Kirjoitin 15. kesäkuuta, miksi Vihreät on vaikea puolue äänestäjille. Pahanilmanlintu, joka ei lupaa yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista vaan päinvastoin ennustaa huonompia aikoja. Vihreät eivät anna edes syyttää ongelmista muita, vaan vastuu on kannettava ihan itse.

Mutta on Vihreät haastava puolue vihreällekin, ainakin jos on tutkijan ja insinöörin maailmankuva, kuten minulla.

Useimmissa kysymyksissä Vihreät vaativat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa, on sitten kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta tai samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeudesta tai perustulon sosiaalisista vaikutuksista. ’Musta tuntuu’ ei Vihreille riitä.

On hämmentävää, miten moni ei-vihreä kansanedustaja edelleen pitää ilmastonmuutosta huijauksena tai sivuuttaa olankohautuksella tutkimukset, joiden mukaan vanhempien sukupuolella ei ole vaikutusta lapsen kehitykseen tai hyvinvointiin.

Joissakin kysymyksissä vihreät kuitenkin heittävät tieteen romukoppaan.

Esimerkiksi kun EU Parlamentin vihreät puolustivat homeopatian ensisijaista käyttöä luomutuotantoeläinten sairauksien hoidossa.

Perkele! Aikuinen ihminen voi valita hoitonsa vapaasti, mutta eläin ei voi valita. Vastuu eläimen terveydestä on ihmisellä. Silloin ihmisen on valittava eläimelle tutkitusti tehokkain mahdollinen hoito, vaikka hoitaisi itseään kurkkunaamiolla. Kaikki muu on eläinrääkkäystä.

Jos hyväksyy homeopatian eläinlääketieteessä, ei voi mitenkään hyvällä omallatunnolla vastustaa koe-eläinten käyttöä tai turkistarhausta. Onneksi suomalaiset eläinlääkärit hoitavat myös luomutuotantoeläimiä pääasiassa ammattietiikkansa eivätkä EU:n luomuasetuksen ohjaamina. Keski-Euroopassa tilanne on kuitenkin toinen.

Toki luomuasetus on EU Parlamentin eikä Suomen vihreiden syntilistalla, mutta aiheuttaa minulle silti närästyskohtauksia.

# # #

Toki myös Suomen vihreillä on sokeita pisteitä, joissa kanta tulee selkäytimestä eikä pohdinnan tuloksena.

Esimerkiksi luomuruoka on monelle vihreälle itseisarvoista. Tehomaataloudella on omat vakavat ongelmansa, ja syön itsekin mielelläni luomua. Tuotantoeläimiä kohdellaan luomutuotannossa paremmin, ja luomu myös maistuu paremmalta. Mutta jos rikkaan Suomen lisäksi koko muu maailma siirtyisi luomutuotantoon, tuloksena olisi ennenkokematon nälänhätä.

Tehomaatalous heikentää biodiversiteettiä, köyhdyttää viljelysmaita ja lihottaa agribisnestä, mutta lisää ruoan tuotantoa. Niin kutsuttu Vihreä vallankumous eli 1950-70-lukujen maailmanlaajuinen siirtyminen tehomaatalouteen kolminkertaisti sadot ja pelasti arviolta miljardi ihmistä nälkäkuolemalta.

Paluuta Vihreää vallankumousta edeltävään maatalouteen ei ole. Kestävä vaihtoehto ei ole globaali luomutuotanto vaan tehomaatalouden haittojen minimointi esimerkiksi parantamalla tuotantoeläinten elinoloja, optimoimalla lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ja sääntelemällä kansainvälistä agribisnestä. Siinä urakassa ei mitään keinoa voi sulkea kategorisesti pois, ei edes vihreiden vierastamaa geenimuuntelua.

Geenimuuntelussa on omat haasteensa, eikä gmo-lajikkeiden patentteja hallitsevien agribisnesyritysten historia herätä luottamusta. Emme vielä täysin hallitse geenimuuntelua saati luota agribisnekseen. Siksi tarvitaan lisää riippumatonta tieteellistä tutkimusta sekä kansainvälisiä sopimuksia agribisneksen pelisäännöistä.

Mutta ennemmin tai myöhemmin myös vihreät joutuvat ottamaan kantaa, kumpi on vähemmän huono vaihtoehto: Torjunta-aineet vai kasvitaudeille ja tuhohyönteisille immuuni gmo-lajike? Meriveden viljelykelvottomaksi suolaamien viljelymaiden hylkääminen vai suolaa sietävän gmo-lajikkeen kasvattaminen? Fossiiliset polttoaineet vai biopolttoainetta tuottava muuntogeeninen levä? Kuolemaan johtava sairaus vai geenimanipuloidun eläimen maidosta tuotettu lääke?

Valinnat eivät ole helppoja, mutta ne on tehtävä.

# # #

Onneksi Vihreän liiton suurin valtakunnallinen henkilöjäsenjärjestö on Viite - Tieteen ja tekniikan vihreät ry. Viitteen puoluekokousedustajat ovat moneen kertaan muistuttaneet, ettei mitään teknologiaa pidä kategorisesti torjua, vaan päätös on tehtävä joka kerta puhtaalta pöydältä uudelleen, sillä teknologia ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti.

