Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan
Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Lusikkaansa soppaan on iskenyt myös maakuntahallitus, joka linjasi alkuviikosta että maakuntakaavaan onkin tulossa 10 000 neliön tilat ruokapuolelle. Tälle ei kannata vielä laittaa paljoa painoa, maakuntakaava ei ole ollut nähtävillä eikä se ole vielä virallinen.
Toimialajohtajan ehdotuksessa kaupunginhallitukselle ruokakaupoille on varattu tilaa vajaat 10 000 kerrosneliömetriä. 5000 neliötä ruokakauppatilaa tarkoittaa arkisesti K Supermarkettia ja S-Marketia, vajaat 10 000 neliötä Pirman ja Citymarketin ruokapuolta.
Selkeyden vuoksi on syytä sanoa, en vastusta sitä, että Lommilaan tulee kauppakeskus ja etenkin tilaa vievää kaupalle eli huonekaluliikkeitä ja vastaavia. Erimielisyyttä on ruokakauppojen koosta.
Lommilan lähellä on kyllä asutusta, joten kyllä sinne ruokakauppakin kannattaa rakentaa. Lähialueella on asukkaita kuitenkin vain Alepan tai S-Marketin verran, ei parin hypermarketin.
Lommilan ongelma on, ettei se ole joukkoliikenteen kannalta erityisen keskeisessä paikassa. Esimerkiksi Selloon verrattuna paikan päälle tultaisiin huomattavasti useammin yksityisautoilla. Toisin sanoen kaupunkirakenne hajautuu.
Joukkoliikenteen parantamiseen uskotaan tämänkaltaisissa tapauksissa kovasti, valitettavasti vain joukkoliikenteeseen ei olla valmiita satsaamaan kun jokusen viikon kuluttua päätetään budjetista.
Itse olen kaupunkisuunnittelulautakunnan linjalla: kaksi hypermarkettia noin 1,5 kilometrin päässä Espoon asemalta luultavasti näivettäisivät Espoon aseman kauppoja. Lisäksi Espoontorin ja Entressen laajennus on suunnitteilla - pahimmillaan riski on, että Lommilan etenemisen myötä Espoon keskuksen suunnitelmat laitetaan jäihin..
Jälleen kerran papereissa lukee epäsuorasti, että ei sitten tule mitään jos ei suostu kaikkeen. Viimeksi maanantaina väitettiin että Otaniemeen ei onnistuta rakentamaan opiskelija-asuntoja ellei niitä saa rakentaa juuri tiettyyn paikkaan meren rannalle. Uskokoon ken halua.
On hankala uskoa, että 110 000 neliön kauppakeskuksen kannattavuus on kiinni siitä, onko ruokakaupalle varattu runsaasti vai vielä vähän enemmän neliöitä. Tässä suunnitellaan Suomen toiseksi suurinta kauppakeskusta, luulisi että talous ei ole ihan noin huteralla pohjalla. Eiköhän Lommila etene jos on edetekseen, vaikka kaupunki ei hyppää selälleen ja uikuta.
Kaupungilla on lakisääteinen oikeus suunnitella kaupunkia, joten kaupunkia kannattaa suunnitella...
Liikelaitosmallin toimivuus arvioitava uudelleen
Julkaistu Länsiväylässa 20.10.2012 Valtuusto päätti 15.10. äänin 35-22 (7 tyhjää) perustaa palveluliiketoimen toimialalle kaksi uutta liikelaitosta talous- ja henkilöstöpalveluita varten. Päätöstä edelsi pitkä ja perusteellinen keskustelu, jossa kritiikkiä kuultiin niin oikealta kuin vasemmaltakin. Äänestyksessä Kokoomusryhmä oli kuitenkin yksimielisesti liikelaitosten puolesta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Mielestämme ennen uusien liikelaitosten perustamista olisi liikelaitosmalli pitänyt saada toimimaan
Vaalitorilla kuulee tärkeitä asioita
Terveisiä Tapiolan vaalitorilta ja Leppävaaran Sellosta. Tänään käytiin hyviä keskusteluja mm. terveyspalveluista, päivähoidon laadusta, liikuntapaikoista ikäihmisille, vanhusten hoidosta, pyöräteiden kunnosta, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeesta ja koirapuistoista. Vaalityössä kuulee tärkeitä viestejä asukkailta siitä, miten palvelut toimivat ja mitä parannuksia tarvitaan. Kiitos hyvistä keskusteluista ja evästyksistä.
Sellon Leppävaarassa vihreät ovat esittäytyneet lukuisin puheenvuoroin. On ollut mukava kertoa vihreän valtuustoryhmän tekemästä työstä ja tavoitteistamme espoolaisten parhaaksi. Tästä linkistä löytyy vaaliteemani: Johannan kunnallisvaaliteemat
Alla vielä otos viikon takaisesta kampanjan avauksesta. Sallamaari Muhosen haastateltavina ovat Johanna ja Sirpa Hertell. Kuvan otti Leppävaaran oma poliisiehdokas Teemu Hokkanen. :)
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 raportti
Lautakunta vaalitunnelmissa: Hankalat asiat jätettiin suosiolla pöydälle, jotta on aikaa paneutua. Infoasiat: Infossa saimme lista-asioiden lisäksi katsauksen Espoon keskuksen ja Suvelan kehittämiseen. Espoonkeskus, Espooontori ja Suvela Vihreiden kaupunginhallituksen ja sen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen Tony Hagerlund bloggasi kuvien kera Espoontorin ja Entressen seudun kehittäminen etenee. Valmisteluaineisto on tavoitteena saada nähtäville vuoden 2012 lopulla, kaavaehdotuksen valmistelu
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää.
