(Julkaistu Länsiväylässä 2.5.2012) 1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti. Talven aikana on tehty suunnitelma Kirkkojärvenpuiston toteutuksesta. Samassa yhteydessä on selvitetty eri vaihtoehtoja järven palauttamiseksi.

Tässä lautakunnan 9.5. lista-asiat. Teknisten ongelmien takia lautakunnan lista ei näköjään ole taaskaan verkossa. Toivottavasti saavat asian pian kuntoon. Info-asiat: - Orion/Oriola alueen uusien vaihtoehtojen esittely Toivottavasti suunnitelmat ovat edelleen jalostuneet hyvään suuntaan. - Vermontie Tämä on lista asiana, maanomistajat ovat infossa esittämässä näkemyksiään. - Viherlaakso eteläinen Lautakunta palautti kaavan 11.11.2009, jolloin raportoin asiasta näin:

Viime aikoina on puhuttu paljon isänmaallisuudesta ja sen sisällöstä. Onko esimerkiksi ksenofobia jotenkin isänmaallista, vai onko nimenomaan suvaitsevaisuus, moniarvoisuus ja moninaisuus sitä suomalaisuutta, josta voi olla maailmalla ylpeä.I...

2.5. Ipv6 antaa jokaiselle hiekanjyvälle oman IP-osoitteen.» Tietoyhteiskunnan perusinfran, Internetin perusta luotiin syyskuussa 1969, kun Arpanetin ensimmäiseen reitittimeen liitettiin ensimmäinen tietokone. Vuoden loppuun mennessä verkossa oli...

Tänään oli vaihteeksi pitkä kokous, vaikka vaikeimmat asiat jäivät pöydälle. Infoasiat: - Niittykumpu, keskus Saimme esittelyn Niittykummun suunnitelmasta. Asia tulee päätettäväksi seuraavaan kokoukseen. Kuten aiemmin olen kirjoitellut, Merituulentie on suunniteltu bulevardimaiseksi kaupunkimaiseksi ratkaisuksi. Aiemmassa versiossa oli kolme korkeaa tornia. Kun liikenneratkaisua muutettiin, jätettiin tornit pois ja suunnittelu lähtenyt matalammasta kerroskorkeudesta. Liikekeskuksen yhteydessä on yksi 26-kerroksinen

(julkaistu Helsingin Sanomissa 25.4.2012) Espoossa tornitaloja suunnitellaan nousevaksi kuin sieniä sateella, erityisesti metroasemien yhteyteen. Valtuusto jätti 23.4. kokouksessaan Keilaniemen tornitalokaavan pöydälle. Kaupunkisunnittelulautakunta käsittelee 25.4. Jousenpuiston metroaseman kaavaa, Jousenpuistoon esitetään 26-kerroksista asuintornia. Kaupunkia suunnitellaan hanke kerrallaan ilman kokonaiskuvaa siitä, minne korkea rakentaminen sopii ja minne ei. Perusteluna torneille on metroasemien ja muun infran rahoittaminen maankäyttömaksuilla ja

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi illan kokouksessa äänin 8-4 esitykseni Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikön ottamisesta kunnan omaksi toiminnaksi. Kyseinen asumisyksikkö on perustettu vuonna 2006 ja toteutettu tähän asti ostopalveluna. Uusin sopimuskausi päättyy tähän vuoteen ja nyt oli aika päättää jatkosta. Ostopalveluna toteuttamiseen on liittynyt useita ongelmia ja yksikön toteuttamista omana toimintana kannattivat muun muassa joidenkin asukkaiden omaiset sekä Espoon vammaisasiamies.

