Tiiviit pohdinnat kirjattu Espoon lukioseminaarin jälkeen 28.1.2014 Lukuja Lukion aloituspaikkoja varataan Espoossa 61,5 %:lle ikäluokasta, Helsigissä 60 %:lle ja Vantaalla 54,3 %:lle. Lisäksi espoolaisia opiskelee paljonkin Kauniaisissa ja Helsingissä. Perheet kannustavat kovasti lukio-opintoihin. Vieraskieliset lukiossa Alin keskiarvo, jolla pääsi espoolaiseen lukioon vuonna 2014 oli 7,5. Sisäänpäsy keskiarvo on noussut viime vuosina. Vieraskielisten osuus sisäänpäässeistä on […]

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jotta Metsähallitus rajujen hakkuiden sijaan suojelisi arvometsiä ja että Metsähallituksen kohtuutonta tuottotavoitetta alennetaan.

Etelä-Suomen metsäluonnosta alle 2 prosenttia on suojeltua. Vaikka Suomessa on runsaasti metsiä, niiden monimuotoisuus on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Monta luonnontilaisista metsistä riippuvaista lajia uhkaa häviäminen muun muassa Metsähallituksen harjoittaman intensiivisen metsätalouden vuoksi.

Myös kansalaismielipide vastustaa monimuotoisten vanhojen metsien hakkuita. Metsähallitus juuri keskeytti Keuruulla alkaneet avohakkuut sen jälkeen, kun luonnonsuojelusta oli syntynyt kiistaa. Tämä osoittaa, että liian suuri tulostavoite voi johtaa suojelun arvoisten metsien hakkuisiin.

Nyt kun Keuruun metsien hakkuu on pysäytetty, uusi metsäluontoa uhkaava hanke on käynnistynyt Itä-Uudellamaalla. Metsähallitus suunnittelee tekevänsä erirakenteisen metsän hakkuuta Latokartanon palstalla Lapinjärvellä. Alueella on paljon Etelä-Suomessa ainutlaatuista metsäluontoa, satoja hehtaareita luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä vanhoja kuusikoita, pieniä luonnontilaisia suonlämpäreitä ja arvokkaita kallioalueita.

Metsähallituksen tulostavoitetta tulee pienentää, jotta valtion metsiä voidaan hyödyntää muuhunkin kuin puuntuotantoon. Vuotuisen tuottotavoitteen korostaminen on lisäksi lyhytnäköistä, kun suojelulla voi saada pitempään ja ekologisesti kestävämpää taloudellista hyötyä matkailulle, virkistykselle ja terveydelle.

Tiedote 28.1.2015 Espoon Vihreät vaatii käynnissä olevalle oman palvelutuotannon uudistamiselle, niin sanotun tilaaja-tuottajamallin tarkastelulle, aikalisää. Iso organisaatiouudistus edellyttää laajaa, monipuolista ja avointa valmistelua. – Valmistelu on nyt keskeisesti liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon vastuulla. Voidaan kysyä, pystyykö hän tarkastelemaan vaihtoehtoja kaupungin kokonaisedun näkökulmasta toimiessaan palveluliiketoimen johdossa ja hakiessaan samaan aikaan teknisen toimen johtajan paikkaa, toteaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo. Espoon Vihreät pitää tärkeänä, että liikelaitosten tulevaisuutta tarkastellaan kokonaisuutena ja valmistelun tueksi hankitaan ulkopuolista osaamista. – Ulkopuolista asiantuntemusta tarvitaan, koska toimialoilla on tällä hetkellä täysin erilaiset näkemykset siitä, miten palvelujen...

Hyvät valtuutetut

Meillä on edessämme haastava vuosi, monellakin tapaa. Joudumme, pääsemme tekemään isoja päätöksiä, jotka vaikuttava pitkälle espoolaisten tulevaisuuteen.

Ei riitä, että joudumme sopeuttamaan Espoon kaupungin talouden … kiristyneisiin realiteetteihin.

Viime syksynä kaupungin tulot ja menot notkahtivat, ja suunnitelmat tämän vuoden talousarvioksi menivät uusiksi.

Eikä ensi vuoden talousarvio tule olemaan yhtään sen helpompi.

Ei riitä, että työnjako valtion ja kuntien välillä muuttuu.

Toimeentulotuen perusosa on siirtymässä Kansaneläkelaitokselle, ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät ensi vuoden alussa sote-alueille.

