(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...

(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...

Tänään julkistettiin Finnoonsataman ideakilpailun tulokset. Palkintolautakunta kävi töitä läpi SAFA-tuomareiden ja virkamiesjäsenten huolellisen valmistelun pohjalta. Työskentely oli rakentavaa ja mielenkiintoista. Kilpailuun saapui 62 ehdotusta. Kotimaisten ehdotusten lisäksi ehdotuksia tuli mm. Espanjasta, Kreikasta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Kilpailussa annettiin alueen asukasmäärätavoitteeksi 1500-6000 asukasta, haarukka oli siis varsin väljä. Alue on todella haasteellinen monine rajoituksineen (voimalaitos, suojeltava

Tämän päivän (10.10) Helsingin Sanomien kirjoitus kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista on lääketieteellisesti jännittävä ja inhimillisesti raivostuttava. 
Kirjoituksessa kerrottiin Helsingin yliopiston tutkijoiden havainneen, että kosteusvauriokohteissa yleinen sieni tuottaa myrkkyjä, jotka häiritsevät sydän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa. Haastateltu mikrobiologian professori uskoo, että myrkyillä saattaa olla jopa yhteyttä lasten diabeteksen yleisyyteen Suomessa. Professorin mukaan löydös selittää hermosto-oireiden yleisyyttä ongelmarakennuksissa. "Vaikka ihmiskeho pystyy tuottamaan uusia soluja vaurioituneiden tilalle, hermosolut uusiutuvat huonosti tai eivät lainkaan."

Suomessa on lukemattomia julkisia rakennuksia, joiden käyttäjät ovat vuosia odotelleet niiden peruskorjausta. "Homekoulu" on tunnettu käsite. Kun haitat ovat näin merkittävät, niin peruskorjaukset ja kosteusvaurioremontit pitäisi toteuttaa paljon nykyistä nopeammin. Olen sitä mieltä, että uusien julkisen rakennusten (kulttuuritalot, liikuntapaikat jne) sijasta kunnan on ensisijaisesti investoitava niiden rakennusten korjaamiseen, joissa on sisäilmaongelmia. Kosteusvaurio-oireiluun pitäisi mielestäni ylipäätänsä suhtautua yhteiskunnassa vakavammin.

Hesarin juttu (linkki digilehteen, vaatii tunnukset)

Talotekniikka-lehti samasta tutkimuksesta

Osallistuin tänään päättäjänä Soukan asuinympäristökävelylle. Paikalla oli ilahduttavan runsaasti virkamiehiä, paikallisia toimijoita, asukkaita ja luottamushenkilöitä, yhteensä noin 70 henkeä. Täytyy sanoa, että osallistuminen kannatti – monestakin syystä. Nykyisen ostarin haasteita on eri tasojen tuoma esteellisyys. Olen aiemmin liikkunut Soukassa lähinnä ostarilla ja palvelutalossa sekä Soukanpohjan kartanon maisemissa. Nyt tutuksi tulivat keskuksen ja sen lähialueiden laajat

Alla muutamia tasa-arvonäkemyksiäni. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät esiinny termeinä vaalitavoitteissani,mutta ne ovat minulle keskeisiä arvoja ja päätöksiä tehdessäni pohdin niiden tasa-arvovaikutuksia. Lainsäädännössä tasa-arvolla viitataan sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuudella muihin tasa-arvokysymyksiin. Tässä tekstissä käytän selkeyden vuoksi useimmiten  sanaa "tasa-arvo" kaikista tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioista.

Epätasa-arvo kuntapalveluiden saatavuudessa

Asuinalue ei saisi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, kuten Espoossa on viime vuosina tapahtunut lääkäripalveluissa,perheneuvonnassa ja sosiaalityössä. Jos jonot ovat joillain alueilla pidemmät kuin muualla, niin on pohdittava mahdollisuuksia tasata henkilökuntaa ja kohdistaa kehittämistoimenpiteet pitkien jonojen alueille. Esimerkiksi Samarian terveysasema Espoon keskuksessa on jäänyt kehittämishankkeiden ulkopuolelle resurssipulan takia. Lääkäritilanne ei kuitenkaan yleensä parane itsestään ja juuri tällaisia asemia tulisi kehittää. Olen tyytyväinen, että ensi vuodesta alkaen juuri Samariassa kokeillaan sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveysasemalle.

Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet

Haluan, että samaa sukupuolta olevat pariskunnat saavat täysin samat oikeudet kuin heteropariskunnatkin. Olen surullinen ja pettynyt Kirkon kannanottoihin asiassa. Kirkon mukaan yhteiskunnallista keskustelua tulisi vielä jatkaa. Asiasta on keskusteltu useita kymmeniä vuosia eikä päätöksenteon pitkittäminen hyödytä yhtään ketään. 
Olen juuri seurannut naispuolisen ystäväni yritystä saada vaimonsa kanssa yhteinen sukunimi. Toisin kuin heteroavioliitoissa, oikeutta yhteiseen nimeen ei automaattisesti tule, vaan hän joutuu anomaan nimenmuutosta maistraatilta ja maksamaan siitä. Maistraatti ilmoittaa hänen pyrkimyksestään lakisääteisten asioiden Virallisessa lehdessä. Aivan luin jollain ihmisellä olisi todella oikeus puuttua siihen, että hän haluaa ottaa puolisonsa nimen. Koko prosessi voi kestää lähemmäs vuoden.

Syrjäytyminen

Syrjäytyminen on erityisesti miehinen ongelma, vaikka esimerkiksi päihdeongelmat ja putoaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle koskee luonnollisesti myös naisia.
Miesten tilanne on kuitenkin yleisesti ottaen polarisoituneempi kuin naisten. Sekä parhaiten että huonoiten pärjäävät ovat tavallisimmin miehiä. Olen kirjoittanut syrjäytymiskysymyksistä aiemmin muutamaan otteeseen: http://www.pinjanieminen.blogspot.com/2012/08/seminaariterveiset-nuorten.html ja http://www.pinjanieminen.blogspot.fi/2012/05/hsn-mukaan-terveydenhuollon-hallinnon.html Mitä erityisesti miesten syrjäytymiseen tulee, niin on myös tärkeä pyrkiä siihen, että koulussa ja kotona opitaan tapoja ilmaista omia tunteita ja käsitellä pettymyksiä sekä hakea sosiaalista tukea. Tärkeää on myös hyvin resursoitu koulu ja kouluterveydenhuolto, riittävät koulutuspaikat ja se, että opiskeluvalintoja ei tarvitse tehdä liian varhain. Myös päihdekuntoutus ja hyvät mielenterveyspalvelut on muistettava. Masennuksesta on tullut sairautena onneksi aiempaa hyväksyttävämpi, mutta alkoholiongelma on edelleen stigmatisoiva.Tämä mielestäni näkyy valitettavasti ajoittain myös kunnallisessa päätöksenteossa. 

Sukupuolten välinen tasa-arvo 

Sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää koko ihmisen elinkaaren ajan alkaen siitä, pitävätkö neuvolan työntekijät vanhempia tasa-arvoisina kasvattajina siihen saakka, että vanhuksiin kohdistuva perheväkivalta ja sen sukupuolittuneisuus tunnustetaan ja siihen puututaan. Kunnan työntekijöiden kohdalla kyse on pitkälti tasa-arvokoulutuksesta, kuntalaisten kohdalla riittävistä ja sukupuolisensitiivisistä palveluista esimerkiksi huoltajuusasioissa ja terveydenhuollossa. Sukupuolen vaikutus palvelun sisältöön tai sitä vaille jäämiseen tulisi aina tunnistaa.
Tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kasvattamisessa päiväkodit ja koulut ovat tärkeitä. Tutkimusten mukaan jo päiväkotilasten kohdalla tytöt osallistuvat enemmän siivoamiseen ja tavaroiden asetteluun paikoilleen. Kouluissa ja kaikessa lastenkasvatuksessa tulisi pyrkiä siihen, että huomioitaisiin lapsen yksilölliset ominaisuudet eikä tehtäisi johtopäätöksiä hänen kyvyistään tai kiinnostuksenkohteistaan sukupuolen perusteella. Kenenkään ei pitäisi päätyä väärälle alalle, saada matalampaa palkkaa tai kantaa vastuuta joistain asioista vain siksi, että hän sattuu edustamaan tiettyä biologista sukupuolta.