Esimerkiksi 1970-luvun sähkömarkkinat ja ydinvoimalat olivat erilaisia kuin 2010-luvulla. 2010-luvun ydinvoimalat ovat turvallisempia kuin 1970-luvulla, kun Loviisan ja Olkiluodon voimalat rakennettiin. Ovatko ne riittävän turvallisia, on toinen kysymys.

Vastaavasti 1970-luvun sähkömarkkinoille ydinvoimalla tuotettu sähkö oli hinnaltaan kilpailukykyistä, nyt ei. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n Kannattavuuslaskelmat perustuivat kolmen miljardin euron kustannusarvioon ja vuonna 2009 alkavaan sähköntuotantoon. Nyt kustannusarvio on 8,5 miljardia euroa, ja tuotannon ennustetaan alkavan vuonna 2018. Tappiot maksavat näillä näkymin ranskalaiset veronmaksajat ja Siemensin osakkeenomistajat.

Oma kantani ydinvoimaan.

Ehkä osittain Viitteen ansiosta Vihreiden politiikka perustuu pääsääntöisesti näyttöön asenteiden asemesta (en keksi hyvää käännöstä käsitteelle evidence based policy). Ainakaan Viitteen esittämää kritiikkiä ole koskaan torjuttu, vaan se aina kuultu.

Ehkä juuri siksi Vihreillä on vahva kannatus koulutettujen äänestäjien, etenkin insinöörien ja diplomi-insinöörien joukossa. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa neljä ehdokkaina olleista seitsemästä Tekniikan Akateemisten jäsenestä oli vihreitä.

Ainakin minulle Viite, Vihreiden avoin keskustelukulttuuri ja kyky kyseenalaistaa omat ennakkokäsityksensä on tärkeä peruste sille, miksi olen vihreä ja Vihreiden ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Viime viikolla uutisoitiin pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitetun  terveysneuvontapuhelimen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Päätös aiheutti vastalauseiden myrskyn ja hyvä niin. On hölmöä ja lyhytnäköistä etsiä säästöjä lakkauttamalla palvelu, johon ollaan tyytyväisiä ja joka toimiessaan nimenomaan saa aikaan säästöjä. Yksi yhteinen neuvontanumero on nykyaikainen ja asiakaslähtöinen tapa toimia. Puhelinneuvonnan lisäksi […]

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uuden raportin mukaan lämpötila voi nousta yli neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjä ei rajoiteta olennaisesti. Kyse ei ole luulosta tai ”viheruskosta”, vaan tutkittuun tietoon perustuvasta tosiasiasta, josta tiedeyhteisö on miltei yksimielinen. Jäätiköt ovat jo sulaneet, merenpinta noussut, helleaallot ja rankkasateet ovat yleistyneet. Jotta lämpenemistä hidastetaan ja pahimmat vaikutukset estetään, maailmanlaajuiset […]

Eilen eduskunnassa keskusteltiin luonnonvarataloudesta ja hallituksen selonteosta ”Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous”. Tässä alla pitämäni vihreiden ryhmäpuheenvuoro.

Arvoisa puhemies,

Luonnonvaratalouteen kuuluu kaikki kotiplaneettamme resurssit, se miten kulutamme mineraaleja, soravarantoja, makeita vesiä, miten vaalimme metsää ja muuta luontoa. Nykyihmisen kulutus ja luonnonvarojen hyödyntäminen on huipussaan. Maailman ylikulutuspäivä, se hetki jolloin planeettamme resurssit on hyödynnetty täysmääräisesti, aikaistuu vuosi vuodelta. On jo aika siirtyä resurssiviisaaseen kiertotalouteen.

Globaalia reiluutta ei pidä unohtaa. Uraanikaivokset ovat haitallisia ympäristölle missä vain, eikä ole oikein riistää köyhien maiden luonnonvaroja.

Aine on häviämätöntä, mutta tietyt mineraalit hupenevat. Maailman niukat fosfaattivarannot pakottavat maatalouden kierrättämään ravinteet tehokkaammin. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat ratkaisun, jossa yhdistyy lähienergian tuotto ja Itämeren päästöjen vähentäminen.

Maailman luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia. Tutkijat puhuvat lajien maailmanhistorian kuudennesta sukupuuttoaallosta. Suomen ympäristökeskuksen katsaus Suomen ympäristön tilaan nostaa kaksi ongelmaa muiden yläpuolelle. Luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle ja ilmastonmuutokselle ei ole kyetty saamaan parannusta paljosta puheesta huolimatta. Lajikirjoa uhkaa erityisesti soiden ojittaminen, maa- ja metsätalouden tehostuminen ja elinalueiden pirstaloituminen sekä ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain helisevä sanapari, vaan vaatii ekosysteemien vaalimisen nostamisen päätöksenteon keskiöön. Toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma. BKT mittarin rinnalle on nostettava kestävyyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan suojelualuein ja edistämällä uusia, pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi 80 % tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jottei maailma lämpene yli kestämättömän rajan. Fossiiliset materiaalit on korvattava uusiutuvista, biohajoavista materiaaleista kulutustavaroissa. Energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Tutkimus ja tuotekehitys on olennaista yhä energiatehokkaamman teknologian rakentamisessa. Myös toimintaympäristö, sen kannusteet ja sääntely ovat keskeisiä kiertotalouden ja kierrätyksen edistäjinä. Teollisia symbiooseja on edistettävä, jolloin toisen jäte onkin toisen raaka-aine.