Käytännössä … puolet … kaupungin tehtävistä siirtyy joko kokonaan pois meidän vastuultamme … tai kuntayhtymille, joiden toimintaan jäsenkuntien valtuustoilla on tunnetusti vain vähän vaikutusvaltaa.

Itse asiassa, me olemme viimeinen valtuusto, jonka päätökset vaikuttavat näin suuresti ja suoraan espoolaisten arkeen.

Ei riitä, että pääkaupunkiseudun hallintorakenteet ovat murroksessa.

Tänäänkin meillä on esityslistalla sekä metropolihallinto että kuntaliitokset.

Eikä kukaan osaa vielä sanoa, millaisilla himmeleillä Suomen seuraava hallitus yrittää ratkaista Suomen kuntakentän rakenteelliset ongelmat.

Keskiaikaisten kirkonkylien ympärille syntynyt Suomen kuntarakenne kun vastaa perin huonosti nykyajan saati tulevaisuuden tarpeisiin.

Ei riitä, että Etelä-Espoon metroasemien ympärille pitäisi kaavoittaa oikeaa kaupunkia.

Tehokkaan, ekologisen kaupunkirakenteen ja luonnonläheisen elinympäristön yhdistäminen … ei ole helppoa.

Mutta, sekään - ei - riitä. Valitettavasti.

Lisäksi meidän on siivottava oma pesämme.

Viime kuukausina aamun lehden avaaminen on ollut … jännittävä kokemus.
Koskaan ei ole voinut olla varma, millaisia lällätilieruja tulee seuraavaksi vastaan.

Tästä ei selvitä pelkällä kriisiviestintäkoulutuksella – vaikka on meidän kriisiviestinnässämmekin viime kuukausien perusteella parantamisen varaa.

Sekä ulkoisessa … että sisäisessä kriisiviestinnässä.

On sietämätöntä, että kuulemme näistä yhä uudelleen vasta tiedotusvälineistä.

Tästä ei selvitä opettelemalla tunnistamaan Helsingin Sanomien toimittajat - ja käyttäytymällä … ihmisiksi, kun todistajia on paikalla.

Tästä ei selvitä tutkimalla yksittäisiä epäselvyyksiä – vaikka niissäkin riittää toki setvittävää.

Ei, tässä on tulilinjalla meidän koko toimintakulttuurimme. Miten tällainen tilanne on ylipäätään päässyt syntymään?

Esimerkiksi Suomenojan venesataman tilanteesta on tullut jo pitkään … paitsi palautetta henkilöstöltä ja asiakkailta … myös tuomio laittomasta irtisanomisesta. Rikostutkinnasta nyt puhumattakaan.

Meidän todellinen ongelmamme on se, miksi tätä palautetta, näitä viestejä ei ole osattu kuulla.

Viime kuukausien tapahtumien jälkeen meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että kuntalaisten luottamus Espoon kaupungin toimintaan on vaarantunut, eikä sitä pystytä palauttamaan pelkillä sisäisillä selvityksillä.

Luottamuksen menettää nopeasti, mutta sen saaminen takaisin … vie kauan.
Luotan puhuvani koko valtuuston suulla … kun lupaan, että valtuusto tekee kaiken tarvittavan, jotta ilmi tulleet epäselvyydet saadaan tutkittua … perusteellisesti …
ja että Espoon kaupungin toimintakulttuuri saadaan uudistettua … avoimeksi ja läpinäkyväksi … etteivät tällaiset tilanteet pääse enää muhimaan pimennossa … ainakaan näin pitkään.

Hyvä valtuutetut,

meillä on pitkä … ja haastava asialista edessämme … sekä tänä iltana … että tänä vuonna.

Käydään siis töihin.

Suomenojan satamalla alkaa olla melko huono kaiku viimeaikaisen keskustelun valossa. Minulla on satamasta kuitenkin paljon hyviä muistoja varmasti yli 30 vuoden ajalta. Puhun tässä nimimerkillä purjeveneen pressun alla kasvanut. Kuntalaiset kokevat harrastustoiminnan erittäin tärkeäksi. Tutkimusten mukaan harrastustoiminta lisää yksilön onnellisuutta ja hyvinvointia. Päättäjien tehtävä on luoda ja ylläpitää näitä mahdollisuuksia. Espoolaiset ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä […]