Vammaisten yhdenvertaisuus

Muualla maailmassa on kaupunkeja, joissa kaikkiin julkisen liikenteen kulkuvälineisiin pääsee pyörätuolilla. Suomessa vammainen saattaa odotella pakkasessa taksikuljetusta, joka ei koskaan saavu. Espoossa oikeus henkilökohtaiseen avustajaan toteutetaan niin sanotulla työnantajamallilla, jossa vammainen toimii itse työnantajana eli hoitaa kaikki lakisääteiset velvoitteet. Ilman minkäänlaista vammaakaan monesta meistä ei ole yrityksen pyörittäjäksi. Kaupungin pitäisi hoitaa työnantajaveloitteet niiden vammaisten osalta, jotka eivät halua toimia työnantajina. Vammaisten asumispalveluiden kilpailutus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa palveluntuottaja vaihtuu muutamien vuosien välein, mikään ei takaa jatkuvuutta oman asumispaikan suhteen ja parannuksista neuvotteleminen on vaikeaa, koska se pitää tehdä suoraan yrityksen kanssa kunnan sijasta ja yritys voi halutessaan pitäytyä siinä sopimuksessa, jonka se on kunnan kanssa tehnyt. Vammaisilla pitäisi vammasta ja toimintakyvystä riippuen olla oikeus riittävän hoivaan tai mahdollisimman itsenäiseen elämään ilman, että tämä tarkoittaa heitteille jäämistä.

Peruskoulut

Terveydenhuoltomme on epätasa-arvoistunut viime vuosikymmeninä. Työterveyshuollon piirissä olevien tai varakkaiden tilanne on hyvä, muiden ei. Sama ei saa tapahtua toiselle suomalaiselle lippulaivalle eli koululaitokselle. Lähikoulun on aina voitava olla ensisijainen valinta ja tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhempien ei kannata muuttaa asuinalueelta toiselle kouluvalinnan takia. Tutkimusten mukaan oppimistuloksiin vaikuttaa ensisijaisesti vanhempien koulutustausta ja lapsen oma motivaatio. Koulutustaustan tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän ja mitään uusia koulusidonnaisia tekijöitä ei tulisi kehittyä. Opetuksen resurssit tulisi turvata ja kouluterveydenhuoltoa parantaa. Suomessa olemme vielä kuitenkin hyvässä tilanteessa. Meillä on erinomaisesti koulutetut,motivoituneet opettajat ja opettajankoulutukseen on huomattavasti enemmän halukkaita kuin on paikkoja. Jokaisessa koulussa on mahdollisuus saada hyvää opetusta. Enemmän on kyse siitä, pyrkivätkö esimerkiksi vanhemmat valitsemaan koulun niin, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita on mahdollisimman vähän. Pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ja eriarvoistumiseen. 

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.lue lisää

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.lue lisää

Espoon vihreiden kunnallisvaalikampanja pyörähti eilen käyntiin. Leppävaaran Sellossa lapset saivat vihreitä ilmapalloja ja ohjelmassa oli myös kierrätysleluongintaa. Vein kassillisen lasten vanhoja leluja ongintaan. Mikä ilo tyhjentää omia nurkkia ja samalla nähdä pienten onkijoiden innostus.

Vaaliteemamme hyvinvointipalvelujen turvaamisesta ja ympäristönsuojelusta kiinnostivat ihmisiä. Vihreistä teemoista ja ehdokkaista voi lukea täältä http://www.vihreat.fi/vihreakunta

Espoonlahdessa oli syysmarkkinat aurinkoisessa säässä. Tässä vaalitorilla vihreiden ehdokkaita: Susanna Rahkonen, Merva Mikkola, Tiina Hoffström ja Johanna. Taustalla Juhani Kytö puhaltaa ilmapalloa.

