin? Espoon keskustasta Espooseen.
Yksi Länsimetron riskeistä onkin se, että keskitymme vain Etelä-Espooseen … ja unohdamme muun Espoon joukkoliikenteen ja poikittaisliikenteen kehittämisen.
Niin ei saa päästä käymään.
Valtuustopuhe metropäätöksestä
Valtuustossa 29.9.2014Olemme suuren rahoituspäätöksen edessä. Oleellista on todeta, että olemme päättämässä metron jatkeesta. Itse metroratkaisu on tehty jo aikaisemmin halusimmepa sitä tai pikaraitioteitä. Nyt on vastuumme huolehtia, että valitusta ratkaisusta saadaan kaikkien kuntalaisten kannalta mahdollisimman toimiva ja tasa-arvoinen ja rahoitukseltaan kestävä.Todettava on myös, että Espoossa tunnutaan näkevän metro pääasiassa elinkeinopoliittisena hankkeena. Vihreille metro on kuitenkin [...]
Länsimetron kustannuksia ja riskejä on vahdittava
Päätämme tänään valtuuston ylimääräisessä kokouksessa Länsimetron jatkon (Matinkylä-Kivenlahti) rahoituksesta, käytännössä siis 560 miljoonan euron omavelkaisen takauksen myöntämisestä jatkopätkän rakentamista varten otettaville lainoille ja lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille. En ollut tyytyväinen valtuutetuille toimitetun taustamateriaalin kattavuuteen, joten pyysin päätöksenteon tueksi lisätietoa riskienhallinnasta … Continue reading →
Länsimetron jatkosta riskianalyysi
Valtuusto päättää huomenna Länsimetron jatkon rahoituksesta. Oikeastaan varsinainen päätös metron jatkamisesta tehtiin 24.2. sillä ehdolla, että valtio osallistuu 30 % osuudella. Kun valtion osuus on selvä, tuodaan valtuustolle nyt päätettäväksi se miten metron jatko toteutetaan ja rahoitetaan. Miljardi-investointi vaikeina taloudellisina aikoina on ymmärrettävästi herättänyt huolta asukkaissa. Onko raha pois palveluista ja koulukorjauksista? Tähän on saatava selkeät vastaukset. Jo helmikuussa vaadimme päätöksenteon tueksi taloudellisia laskelmia, jotka toimitettiin valtuuston kokoukseen. Laskelmat löytyvät netistäkin, tosin ei valitettavasti valtuuston pöytäkirjan liitteenä, vaan tämän sivun alalaidasta. Laskelmien mukaan kaupungin osuus 30 vuoden lainasta...
Kaupunginhallitus 29.9.2014 riskienhallinta ja Koivuhovinlaakson kaava
Tässä ensi maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Onneksi on kevyt lista, kun illalla on valtuusto, jossa agendalla Länsimetron jatkoon liittyvät päätökset. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tarkastuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Demareiden paikka. - Valtuustokysymys liikuntatoimen asioiden selvittämisestä ja korjaamisesta (Kv-asia) Bymanin (sit.) ja 12 muun valtuutetun valtuustokysymys liittyen liikuntatoimesta julkisuudessa esitettyihin väitteisiin, jossa kysytään mihin kiireellisiin kurinpidollisiin ja muihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä asian perusteellisesti selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Vastauksena todetaan, että koska asiakokonaisuuden selvittäminen ja mm. asiaa koskeva sisäinen tarkastus ovat vielä kesken, vastausta ei voida...
