Viime lauantaina vietettiin Kirkkonummipäivää sekä Espoopäivää. Kirkkonummen torilla vihreiden teltalla keskusteltiin ikäihmisten palveluista, junaliikenteestä ja siitä, että luonnonkauniista Porkkalasta on saatava kansallispuisto. Uudella kunnantalolla oli lapsille aulassa kivaa ohjelmaa. Kuvissa Kirkkonummen uusi kunnantalo ulkoa ja sisältä.

Seuraavassa kuvassa ovat Espoon kaupungintalon ystävät kokoontuneet kuulemaan viimeiset kuulumiset Espoon kaupungintalon kohtalosta. 70-luvun alussa rakennettu kaupungintalo on osa Espoon historiaa, ja sen voisi remontoida kaupungin asukkaiden yhteisiksi tiloiksi virkamieshuoneiden lisäksi. Olen aina kannattanut kaupungintalon säilyttämistä, vaikka valtuuston enemmistö äänesti talolle aikoinaan purkutuomion. Sittemmin valtuusto on päättänyt, että talon kohtalo ratkaistaan asemakaavoituksessa. Kuvassa näkyy mm. rakennusneuvos Martti Tieaho keskellä ja vasemmalla vihreiden Rainer Lahti sekä muita aktiivisia asukkaita.

Espoo päivänä oli runsaasti erilaisia tapahtumia. Piipahdin myös Inno Omnian markkinoilla, jossa oli myynnissä nuorten työpajoilla valmistettuja taidokkaita koruja. Suurpellossa oli iloinen tapahtuma, joka huipentui Angry Birds -leikkipuiston avajaisiin.

29.8. Kopiokonepaperin ja asfaltoinnin kilpailuttamisessa toimivat käytännöt sopivat huonosti tietojärjestelmien kehittämiseen.» Tullin tavaraliikenteen turvallisuusriskien kartoittamiseen tarkoitettu, 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestel...

Käsittelimme vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa vanhuspalvelulakia. Vihreät kannattavat ympärivuorokautiseen laitoshoitoon hoitajien minimimitoitusta. Uskomme, että mitoitus turvaa inhimillisemmän hoidon. Toisaalta puhuimme myös kotihoidon ja kotipalveluiden puolesta. Jokaisella vanhuksella tulee olla hyvä ja arvokas vanhuus, mihin kuuluu myös kotona asumisen mahdollisuus ja siihen tuetut palvelut.

Hoidon tarve eri vanhuksilla on kovin yksilöllistä ja riippuu kunnosta ja siksi laissa on syytä korostaa henkilökohtaista palvelusuunnitelmaa. Pohdimme myös mitoitukseen liittyviä uhkia, kuten kuntien rahoituksen riittämättömyyttä. Lakiin liittyen on vielä paljon selvitettäviä kysymyksiä kustannuksista ja siitä, ettei mitoitus ole liian kahlitseva, vaan huomioi erilaisia olosuhteita. Hyvä vanhusten hoito on ihmisoikeus. Laitoshoidon parempi resursointi ei saa kuitenkaan olla pois vanhusten muista palveluista. Erityisen tärkeitä ovat ennaltaehkäisevät palvelut: hyvät terveydenhoitopalvelut, ateriapalvelut ja muut peruspalvelut sekä harrastukset.

Keskustelimme myös hoitajien jaksamisesta, työaikajärjestelyistä ja hoitotyön tärkeydestä osana kokonaisuutta. Ammattijärjestöjä on hyvä kuulla herkällä korvalla. Keskustelussa Satu Hassi esitti idean, että jokaisessa kunnassa tulisi tehdä tarkastuskäynti iäkkään vanhuksen luokse. Silloin selviää, onko vanhuksella kaikki hyvin, mikä on hänen kuntonsa tai palveluiden tarve.

