Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittäälue lisää

Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää

lue lisää

Tänään valtuustossa käytiin perusteellinen keskustelu kahden uuden liikelaitoksen perustamisesta. Valtuusto päätti vajaa vuosi sitten, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan konsernipalvelujen liikelaitostaminen. Nyt esitys oli valtuuston arvioitavana, ja kriittisiä ääniä kuului salin molemmilta laidoilta. Keskustelussa käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, onko liikelaitosmalli oikeasti kustannustehokas ja mielekäs tapa järjestää kaupungin palveluita. Lisääkö se läpinäkyvyyttä vai tuoko turhaa byrokratiaa.

Suomen huoltosuhde muuttuu seuraavina vuosikymmeninä. Kun nyt sataa työikäistä kohden on 62 työvoiman ulkopuolella olevaa, niin laskelmien mukaan vuonna 2020 sama luku on 75 ja joidenkin vuosien päästä jo 80. Espoossa on vuonna 2020 15 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt, yli 85-vuotiaita on 60 % nykyistä enemmän. Pystyäksemme pitämään kuntapalvelut nykyisellään Suomen työllisyysastetta on yritettävä nostaa. Tarvitsemme myös talouskasvua. Ajatukset degrowthista eli tuotannon vähentämisestä ja talouskasvun halutusta supistamisesta ovat silti mielenkiintoisia ja uskon, että degrowth-pohdintojen suurin hyöty on niiden soveltaminen tilanteessa, jossa eletään ei-toivotun hitaan kasvun tai jopa nollakasvun aikaa.

Talouskasvua tarvitaan, mutta sitä on tavoiteltava ekologisesti mahdollisimman kestävällä tavalla. Suomi voisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä hankkeissa ja teknologiassa. Raaka-aineiden ja materiaalien kierrätystä teollisuustuotannossa olisi tehostettava. Erityisesti aineettomaan kulutukseen ja palveluihin on panostettava.

Emme pysty kilpailemaan työvoimakustannuksissa esimerkiksi Aasian kanssa, meidän ei kannata valmistaa halpoja massatuotteita, vaan erikoistua ja tehdä parempilaatuista. Ja tarvittaessa muuttaa strategiaa. Nokia on kyennyt uudistumaan aiemmin, toivottavasti kykenee jälleen. IBM:n päätuote on historian aikana vaihtunut menestyksekkäästi moneen kertaan. Myös suomalainen metsäteollisuus joutuu muuttamaan strategiaansa. Raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta mitä puusta pitäisi tehdä?

Tarvitsemme paitsi uusia vientituotteita, myös uusia yrityksiä, uusia työllistäjiä. Yritystuista merkittävä osa on nyt suunnattu isoille yrityksille ja samat yritykset saavat vuodesta toiseen tukia. Yritystukia tulisi pyrkiä suuntaamaan niin, että niiden avulla toteutetaan kehitystoimintaa, joka todennäköisesti jäisi toteuttamatta ilman tukea.

Veroparatiisit tulisi kansainvälisellä yhteistyöllä tehdä mahdottomiksi ja muuttaa järjestelmää niin, että Suomessa toimivan yrityksen on maksettava veronsa tänne. Terveyspalveluyritys Mehiläisen 40 miljoonan voitto, josta 360 000 euroa maksettuja veroja Suomeen käynnisti keskustelun, jonka toivon johtavan muutoksiin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on saatava laskuun. Varsinaisen eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu, jos keskimääräinen eläkeikä jää 60 vuoteen työkyvyn heikkenemisen vuoksi. Tukielinsairauksien ehkäisemisessä tarvittaisiin työnantajilta ja työterveyshuollolta uutta otetta. Työergonomian on oltava aina hyvä. Ei vasta sitten kun ongelmat ovat alkaneet. Työterveyshuollossa tulisi panostaa fysioterapiaan ja muuhun kuntouttavaan toimintaan sen sijaan, että vaivat yritettäisiin lääkitä oireettomiksi. Työikäisten mielenterveyssyistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä voidaan ehkäistä varsinkin työhyvinvoinnista huolehtimalla, vaikka kaikkien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ei luonnollisesti ole työelämän ongelmat. Mielenterveysongelmiin tulisi saada tehokasta apua. Psykoterapiaan pääsy on aiempaa helpompaa, mutta korvaussummia ei ole nostettu pitkään aikaan. Terapiaan pääsy ja kuntoutuminen ei saisi olla rahasta kiinni. Erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutujien tilannetta on kohennettava. Nyt joka päivä noin 4 alle 30-vuotiasta jää mielenterveyssyistä eläkkeelle, 1500 nuorta vuodessa. Monella heistä syynä masennus tai muu sairaus, josta voi hyvällä hoidolla toipua työ- tai opiskelukykyiseksi. Eläkkeen sijasta kuntoutusta pitäisi yrittää paljon nykyistä pidempään ja kuntoutuksen sisältöä kehittää. "Kuntoutus" saattaa nykyisellään olla esimerkiksi tupakansytyttimien kokoamista.