Kokous oli lyhyt, kuten arvelin. Tunnelma alkaa jo olla haikea: Muutama kuukausi ja lautakunta vaihtuu. Vaalitulos kertoo, millaisella värisuoralla Espoota kaavoitetaan seuraavat neljä vuotta. Infoasiat: Pakankylän kartano Tavoitteena on Kaisankodin toiminnan kehittäminen ja turvaaminen. Tällä hetkellä 60 % Kaisankodin toiminnasta on Kelan tukemaa kuntoutustoimintaa. Viikonloppuisin kartano on kokous- ja juhlakäytössä. Toimintaa halutaan monipuolistaa, eikä nykyinen

Jo toistamiseen on kaupunkisuunnittelulautakunnassa melkoisen kevyt lista. Infossakin vain muutama asia. Infoasiat: - Pakankylän kartano Vireillä on kaavamuutos, jolla kehitetään kartanokylpylä Kaisankodin toimintaedellytyksiä ja suojellaan kultuurihistoriallisesti arvoikkaita rakennuksia ja maisemaa suojellaan. Kuullaan valmistelun tilanne. - Espoon hulevesiohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman 27.8.2012 ohjeellisena noudatettavaksi määrärahojen ja resurssien puitteissa. Lautakunnalle ohjelma tuodaan tiedoksi. Vihreille ja erityisesti ympäristölautakunnan

Eduskunnassa käytiin torstaina tärkeä ajankohtaiskeskustelu lastensuojelusta. Keskustelun painopisteeksi nousi varhaisen vaiheen tuki lapsille ja heidän perheilleen. On ensiarvoisen tärkeää, että perheet saavat tukea ja keskusteluapua sekä apua arjen pyörittämiseen riittävän ajoissa, ennen kuin ongelmat kasaantuvat.

Varhaisen vaiheen tuki on kaikkein tehokkainta niin tuen antajan kuin vastaanottajan näkökulmasta. Jos vanhemmat eivät jaksa oman elämäntilanteensa vuoksi tukea lapsiaan riittävästi, varhainen tuki perheille lisää lasten mahdollisuuksia pärjätä myöhemmässä elämässään.

Hyvää ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea ovat esimerkiksi kotipalvelut. Kotipalvelut ovat palveluita, jotka sekä helpottavat perheiden arjen sujumista että ennaltaehkäisevät ongelmien kasaantumista silloin, kun arki kaatuu päälle. Kotipalveluita on valitettavasti suureksi osaksi ajettu alas menneinä vuosikymmeninä. Vaikka ne ovat lakisääteisiä, vain harvat kunnat tarjoavat apua esimerkiksi sairaiden lasten hoitoon tai arjen askareisiin vanhemman sairastuttua. Apua on oltava saatavilla mahdollisimman matalalla kynnyksellä myös väliaikaisiin ja yllättäviin elämäntilanteisiin, jotta elämä pysyy raiteillaan niiden jälkeenkin.

Keskustelussa moni kansanedustaja toivoi lisää resursseja kuntien lastensuojelutyöhön ja kotiapuun. Itse esitin ajatuksen, että pitäisi tarkastella lastensuojelulain muutostarvetta, jotta painopiste todella saadaan ennaltaehkäisyyn. Lastensuojelun tärkein tarkoitus on suojella lasta, varmistaa, että lapsi kasvaa turvallisessa ympäristössä. Siksi lasta on kuultava paremmin. Myös eri viranomaisten välisessä tiedonkulussa on parannettavaa, jotta lapsen hätä huomataan ajoissa.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys järjestetään 17.-23.10 ja varsinainen vaalipäivä on 28.10.2012.

Oma äänestysnumeroni on 418.

Tietoa minusta ja tavoitteistani kunnallispolitiikassa löytyy osoitteesta http://henkilot.vihreat.fi/pinja.nieminen

Tärkeimmät tavoitteeni liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, asuinalueiden välisen eriytymisen torjumiseen ja puhtaan elinympäristön turvaamiseen myös tuleville sukupolville.