Onnellisen vanhuuden rakennusaineita ovat hyvä hoiva, kotipalvelut, sosiaaliset suhteet ja tuttu asuinympäristö. Hyvä laitoshoito on tärkeää, mutta yhtä lailla tärkeää on huolehtia näistä muista palveluista. On jo korkea aika korjata puutteet hyvällä vanhuspalvelulailla.

Huomisessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa käsitellään Finnoon alueen suunnittelua. Aiemmin linjatun mukaisesti alueen suunnitteluun haetaan mukaan kumppaneita, jotka suunnittelevat osia alueesta.lue lisää

Lautakunnassa lista-asiat eivät juuri keskusteluttaneet. Infossa sen sijaan oli mielenkiintoisia asioita. Infoasiat: Korsbacka Korsbacka sijaitsee Kunnarlantien varrella Miilukorven uuden asuinalueen koillispuolella. Asukkaat haluavat kehittää kyläänsä. He ovat tehneet kaavoitusaloitteen 2007 ja työstäneet nyt ajatuksensa melkoisen konkreettiseksi suunnitelmaksi. Alue on vahvistetussa osayleiskaavassa pääosin AP-aluetta. Maanomistajia on 35, kaupungillakin on alueella maata muutama hehtaari. Uusia taloja on

Tiedote 23.8.2012 - Histan osayleiskaavan kaatuminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa osoittaa, että Espoon  edellytetään rakentavan olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien lähelle, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo. Vihreät vastustivat osayleiskaavan hyväksymistä valtuustossa, koska kaava ei ole kestävän kehityksen mukainen. - Useissa viranomaislausunnoissa edellytettiin alueen toteutumisen kytkemistä radan valmistumiseen, ja sitä olemme edellyttäneet myös lautakunnassa koko kaavaprosessin ajan.

Tiedättehän Leo Messin. Nuori, taitava jalkapalloilija, monien mielestä maailman paras. Tekee viitisenkymmentä maalia vuodessa.lue lisää

Syyskauden ensimmäisen valtuuston lista oli lyhyt ja listalla oli lähinnä valtuustokysymyksiä. Puhetta riitti silti yli viisi tuntia, taitaa vaalikuume jo nousta. Tapiolan keskusaltaan jäädyttäminen luistinradaksi Kokous alkoi kiivaalla keskustelulla Tapiolan keskusaltaan jäädyttämisestä talvisin luisteluradaksi. Asiasta päätettiin viime syksyn budjettineuvotteluissa, mutta kustannusarvio on noussut silloin päätetystä noin miljoonalla. Vihreiden ryhmästä Mari Nevalainen esitti perusteltuja huolia siitä,

Espoon valtuusto kokoustaa parhaillaan ensimmäistä kertaa kesätauon jälkeen. Lähestyvät vaalit näkyvät käytetyissä puheenvuoroissa ja ikuisuusaiheet Länsimetroa myöden ovat myös keskustelussa. Itse käynnistelen politiikkasyksyä luopumise...

Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on v...

Politiikan arki on alkanut myös lautakuntatyön osalta. Tänään oli seminaari ja syksyn ensimmäinen kokous on ensi keskiviikkona. Lista on kevyt, eikä asioihin ole juuri kommentteja. Infossa kuulemme Korsbackan asukkaiden tavoitteita kyläalueen kehittämiseksi ja saamme tilannekatsauksen Raide-Jokerin haasteellisten kohteiden tilanteesta Tapiolassa. Lisäksi esitellään kh:n hyväksymää MAL 2012-2015 aiesopimusta. Esityslista ei näköjään ole vielä netissä, mutta tässä

Olin tänään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen järjestämässä erinomaisessa seminaarissa: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - tilannekartoituksesta toimintaan. Seminaarissa nuorten syrjäytymistä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta.

Presidentti Sauli Niinistö pohti omassa puheenvuorossaan sitä, mitä menestyksellä tarkoitetaan. Niinistö kysyi, milloin olemme leimanneet menestyjäksi jonkun aivan tavallista elämää elävän? Menestymisellä tarkoitetaan usein rikastumista tai jollain tapaa poikkeuksellista suoritusta.