Meillä on käsittelyssä espoolaisten tulevaisuuden kannalta merkittävä asia. Kuinka hallinnon rakenteilla parhaiten tukea koko seudun kehitystä. Tämän alueen kasvu ja kehitys ovat keskeisiä myös koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Helsingin seudun ongelmat ja kehittämistarpeet, joita niin kuntajakoselvityksen esityksellä kuin metropolilakiesityksellä on lähdetty ratkomaan ovat samoja. Molemmissa tähdätään yhteistyön tiivistämiseen ja sen läpinäkyväksi tekemiseen nykyisten […]

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli tänään kahta toisiaan sivuavaa asiaa: metropolihallintoa ja pääkaupunkiseudun kuntaliitosta. Kuntaliitoksesta tulisi mielestäni järjestää sitova kansanäänestys. Vahva metropolihallinto olisi mielestäni ensisijainen vaihtoehto seudun ongelmien ratkaisemiseksi, mutta sellaista emme näytä saavan ja jokin ratkaisu tarvitaan. Siksi äänestin... Read More

Valtuustossa linjattiin tänään jälleen kerran Espoon kantoja metropolihallintoon ja pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen. Kolmetuntisen keskustelun päätteeksi äänestettiin lukuisista muutosesityksistä. Metropolilausuntoon ei tullut yhtään muutosta. Se tärkein saatiin kuitenkin jo kaupunginhallituksessa: Espoon valtuusto kannattaa vaaleilla valittavaa metropolivaltuustoa. Kuntaliitoksesta äänestettiin myös. Meidän Saara Hyrkön esitys kansanäänestyksen järjestämisestä hävisi äänin 59-7. Ja Kari Uotilan (vas.) esitys, että selvitystä kannattaa jatkaa, hävisi äänin 71-4. Olin molemmissa kaupunginhallituksen esityksen kannalla. Nyt on pallo uudistusten osalta maan hallituksella. Alla oma puheenvuoroni metropolihallinnon puolesta. *   *   * Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Metropolihallinnosta ja pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta on väännetty...

Helsingin sanomien uutinen Espoon liiketoimintajohtajan sidonnaisuuksista osoittaa, kuinka tärkeää on, että niin luottamushenkilöiden kuin johtavien virkamiesten sidonnaisuudet ovat julkisia. Uudessa kuntalaissa esitetään, että keskeisten luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten sidonnaisuudet on julkaistava. Toivottavasti eduskunta hyväksyy lain pian. Vihreät ovat tehneet eduskunnassa työtä avoimuuden lisäämiseksi, ja itsekin olen myötävaikuttanut siihen, että sekä Espoon että seudullinen päätöksenteko on aiempaa avoimempaa. Mutta aiempaa avoimempi ei vielä riitä. Uusi kuntalaki on hyvä alku. Työtä päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi tarvitaan myös sen jälkeen. Ensimmäinen askel on saada kaikki tieto jo valmisteluvaiheessa avoimeksi. Samoin...

Maanantain kokouksessa kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Työohjelmaan lisättiin elokuulle asunto-ohjelman seuranta. Lisäksi jaosto haluaa paneutua korjausrahojen riittävyyteen siten, että korjausvelka saadaan selätettyä ja hätäväistöt estettyä. Espoon asuntoja sekä Tilakeskuksen tuottavuustoimia tilatehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi käsitellään omissa iltakouluissaan. Espoon sairaala Olin pyytänyt kokoukseen selostuksen myös Espoon sairaalan tilanteesta, koska erimielisyydet kaupungin ja urakoitsijan välillä ovat nousseet julkisuuteen mm. Rakennuslehdessä.  Edellisen selostuksen saimme kesäkuussa. Kiistoista huolimatta rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Hankkeen johtamisessa ja suunnittelun ohjauksessa on ollut parannettavaa ja siihen on puututtu. Kuten jutustakin...

Tänään kaupunginhallituksessa tehtiin espoolaisittain parempaa metropolia. Yli 20 esityksen äänestysrumban tuloksena lausuntoon metropolihallintolaista tehtiin yksi muutos: Kaupunginhallituksen enemmistö kannatta vaaleilla valittua metropolihallintoa.  Suoria vaaleja kannattivat lisäksemme demarit, perussuomalaiset ja rkp. Vuosien väännön jälkeen tämä tuntui merkittävältä saavutukselta. Toivottavasti valtuuston enemmistö on viikon päästä samoilla linjoilla. Muut esityksemme vahvemman metropolin ja ympäristöhallinnon (= ely-keskusten) aseman säilyttämiseksi kaatuivat, mutta teemme ne uudestaan valtuustossa. Tässä muut päätökset, jotka poikkesivat esityksistä. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. – Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) Meidän Saara esitti kansanäänestyksen järjestämistä kuntakohtaisina sitovina kaikissa...