Nuorten hyvinvointia pitäisi vaalia koulussa. Terveydenhuolto ja oppilashuolto ovat asioita, joista kunnan tulisi viimeisenä säästää.

Lopuksi tarvitsemme tarkkaa taloudenpitoa. Velkaantuminen nyt voi vesittää palvelut tulevaisuudessa. Nyt on panostettava ennaltaehkäisyyn ja niihin palveluihin, joiden tulee inhimillisistä syistä olla nykyistä laadukkaampia, kuten vanhusten pitkäaikaishoitoon. Panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka edistävät kuntalaisten hyvinvointia nyt ja luovat sitä pitkälle tulevaisuuteen. Oikeaan aikaan ja ajoissa tarjottu apu jopa säästää kustannuksia. Laadukkaaseen opetukseen sijoittaminen on myös itsestäänselvyys. Kun uusia investointeja tehdään, ne on mietittävä tarkoin. Esimerkiksi itse en kannata Espoonlahteen ajoittain kaavailtua kulttuuritaloa. Alueelta nyt puuttuva kulttuuritila ehdottomasti tarvitaan, mutta se voidaan sijoittaa aluekirjaston yhteyteen tai muuten liittää Lippulaivan laajennukseen. Olemme tilanteessa, jossa emme voi olla varmoja palveluiden rahoituksesta tulevaisuudessa, sen täytyy näkyä päätöksenteossa. Hyvinvointi kuuluu myös tuleville sukupolville.

Kokouksen lista on jälleen lyhyt, mutta nyt on mukana tärkeitä asioita. Finnoo etenee seuraavaksi keskusta-alueen kaavan osalta, kun lautakunta hyväksyy kaavalliset tavoitteet. Infossa lista-asioiden lisäksi Espoontorin ja Suvelan tilannekatsaus. Lista-asiat: - Kaitaa-Matinkylä, Finnoo I, asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa alueelle Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen huomioiden alueen

(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...

(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...

Tänään julkistettiin Finnoonsataman ideakilpailun tulokset. Palkintolautakunta kävi töitä läpi SAFA-tuomareiden ja virkamiesjäsenten huolellisen valmistelun pohjalta. Työskentely oli rakentavaa ja mielenkiintoista. Kilpailuun saapui 62 ehdotusta. Kotimaisten ehdotusten lisäksi ehdotuksia tuli mm. Espanjasta, Kreikasta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Kilpailussa annettiin alueen asukasmäärätavoitteeksi 1500-6000 asukasta, haarukka oli siis varsin väljä. Alue on todella haasteellinen monine rajoituksineen (voimalaitos, suojeltava

Tämän päivän (10.10) Helsingin Sanomien kirjoitus kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista on lääketieteellisesti jännittävä ja inhimillisesti raivostuttava. 
Kirjoituksessa kerrottiin Helsingin yliopiston tutkijoiden havainneen, että kosteusvauriokohteissa yleinen sieni tuottaa myrkkyjä, jotka häiritsevät sydän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa. Haastateltu mikrobiologian professori uskoo, että myrkyillä saattaa olla jopa yhteyttä lasten diabeteksen yleisyyteen Suomessa. Professorin mukaan löydös selittää hermosto-oireiden yleisyyttä ongelmarakennuksissa. "Vaikka ihmiskeho pystyy tuottamaan uusia soluja vaurioituneiden tilalle, hermosolut uusiutuvat huonosti tai eivät lainkaan."