Träskändan kartano palvelemaan alueen asukkaita ja vanhuksia
Länsiväylä 24.9.2014 Länsiväylässä on ansiokkaasti kirjoitettu Träskändan kartanon rappiosta ja visioitu tulevaa käyttöä. Länsiväylän yleisönosastolla (LV 10.9.) esitettiin toive kartanon saamisesta kuntalaisten ja asukasjärjestöjen käyttöön. Toive on kannatettava, mutta valitettavasti epärealistinen näinä poikkeuksellisen tiukkoina talouden aikoina. Nyt on tärkeintä saada kartano nopeasti kunnostettua ja siten huolehdittava sen säilymisestä myös tuleville espoolaisille sukupolville. Pidämme myös tärkeänä, että kartano pysyy kaupungin omistuksessa. Kartanon kunnostaminen vaatii rahaa ja sijoitetuille verorahoille on saatava tuottoa. Mielestämme kartano kunnioittaisi Auroran henkistä ja taloudellista perintöä toimimalla vanhuksille tarkoitetussa asuinkäytössä. Tärkeintä on, että uusi käyttö avaa...
Ihmisiä ilmaston sydämessä
Yli tuhat ihmistä marssi viime sunnuntaina Helsingissä maapallon ja ilmastotyön puolesta. Globaali tapahtuma kokosi joukkoja kaikkialla maailmassa Sinisen planeetan, sen asukkaiden ja eliöiden puolesta. Maailman päättäjät, globaali ilmastosopimus on saatava! #PeoplesClimate
Suomessakin tapahtuu edistystä. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan Suomen ilmastolakia. Tärkeä asia on sitova päästövähennystavoite 80 % vuodelle 2050. Sitä ei saavuteta, ellei toimita jo tänään, satsata uusiutuviin ja energiatehokkaaseen maailmaan. Laki tuo myös päästöjen seurannan, jolloin ilmastotyötä voidaan tehostaa. Toivoa tavoitteiden kirittämisestä saa viime sunnuntain joukkovoimasta! Oli ilo olla mukana joukossa ja sen sydämessä –yksi vihreätakkinen hahmo vasemmassa laidassa. ;)
Käytä joukkoliikennettä, ajat tasa-arvoa
Blogi on julkaistu myös Vihreiden naisten verkkosivuilla. Autopuolueella on julkisessa keskustelussa kova ääni ja päättäjien joukossa vankka edustus. Liikennekeskusteluissa huomio keskittyy useimmiten yksityisautoilun sujuvuuden maksimointiin, oli sitten kyse teiden rakentamisesta tai parkkipaikoista. Kuitenkin tärkeintä on, että kaikki ihmiset pääsevät liikkumaan kauemmas kuin kävellen tai pyörällä pääsee. Kaikilla ei ole varaa, halua tai mahdollisuutta omistaa tai käyttää autoa. Siksi tarvitaan joukkoliikennettä. Joukkoliikenne tuo liikkumisen tasa-arvoa sinne, missä se toimii. Kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta voivat hypätä bussin, junan tai ratikan kyytiin, varsinkin jos kulkuväline on esteetön ja lipun hinta...
Espoossa ei voida enää tinkiä koulukorjauksista
Länsiväylä 6.9.2014 Valtuusto päättää 8.9. kokouksessaan kehyksestä ensi vuoden talousarvion valmistelun pohjaksi. Vaikeassa taloustilanteessa kasvavan kaupungin haasteena on saada tulot riittämään sekä palveluihin että tarvittavien koulujen, päiväkotien, katujen ja uimahallien rakentamiseen – olemassa olevien rakennusten kunnossapitoa unohtamatta. Espoossa, kuten kaikkialla Suomessa, koulujen peruskorjausten laiminlyönti on johtanut sisäilmaongelmiin. Suuri joukko oppilaita ja opettajia on joutunut työskentelemään epäterveellisissä tiloissa. Aivan liian moni on sairastunut, vaikka yksikin tapaus on liikaa. Tänä vuonna ongelmat ovat kärjistyneet. Espoossa on jouduttu käynnistämään kahdeksan väistökouluhanketta, joista osa hyvin kiireellisinä. Muun muassa Viherlaakson, Veräjäpellon ja Kirstin...
Runkolinja 560 Myyrmäestä Matinkylään, mutta milloin ja mitä reittiä?
Hurjat joukkoliikenneviikkoni jatkuvat. Olen blogannut 14 kirjoitusta Länsimetron liityntälinjoista, nyt seuraa pohdintaa huomenna linjattavasta runkolinjasta 560. Nyt pohditaan milloin sitä jatketaan Espoon puolelle, ja mitä reittiä.