Vammaisasiamies kirjoitti vuosiraportissaan:

"7.Asumisyksiköiden valvonnan puutteista on tullut myös paljon palautetta. Vammaisten henkilöiden asumispalvelujen järjestäminen ostopalveluna aiheuttaa ongelmia ja palautteiden perusteella se ei näytä siihen hyvin soveltuvan. Palautetta on tullut kriittisistä tilanteista, joita ei saisi tapahtua. Ongelmana on, että vammaisten henkilöiden tarpeet muuttuvat nopeasti ja palveluntuottajan tulisi voida reagoida näihin muutoksiin nopeasti, asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaan ja sopimus ei pidä sisällään joustoa.
Ostopalveluna tuotettua asumispalvelua tulisi valvoa tarkasti. Toiminnan valvontaan ei kaupungilla ole ollut riittäviä resursseja.
Asukkailla ja omaisilla on vain vähän todellisia vaikutusmahdollisuuksia, koska sekä
palveluntuottajan ja kaupungin välinen sopimus määrittää toimintaa. Palvelutuottajan vaihtuminen tai vaihtumisen mahdollisuus tuo levottomuutta tilanteessa, jossa henkilöstön pysyvyydellä on
erittäin suuri merkitys."

En vastusta kategorisesti ostopalveluja. Kannatan tapauskohtaista palveluntuotantomuodon valintaa, joskin joissain palveluissa jatkuvuus on tärkeää. Asukkaiden ei pidä pelätä aina kilpailutuskauden päätyttyä, että mitä heidän asumispalvelupaikoilleen tapahtuu ja mikä yritys ottaa heidät seuraavaksi hoitaakseen. Vaikeavammaisten ihmisten kohdalla mikään ei mielestäni tue sitä, että toiminta olisi toteutettava nimenomaan ostopalveluna. Palveluntuottajalla on taipumus pitäytyä kertaalleen tehdyssä sopimuksessa ja vaatia ylimääräinen korvaus kaikesta, mitä ei ole sopimuksessa mainittu. Vammaisten asukkaiden tarpeet voivat kuitenkin muuttua nopeasti ja toiminnan joustavuus on tärkeää. Tarpeeksi avoimen sopimuksen tekeminen voi olla haastavaa. Kuten IVAssa eli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa sanotaan, ulkopuolinen palveluntuottaja toteuttaa omaa toimintakulttuuriaan. Kuluneella ostopalvelukaudella tämä on johtanut absurdeihin tilanteisiin. Asukkailla esimerkiksi kesti kaksi vuotta saada halutessaan kahvia lounaan jälkeen, koska kahvi oli määritelty toiseen aikaan päivästä.

Näiden kokemusten perusteella en löytänyt mitään hyvää syytä, miksi toiminnan pitäisi ehdottomasti olla jatkossa kalliiksi tulevaa ostopalvelua.

Mielestäni subjektiiviseen oikeuteen perustuvassa palvelussa pitäisi myös olla mukana virkamiehen virkavastuu. Ostopalvelusopimuksessa vaikeavammaiset asukkaat ja/tai heidän omaisensa joutuvat neuvottelemaan muutoksista suoraan palveluntuottajan kanssa. Ostopalvelu sopiikin mielestäni sellaisiin palveluihin, joissa ihmiset pystyvät ajamaan omaan etuaan ja vaatimaan itsenäisesti oikeuksiaan.

Esitykseni kuului tarkalleen ottaen näin:

Päätösesitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hylätä esityksen Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikön palvelujen kilpailutuksesta ja päättää järjestää asumispalvelut nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli viimeistään 1.1.2013 alkaen kunnan omana toimintana ja siten, että Niittymaan asumisyksikön nykyiset asukkaat saavat pitää asumisyksikköpaikkansa. Yksikön henkilöstömitoitus säilytetään vähintään nykyisellään mukaan lukien yksikön yhteisöllisyydelle tärkeäksi todettu keittäjä/emäntä.