Uudet koulurakennukset ovat hienoja. Esimerkiksi Kirkkojärven koulu eroaa melkoisesti siitä samalla paikalla sijanneesta tyyppikoulusta jossa minä opiskelin lapsena. Espoon uusista kouluista esimerkiksi Vanttilan, Koulumestarin ja Saunalahden koulut sekä Hösmärinpuiston pienten lasten koulu- ja päiväkoti ovat upeita kokonaisuuksia. Lisäksi esimerkiksi Mankkaanpuron koulussa on tehty onnistunut peruskorjaus ja laajennus.
Samaan aikaan Espoossa opiskellaan myös sekä heikoissa olosuhteissa, että ahtaasti. Esimerkiksi kuudesluokkalainen tyttäreni opiskelee Jupperin koulussa. Noin 500 oppilaan koulussa on "ylipaikoilla" yli sata lasta. Käytännössä luokkia on kaikkialla minne vain lapsia voi ahtaa - kuten entisissä varastoissa.
Pian erot repeävät suuriksi. Osa espoolaislapsista opiskelee väljissä, uusissa ja hienoissa rakennuksissa, osa sinnittelee ahtaissa rakennuksissa joiden parasta ennen päiväys meni jo.
Mitä sitten tehdä?
(1) Rakennetaan maltilla. Esimerkiksi Tapiolan koulun peruskorjaus maksaa 32 miljoonaa, merkittävästi enemmän kuin Kirkkojärven kokonaan uuden koulun rakentaminen maksoi. Laadukkaasta rakentamisesta ei saa tinkiä, mutta jos kustannukset onnistutaan pitämään kohtuullisina, on enemmän varaa kunnostaa vanhoja kouluja.
(2) Peruskorjaukset tarvitsee saada toteutettua ajallaan. Monet koulurakennukset ovat pääseet niin huonoon kuntoon että peruskorjauksen hintalappu kasvaa. Toisin sanoen remontin viivästyessä opiskellaan surkeissa tiloissa, ja remontti maksaa huomattavasti enemmän kuin olisi maksanut ajoissa tehtynä. Puhumattakaan terveysvaikutuksista.
(3) Pidetään koulurakennukset hyvässä kunnossa. Aikanaan koulujen ylläpidosta on tingitty, ja nyt siitä säästämisestä maksetaan korkojen kanssa.
Jokaisen lapsen kouluvuodet ovat ainutkertaisia. On hyvä että meillä on hienoja rakennuksia jossa on hyvä aloittaa opintietään. Vielä tärkeämpää on pitää huolta siitä, ettei yksikään espoolainen lapsi joudu opiskelemaan kelvottomissa tiloissa.
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittäälue lisää
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää
Valtuusto 15.10.2012 liikelaitoksia, ilmastonmuutos ja meriuposkuoriainen
Tänään valtuustossa käytiin perusteellinen keskustelu kahden uuden liikelaitoksen perustamisesta. Valtuusto päätti vajaa vuosi sitten, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan konsernipalvelujen liikelaitostaminen. Nyt esitys oli valtuuston arvioitavana, ja kriittisiä ääniä kuului salin molemmilta laidoilta. Keskustelussa käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, onko liikelaitosmalli oikeasti kustannustehokas ja mielekäs tapa järjestää kaupungin palveluita. Lisääkö se läpinäkyvyyttä vai tuoko turhaa byrokratiaa.
Korkea työllisyysaste ja ekologisesti kestävä talouskasvu turvaavat hyvinvoinnin
Suomen huoltosuhde muuttuu seuraavina vuosikymmeninä. Kun nyt sataa työikäistä kohden on 62 työvoiman ulkopuolella olevaa, niin laskelmien mukaan vuonna 2020 sama luku on 75 ja joidenkin vuosien päästä jo 80. Espoossa on vuonna 2020 15 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt, yli 85-vuotiaita on 60 % nykyistä enemmän. Pystyäksemme pitämään kuntapalvelut nykyisellään Suomen työllisyysastetta on yritettävä nostaa. Tarvitsemme myös talouskasvua. Ajatukset degrowthista eli tuotannon vähentämisestä ja talouskasvun halutusta supistamisesta ovat silti mielenkiintoisia ja uskon, että degrowth-pohdintojen suurin hyöty on niiden soveltaminen tilanteessa, jossa eletään ei-toivotun hitaan kasvun tai jopa nollakasvun aikaa.
Talouskasvua tarvitaan, mutta sitä on tavoiteltava ekologisesti mahdollisimman kestävällä tavalla. Suomi voisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä hankkeissa ja teknologiassa. Raaka-aineiden ja materiaalien kierrätystä teollisuustuotannossa olisi tehostettava. Erityisesti aineettomaan kulutukseen ja palveluihin on panostettava.