Niinistön huomio on aiheellinen. Olisi arvostettava kaikenlaista osaamista, kaikenlaisia ammatteja, sitä aivan tavallista elämää. Ammattiylpeys saattaisi esimerkiksi edesauttaa ammattitutkinnon suorittamista loppuun. On tärkeää, että nuori arvostaa itseään, omia kykyjään ja elämäänsä, ja tietää myös yhteiskunnan arvostavan näitä. Onnistumisen kokemuksia pitäisi tulla muutenkin kuin huippusuorituksista.

THL:n pääjohtaja Pekka Puska puhui muun muassa alkoholin vaikutuksesta nuorten elämään. Joka neljäs nuori kokee vanhempiensa käyttävän liikaa alkoholia. Vanhempien päihdeongelmiin voi liittyä myös mielenterveysongelmia ja perheväkivaltaa. Puska peräänkuulutti ennaltaehkäiseviä toimia, perhe- ja sosiaalipalvelujen ohella muun muassa alkoholiveron nostoa. Puskan mukaan nuoret itse sanovat, että syrjäytymistä ehkäisevät erityisesti ystävät ja sosiaalinen tuki. Puska muistutti järjestöjen, kuten esimerkiksi urheiluseurojen merkityksestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä puhui luonnollisesti koulusta yhtenä lapsen tärkeistä kehitysyhteisöistä. Opetusryhmien koon pienentäminen ja oppilashuoltoon satsaaminen ovat hyviä tavoitteita. Pitkälä oli erityisen huolestunut kuntien välisistä eroista. Tällä hetkellä riippuu paljolti asuinpaikasta, miten lapsi saa apua ongelmiinsa. Pitkälä puhui moniammatillisen yhteistyön kehittämisen puolesta. Pitkälä pohti ammatillisen koulutuksen kehittämistä siihen suuntaan, että koulumaista opiskelua olisi jatkossa kolmen sijasta kaksi vuotta ja kolmas vuosi vietettäisiin oppisopimusharjoittelussa tai muuten työelämässä.

Kannatan Pitkälän ehdotusta. Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen keskeyttää 9 prosenttia aloittaneista (lukiokoulutuksen 4%). Osa ihmisistä oppii ja motivoituu nimenomaan käytännössä tekemällä. Myös muunlainen kuin teoreettinen tieto on arvokasta.

THL:n ylijohtaja, lääkäri Marina Erhola puhui muun muassa ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Erhola huomautti, että biologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja aineellinen pääoma siirtyvät myös seuraaville sukupolville. Ylisukupolviseen syrjäytymiseen vaikuttaa siis moni seikka. Erhola pohti myös tutkimustuloksia siitä, että lapsuudessa koettu rankka elämänkokemus vaikuttaa pysyvästi hormonijärjestelmään ja stressivasteeseen. Erholan mukaan myös sikiövauriot ovat yleistyneet. Jo 1/100 lapsella on niin sanottu fetaalialkoholisyndrooma eli selviä merkkejä alkoholin aiheuttamasta vaikutuksesta.

Erholan puheenvuoro toi kiinnostavan lisän ikuisuuskeskusteluun yksilön versus yhteiskunnan vastuusta.

Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppinen pohti sitä, miksi oppimistulokset ovat heikentyneet sekä sitä, opetetaanko koulussa oikeita asioita. Kauppisen mukaan opettajien pitäisi opettaa nykyistä enemmän elämäntaitoja ja elämänhallintaa sekä tukea nuoren kasvua.

Olen periaatteessa aivan samaa mieltä Kauppisen kanssa. Koti ja koulu ovat lapsen keskeiset kehitysyhteisöt. Ei ole hedelmällistä toistella, että ensisijaisesti kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat, koska lapsi kuitenkin oppii ja kasvaa ja imee vaikutteita kaikissa ympäristöissä. Kaikki lapset eivät myöskään saa kotoa hyviä eväitä kasvuunsa. Silloin koulun merkitys voi olla aivan ratkaiseva.