Vihreään energiamurrokseen kuuluu se, että jokainen asukas voi helposti tuottaa uusiutuvaa lähienergiaa. Vihreät haluavat tukea kehitystä pientuottajan nettolaskuksella, jolloin pientuottaja saa korvauksen verkkoon syöttämästään ylijäämäsähköstä. Lisäksi haluamme suunnata kotitalousvähennystä ympäristöystävällisiin energiainvestointeihin.

Kaivosteollisuus on merkittävä osa nykymaailmaa, sillä käyttämämme laitteet ja elektroniikka tarvitsevat metalleja ja jalometalleja. Niukkuutta on jaossa ja esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat harvinaisten maametallien kaivannaisteollisuutta ja markkinoita. Maametalleja käytetään monissa hienoelektroniikan sovelluksissa kuten digilaitteissa. Toisaalta niiden kohonnut hinta on saanut muut maat kehittämään harvinaisia maametalleja korvaavia vaihtoehtoja. Suomenkin on panostettava tutkimukseen, jossa etsitään uusia vaihtoehtoisia korvaavia materiaaleja.

Kaikkia metalleja ei tarvitse kaivaa maasta, vaan romujäte on kierrätettävä huolellisesti. Esimerkiksi vanhoista kännyköistä tulee kerätä talteen arvokkaat metallit.

Vihreät vaativat kaivoteollisuudelta kestävyyttä. Ympäristöä ei saa pilata päästöin, eikä kaivosta saa pystyttää Natura-alueen kylkeen. Vaadimme kaivosveron, joka kerätään kaivosrahastoon. Rahaston tuottoa voidaan käyttää korjaamaan ympäristölle aiheutuneita haittoja. Kunnilla on oltava mahdollisuus kieltää veto-oikeudella kaivos, mikäli sen katsotaan haittaavan luontoarvoja tai kunnan muuta toimintaa kuten matkailua ja poronhoitoa.

Vesi ei lopu, vaan on jatkuvassa hydrologisessa kierrossa. Mutta makeaa vettä, jota ihminen käyttää, on vain noin prosentti koko maapallon vedestä. Toisaalla vesivarat eivät riitä viljelysten kasteluun, toisaalla vesivarat ovat saastuneet. Puolet ihmisistä elää alueilla, joilla on ainakin ajoittain vesipulaa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisiä elää alueilla, joilla on kriittinen vesipula.

Resurssiviisas talous on meille Suomessa mahdollisuus saada uutta vientiä ja laittaa kestävyysvajetta kuntoon. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata rahassa, kuten luonnon arvoa. Kerran hävitettyä lajia ei saa takaisin. Voimme valinnoilla vaikuttaa siihen, että lapsillamme säilyy hyvät elämän edellytykset, puhdas vesi, lumiset talvet ja kaunis luonto.

Kunnat ovat Suomen julkihallinnon perusyksiköitä. Ne syntyivät seurakuntien rinnalle huolehtimaan maallisista asioista. Kuntien rajat noudattivat seurakuntien rajoja, ja kunnantalo seisoi kirkonkylässä kirkon vieressä.

Vuosikymmenten kuluessa maailma on kuitenkin muuttunut yhä monimutkaisemmaksi, ja kunnat eriytyneet yhä moninaisemmiksi. Silti 101 asukkaan Sottungalla on edelleen samat tehtävät ja velvoitteet kuin 602.000 asukkaan Helsingillä.

Perustuslaki takaa kuntien vahvan itsehallinnon, mutta käytännössä tilanne on toinen. Kunnat joutuvat turvaamaan yhä useammassa asiassa toisiinsa, koska yhden kunnan voimavarat eivät riitä. Edes Helsinki ei huolehdi omasta erikoissairaanhoidostaan tai vesihuollostaan, vaikka sairaanhoito ja kunnallistekniikka ovat periaatteessa kuntien vastuulla.

Erikoissairaanhoito ei ole ainoa kuntien tehtävä, joka on siirretty kunnilta niin kutsutuille kuntayhtymille.

Monessa kunnassa ei ole esimerkiksi omaa vesilaitosta, jätehuoltoa, joukkoliikennettä, jätevedenpuhdistamoa tai ammattioppilaitosta. Esimerkiksi Espoon kaupunginvaltuustossa puhutaan paljon esiopetuksesta, peruskouluista ja lukioista, mutta ei ammattioppilaitoksista, koska espoolaisten nuorten ammattikoulutuksesta vastaa Espoon kaupungin asemesta Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.

Käytännössä kunnat maksavat kuntayhtymiltä tulevat laskut, mutta niiden valta kuntayhtymien toimintaan on rajallinen. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin jäsenkunnat voivat talousarvioissaan pienentää sairaanhoitopiirien rahoitusta, ja aina välillä pienentävätkin, mutta kun vuoden loppu lähestyy ja rahat loppuvat, kunnat eivät voi kuin maksaa, tai niiden asukkaat jäävät ilman hoitoa.