Suomessa on lukemattomia julkisia rakennuksia, joiden käyttäjät ovat vuosia odotelleet niiden peruskorjausta. "Homekoulu" on tunnettu käsite. Kun haitat ovat näin merkittävät, niin peruskorjaukset ja kosteusvaurioremontit pitäisi toteuttaa paljon nykyistä nopeammin. Olen sitä mieltä, että uusien julkisen rakennusten (kulttuuritalot, liikuntapaikat jne) sijasta kunnan on ensisijaisesti investoitava niiden rakennusten korjaamiseen, joissa on sisäilmaongelmia. Kosteusvaurio-oireiluun pitäisi mielestäni ylipäätänsä suhtautua yhteiskunnassa vakavammin.

Hesarin juttu (linkki digilehteen, vaatii tunnukset)

Talotekniikka-lehti samasta tutkimuksesta

Osallistuin tänään päättäjänä Soukan asuinympäristökävelylle. Paikalla oli ilahduttavan runsaasti virkamiehiä, paikallisia toimijoita, asukkaita ja luottamushenkilöitä, yhteensä noin 70 henkeä. Täytyy sanoa, että osallistuminen kannatti – monestakin syystä. Nykyisen ostarin haasteita on eri tasojen tuoma esteellisyys. Olen aiemmin liikkunut Soukassa lähinnä ostarilla ja palvelutalossa sekä Soukanpohjan kartanon maisemissa. Nyt tutuksi tulivat keskuksen ja sen lähialueiden laajat

Alla muutamia tasa-arvonäkemyksiäni. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät esiinny termeinä vaalitavoitteissani,mutta ne ovat minulle keskeisiä arvoja ja päätöksiä tehdessäni pohdin niiden tasa-arvovaikutuksia. Lainsäädännössä tasa-arvolla viitataan sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuudella muihin tasa-arvokysymyksiin. Tässä tekstissä käytän selkeyden vuoksi useimmiten  sanaa "tasa-arvo" kaikista tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioista.

Epätasa-arvo kuntapalveluiden saatavuudessa

Asuinalue ei saisi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, kuten Espoossa on viime vuosina tapahtunut lääkäripalveluissa,perheneuvonnassa ja sosiaalityössä. Jos jonot ovat joillain alueilla pidemmät kuin muualla, niin on pohdittava mahdollisuuksia tasata henkilökuntaa ja kohdistaa kehittämistoimenpiteet pitkien jonojen alueille. Esimerkiksi Samarian terveysasema Espoon keskuksessa on jäänyt kehittämishankkeiden ulkopuolelle resurssipulan takia. Lääkäritilanne ei kuitenkaan yleensä parane itsestään ja juuri tällaisia asemia tulisi kehittää. Olen tyytyväinen, että ensi vuodesta alkaen juuri Samariassa kokeillaan sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveysasemalle.

Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet

Haluan, että samaa sukupuolta olevat pariskunnat saavat täysin samat oikeudet kuin heteropariskunnatkin. Olen surullinen ja pettynyt Kirkon kannanottoihin asiassa. Kirkon mukaan yhteiskunnallista keskustelua tulisi vielä jatkaa. Asiasta on keskusteltu useita kymmeniä vuosia eikä päätöksenteon pitkittäminen hyödytä yhtään ketään. 
Olen juuri seurannut naispuolisen ystäväni yritystä saada vaimonsa kanssa yhteinen sukunimi. Toisin kuin heteroavioliitoissa, oikeutta yhteiseen nimeen ei automaattisesti tule, vaan hän joutuu anomaan nimenmuutosta maistraatilta ja maksamaan siitä. Maistraatti ilmoittaa hänen pyrkimyksestään lakisääteisten asioiden Virallisessa lehdessä. Aivan luin jollain ihmisellä olisi todella oikeus puuttua siihen, että hän haluaa ottaa puolisonsa nimen. Koko prosessi voi kestää lähemmäs vuoden.