Tavoitteitani:

TERVEYSPALVELUT

Terveysasemapalvelut

Terveysasemapalveluiden saatavuuden parantaminen on varmasti tärkein asia seuraavalla valtuustokaudella. Tarjolla olevia lääkäriaikoja on kyettävä lisäämään ja jonoja vähentämään.

Terveysasemien jonot johtuvat pitkälti vaikeuksista rekrytoida lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Rekrytoinnin ja terveysasemien toimivuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. On vähennettävä lääkäreiden tekemän toimistotyön määrää ja palkattava riittävästi avustavaa henkilökuntaa ja luotava julkiseen terveydenhuoltoon mahdollisimman samanlaiset olosuhteet kuin yksityisellä puolella on. On kiinnitettävä huomiota koko terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin. On harkittava sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveyskeskuksiin varsinkin niillä asuinalueilla, joissa esiintyy eniten sosiaalisia ongelmia. On haettava muista kaupungeista ja ulkomailta parhaita malleja työprosesseihin ja lääkäreiden sitouttamiseen. On parannettava konsultointimahdollisuuksia (geriatria, psykiatria jne). Espoolaisten terveysasemien tilanteet eroavat toisistaan paljonkin. Todistetusti terveysasema on mahdollista saada toimimaan hyvin ja hyviä käytäntöjä on levitettävä tehokkaasti.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tulee panostaa matalan kynnyksen (ilman lähetettä saatavaan) keskusteluapuun sekä ryhmämuotoisiin tukeen eli esimerkiksi niin sanottujen depressiokoulujen järjestämiseen. Keskusteluapua on saatava nopeasti ja riittävän monta kertaa kuukaudessa. Yksi käynti kuukaudessa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla voi olla lähinnä kannattelevaa eikä välttämättä vielä toipumiseen johtavaa hoitoa. Esimerkiksi virallinen masennuksen hoitosuositus on yhdistelmä lääkehoitoa ja keskusteluapua/psykoterapiaa. Lääkehoidon ohella aina tulee olla tarjolla myös muita hoitomuotoja.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa ongelmien ehkäisyssä. Kouluterveydenhoitajien vastaanottoja pitäisi lisätä ja taata riittävät koulupsykologi, -lääkäri ja –kuraattoripalvelut. Vaikka terveystarkastukset ovat tärkeitä, niiden lisäksi palveluja tulee olla tarpeeksi jo apua tarvitseville. Lapselle ja nuorelle kolmekin viikkoa on pitkä aika hoidon tai avuntarpeen arvioinnin aloittamiseen.

PERHEIDEN HYVINVOINTI

Hyvinvointi rakentuu arjessa

Kunta voi tehdä ratkaisuja, jotka joko edistävät tai vähentävät perheiden hyvinvointia. Perheiden hyvinvointia tulee edistää välillisesti muun muassa pitämällä päiväkodit ja koulut lähipalveluina ja huolehtimalla toimivasta joukkoliikenteestä. Näin perheillä kuluu mahdollisimman vähän aikaa matkoihin esimerkiksi kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä. Myös yksineläjien hyvinvointiin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi pyrkimällä siihen, että asuntokanta on monipuolista ja tarjolla on yksinasuville hinnaltaan ja kooltaan sopivia asuntoja.

Kodin ohella hyvinvointia tuetaan myös kouluissa

Kouluhyvinvointiin huomioon kiinnittäminen palvelee myös perheiden hyvinvointia. Jos kiusaamiseen puututaan koulussa tehokkaasti, luokkakoot ovat riittävän pieniä ja tukiopetusta on tarjolla, lapsi saa hyvän alun opintoihinsa.

Apua on tarjottava ajoissa

Terveyspalveluiden ohella kunnan on ennaltaehkäistävä perheiden ongelmia sosiaalipalveluiden avulla. Ennen 90-luvun lamaa kotiapua oli yleisesti tarjolla. Kotiapua ollaan jälleen palauttamassa ja tästä suuntauksesta on pidettävä kiinni. On tärkeää auttaa perhettä vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat pieniä. Konkreettinen apu esimerkiksi siivouksen muodossa sekä keskusteluapu saattavat estää perhettä väsymästä entisestään ja ongelmia syvenemästä. Kotiapua voivat saada tällä hetkellä ainoastaan pienten lasten vanhemmat. Mielestäni myös isompien lasten vanhemmille tulisi joissain tilanteissa voida tarjota kotiapua, erityisesti silloin jos perheen lapsi tai lapset ovat kehitys- tai vaikeavammaisia.