Esimerkiksi Vantaan kaupunki kuuluu seuraaviin kuntayhtymiin:
HUS Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (erikoissairaanhoito)HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (jätehuolto, vesihuolto)HSL Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (joukkoliikenne)Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymäEteva kuntayhtymä (vammaispalvelut, kuntoutuspalvelut, erityisopetus) EVTEK-Kuntayhtymä (ammattikorkeakoulu)Västra Nylands folkhögskola- kuntayhtymä (vapaa sivistystyö)Kårkulla samkommun kuntayhtymä (kehitysvamma- ja vammaispalvelut)
Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien kirjastot ovat niin tiiviissä Helmet-yhteistyössä, että esimerkiksi aineistomäärärahojen nostaminen tai laskeminen on mahdollista vain seudun kuntien yhteisellä päätöksellä.

Kuntien lakisääteiset palvelut ovatkin enää vain osittain vaaleilla valittujen valtuustojen ohjauksessa.

Ei ihme, että moni hellii ajatusta kuntarakenneuudistuksesta, Suomen 320 kunnan yhdistämisestä niin suuriksi yksiköiksi, että ne selviäisivät useimmista tehtävistään omin voimin. Esimerkiksi 9,6 miljoonan asukkaan Ruotsissa on 290 kuntaa ja 5,6 miljoonan asukkaan Tanskassa 98 kuntaa.

# # #

Samalla kun kunnat ovat siirtäneet lakisääteisiä tehtäviään kuntayhtymille, valtio on karsimassa toisesta päästä kuntien tehtäviä. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosan laskenta ja maksaminen siirretään vuoden 2017 alussa kuntien sosiaalitoimilta Kansaneläkelaitokselle.

Sote-uudistuksen myötä loputkin kuntien sosiaali- ja terveystoimista otetaan pois kunnilta sote-alueiden vastuulle, terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, lastensuojelu, …

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä tehtäviä kunnille jää? Mihin tarvitaan kunnanvaltuustoja, jos ne eivät kohta enää päätä mistään? Miten laskut maksavien kuntalaisten ääni kuuluu kuntayhtymien päätöksenteossa?

Tuleeko kuntaliitoksia vastaan hangottelevista kunnista pelkkiä vaakunankiillotusvirastoja? Onko itsenäisen kunnan kunnanvaltuuston asialistan ainoa asia kiillotusaineen valinta?

Kaupunginhallitus teki eilen päätöksiä Suomenojan satamasotkujen selvittämisestä. Päätimme käynnistää ulkoisen tarkastuksen. Se on välttämätöntä, koska sisäinen tarkastus herätti vain lisää kysymyksiä. Nyt valmistelu on sillä tasolla, mitä olisi odotettu jo syksyllä, kun epäkohdat tulivat ilmi. Ulkoiselta tarkastukselta odotetaan paljon ja  kaupunginhallitus teki jatkoa koskevat päätökset yksimielisesti perusteellisen keskustelun pohjalta. Vihreiden ryhmä on tehnyt töitä laajalla rintamalla sotkun selvittämiseksi ja toin kokouksessa esiin mm. seuraavat kysymykset ja huomiot, joihin luvattiin sisällyttää erityistilintarkastukseen (olen toimittanut kysymykset myös kaupungin reviisorille): – Millä perustein on päädytty siihen, ettei polttoainehävikkiä tutkita aiemmilta vuosilta?...

Keski-Uusimaa 25.11.2014 Viime viikolla uutisoitiin pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitetun  terveysneuvontapuhelimen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Päätös aiheutti vastalauseiden myrskyn ja hyvä niin. On hölmöä ja lyhytnäköistä etsiä säästöjä lakkauttamalla palvelu, johon ollaan tyytyväisiä ja joka toimiessaan nimenomaan saa aikaan säästöjä. Yksi yhteinen neuvontanumero on nykyaikainen ja asiakaslähtöinen tapa toimia. Puhelinneuvonnan lisäksi myös sähköistä neuvontaa kannattaa lisätä. On tärkeää, että asukkaat saavat palvelun nopeasti ja helposti ympäri vuorokauden. Matalan kynnyksen neuvontapalvelulla vähennetään parhaimmillaan terveyskeskuskäyntejä, kun hoito- ja toimintaohjeet saa akuutteihin tilanteisiin ja neuvonta...

Tänään kaupunginhallituksessa keskustelutti odotetusti Suomenoja. Muista asioista nostettakoon henkilövalinnat. Muuten päätettiin esityksen mukaan, lista avattuna löytyy täältä. – Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia) Meillä valtuuston puheenjohtajuus ensi vuonna ja nuijan varteen tarttuu Jyrki Kasvi. Varapuheenjohtajina toimivat Markus Torkki (kok) ja Arja Juvonen (ps). - Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia) Perussuomalaisilta kaupunginhallitukseen varsinaisiksi jäseniksi tulevat Teemu Lahtinen (3. varapj.) ja Kurt Byman, varoiksi Jonna Löflund ja Seppo Huhta. Demarit valitsevat omansa lauantaina. - Liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnan tarkastuksessa havaittujen puutteiden johdosta tehtävät toimenpiteet Asiasta...

Maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous, alla asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Suurimpana asiana jo neuvotellun talousarvion lisäksi Suomenojan satamasotkujen selvittämisen seuraavat askeleet. Ja tärkeänä luontotekona kalasääsken pesäsaaren rauhoittaminen asukasyhdistyksen aloitteesta! - Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle 3.11.2014) Tästä päästiin puolueiden kesken sopuun. Kaupunginjohtajan esitykseen lisätään 5,5 miljoonaa siten, että sosiaali- ja terveystoimi saa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi  0,4 miljoonaa. Espoo-lisän leikkaus peruttiin ensi vuodelta ja päätettiin, että lisän vaikutuksista tehdään selvitys. Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja...

Pidetty puheena Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 22.11.2014. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka jotkut Yleisradiossa sitä vastustavatkin. Tasa-arvoinen avioliittolaki. Kaikki argumentit puolesta ja vastaan on kuultu moneen kertaan. Tiedän, että tätä salia ei tarvitse vakuuttaa, joten omistan puheeni kollegalleni Espoon … Continue reading →

Espoon Vihreät: Terveysneuvonnan puhelinpalvelu säilytettävä selkeänä ja helppokäyttöisenä Tiedote 20.11.2014 Pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitettu terveysneuvontapuhelin on toimiva ja tarpeellinen palvelu, joka on tarjonnut matalan kynnyksen neuvoja ja vähentänyt tarvetta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nyt palvelua ollaan lakkauttamassa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Palvelu on ollut asukkaille tärkeä ja huoli palvelun säilymisestä on suuri. Huolta pahentaa se, ettei palvelun jatkosta ole selkeää tietoa. Jos palveluja muutetaan, on ensin suunniteltava korvaavat ratkaisut ja varmistettava että ne toimivat ja ovat asukkaille helppokäyttöisiä.   Yksi yhteinen neuvontanumero on...

Eduskunta äänestää tasa-arvoisesta avioliittolaista 28.11. Toivottavasti enemmistön rohkeus riittää päätökseen, joka asettaa kaikki pariskunnat samaan asemaan kaikissa tilanteissa. En ymmärrä miten muu päätös olisi edes mahdollinen tämän päivän Suomessa ja maailmassa. Ei kai Suomi oikeasti halua profiloitua niiden maiden joukkoon, joissa niin homojen kuin muidenkin ryhmien ihmisoikeuksia poljetaan.   Itse olen ihan tavallinen hetero ja elän perin normaalissa perheessä aviomieheni ja teini-ikäisen tyttäreni kanssa. Ja myönnän, että en juurikaan ollut törmännyt seksuaalivähemmistöjen edustajiin ennen liittymistäni Vihreisiin – ainakaan niin että olisin huomannut. Olen homojen ja lesbojen puolesta iloinen...

Tänään oli vuoroni Espoon vihreästä valtuustoryhmästä kirjoittaa valtuuston kokouksesta. Päätimme aluksi veroprosenteista. Ryhmien budjettineuvotteluissa on päästy sopuun ja neuvottelutuloksen mukaan vuoden 2015 tuloveroprosentti säilyy samana (18 %).

Sitten siirryttiin Espoon keskustaa kehittävään asemakaavaan, jossa lisätään asuinrakentamista, toimistorakentamista ja monitoimitori. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on vuosia seissyt tyhjänä, ja vuodelta 2010 on voimassa valtuuston purkamispäätös. Asemakaavan yhteydessä on mahdollista päättää talon suojelusta. Äänessä olivat kaupungintalon säästäjät ja purkamisen kannattajat. Myös vihreä ryhmä hajosi näkemyksissä.

Demareiden Harriet Klar puhui kaupungintalon rakennushistoriallisista arvoista ja teki perustellun esityksen suojelusta: ”Valtuusto esittää, että Espoon kaupungintalo suojeltaisiin suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1 historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttaisi kaupungintalon muotoa tai arkkitehtuuria. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa.”

Mari Nevalainen käytti suojelua vastustavan puheenvuoron. Mari totesi, ettei sinänsä vastusta säästämistä, mutta haluaa nähdä laskelmat, mikä on edullisin vaihtoehto. Korjattavaa ja rakennettavaa Espoossa riittää, eikä Mari halua laittaa kaupungintaloa etusijalle.

Käytin suojelua puoltavan puheenvuoron. Kaupungintalolla on paikkansa historiassa ja sillä on peruskorjattuna monenlaista käyttöä.

Jyrki Kasvi totesi, että kaupungintalo muistuttaa kauhutalojen hirviötä, jota ei saa hengiltä. Kasvi kannattaa kaupungintalon purkamista, jonka tilaratkaisut perustuvat vanhentuneisiin johtamisoppeihin.

Tiina Elo summasi päätöshistoriaa. Moni kuvitteli, että voidaan päättää kaavan yhteydessä talon tulevaisuudesta. Suojeluvaihtoehto on kuitenkin teknisesti ainoa säilyttämisvaihtoehto. Tiinan mukaan kaava on jalostunut ja kehittää hienosti Espoon keskustaa. Kun kaupungin työntekijöiden työpaikat saadaan pois kalliista vuokratiloista, voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa suojella kaupungintalo.