Syrjäytyminen

Syrjäytyminen on erityisesti miehinen ongelma, vaikka esimerkiksi päihdeongelmat ja putoaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle koskee luonnollisesti myös naisia.
Miesten tilanne on kuitenkin yleisesti ottaen polarisoituneempi kuin naisten. Sekä parhaiten että huonoiten pärjäävät ovat tavallisimmin miehiä. Olen kirjoittanut syrjäytymiskysymyksistä aiemmin muutamaan otteeseen: http://www.pinjanieminen.blogspot.com/2012/08/seminaariterveiset-nuorten.html ja http://www.pinjanieminen.blogspot.fi/2012/05/hsn-mukaan-terveydenhuollon-hallinnon.html Mitä erityisesti miesten syrjäytymiseen tulee, niin on myös tärkeä pyrkiä siihen, että koulussa ja kotona opitaan tapoja ilmaista omia tunteita ja käsitellä pettymyksiä sekä hakea sosiaalista tukea. Tärkeää on myös hyvin resursoitu koulu ja kouluterveydenhuolto, riittävät koulutuspaikat ja se, että opiskeluvalintoja ei tarvitse tehdä liian varhain. Myös päihdekuntoutus ja hyvät mielenterveyspalvelut on muistettava. Masennuksesta on tullut sairautena onneksi aiempaa hyväksyttävämpi, mutta alkoholiongelma on edelleen stigmatisoiva.Tämä mielestäni näkyy valitettavasti ajoittain myös kunnallisessa päätöksenteossa. 

Sukupuolten välinen tasa-arvo 

Sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää koko ihmisen elinkaaren ajan alkaen siitä, pitävätkö neuvolan työntekijät vanhempia tasa-arvoisina kasvattajina siihen saakka, että vanhuksiin kohdistuva perheväkivalta ja sen sukupuolittuneisuus tunnustetaan ja siihen puututaan. Kunnan työntekijöiden kohdalla kyse on pitkälti tasa-arvokoulutuksesta, kuntalaisten kohdalla riittävistä ja sukupuolisensitiivisistä palveluista esimerkiksi huoltajuusasioissa ja terveydenhuollossa. Sukupuolen vaikutus palvelun sisältöön tai sitä vaille jäämiseen tulisi aina tunnistaa.
Tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kasvattamisessa päiväkodit ja koulut ovat tärkeitä. Tutkimusten mukaan jo päiväkotilasten kohdalla tytöt osallistuvat enemmän siivoamiseen ja tavaroiden asetteluun paikoilleen. Kouluissa ja kaikessa lastenkasvatuksessa tulisi pyrkiä siihen, että huomioitaisiin lapsen yksilölliset ominaisuudet eikä tehtäisi johtopäätöksiä hänen kyvyistään tai kiinnostuksenkohteistaan sukupuolen perusteella. Kenenkään ei pitäisi päätyä väärälle alalle, saada matalampaa palkkaa tai kantaa vastuuta joistain asioista vain siksi, että hän sattuu edustamaan tiettyä biologista sukupuolta.

Vammaisten yhdenvertaisuus

Muualla maailmassa on kaupunkeja, joissa kaikkiin julkisen liikenteen kulkuvälineisiin pääsee pyörätuolilla. Suomessa vammainen saattaa odotella pakkasessa taksikuljetusta, joka ei koskaan saavu. Espoossa oikeus henkilökohtaiseen avustajaan toteutetaan niin sanotulla työnantajamallilla, jossa vammainen toimii itse työnantajana eli hoitaa kaikki lakisääteiset velvoitteet. Ilman minkäänlaista vammaakaan monesta meistä ei ole yrityksen pyörittäjäksi. Kaupungin pitäisi hoitaa työnantajaveloitteet niiden vammaisten osalta, jotka eivät halua toimia työnantajina. Vammaisten asumispalveluiden kilpailutus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa palveluntuottaja vaihtuu muutamien vuosien välein, mikään ei takaa jatkuvuutta oman asumispaikan suhteen ja parannuksista neuvotteleminen on vaikeaa, koska se pitää tehdä suoraan yrityksen kanssa kunnan sijasta ja yritys voi halutessaan pitäytyä siinä sopimuksessa, jonka se on kunnan kanssa tehnyt. Vammaisilla pitäisi vammasta ja toimintakyvystä riippuen olla oikeus riittävän hoivaan tai mahdollisimman itsenäiseen elämään ilman, että tämä tarkoittaa heitteille jäämistä.