Minua kuitenkin häiritsee se, ettei sanota konkreettisesti, millä ajalla opettajat opettavat näitä taitoja ja mitä kaikkea elämäntaitojen ja elämänhallinnan opetukseen tarkalleen ottaen pitäisi kuulua ja ovatko kaikki opettajat luokka-asteesta ja opetettavasta aineesta riippumatta tästä vastuussa? Tarkoitetaanko yleistä keskustelua ja oppilaiden tukemista vai jotain tarkemmin määriteltyä? Välillä tuntuu, että opettajille kasataan todella paljon odotuksia ilmaisematta tarkkaan, miten ne tulisi toteuttaa, jos opetussuunnitelmista ei kuitenkaan olla poistamassa mitään. Mielestäni terveystiedon opetukseen tulisi aina sisällyttää mielen hyvinvoinnin opetusta ja yleinen elämänkatsomustiedon kaltainen oppiaine olisi tarpeellinen kaikille oppilaille.

THL:n erityisasiantuntija Jukka Mäkelä muistutti, että kukaan ei halua syrjäytyä. Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve kuulua johonkin ryhmään. Mäkelä painotti sitä, miten tärkeää on, että lapsi kyetään hyväksymään omana itsenään ja että häpeää ja häpäisemistä ei käytetä kasvatuskeinona.

Mäkelä korosti sitä, miten tärkeää on auttaa lasta pääsemään mukaan erilaisiin ryhmiin. Jos lapsi käyttäytyy haastavasti ja muut lapset yrittävät siksi sulkea hänet ryhmästä pois, niin aikuisten tehtävä on auttaa ryhmää toimimaan yhdessä ja tukea muita lapsia niin, että he leikkisivät myös sen lapsen kanssa, jolla on hieman huonommat sosiaaliset taidot. Ryhmästä toistuvasti ulos jääneille lapsille on todettu ilmaantuvan oppimisvaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Lapsi myös yrittää lopulta löytää ryhmän, jossa hänet hyväksytään, olipa se sitten esimerkiksi koulukiusaajien ryhmä tai muu negatiivinen viiteryhmä.

Mäkelän puheesta jäi myös mieleen kaksi muuta asiaa: kannattaako lapsen arkuutta todella hoitaa psykoterapialla vai olisiko kuitenkin ensijainen ratkaisu se, että ympäristö huomioisi ja hyväksyisi aran lapsen paremmin ja auttaisi häntä vähän kerrassaan osallistumaan ryhmissä. Toinen huomio oli se, että yhden lapsen huostaanotto maksaa kunnalle vuodessa enemmän kuin yhden sosiaalityöntekijän palkka ja samaan aikaan on tutkitusti todettu, että korkeampi sosiaalityöntekijöiden määrä kunnassa vähentää huostaanottoja.

Mäkelä myös muistutti viime laman virheistä. Lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen näyttäisi vain lisäävän kustannuksia tulevaisuudessa.

Seminaarissa oli myös niin sanotun kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Itse lapsena huostaan otettu kertoi kokemuksiaan selviytymisestä. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja niiden mielipiteiden kysyminen, jotka palveluita ovat myös käyttäneet, ovat erinomainen juttu. Hyvin usein seminaareista jää nykyään mieleen nimenomaan kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot. Tämänpäiväisen jäljiltä myös tarina siitä, miten vaikeista kotioloista kärsivä lapsi ei saanut leikkiä joidenkin koulukavereidensa kanssa, koska näiden vanhemmat pelkäsivät huonojen elämäntapojen ensin periytyvän ja sitten tarttuvan. Tarina ei kertonut, syrjäytyikö vai selviytyikö tämä lapsi itse.