Maanantaina on vuoden ensimmäinen tila- ja asuntojaoston kokous. Hyväksyttävänä hankesuunnitelmia, tämän vuoden käyttösuunnitelma sekä vuosikorjausrahojen käyttö. Tuottavuusohjelmassa asetetaan kovat odotukset tilapuolelle. Niitä seurataan tuloskortilla. Alla kokousasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. – Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset vuonna 2015 Listalla kaksi selostusta (otsikossa virhe, nämä vain tämän kokouksen selostukset): – Tilakeskus -liikelaitoksen tilaajatoiminnot – Siirtokelpoisten tilojen ja väistökoulujen tilannekatsaus tammikuu 2015 Ensimmäinen koskee käynnissä olevaa omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin uudistamista Tilakeskuksen näkökulmasta. Ei ole etukäteen jaossa. Jälkimmäisen, eli siirtokelpoisten väistötilojen osalta aletaan olla loppusuoralla: – Kirstin koulun vastaanottotarkastus...

Maanantaina kaupunginhallituksessa ollaan jälleen kerran suurten kuntarakenneuudistusten äärellä. Pöydällä ovat lausunnot metropolihallinnosta ja pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta. Myös melkoisen tyrmäävä vastaus kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta aiheuttaa päänvaivaa. Sote-uudistusta tarvitaan, mutta toisaalta itsekin näen hallituksen esityksessä monia ongelmia. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) Lausunnossa on muutamia ongelmakohtia, jotka vesittäisivät metropolin valtaa. Lisäksi ely-keskuksilta haluttaisiin siirtää kaavaohjaus metropolille, mikä taas on ongelmallista, kun ely on valtion valvova viranomainen. Tässä seitsemän muutosesitystämme perusteluineen. Pitkä lista, mutta laitan sen nyt kokonaisuudessaan,...

Suomen koulutusosaamista tulisi käyttää nykyistä enemmän myös kehitysyhteistyössä. Peruskoulumme menestyksestä on paljon opittavaa, vaikkei järjestelmäämme sellaisenaan voikaan siirtää. Koulutus ja sen tuoma elinkeino ovat tapoja ehkäistä radikalisoitumista ja nuorten liittymistä ääriryhmiin. Jokaisella on oikeus hyvään opettajaan ja opetukseen sekä niiden osaltaan mahdollistamaan positiiviseen kuvaan tulevaisuudesta. Osana YK:n vuosituhattavoitteita asetettiin maaliksi, että kaikki lapset pääsisivät kouluun […]

Länsiväylä 3.1.2015 Länsiväylässä 27.12. uutisoitiin Galleria Espoonsillan lopettamisesta kaupungin säästökuurin takia. Galleria on elävöittänyt Espoon virastokeskusta kaupungin tiloissa kymmenen vuoden ajan Kuvataideyhdistys Suna ry:n pyörittämänä. Käyttöoikeuslupaa on jatkettu helmikuun loppuun asti, mutta sen jälkeen toiminta uhkaa päättyä, koska kaupungista ei löydy maksajaa noin 24 000 euron vuosivuokralle. Tähän asti vuokran Tilakeskukselle on maksanut kaupunkisuunnittelukeskus. Toiminnan sisällön näkökulmasta luonteva maksajataho olisi kulttuuritoimi. Vuokrasumma tekisi kuitenkin ison loven kulttuuritoimen tiukkaan budjettiin ilman lisärahoitusta. Galleria toimii virastotalossa, joka on saanut purkutuomion. Tilakeskuksella ei tiettävästi ole tilalle muuta käyttöä. Tämä on surullinen...

Kaupunginhallituksen vuoden ensimmäinen kokous oli tunnustelua uuden kokoonpanon merkeissä. Keskustelua ja äänestyksiäkin riitti. Isoimmat asiat, eli lausunto metropolihallintolaista ja kannanotto kuntaliitokseen jätettiin viikoksi pöydälle ryhmien neuvotteluja varten. Alla asiat, joissa tehtiin pohjasta poikkeavia päätöksiä tai käytiin merkittävää keskustelua. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) Muutokset olivat teknisluonteisia ja hyväksyttiin yksimielisesti. Demarit halusivat tässä yhteydessä pöytäkirjamerkinnän, että johtosääntöjä tarkistetaan syksyllä 2015 ja kirjaus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhteisesti todettiin, että luottamushenkilöorganisaation uudistuksen yhteydessä näin on tarpeen tehdä...