Alkuun taustatietoja: HSL:n hallitus on päättänyt runkolinja 560 Rastila - Vuosaari - Kontula - Malmi - Tuomarinkylä - Myyrmäki -perustamisesta. Nyt pohditaan millä edellytyksillä ja koska runkolinja voisi jatkaa Matinkylään asti.
560 on ollut tarkoitus käyttää Kehä II:sta. Tähän liittyy sellainen ongelma, että Kehä II rakennettanee joskus 2030-luvulla. Niinpä nyt mietitään mitä reittiä pitkin linja voisi kulkea. Esittelen lyhyesti vaihtoehdot. Koska kaikki kulkisivat saman reitin Kehä II:lta Matinkylään, laitan mukaan kuvat Myyrmäen ja Leppävaaran välistä.
Pahoittelut heikkolaatuisista kartoista, ovat suoraan esityslistan liitteistä.
Vaihtoehto 1: Myyrmäki - Painiitty - Leppävaara - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä.
- korvaisi Painiityn ja Leppävaaran yhteyksiä
- kulu 3,62 miljoonaa vuodessa
Vaihtoehto 2: Myyrmäki - Uusmäki - Leppävaa - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- korvaisi Uusmäen ja Leppävaaran välisen liikenteen
-.kustannus 3,64 miljoonaa vuodessa
Vaihtoehto 3: Myyrmälki - Lintumetsä - Leppävaara - Turunväylä - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- käyttäisi Lintulaaksontietä, jonka jatketta ei ole vielä kaavoitettu ja joka valmistunee 2020-luvulla
- hoitaisi Lintulaaksontien ja Leppävaaran välisen liikenteen
- kustannus 3,5 miljoonaa
Vaihtoehto 4: Myyrmäki - Laaksolahti - Kehä II - Suurpelto - Matinkylä
- Ohittaa Leppävaaran, joten ei tarjoa aluekeskusten välistä yhteyttä
- tarjoisi kyllä Laaksolahti - Viherlaakso - Kera - alueelta tehokkaat yhteydet
- kustannus 3,8 miljoonaa vuodessa
Vaihtoehdoissa 1-3 hoituisi samalla myös osa Leppävaaran ja Matinkylän välisestä liikenteestä, joka säästäisi runsaasti lisää.
Espoon virkamiestyönä tehdyssä lausuntoluonnoksessa esitetään, että
- että linjan jatkoon ei ole varauduttu vuosina 2015-17.
- Liikennöinti maksaisi, ja reitillä tulisi parantaa joukkoliikenne-etuuksia niin Espoon kuin ELY:n hallinnoimilla teillä.
- Liikenteellisesti parjaat vaihtoehdot ovat Kehä kakkonen tai Lintulaaksontien jatkaminen, joista kumpaakaan ei vielä ole
- Realistisista vaihtoehdoista liputetaan Painiityn kautta kulkevaa yhteyttä.
- Linjan 560 liikennöinti voisi alkaa Espoossa aikaisintaan TTS 2015-17 -kauden päättyessä.
Virkamiesesitykset ovat mielestäni perusteltuja. Tällä hetkellä jatkoon ei ole varauduttu. Myös reittivaihtoehto 1 kelpaa minulla, vaikei vaihtoehto kaksikaan olisi sitä huonompi.
Sen sijaan kokisin hyvänä että runkolinja 560:n aloitus laitettaisiin kalenteriin ja siihen ryhdyttäisiin valmistautumaan. Niinpä saatan esittää seuraavaa:
Lause “Näistä syistä johtuen linjan 560 liikennöinti voi alkaa Espoossa aikaisintaan TTS 2015-2017 -kauden päättyessä.”
Vaihdetaan muotoon “Espoo esittää, että linjan 560 liikennöintiin valmistaudutaan siten, että Espoossa kulkevan reitinosan liikennöinti alkaa vuoden 2018 aikana.”