Elo ja Hertell: Espoon liikuntatoimenjohtajan valinnassa unohtuu kansanterveys ja lähiliikunta
Tiedote 9.8.2012 Sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle, että Espoon liikuntatoimen johtajaksi valitaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra (kok.). Merran nimi on ollut julkisuudessa esillä siitä asti, kun hänet valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. – Hakuprosessi on valitettavasti ollut melkoinen farssi. Se että Merran nimi on ollut alusta asti vahvasti esillä, on varmasti karkottanut monia päteviä hakijoita, harmittelee valtuustoryhmän
Media on kuollut! Kauan eläköön media!
6.8. Perinteiset tiedotusvälineet ovat olleet kuin t-mallin Fordeja, joita sai joko mustana tai mustana.» Internetin on jo pitkään ennustettu tappavan lehdistön ja television yhtä perusteellisesti kuin television piti tuhota radio. Ja tottahan s...
Ihanteiden irvikuva
Internetin piti olla uusi agora, nostaa julkinen keskustelu aivan uudelle tasolle, antaa kaikille yhtäläinen mahdollisuus ilmaista itseään perinteisten medioiden portinvartijoista piittaamatta.Todellisuus osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi. Ai...
Miksei koulussa opiskella englannin tunnilla historiaa?
Peruskoulun tuntijako ja sen mahdollinen uudistaminen herättää jokusen vuoden välein vilkkaan keskustelun. Sitten menee puoli vuotta tai vuosi asiasta keskustellessa, ja syntyy kompromissi jonka seurauksena juuri mikään ei muutu.Tällä kertaa j...
Elo ja Hertell: Harmaan talouden valvontaa tehostettava Espoossa
Tiedote 11.7.2012 Helsingin Sanomien ( 11.7) mukaan rikospoliisi kaipaa julkisen sektorin työnantajilta, kuten Espoolta, tiukempaa linjaa harmaan talouden torjuntaan. Samaa ovat espoolaispäättäjät vaatineet siitä asti, kun siivouspalveluita myyvän yrityksen laiton toiminta tuli julkisuuteen reilu vuosi sitten. - Olemme pettyneitä, että Espoo ei vieläkään ole onnistunut kitkemään harmaata taloutta ostopalveluistaan, sanovat valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Elo ja
Espoon lääkäritilanteesta
Espoon lääkäritilanne oli jälleen muutama viikko sitten otsikoissa Helsingin Sanomiin lähetetyn mielipidekirjoituksen muodossa. Kirjoittaja ei ollut saanut tarvitsemaansa hoitoa Jorvin sairaalasta eli tarkalleen ottaen kyse ei ollut siten Espoon vaan sen sijaan Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanteesta. Terveyspalvelujen saatavuus on kuitenkin ongelma koko julkisessa terveydenhuollossa, joskin erikoissairaanhoidossa tilanne on yleisesti ottaen parempi kuin perusterveydenhuollossa eli terveysasemilla.
Espoon terveysasemien viroista oli alkukesästä täytetty asemasta riippuen 40-100%. Asemien välillä on siis suuria eroja. Positiivista on ollut nähdä, miten esimerkiksi Leppävaaran aseman lääkärit ja hoitajat ovat ponnisteluillaan saaneet joskus hyvinkin hankalassa tilanteessa olevan aseman toimimaan aiempaa paremmin. Espoossa terveyskeskustyötä on kehitetty esimerkiksi Hyvä vastaanotto –hankkeessa, jolla on pyritty parantamaan palvelujen saatavuutta ja lyhentämään odotusaikoja.
Myös paljon muuta on viime vuosina tehty Espoossa. Lääkärien palkkoja on nostettu. Päivystysvastuusta on luovuttu. Vuonna 2011 päätimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa perustaa 10 uutta lääkärinvirkaa ja vuonna 2012 vielä lisää. Paikallinen virkaehtosopimus on otettu käyttöön ja sen myötä lääkäreille voidaan muun muassa räätälöidä juuri sellaiset työajat kuin hän itse haluaa. Osa-aikatyön tekeminen onkin ollut suosittua.
Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Jonot lääkärin vastaanotolle ovat joidenkin asemien kohdalla edelleen aivan sietämättömiä. Julkinen terveydenhuolto kilpailee tällä hetkellä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa eli lääkäreillä on mahdollisuus valita, mennäkö töihin terveysasemalle vai esimerkiksi työterveyshuoltoon. Kunnat tai sairaanhoitopiirit joutuvat myös maksamaan huomattavia summia rahaa ostaakseen vuokralääkäripalveluita yksityisiltä terveydenhuoltoalan yrityksiltä.
Vaikka Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, myös yksityisten terveyspalvelujen tarjonta on siis viime vuosikymmeninä kasvanut reippaasti. Lääkärien koulutusmääriä on hieman nostettu, mutta tilanne ei kuitenkaan vielä tällä parane.
Mielestäni perusterveydenhuollossa on nyt pakko pyrkiä rakentamaan mahdollisimman samanlaiset työolosuhteet kuin yksityisellä sektorilla on rekrytoimisen helpottamiseksi. Yksilöllisesti räätälöidyillä työajoilla onkin pyritty juuri tähän. On myös muistettava tuoda esille julkisella puolella työskentelyn etuja, kuten pidempiä lomia ja parempia koulutusvapaita. Toimistotyön määrää julkisella sektorilla olisi saatava vähennettyä eli avustavaa henkilökuntaa palkattava enemmän. Olisi myös pyrittävä siihen, että erilaisten todistusten kirjoittamisen hoitaisivat jatkossa useammin sairaanhoitajat. Nyt lääkäreiden työaikaa menee esimerkiksi flunssasta johtuvien lääkärintodistusten ja ajokorttitodistusten kirjoittamiseen.
Työterveyshuollossa terveydenhoitajat kirjoittavat yhä useammin rutiininomaiset poissaolotodistukset ja lääkärit voivat keskittyä vaativampaan asiakastyöhön.
Joillekin terveysasemille olisi hyvä saada sosiaalityöntekijöiden vastaanotot.
Asemat, joilla henkilökuntapula on kaikkein hankalin sijaitsevat usein alueilla, joilla asuvilla on keskimääräistä enemmän sosiaalisia ongelmia. Lääkäreiltä myös haetaan keskusteluapua, jota ei kuitenkaan 20 minuutissa yleensä ehdi antaa. Keskusteluapua saattaa myös parhaiten tarjota esimerkiksi aiheeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja yleislääkärin sijasta.
Väestön syvenevät terveyserot ovat ilmiö, johon tulisi ylipäätänsä kiinnittää erityistä huomiota. Osa suomalaisista voi aina vain paremmin, mutta osa taas entistä huonommin. On pyrittävä siihen, että asuinalueiden väliset sosiaaliset erot sekä terveyserot eivät kasva entisestään.
Julkisen terveydenhuollon tila tulee lähivuosina varmasti olemaan entistä enemmän keskusteluissa. Suomalaista terveydenhuoltoa pidettiin joskus maailman parhaana. Nykyään Suomi on niiden neljän OECD –maan joukossa, joissa lääkärille pääsy on kaikista vaikeinta. Työ- tai opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien tilanne on erinomainen ja näihin palveluihin myös sijoitetaan rahaa. Samaan aikaan lapset, lapsia kotona hoitavat, työttömät ja eläkkeellä olevat odottavat pahimmillaan kuukaudesta toiseen yhtä ainoaa lääkäriaikaa.
Tehoa Itämeren suojeluun
Itämeressä on rikkivedyn valtaamia, hapettomia syvänteitä, joista elämä on hävinnyt kokonaan. Huolestuttavaa on se, että näiden hapettomien aavikoiden laajuus on kasvanut nopeasti ja hapettomia alueita löytyy myös yhä lähempänä rannikkoa. Uudenmaan ELY-keskuksen raportin mukaan huomattava osa Uudenmaan saariston vesistä on elinkelvotonta kaloille ja pohjaeläimille. Happikadosta kärsiviä alueita löytyy pitkin rannikkoa mm. Hangon, Tammisaaren, Sipoon ja Porvoon edustoilta. Uudenmaan jokien ravinnekuorma on lisääntynyt, sillä erityisesti maatalouden päästöt ovat liian suuria.