Tänään oli Uudenmaan maakuntahallituksen käsittelyssä Östersundomin maakuntakaava. Kyseessä on Sipoonkorven ympäristöön sijoittuva, raideliikenteeseen tukeutuva uusi asutusalue Helsingin seudulle. Uutta asutusta tarvitaan ja perheille kohtuuhintaisia asuntoja, mutta nykyisellään suunnitelmat eivät huomioi riittävästi ainutlaatuisia luontoarvoja sekä Natura-alueiden läheisyyttä. Alueen linnusto on poikkeuksellinen ja mm. kehrääjä, pyy ja ruisrääkkä kärsisivät, mikäli nykyiset suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti. Toinen ongelma on se, että Sipoonkorven metsämannerta haukataan aimo palanen pientalovaltaiseen asutukseen. Kolmanneksi Granön saareen ei ole merkitty suojelu- tai virkistysalueita, mikä periaatteessa sallii minkä tahansa maankäytön, vaikka saari on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

Maakuntakaavaehdotus on laadittu Helsingin, Vantaan ja Sipoon kaupunkien yleiskaavojen pohjilta. Myös näissä kaupungeissa vihreillä on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnissa ehdotuksia Natura-arvojen paremmasta huomioimisesta. Kaavassa on lukuisia ongelmallisia kohtia liittyen mm. Mustakorven lehtoon, Salmenkallion alueeseen, Östersundomin lintuvesiin sekä Sipoonkorven ja Sipoonjoen Natura-alueisiin. Virkamiehet perustelevat, ettei merkittävää haittaa Natura-alueelle ole siksi että maakuntakaava on "yleispiirteinen". Tarkoittaa sitä, että yleispiirteisyys sallii Naturan mukaisen toteutuksen. Väite on hieman epälooginen, sillä se sallii myös Naturaa merkittävästi heikentävän toteutuksen. Natura-selvityksen johtopäätös oli, että ”kaikki haitallisia vaikutuksia estävät tai vähentävät keinot on otettava täysimääräisenä käyttöön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa”. Toisaalta nyt jo tiedetään, että yksityiskohtaisemmat yleiskaavat polkevat Natura-arvoja. Parempi ratkaisu sekä luonnon että alueen toteutuksen kannalta on ottaa huomioon luontoarvot jo varhaisessa vaiheessa.

Kaava meni palautus-äänestyksen jälkeen nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot Natura-selvityksestä Metsähallitukselta ja ELYltä. Palautusesitykseni hävisi luvuin 5-8, mutta merkittävää on se, että me vihreät, allekirjoittanut ja Minerva Krohn, emme jääneet yksin puolustamaan luontoarvoja. Tällä on merkitystä sille, että kun asukkaat, kansalaisjärjestöt ja muut osalliset lausuvat kaavasta palautetta, luonnosta voi jatkokäsittelyssä parantaa. Alla vielä vihreiden palautusesitys.

Palautusesitys

Esitän, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus, palautetaan uudelleen valmisteluun. Maakuntakaavaehdotuksella on tunnistettu olevan heikentäviä vaikutuksia kolmeen tarkasteltuun Natura-alueeseen mm. Salmenkallion alueella.

Östersundomin kaava-alueelle on kuitenkin mahdollista toteuttaa asutustavoitteet, kun selvitetään asutusalueiden rajauksia ja selvitetään tiiviimmän rakentamisen mahdollisuus alueille, joista ei aiheudu merkittävää haittaa luonnolle.

Kaava ohjaa noin 5 neliökilometriä Sipoonkorven metsämantereesta pientalovaltaiseen asutukseen sekä uhkaa Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen linnustoarvoja sekä Sipoonkorven maakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Tilannetta auttaisi, mikäli Landbon ympäristön rakentamisalueita supistettaisiin esim. 150 ha verran siten, että supistus kohdistuisi luontoarvojen kannalta kriittisimmille alueille.

Myös esimerkiksi Granön saaressa tulisi osoittaa SL-varauksina ja luo-merkinnöillä alueen arvokkaat luontoalueet, joista tärkeimmät on tunnistettu Itä-Uudenmaan liiton maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden (MALU) selvityksessä.