Peruskoulut

Terveydenhuoltomme on epätasa-arvoistunut viime vuosikymmeninä. Työterveyshuollon piirissä olevien tai varakkaiden tilanne on hyvä, muiden ei. Sama ei saa tapahtua toiselle suomalaiselle lippulaivalle eli koululaitokselle. Lähikoulun on aina voitava olla ensisijainen valinta ja tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhempien ei kannata muuttaa asuinalueelta toiselle kouluvalinnan takia. Tutkimusten mukaan oppimistuloksiin vaikuttaa ensisijaisesti vanhempien koulutustausta ja lapsen oma motivaatio. Koulutustaustan tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän ja mitään uusia koulusidonnaisia tekijöitä ei tulisi kehittyä. Opetuksen resurssit tulisi turvata ja kouluterveydenhuoltoa parantaa. Suomessa olemme vielä kuitenkin hyvässä tilanteessa. Meillä on erinomaisesti koulutetut,motivoituneet opettajat ja opettajankoulutukseen on huomattavasti enemmän halukkaita kuin on paikkoja. Jokaisessa koulussa on mahdollisuus saada hyvää opetusta. Enemmän on kyse siitä, pyrkivätkö esimerkiksi vanhemmat valitsemaan koulun niin, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita on mahdollisimman vähän. Pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ja eriarvoistumiseen. 

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.lue lisää

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.lue lisää

Espoon vihreiden kunnallisvaalikampanja pyörähti eilen käyntiin. Leppävaaran Sellossa lapset saivat vihreitä ilmapalloja ja ohjelmassa oli myös kierrätysleluongintaa. Vein kassillisen lasten vanhoja leluja ongintaan. Mikä ilo tyhjentää omia nurkkia ja samalla nähdä pienten onkijoiden innostus.

Vaaliteemamme hyvinvointipalvelujen turvaamisesta ja ympäristönsuojelusta kiinnostivat ihmisiä. Vihreistä teemoista ja ehdokkaista voi lukea täältä http://www.vihreat.fi/vihreakunta

Espoonlahdessa oli syysmarkkinat aurinkoisessa säässä. Tässä vaalitorilla vihreiden ehdokkaita: Susanna Rahkonen, Merva Mikkola, Tiina Hoffström ja Johanna. Taustalla Juhani Kytö puhaltaa ilmapalloa.

Kokous oli lyhyt, kuten arvelin. Tunnelma alkaa jo olla haikea: Muutama kuukausi ja lautakunta vaihtuu. Vaalitulos kertoo, millaisella värisuoralla Espoota kaavoitetaan seuraavat neljä vuotta. Infoasiat: Pakankylän kartano Tavoitteena on Kaisankodin toiminnan kehittäminen ja turvaaminen. Tällä hetkellä 60 % Kaisankodin toiminnasta on Kelan tukemaa kuntoutustoimintaa. Viikonloppuisin kartano on kokous- ja juhlakäytössä. Toimintaa halutaan monipuolistaa, eikä nykyinen

Jo toistamiseen on kaupunkisuunnittelulautakunnassa melkoisen kevyt lista. Infossakin vain muutama asia. Infoasiat: - Pakankylän kartano Vireillä on kaavamuutos, jolla kehitetään kartanokylpylä Kaisankodin toimintaedellytyksiä ja suojellaan kultuurihistoriallisesti arvoikkaita rakennuksia ja maisemaa suojellaan. Kuullaan valmistelun tilanne. - Espoon hulevesiohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman 27.8.2012 ohjeellisena noudatettavaksi määrärahojen ja resurssien puitteissa. Lautakunnalle ohjelma tuodaan tiedoksi. Vihreille ja erityisesti ympäristölautakunnan