Henna Partanen piti puheessaan kaavaa tärkeänä Espoon keskukselle. Asiantuntijalausunnot puoltavat suojelumerkintää. Purkaminen saattaisi johtaa valituskierrokseen ja hidastaisi alueen kehitystä. Arkkitehtuurin historiaa tunteva Henna korosti, että kunnostustoimenpiteissä asiantuntijat tietävät miten talo kunnostetaan, jotta sen arvo säilyy. Henna muistutti, että suojelu mahdollistaa muutoksia esimerkiksi pääsisäänkäyntiin ja työhuoneiden tilamuutoksia. Kaupunginmuseo on ottanut kantaa niihin seikkoihin, jotka ovat rakennuksen säilytettäviä piirteitä.

RKP:n valtuutettu Ulf Johansson muisti tilaisuuden, kun kaupungintalo vihittiin 1972. Kaikki olivat ylpeitä kaupungintalosta. Presidentti Kekkonenkin tuli ihailemaan taloa.

Kiihkeän keskustelun kuluessa toimialajohtaja Olavi Louko tunnusti, että: ”Ainut keino päättää säästää talo on suojella se kaavalla, mutta en suosittele sitä.” Puheiden jälkeen äänestettiin, eikä taloa päätetty suojella äänin 45-28.

Seuraavaksi käsittelyssä oli Teemu Lahtisen (ps) aloite Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi. Ennen sotia rakennettu tiilinen rakennus on osa Suomen teollisuushistoriaa. Viherlaaksolaiset ry on tehnyt ELY-keskukselle aloitteen rakennuksen suojelemiseksi.

Kiitin puheenvuorossani Teemua tärkeästä aloitteesta. Aloitevastauksessa esitetty perustelu rakennuksen huonokuntoisuudesta ei ole riittävä peruste purkaa historiallista rakennusta. Aikoinaan Albergan kartanollekin löytyi kunnostaja, vaikka kartano oli rapistunut heikkoon kuntoon.

Sirpa Hertell kannatti Teemun palautusehdotusta ja toivomusta. Sirpan mukaan rakennus on osa sellaista historiaa, joista on vain murunen jäljellä, pienteollisuusarkkitehtuuria, sekä Viherlaakson maamerkki. Kaupunginmuseolla on hyvät perustelut siihen, että rakennus tulee suojella.

Valtuusto äänesti palautusesityksen kumoon, mutta onneksi toivomus hyväksyttiin selvin luvuin. Toivomuksessa esitetään, että rakennus pyritään säilyttämään Turuntien asemakaavoja ja katusuunnitelmaa laadittaessa.

Käsittelyssä oli myös Mikko Peltokorven (kok) ja Martti Hellströmin (sdp) samansisältöiset aloitteet lähiöiden täydennysrakentamisen edistämisestä. Tiina Elo käytti puheenvuoron kaupungin maapolitiikan linjaamisesta. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamista on tuettava, mutta maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Lähiöt tarvitsevat uutta virtaa ja asukkaita palvelujen turvaamiseen.

Käsittelyssä oli Inka Hopsun aloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämiseksi. Ilmastokriisin torjuntatyön kannalta Inka piti hyvänä, että vastauksessa painotetaan joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn satsaamista. Autoiluakin pitäisi kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan, sillä sähköauton jättämä ekologinen jalanjälki on pieni, Inka totesi. Lopuksi hän iloitsi siitä, että kokoomusryhmä on jättämässä samansisältöistä aloitetta koko pääkaupunkiseudulla ja muistutti, että aloitteessa esitetty Norjan mallin mukainen bussikaistaetuus vähäpäästöisille autoille on ollut tehokas keino edistää sähköautoilua Oslossa.

Demarien valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä herätti vilkkaan keskustelun, sillä koko valtuusto pitää koulujen sisäilmatilannetta kestämättömänä. Useassa koulussa Espoossa samaan aikaan on todettu sisäilmaongelmia, ja on ollut oireilua. Väistötiloihin siirtymiseen on tullut myöhästymisiä. Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo vakuutti, että jaostossa asia otetaan vakavasti. Se seuraa kuukausittain väistötilojen edistymistä, jotta viivästyksiin voi puuttua.

Valtuusto ehti käydä hyvän keskustelun myös tietotekniikkakysymyksistä aihetta koskeneen aloitteen pohjalta. Päivi Salli puhui tarpeesta puuttua tietojärjestelmien ongelmiin uusin keinoin. Keskenään puhumattomat tietotekniset ohjelmat tuovat kustannuksia ja kaupungin ict-palvelujen ohjaus on hajallaan kaikkialla kaupungin toiminnassa. Hän ehdotti, että perustettaisiin naapurikaupungin tapaan kaupunginhallituksen alainen tietohallintojaosto.

Tässä kokouksen saldo tällä erää. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu 3.12 käsittelemään ensi vuoden budjettia.

APJ, hyvät valtuutetut

Suomi on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen alisuorittaja.