Tulihan se sieltä lopulta. Puolustusministeriön asettama tiedonhankintalakityöryhmä (tunnettiin aluksi Kyberlainsäädännön kehittäminen –työryhmänä) on jo vuoden ajan pohtinut verkkovalvonnan ja verkkotiedustelun pelisääntöjä ja lainsäädäntöä. Työryhmän tuloksia on odotettu kiihkeästi, sillä työryhmän toiminnasta on ollut vaikea saada tietoa. Nyt Helsingin Sanomat on lopulta saanut käsiinsä työryhmän mietinnön, joka luovutetaan puolustusministeri Carl Haglundille (r) ensi keskiviikkona.

Puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön avoimuuskulttuurien ja toimintatapojen törmäys on ollut työryhmässä ilmeisen raju. Jotkut puhuvat jopa tietovuodosta, kun mietintöä ei pidetty salassa keskiviikkoon asti. itse ihmettelen, miksi työryhmän työ on alun alkaen haluttu pitää suljettuna. Lausunnotkin on pyydetty työryhmän asettamispäätöksestä mietintöluonnoksen asemesta! Mitä lausuttavaa siinä vaiheessa on voinut edes olla?

Verkkovalvonta ja –tiedustelu ovat ajankohtaisia kysymyksiä. On hyvä, että niitä pohditaan ja lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt saatetaan ajan tasalle. Mutta millainen lainsäädäntö ja käytännöt Suomeen halutaan? Mikä on Suomen ja suomalaisten etu? Siihen vastaaminen edellyttää laajaa keskustelua suljetun valmistelun asemesta. Ehkä vastuu työryhmästä olisi pitänyt antaa liikenne- ja viestintäministeriölle tai oikeusministeriölle. Kyse on kuitenkin turvallisuuden rinnalla tietoliikenteestä ja kansalaisten perusoikeuksista.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan työryhmä esittää, että Suomen tulisi harkita verkkovalvonnan käyttöönottoa. Toistaiseksi Suomen turvallisuusviranomaiset eivät urki kansalaisten verkkoliikennettä kokonaisvaltaisesti samalla tavalla kuin Ruotsissa (FRA) tai Yhdysvalloissa (NSA) tai Iso-Britanniassa (GCHQ) tai Venäjällä (Spetssvyaz) tai Kiinassa (3PLA). Joidenkin mielestä Suomi on tästä syystä verkkovalvonnan kehitysmaa, joidenkin mielestä tietosuojan Sveitsi.

Parantaisiko verkkovalvonta kansalaisten turvallisuutta niin paljon, että olisi perusteltua luopua luottamuksellisen viestin suojasta? Mielestäni ei, jopa päinvastoin.

Verkkovalvontaa perustellaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnalla. Käytännössä jokainen vähänkin järjestäytyneempi rikollis- tai terroristiorganisaatio kykenee suojaamaan viestintänsä niin, ettei sitä pysty edes huomaamaan. Viestit voidaan paitsi salata myös piilottaa esimerkiksi blogin tekstiin tai instagram-tilin kuvien pikseleihin tai youtube-videoihin.

Viestinnän salaus ja suojaus eivät ole salatiedettä, eivätkä vaadi superrikollista.

Sitä paitsi rikolliset voisivat edelleen lähettää toisilleen kirjeitä, joita ei valvottaisi samalla tavalla kuin sähköposteja, Skype-puheluita tai  Whatsapp-viestejä.

Rikollisten asemesta turvallisuusviranomaisille kertyisi tietoja tavallisten ihmisten tietoliikenteestä. Tietoja, joille viranomaiset ja poliitikot voivat vuosien kuluessa keksiä uutta käyttöä. Tietoja, joiden analysointiin kehitetään jatkuvasti uusia entistä tehokkaampia big data –tekniikoita. Tietoja, jotka voivat päätyä myös vääriin käsiin. Jos tietoja halutaan käyttää, tietokantaan on oltava pääsy, ja silloin on aina olemassa riski, pieni riski, että tietoturva pettää.

Se jos mikä vaarantaisi paitsi suomalaisten tietoturvan myös turvallisuuden.

Tai kuten jo Benjamin Franklin totesi: ”Those who surrender freedom for security will not have, nor do they deserve, either one.”

_

PS: Mm. verkkourkinnasta lisää asiaa joukkorahoitettavassa vaalikirjassani Sensuurin vieno viettelys. Ennakkotilaukset Mesenaatista.