Seminaari oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut. Ainut, mitä jäin hieman kaipaamaan, oli työmarkkinaosapuolten tai jonkun työelämän asiantuntijan puheenvuoro. Syrjäytymiseen vaikuttaa myös se, että on yhä vähemmän sellaisia työtehtäviä, joita voi tehdä ilman koulutusta ja vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tulevaisuudessa näistä tehtävistä saattaa olla entistä kovempi kilpailu. Tämä liittyy myös maahanmuuttajien kotouttamiseen, koska puutteellinen kielitaito johtaa usein siihen, että suorittavan tason työt ovat ensimmäinen vaihtoehto.

Vanhusikäisen väestön määrä kaksinkertaistuu seuraavina vuosikymmeninä. Huoltosuhteen ja mahdollisesti myös talouskasvun heikkenemisen takia meillä ei ole varaa jättää ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Syrjäytyminen on myös aina jonkinlainen tragedia ihmiselle itselleen ja hyvässä yhteiskunnassa kaikki pyritään pitämään mukana.

Tiedote 9.8.2012 Sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle, että Espoon liikuntatoimen johtajaksi valitaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra (kok.). Merran nimi on ollut julkisuudessa esillä siitä asti, kun hänet valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. – Hakuprosessi on valitettavasti ollut melkoinen farssi. Se että Merran nimi on ollut alusta asti vahvasti esillä, on varmasti karkottanut monia päteviä hakijoita, harmittelee valtuustoryhmän

6.8. Perinteiset tiedotusvälineet ovat olleet kuin t-mallin Fordeja, joita sai joko mustana tai mustana.» Internetin on jo pitkään ennustettu tappavan lehdistön ja television yhtä perusteellisesti kuin television piti tuhota radio. Ja tottahan s...

Internetin piti olla uusi agora, nostaa julkinen keskustelu aivan uudelle tasolle, antaa kaikille yhtäläinen mahdollisuus ilmaista itseään perinteisten medioiden portinvartijoista piittaamatta.Todellisuus osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi. Ai...

Peruskoulun tuntijako ja sen mahdollinen uudistaminen herättää jokusen vuoden välein vilkkaan keskustelun. Sitten menee puoli vuotta tai vuosi asiasta keskustellessa, ja syntyy kompromissi jonka seurauksena juuri mikään ei muutu.Tällä kertaa j...

Tiedote 11.7.2012 Helsingin Sanomien ( 11.7) mukaan rikospoliisi kaipaa julkisen sektorin työnantajilta, kuten Espoolta, tiukempaa linjaa harmaan talouden torjuntaan.  Samaa ovat espoolaispäättäjät vaatineet siitä asti, kun siivouspalveluita myyvän yrityksen laiton toiminta tuli julkisuuteen reilu vuosi sitten. - Olemme pettyneitä, että Espoo ei vieläkään ole onnistunut kitkemään harmaata taloutta ostopalveluistaan, sanovat  valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Elo ja

Espoon lääkäritilanne oli jälleen muutama viikko sitten otsikoissa Helsingin Sanomiin lähetetyn mielipidekirjoituksen muodossa. Kirjoittaja ei ollut saanut tarvitsemaansa hoitoa Jorvin sairaalasta eli tarkalleen ottaen kyse ei ollut siten Espoon vaan sen sijaan Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanteesta. Terveyspalvelujen saatavuus on kuitenkin ongelma koko julkisessa terveydenhuollossa, joskin erikoissairaanhoidossa tilanne on yleisesti ottaen parempi kuin perusterveydenhuollossa eli terveysasemilla.

Espoon terveysasemien viroista oli alkukesästä täytetty asemasta riippuen 40-100%. Asemien välillä on siis suuria eroja. Positiivista on ollut nähdä, miten esimerkiksi Leppävaaran aseman lääkärit ja hoitajat ovat ponnisteluillaan saaneet joskus hyvinkin hankalassa tilanteessa olevan aseman toimimaan aiempaa paremmin. Espoossa terveyskeskustyötä on kehitetty esimerkiksi Hyvä vastaanotto –hankkeessa, jolla on pyritty parantamaan palvelujen saatavuutta ja lyhentämään odotusaikoja.
Myös paljon muuta on viime vuosina tehty Espoossa. Lääkärien palkkoja on nostettu. Päivystysvastuusta on luovuttu. Vuonna 2011 päätimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa perustaa 10 uutta lääkärinvirkaa ja vuonna 2012 vielä lisää. Paikallinen virkaehtosopimus on otettu käyttöön ja sen myötä lääkäreille voidaan muun muassa räätälöidä juuri sellaiset työajat kuin hän itse haluaa. Osa-aikatyön tekeminen onkin ollut suosittua.

Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Jonot lääkärin vastaanotolle ovat joidenkin asemien kohdalla edelleen aivan sietämättömiä. Julkinen terveydenhuolto kilpailee tällä hetkellä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa eli lääkäreillä on mahdollisuus valita, mennäkö töihin terveysasemalle vai esimerkiksi työterveyshuoltoon. Kunnat tai sairaanhoitopiirit joutuvat myös maksamaan huomattavia summia rahaa ostaakseen vuokralääkäripalveluita yksityisiltä terveydenhuoltoalan yrityksiltä.

Vaikka Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, myös yksityisten terveyspalvelujen tarjonta on siis viime vuosikymmeninä kasvanut reippaasti. Lääkärien koulutusmääriä on hieman nostettu, mutta tilanne ei kuitenkaan vielä tällä parane.

Mielestäni perusterveydenhuollossa on nyt pakko pyrkiä rakentamaan mahdollisimman samanlaiset työolosuhteet kuin yksityisellä sektorilla on rekrytoimisen helpottamiseksi. Yksilöllisesti räätälöidyillä työajoilla onkin pyritty juuri tähän. On myös muistettava tuoda esille julkisella puolella työskentelyn etuja, kuten pidempiä lomia ja parempia koulutusvapaita. Toimistotyön määrää julkisella sektorilla olisi saatava vähennettyä eli avustavaa henkilökuntaa palkattava enemmän. Olisi myös pyrittävä siihen, että erilaisten todistusten kirjoittamisen hoitaisivat jatkossa useammin sairaanhoitajat. Nyt lääkäreiden työaikaa menee esimerkiksi flunssasta johtuvien lääkärintodistusten ja ajokorttitodistusten kirjoittamiseen.

Työterveyshuollossa terveydenhoitajat kirjoittavat yhä useammin rutiininomaiset poissaolotodistukset ja lääkärit voivat keskittyä vaativampaan asiakastyöhön.
Joillekin terveysasemille olisi hyvä saada sosiaalityöntekijöiden vastaanotot.
Asemat, joilla henkilökuntapula on kaikkein hankalin sijaitsevat usein alueilla, joilla asuvilla on keskimääräistä enemmän sosiaalisia ongelmia. Lääkäreiltä myös haetaan keskusteluapua, jota ei kuitenkaan 20 minuutissa yleensä ehdi antaa. Keskusteluapua saattaa myös parhaiten tarjota esimerkiksi aiheeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja yleislääkärin sijasta.

Väestön syvenevät terveyserot ovat ilmiö, johon tulisi ylipäätänsä kiinnittää erityistä huomiota. Osa suomalaisista voi aina vain paremmin, mutta osa taas entistä huonommin. On pyrittävä siihen, että asuinalueiden väliset sosiaaliset erot sekä terveyserot eivät kasva entisestään.

Julkisen terveydenhuollon tila tulee lähivuosina varmasti olemaan entistä enemmän keskusteluissa. Suomalaista terveydenhuoltoa pidettiin joskus maailman parhaana. Nykyään Suomi on niiden neljän OECD –maan joukossa, joissa lääkärille pääsy on kaikista vaikeinta. Työ- tai opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien tilanne on erinomainen ja näihin palveluihin myös sijoitetaan rahaa. Samaan aikaan lapset, lapsia kotona hoitavat, työttömät ja eläkkeellä olevat odottavat pahimmillaan kuukaudesta toiseen yhtä ainoaa lääkäriaikaa.