Perheneuvontaan tulisi päästä nykyistä nopeammin ja mahdollisuuksia lastenpsykiatriseen hoitoon lisätä erikoissairaanhoidossa. Hoidossa tärkeää on koko perheen tukeminen sisarukset mukaan lukien. Olennaista on kuitenkin jatkaa kevyempien tukimuotojen kehittämistä eli tarjota apua jo ennen kuin perhe voi todella huonosti tai lapsi joudutaan ottamaan huostaan. Huostaanoton kokeneille perheille on tarjottava erityistä tukea ja apua. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeässä asemassa tuettaessa perheiden hyvinvointia, mutta myös perheet, joissa on kaikki on niin sanotusti hyvin, voivat joutua kokemaan kriisejä. Jos perhe hakee apua esimerkiksi lapsen tai vanhemman sairastuttua tai lapsen käyttäytymisongelmien vuoksi, apua tulisi löytyä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen myös säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

Perheiden kriiseihin on oltava erilaisia apumuotoja. Perheneuvonta on yksi niistä, mutta esimerkiksi järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut vertaistukiryhmät esimerkiksi avioeron kokeneille tai työttömäksi jääneille ovat tärkeitä. Myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä kunnan on tärkeää tehdä yhteistyötä asiantuntevien järjestöjen kanssa. Perheväkivallan ehkäisemisessä ja kohteeksi joutuneiden tukemisessa on muistettava huomioida myös erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja maahanmuuttajanaiset. On muistettava, että myös mies voi olla lähisuhdeväkivallan uhri.

VANHUSTEN PALVELUT

Suurin osa vanhuksista haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumisen tukeminen tulee myös kunnalle edullisemmaksi. Onnistunut kotona asuminen vaatii kuitenkin tukipalveluita.

Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä

Äänestin keväällä sosiaali- ja terveyslautakunnassa sen puolesta, että vanhusten kotiin kuljetettavien aterioiden ateriahintoja ei olisi nostettu. Korkeampi ateriahinta saattaa johtaa siihen, että osa vanhuksista jättää aterian tilaamatta. Vanhusten aliravitsemus on yllättävän yleistä ja terveellinen ja riittävä ateriointi auttaa ylläpitämään toimintakykyä.

Yksinäisyyttä on torjuttava ja omaishoitajia tuettava

Ateriapalvelun ohella myös niin sanottu päivätoiminta ja omaishoitajien tukeminen on tärkeää. Päivätoiminnan ohella vanhusten yksinäisyyttä on torjuttava yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Omaishoitajille on järjestettävä vertaistukiryhmiä ja heidän tulee saada pitää vapaapäivänsä. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Elä ja asu keskuksia rakennettava lisää

Elä ja asu -keskuksissa ikääntynyt voi asua elämänsä loppuun asti ilman, että hänen tarvitsee muuttaa hoivantarpeen kasvaessa. Elä ja asu –periaate on hyvä tapa järjestää hoivapalvelut. Siinä vaiheessa kun vanhus ei enää pärjää kotona, hänelle on löydyttävä hoivakoti-, asumispalvelu yms paikka. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, koska Espoo ikääntyy vauhdilla. Juuri siksi on kiinnitettävä huomiota niihin palveluihin, jotka tukevat kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

Tehokas kuntoutus ylläpitää elämänlaatua ja pidentää kotona asuttavaa aikaa

Jorvin sairaalan lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki innovatiivisesta kuntoutuksesta. Lonkkaliukumäen avulla yhä useampi vanhus kykenee palaamaan sairaalasta kotiin ja ylläpitämään elämänlaatuansa.