Me olemme investoineet suuria summia uuteen tekniikkaan niin yrityksissä, kodeissa kuin kunnissakin, myös Espoossa. Me osaamme käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään yhtä hyvin kuin muutkin, monessa suhteessa jopa paremmin. Suomen tietoliikenneyhteydet ovat maailman parhaiden joukossa.

Mutta suomalaiset yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset ovat parhaimmillaan keskinkertaisia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä, usein jopa kansainvälisten vertailujen häntäpäässä. Esimerkiksi Suomen peruskouluissa käytetään vähemmän tietotekniikkaa oppimisen välineenä kuin missään muussa Euroopan maassa - missään muussa - mukaan lukien Sveitsi ja Turkki.

Hyvät valtuutetut

Työasemien ylläpito ja unohtuneiden salasanojen vaihtaminen ovat sinänsä triviaaleja yksityiskohtia verrattuna tietojärjestelmien merkitykseen … kustannuksiin ja vaikuttavuuteen Espoon kaupungin toiminnassa.

Kuitenkin ne ovat oireellisia, kertovat paljon laajemman kokonaisuuden tilasta. On kuvaavaa, että sama salasanasouvi toistuu joka kesä, eikä siitä ole opittu mitään … edes ohjeistamaan lomalle lähtijöitä vaihtamaan salasanansa ennen loman alkua ja merkitsemään uuden salasanan muistiin lomalta paluuta varten.

Espoo kuluttaa tieto- ja viestintätekniikkaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Meillä on yhteensä satoja tietojärjestelmiä ja kymmeniä tietovarantoja. Me tarjoamme kuntalaisille yhä monipuolisempia sähköisiä palveluita.
Mutta … pystymmekö me laskemaan kaupungin tvt-investointien takaisinmaksuajan? …

Eli tiedämmekö saavamme rahoillemme vastinetta … vai … esimerkiksi … jatkuvasti, vuodesta toiseen temppuilevan valtuuston salijärjestelmän.

Tekniikan lisäksi … toimiva, tehokas tietohallinto on edellytys toimivalle, tehokkaalle kaupungin hallinnolle.
Mutta … ohjaammeko me, johdammeko me Espoon tietohallintoa … ja sitä kautta kaupungin hallintoa?

Sillä tiedolla johtaminen edellyttää, että päätöksentekijöiden käytettävissä on luotettavat, ajantasaiset tiedot, joihin päätökset voidaan perustaa. Ilman tietoa me päätämme sokkona.

Hyvät valtuutetut

Tiedon ja tietotekniikan johtaminen on keskeinen osa kaupungin johtamista. Kyse ei tosiaankaan ole enää pelkästä … teknisestä asiasta.

Siksi meidän poliittisten vastuunkantajien olisi korkea aika ottaa kaupungin tietotekniikka ja tietovarannot haltuumme.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallituksella on jo erityinen tietotekniikkajaosto, joka valvoo kaupungin tietotekniikkastrategiaa sekä tietohallinto- ja tietotekniikkainvestointeja.

Espoon kannattaisi vakavasti harkita vastaavaa järjestelyä. Tosin Espoossa jaoston tehtävänä voisi valvonnan lisäksi olla kaupungin tietohallinnon ja tietotekniikan ohjaaminen ja johtaminen.

Talousarvioneuvotteluissa löytyi sopu, joten valtuusto päätti yksimielisesti pitää tuloveroprosentin ennallaan (18 %) ja korotti kiinteistöveroa uuteen valtion määrittämään alarajaan. Hyväksyimme virastokeskuksen kaavan, joka vie Espoon keskusta harppauksen eteenpäin. Kaupungintaloa ei suojeltu, talon kohtalosta päätetään myöhemmin. Oma kantani ei kaupunginhallitusvaiheen jälkeen … Continue reading →

Espoossa autoillaan paljon, onhan joukkoliikenteessämme vielä paljon kehittämisen varaa. Erityisesti poikittaisliikenne, ja metron valmistuttua liityntäliikenne vaativat lisäpanosta. Tilastojen mukaan Espoossa lyhyitäkin matkoja ajetaan autolla, 1-3 km:n  matkoisat puolet autoillaan ja alle kilometrinkin matkoista viidennes menee Espoossa autoillen. Voimme ilmatokriisin torjuntatyössä ollakin todella iloisia, että tekninen toimi vastauksessaan toteaa, että Espoossa painotetaan erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn […]

Tänään kaupungintalon saaga sai uuden luvun, kun päätettiin virastokeskuksen kaavasta. Päätöksenteon kannalta ikävää oli, että valtuustolla ei ollut käytettävissään laskelmia talon peruskorjauksesta suojelumerkinnällä tai ilman. Omassa puheenvuorossani perustelin, miksi kannatin suojelumerkintää. Alla valmisteltu puheenvuoro, puhuttua tuli vähän muutakin. Demarit esittivät talolle samaa suojelumerkintää, jota itse esitin kaupunginhallituksessa. Esitys hävisi äänin 45-28, 2 tyhjää. Sen jälkeen hyväksyttiin äänin 68-7 sama lisäysesitys kuin kaupunginhallituksessa. Eli talon kohtaloon palataan, kun kaava on saanut lainvoiman. Ja vielä äänestettiin kaavan hylkäämisestä. Kaava hyväksyttiin äänin 63-9, 3 tyhjää. Tärkeintä, että virastokeskuksen kaava vihdoin hyväksyttiin....