Mietin pitkään, otanko esitykseeni mukaan maininnan henkilöstömitoituksesta sekä keittäjä/emännän toimen säilyttämisestä. Nämä asiat menevät periaatteessa operatiiviselle puolelle, eivätkä kuulu lautakunnan päätettäväksi. Minua kuitenkin häiritse se, että asumisyksikön nykyisille asukkaille oli aiemmin sanottu, että jos kunta ottaa toiminnan omakseen, niin yhteisöllisyydelle tärkeä emännän toimi lopetetaan (emäntä on huolehtinut myös asukkaiden huoneiden siivouksesta) sekä henkilökuntaa on vähemmän kuin ostopalvelusopimuksessa. Miksi olemme valmiita maksamaan ostopalvelusta enemmän, mutta kunnan omasta toiminnasta vähemmän? IVAn mukaan kunnan omana toimintana keskimääräinen asumispalvelujen yksikköhinta per asukas on 122 euroa. Nykyinen sopimus maksaa kaupungille 75 000 euroa kuukaudessa eli keskimäärin 198 euroa per asukas per vuorokausi. Myös vammaisasiamies toi esille henkilöstömitoituksen ja emännän toimen tärkeyden.

Kaupunki avaa ensimmäisen vaikeavammaisten oman toiminnan yksikön 1.5 Kilonpuroon. Tässäkin mielessä on hyvä, että kunta toteuttaa Niittymaan palvelut itse ensi tammikuusta alkaen. Jos oman toiminnan yksikköjä on edes kaksi, voidaan verrata näissä tehtyjä ratkaisuja toisiinsa ja kehittää toimintaa yhdessä. Kehitysvammaisten asumispalveluissa on omaa toimintaa ja kokemukset näistä yksiköistä ovat olleet positiivisia.

Tänään valtuusto päätti jättää pöydälle Keilaniemen tornikaavan ja aiesopimuksen Kehä I:n perusparantamisesta. Valtuutetuille järjestetään aiheesta erillinen info 14.5. ennen ryhmäkokouksia ja päätöksiä tehdään 21.5. Vihreät olivat aktiivisesti vaatimassa pöydälle jättämistä, jotta valtuutetut saavat selvityksen vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Uskon, että näin voimme tehdä kuukauden kuluttua parempia päätöksiä. Keilaniemen kaavassa kiteytyy, miten kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen

Tässä keskiviikon lautakunnan asiat. Jostain syystä esityslista ei ole vielä kaupungin nettisivuilla, joten linkit puuttuvat. Infoasiat: - Niittykumpu, keskus Lautakunnan tavoitteena on ollut kaupunkimaisuus niin kortteleiden kuin liikennejärjestelyjen osalta. Ei siis korkeita torneja ja autoilun valtaväylää metroaseman kupeeseen, vaan tiiviitä kortteleita ja kaupunkimaista katutilaa, jossa on tilaa ensisijassa kävelijöille ja pyöräilijöille. - Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä

Missä vaiheessa ihmisen käsitys todellisuudesta on niin kaukana yleisesti hyväksytystä todellisuudesta, että sitä voi pitää harhaisena, jopa psyykkisenä sairautena? Sitä pohditaan Norjassa, jossa tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa Anders Br...

Suomessa ja Euroopan unionissa vannotaan teknologisten innovaatioiden nimeen. Juhlapuheissa uusi teknologia pelastaa Suomen ikääntymiseltä, EU:n talouslamalta ja maapallon ilmastonmuutokselta.EU investoikin tänä vuonna yli seitsemän miljardia ...

Ihmisoikeudet ja esteettömyys oli teemana viime lauantaina vammaismessuilla Keravalla. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan yhteiset messut jakoivat hyvää tietoa palveluista ja apuvälineistä. Lisäksi oli mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, jossa kaupunkien ja vammaisjärjestöjen edustajat pääsivät ääneen. Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille. Oli ilo olla mukana.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime kaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi. Sopimus tulee pikimmiten saattaa voimaan. Se vaatii lainsäädännön korjaamista. Tahdon vastainen laitoshoito on kiellettävä ja jokaisella tulee olla oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita 2010 hyväksytyssä Vammaispoliittisessa ohjelmassa, Vampossa. Vampon toteuttamiseen on sitoutunut 9 eri ministeriötä ja sen toimenpiteet parantavat vammaisten henkilöiden ja heidän läheisensä elämänlaatua.