Hyvä hoiva vaatii riittävästi hoitajia

Pitkäaikaishoidon ohella myös kotihoidon hoitajamääriin on kiinnitettävä huomiota. Hyvään vanhustenhoitoon eli inhimilliseen vanhuuteen on oltava valmiita panostamaan taloudellisesti. Hoito kysyy aikaa, osaamista ja asennetta. Riittävällä henkilökuntamäärällä kyetään myös vähentämään muun muassa vanhusten psyykelääkkeiden käyttöä. Hoivatyö on hyvin fyysistä ja usein myös henkisesti raskasta. Hoitajien jaksamista tuetaan hyvillä jatkokouluttamismahdollisuuksilla, riittävällä työntekijöiden määrällä ja mahdollisuuksilla suunnitella mahdollisimman pitkälle omaa työtä.

ELÄVÄT LÄHIÖT

Kun rakennetaan uutta, ei saa unohtaa vanhaa.

Suomessa asuinalueiden välinen eriytyminen on vielä pieni ongelma verrattuna moneen muuhun maahan. On kuitenkin havaittavissa merkkejä siitä, että asuinalueet alkavat jakautua yhä vahvemmin eri väestöryhmien sosioekonomisen aseman mukaan ja tämä kehitys on pyrittävä pysäyttämään.Huono-osaisuuden kasautumisen tietyille alueille on tutkimuksissa todettu johtavan kyseisen alueen asukkaiden syrjäytymisen syvenemiseen sekä lähialueiden asukkaiden hyvinvoinnin laskuun.

Kaavoituksessa on ehdottomasti tavoiteltava asukasrakenteeltaan ja asuntokannaltaan monipuolisia alueita. Samalla alueella olisi ihannetilanteessa oltava omistusasumista, asumisoikeusasuntoja ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti ja niiden sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos jollain alueella on entuudestaan paljon sosiaalista asuntotuotantoa, niin täydennysrakentamisessa on hyvä keskittyä muihin asuntotuotantotyyppeihin.

Perheasuntojen ohella on rakennettava myös pienempiä asuntoja. Yksin asuvien matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten tilanne on pääkaupunkiseudulla erityisen hankala.

Julkisten rakennusten peruskorjauksia ei saa viivyttää

Suuri osa Espoosta on kuitenkin jo rakennettu eli jo olemassa olevia alueita ei saa unohtaa. Vanhojen lähiöiden ei saa antaa taantua ja menettää vetovoimaisuuttaan. Ostoskeskuksia on pyrittävä kehittämään yksityisten omistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä. Ränsistyneet kadut ja rappeutuvat julkisivut lisäävät turvattomuuden tunnetta ja luovat negatiivista mielikuvaa alueesta ja saattavat siten pitkällä aikavälillä jopa vinouttaa asukasrakennetta. Esimerkiksi huonokuntoinen koulun julkisivu saattaa yhdistyä ajatuksissa heikkoihin oppimistuloksiin, vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä keskenään. Korjaushankkeet on nähtävä mahdollisuuksina kehittää alueiden vetovoimaa.

Myös hyvät palvelut lisäävät asuinalueen vetovoimaa

Kaupungin eri toimialojen on torjuttava yhteistyössä asuinalueiden välistä eriytymistä. Myös asukkaiden ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistaminen on tärkeätä. Hyvät kaupalliset palvelut ovat tärkeät asuinalueen toimivuudelle. Julkisten rakennusten, katujen ja puistojen kunnossapidon ohella on kiinnitettävä huomiota toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin, lähi- ja liikuntapalveluihin, kirjastoihin, asukaspuistoihin ja asukastiloihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia lisätään sekä syrjäytymistä torjutaan sillä, että samalla asuinalueella asuu eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.9.2012 Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen uusista hinnoista päätetään marraskuussa HSL:n hallituksessa. Viime vuoden alussa lippujen hintoja korotettiin vain vähän. Ainakin osittain sen vuoksi matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2011 ennakoitua enemmän. HSL esittää lipunhintojen korottamista siten, että esimerkiksi kuntien sisäisten lippujen hinnannousu olisi keskimäärin 4,3 %. Espoossa lausunnon antoi kaupunginhallituksen konsernijaosto, joka kokouksessaan 20.