Saaristovesien ongelmat ovat pitkään olleet esillä Varsinais-Suomessa, jossa ravinnepäästöjä vähentävä Teho-hanke on auttanut tilannetta. Jokaisella alueella on omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että myös Uudellamaalla on oma hanke, jossa haetaan täsmätoimenpitein maatalouden valumien vähentämistä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Esitin tällaista hanketta talousarvioaloitteessa vuonna 2008 ja Uudenmaan Ravinteet hallintaan -hanke (Raha) aloittikin vuonna 2009. Tämä on ehdottomasti hyvä ja tarpeellinen hanke. Sen resurssit ovat tosin vain murto-osan Varsinais-Suomen Teho-hankkeesta, joten Raha-hanketta pitää laajentaa. Hankkeessa on mm. selvitetty alus- ja kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden sitojina ja maan kuohkeuttajana. Tänä kesänä Raha-hankkeen puitteissa on eri puolilla Uuttamaata 20 havaintokoetta.
Lapsuuteni mökkijärvi kärsi levästä ja rehevöitymisestä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne on helpottunut asukkaiden ja kesäasukkaiden ryhdyttyä talkoovoimin kunnostamaan järveä. Myös uudistettu viemärijätteen käsittelylaitos paransi tilannetta. On mukavaa, kun vesi houkuttelee uimaan kauniina kesäpäivänä.
Itämeren hoitotalkoot ovat paljon suuremmat ja vaativammat. Siihen on vain tartuttava rivakasti, kotimaisin toimin, paikallisin kunnostustalkoin, omia maataloutemme päästöjä vähentäen, kansainvälisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä ja uudistaen EU:n maatalouspolitiikkaa vihreämmäksi. Maatalouden ravinnepäästöjä voi vähentää esimerkiksi muokkausmenetelmiä keventämällä ja syyskynnöistä luopumalla. Lisäksi tarvitaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä ravinnevalumia sitomaan. Lannoituksen ravinnetase (typpi- ja fosforitasapaino) on selvitettävä tilakohtaisesti ylilannoituksen välttämiseksi.
Jokainen voi vaikuttaa meren tilaan. Suositaan luomua, hoidetaan oman mökkirannan jätehuolto, pestään pyykki fosfaatittomalla pesuaineella. Yhdessä toimimalla saamme parhaat tulokset. Itämeri on meidän helmi, onko se jatkossa kirkas helmi vai samea ja haiseva lutakko, riippuu meidän aidosta tahdostamme ja toimistamme. Ei enää leväpuuroa lapsille!
Higgs ja historiallinen hetki
Olin eilen Kumpulassa seuraamassa H-hetkeä, historiallista tiedotustilaisuutta Euroopan hiukkatutkimuskeskuksesta CERNistä. Higgsin bosoni, hiukkanen, joka täydentää fysiikan maailmankuvaa ja antaa muille hiukkasille massan, oli suurella varmuudella löytynyt. Löytö voi mahdollistaa tulevaisuudessa uusia teknisiä innovaatioita, joista emme vielä osaa haaveillakaan.
Kuvassa onnellinen 60-luvulla hiukkasen ennustanut teoreetikko Peter Higgs.
CMS ja Atlas kokeiden johtajat Joe Incandela ja Fabiola Gianotti sekä Cernin johtaja Rolf Heuer kertoivat tuloksista.
CMS dataa.
Atlas dataa.
Edessä loistava menneisyys
Vuonna 2008 Nokian Symbianilla oli 60% markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä. Vain neljä vuotta myöhemmin Nokia kamppailee olemassaolostaan älypuhelinmarkkinoilla.Jälkikäteen on helppo arvostella Nokian tekemiä ratkaisuja. Harv...
Edessä loistava menneisyys
Vuonna 2008 Nokian Symbianilla oli 60% markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä. Vain neljä vuotta myöhemmin Nokia kamppailee olemassaolostaan älypuhelinmarkkinoilla.Jälkikäteen on helppo arvostella Nokian tekemiä ratkaisuja. Harv...