Tänään kaupunginvaltuusto käsittelee Espoon virastokeskuksen asemakaavaa, joka lisää asuinrakentamista, toimistorakentamista ja uuden monitoimitorin. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään, ja viraston työtiloista maksetaan vuosittain miljoonan euron vuokraa ulkopuolisille. Jahkailu talon kunnostuksessa on tullut kalliiksi.

Virastokeskuksen suunnitelmia on käsitelty valtuustossa viimeksi vuonna 2010, jolloin valtuusto enemmistön päätöksellä päätti purkaa kaupungintalon. Esittelymateriaali on valitettavasti aina ollut kovin puutteellista, kun kaupungintalon kohtaloa on käsitelty. Ei ole onnistuttu osoittamaan, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen olisi halvempaa. Päinvastoin. Purkukuluja on jätetty huomiotta. Suunnitelmat ovat tukeutuneet siihen, että kaupunki saisi maanmyyntituloja korkeista asuinrakennuksista ja tilalle rakennettaisiin huomattavasti pienempi kaupungintalo.

Kaupungintalo on tärkeä osa Espoon historiaa. Elävässä kaupungissa tarvitaan historian eri kerrostumia, myös 70-luvulta, jonka arkkitehtuuria rakennus tyypillisesti edustaa. Miksi purkaa perusteiltaan terve 43 vuotta vanha rakennus? Talossa on aikoinaan tehty kuntokartoitus, jolloin hometta ei löytynyt. Talon runko on hyvä ja talolle voi tehdä merkittäviä korjauksia kaupunginarkkitehtinä toimineen Lars Hagmannin mukaan.

Korostan, että kaupungintalon suhteen on voimassa vuonna 2010 tehty purkupäätös. Jätin silloin päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: "Kaupungintaloa ei pidä purkaa, vaan se tulee kunnostaa ja saneerata ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Kaupungintalo (1971) on oleellinen osa Espoon kaupungin (perustettu 1972) historiaa. Peruskorjaaminen on investointi kestävään kehitykseen."

Tämä kirjaus sopii hyvin tähän hetkeen. Valtuusto on sittemmin päättänyt, että talon kohtaloa käsitellään asemakaavoituksen yhteydessä. Tänään on se hetki, eli asemakaavan käsittely. Mutta purkupäätöstä ei esitetä purettavaksi. Siksi kaupungintalon suojelu kaavalla on ainoa kyseeseen tuleva ratkaisu, mikäli haluaa säästää talon. Arvokkaita rakennuksia suojellaan. Museovirasto ja ELY-keskus eli Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus kannattavat talon suojelua. ELY-keskus on todennut lausunnossa, että ”Selvitykset osoittavat kaupungintalolla ja valtuustotalolla olevan sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n tarkoittamia arvoja, jotka tulee turvata asemakaavassa suojelumääräyksin."

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen (vihr) on selvittänyt Espoon Kaupunginmuseon asiantuntijoilta, tarkoittaako suojelu sitä, ettei mitään muutoksia voisi tehdä. Näin ei ole, vaan toiminnalliset muutokset, kuten sisäänkäynnin sijainti ja työtilojen uudelleen järjestelyt ovat mahdollisia. Suuriakin muutoksia voi tehdä, kunhan talon perusilme, ulkomuoto ja olennaisimmat tunnistettavat elementit säilyvät.

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus ja yhteinen kaupungintalo. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä mahdollisesti uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Vanhan kaupungintalon saneerauksessa voidaan asettaa tavoitteeksi mahdollisimman alhainen energiankulutus.

Jo vanhoissa suunnitelmissa kaupungintalon eteläpuolella on parkkipaikan sijaan toriaukea tai puisto ja pääsisäänkäynti. Tämä muutos avaisi kaupungintalon kaikelle kansalle, sen kauniiseen valoisaan korkeaan aulaan.

Helsingin kaupungintalo on avoin asukkaille, joten muutos toimintakulttuuriin on meillekin mahdollinen. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne esimerkiksi yhteispalvelupiste ja tilaa näyttelyille sekä asukastoimintaan. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Jos talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Köynnökset notkuisivat terasseilta, puheensorina kuulusi kadulle. Tähän asti talon käyttö on ollut jäykkää virastokulttuuria ja lukittuja ovia. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?

Espoon keskus on kaupunkimme kulttuurin alkukoti. Espoonjoki virtaa virastokeskuksen takana vanhan keskiaikaisen kirkon vieressä. Ja aivan lähellä sijaitsee kaupungintalo, joka on virastokeskuksen ensimmäisiä rakennuksia. Kuvassa se näkyy vanhassa postikortissa.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971 ja se kuvastaa hyvin aikakautensa, 70-luvun arkkitehtuuria. Suunnittelijoina on kolmen kotimaisen arkkitehdin muodostama CJN Oy ja arkkitehdit Marja Nuuttila-Helenius, Heikki Castrén ja Juhani Jauhiainen. Espoo on kehittyvä kaupunki, jolla on siivet. Mutta sillä on myös juuret. Kannatan kaupungintalon suojelua.