Suomenojan ideakilpailun tuomarointia, vaalimietteitä ja hyvää kesää!
Länsiväylä uutisoi 27.6. Finnoonsataman ideakilpailusta, johon tuli tuli 60 ehdotusta. Tuomarointityö on alkanut ja voittajat on tarkoitus julistaa syyskuun lopulla. Minulla on kunnia olla palkintolautakunnan jäsen, joten pääsen tutustumaan kilpailutyöihin juurta jaksaen. Ensimmäinen palkintolautakunnan kokous pidettiin 19.6. ja työ jatkuu elokuussa. Kuten Torsti Hokkanen Länsiväylän jutussa toteaa, olen minäkin huojentunut siitä, että mukana on myös
Neuraalituotannon viisastenkivet
90-luvun tuottavuusbuumi tuotti runsaasti myös uusia työ- ja tuotantoparadigmoja. Kaikkien keskeisenä ajatuksena oli tuotannon joustavuus ja virtaviivaisuus, kommunikoinnin tehostaminen sekä erityisesti myyvä lyhenne. Sisällöltään nämä uude...
Neuraalituotannon viisastenkivet
90-luvun tuottavuusbuumi tuotti runsaasti myös uusia työ- ja tuotantoparadigmoja. Kaikkien keskeisenä ajatuksena oli tuotannon joustavuus ja virtaviivaisuus, kommunikoinnin tehostaminen sekä erityisesti myyvä lyhenne. Sisällöltään nämä uude...
Apua Nokian työntekijöille
Eilen oli synkkä päivä, kun Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijää Suomesta. Eli miltei puolet Suomessa työskentelevistä nokialaisista, joita on 9100. Kaikki nämä työntekijät ja heidän perheensä tuntevat hätää ja epätietoisuutta tulevasta. Toivon voimia heille ja läheisilleen.
Suomen eduskunta ja hallitus antavat tukensa ja apunsa tarvitseville. Tärkeintä on luoda uuden kasvun mahdollisuuksia ja antaa toivoa tulevaan. Äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnat, kuten Salo ja mahdollisesti myös Oulu tarvitsevat lisää muutosturvatukea.
Jo kehyspäätöksessä hyväksytty 300 miljoonan euron kasvupaketti tarjoaa tilaisuuksia ICT-osaajille. Heidän tietotaitonsa voi hyödyttää myös energiatekniikka-alaa. Uuden kehyksen kasvupäätöksen tärkeät elementit ovat t & k -verovähennys innovoiville pk-yrityksille sekä verovähennys bisnesenkeleille, jotta start-up yrittäjyyteen saadaan uutta potkua.
Kannatan myös suoraan työllistymiseen tähtääviä hankkeita, kuten korkeasti koulutetuille suunnatun oppisopimusjärjestelmän, Protomon, laajentamista.
Vielä muutama sana historiasta. Nokia auttoi Suomea nousemaan 90-luvun lamasta yhdessä markan devalvaatioiden kanssa. Devalvaatiot auttoivat vientiteollisuuttamme, mm. metsäteollisuutta. Nyt ei ole mahdollista devalvoida, sillä olemme eurossa. Metsäteollisuudeltakin kaivataan uusiutumista, uusia tuotteita ja vihertymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta, siihen liittyvät innovaatiot ja teknologia ovat yksi menestysmahdollisuus.
Nokian ansiosta syntyi 90-luvulla maahamme joukko menestyneitä alihankkijoita, jotka valmistivat kännyköiden komponentteja. Mutta monet alihankkijat lopettivat jo vuosia sitten valmistuksen siirryttyä Aasiaan. Nokiakin perusti tehtaita kehittyviin maihin, kuten Brasiliaan ja suuntasi niiden markkinoille.
Saksan Bochumin tehtaan lopettaminen 2008 tuli Nokialle kalliiksi. Herää myös kysymys, että onko saksalaisten suuttumus vähentänyt Nokian myyntiä Saksassa? Myös lyhyeksi jäänyt Romanian tehtaan kausi kertoo melko tempoilevasta yrityspolitiikasta.
Millenium -palkittu Linus Torvads, vapaiden ohjelmistojen isä, pitää Nokian vuosi siiten aloittamaa Microsoft yhteistyötä virhevalintana. Ainakin oli virhe ilmoittaa Symbianista luopumisesta ennen kuin mitään uutta järjestelmää oli tiedossakaan. Se vei kuluttajien luottamuksen Nokiaan, sillä kaupoissa oli vain poistuvaan käyttöjärjestelmään perustuvia Nokian älypuhelimia.
Hyvä, jos edes Nokian pääkonttori ja osa tuotekehitystä pysyisi Suomessa, mutta aika näyttää. Joka tapauksessa uutta kasvua tarvitaan monista pienistä puroista. Ja niiden purojen soisi toteuttavan kestävää kehitystä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 raportti
Illan vaikeissa asioissa tehtiin yksimielisesti hyviä päätöksiä: Kaupungintalon säilyttämistä osittain tai kokonaan ei suljettu pois, ja Jousenpuisto palautettiin. Hyvä päätös tälle keväälle! Info-asiat - Tapiolan keskuksen kaavoitustilanne Saatiin katsaus Tapiolan suunnittelun tilanteeseen. Teatteritalon kaava on tulossa lautakuntaan 2012 lopussa. Kulttuurikeskus uudistuu: Kirjastolle etsitään paikkaa Tapionraitin ympäristöstä Ervin suunnittelemista rakennuksista (Heikintori / Tapiontori). Kulttuurikeskus halutaan nykyistä
Asuntopoliittinen ohjelma Espooseen
Valtuusto hyväksyi tänään selkeällä enemmistöllä Länsimetron jatkon hankesuunnitelman. Kannatimme suunnitelman hyväksymistä, koska kannatamme länsimetron pikaista jatkamista Kivenlahteen saakka. On tärkeää, että Matinkylä toimii mahdollisimman lyhyen aikaa läntisen Espoon vaihtoasemana. Korostimme kuitenkin, että tulevien asemanseutujen kaavoituksessa on huomioitava nykyistä paremmin hyvän kaupunkirakenteen periaatteet ja Espoon asuntopoliittiset tavoitteet. Metroasemien tuntumaan kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja. Samalla on
Tervetuloa laatimaan vihreiden vaaliohjelmaa
Vajaa viisi vuotta sitten sain idean. Ryhdyin miettimään voisivatko puolueet tehdä vaaliohjelmaansa avoimesti wikitekniikan avulla.lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 esityslista
Kevätkauden viimeinen kokous on ensi keskiviikkona. Isoimpina asioina pöydälle jätetyt Jousenpuisto ja Espoon keskus (kaupungintalo). Info-asiat - Tapiolan keskuksen kaavoitustilanne. Tämä liittyy talousarvioneuvotteluissa tehtyyn päätökseen: “kaupunginhallitus valmistelee Tapiolan kulttuurikeskuksen ja sen lähialueen tilojen uudistustoimet sekä kaupunginteatterin uudisrakennuksen suunnitelmat siten, että niistä voidaan tehdä kokonaispäätös viimeistään kesäkuussa 2012″. Lista-asiat: - Koivu-Mankkaa II, Orion-Oriola, asemakaavan muutoksen lähtökohdat
Digitoituja oravannahkoja
4.6. Tätä menoa maksuteollisuudelle uhkaa 2010-luvulla käydä kuten musiikkiteollisuudelle 2000-luvulla.» Raha ja maksaminen ovat suurimmassa murroksessa yli 2500 vuoteen, kun bitit korvaavat käteisen.Raha keksittiin Lyydiassa noin vuonna 650 e...
Digitoituja oravannahkoja
4.6. Tätä menoa maksuteollisuudelle uhkaa 2010-luvulla käydä kuten musiikkiteollisuudelle 2000-luvulla.» Raha ja maksaminen ovat suurimmassa murroksessa yli 2500 vuoteen, kun bitit korvaavat käteisen.Raha keksittiin Lyydiassa noin vuonna 650 e...