Emme pysty kilpailemaan työvoimakustannuksissa esimerkiksi Aasian kanssa, meidän ei kannata valmistaa halpoja massatuotteita, vaan erikoistua ja tehdä parempilaatuista. Ja tarvittaessa muuttaa strategiaa. Nokia on kyennyt uudistumaan aiemmin, toivottavasti kykenee jälleen. IBM:n päätuote on historian aikana vaihtunut menestyksekkäästi moneen kertaan. Myös suomalainen metsäteollisuus joutuu muuttamaan strategiaansa. Raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta mitä puusta pitäisi tehdä?
Tarvitsemme paitsi uusia vientituotteita, myös uusia yrityksiä, uusia työllistäjiä. Yritystuista merkittävä osa on nyt suunnattu isoille yrityksille ja samat yritykset saavat vuodesta toiseen tukia. Yritystukia tulisi pyrkiä suuntaamaan niin, että niiden avulla toteutetaan kehitystoimintaa, joka todennäköisesti jäisi toteuttamatta ilman tukea.
Veroparatiisit tulisi kansainvälisellä yhteistyöllä tehdä mahdottomiksi ja muuttaa järjestelmää niin, että Suomessa toimivan yrityksen on maksettava veronsa tänne. Terveyspalveluyritys Mehiläisen 40 miljoonan voitto, josta 360 000 euroa maksettuja veroja Suomeen käynnisti keskustelun, jonka toivon johtavan muutoksiin.
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on saatava laskuun. Varsinaisen eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu, jos keskimääräinen eläkeikä jää 60 vuoteen työkyvyn heikkenemisen vuoksi. Tukielinsairauksien ehkäisemisessä tarvittaisiin työnantajilta ja työterveyshuollolta uutta otetta. Työergonomian on oltava aina hyvä. Ei vasta sitten kun ongelmat ovat alkaneet. Työterveyshuollossa tulisi panostaa fysioterapiaan ja muuhun kuntouttavaan toimintaan sen sijaan, että vaivat yritettäisiin lääkitä oireettomiksi. Työikäisten mielenterveyssyistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä voidaan ehkäistä varsinkin työhyvinvoinnista huolehtimalla, vaikka kaikkien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ei luonnollisesti ole työelämän ongelmat. Mielenterveysongelmiin tulisi saada tehokasta apua. Psykoterapiaan pääsy on aiempaa helpompaa, mutta korvaussummia ei ole nostettu pitkään aikaan. Terapiaan pääsy ja kuntoutuminen ei saisi olla rahasta kiinni. Erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutujien tilannetta on kohennettava. Nyt joka päivä noin 4 alle 30-vuotiasta jää mielenterveyssyistä eläkkeelle, 1500 nuorta vuodessa. Monella heistä syynä masennus tai muu sairaus, josta voi hyvällä hoidolla toipua työ- tai opiskelukykyiseksi. Eläkkeen sijasta kuntoutusta pitäisi yrittää paljon nykyistä pidempään ja kuntoutuksen sisältöä kehittää. "Kuntoutus" saattaa nykyisellään olla esimerkiksi tupakansytyttimien kokoamista.
Nuorten hyvinvointia pitäisi vaalia koulussa. Terveydenhuolto ja oppilashuolto ovat asioita, joista kunnan tulisi viimeisenä säästää.
Lopuksi tarvitsemme tarkkaa taloudenpitoa. Velkaantuminen nyt voi vesittää palvelut tulevaisuudessa. Nyt on panostettava ennaltaehkäisyyn ja niihin palveluihin, joiden tulee inhimillisistä syistä olla nykyistä laadukkaampia, kuten vanhusten pitkäaikaishoitoon. Panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka edistävät kuntalaisten hyvinvointia nyt ja luovat sitä pitkälle tulevaisuuteen. Oikeaan aikaan ja ajoissa tarjottu apu jopa säästää kustannuksia. Laadukkaaseen opetukseen sijoittaminen on myös itsestäänselvyys. Kun uusia investointeja tehdään, ne on mietittävä tarkoin. Esimerkiksi itse en kannata Espoonlahteen ajoittain kaavailtua kulttuuritaloa. Alueelta nyt puuttuva kulttuuritila ehdottomasti tarvitaan, mutta se voidaan sijoittaa aluekirjaston yhteyteen tai muuten liittää Lippulaivan laajennukseen. Olemme tilanteessa, jossa emme voi olla varmoja palveluiden rahoituksesta tulevaisuudessa, sen täytyy näkyä päätöksenteossa. Hyvinvointi kuuluu myös tuleville sukupolville.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 esityslista
Kokouksen lista on jälleen lyhyt, mutta nyt on mukana tärkeitä asioita. Finnoo etenee seuraavaksi keskusta-alueen kaavan osalta, kun lautakunta hyväksyy kaavalliset tavoitteet. Infossa lista-asioiden lisäksi Espoontorin ja Suvelan tilannekatsaus. Lista-asiat: - Kaitaa-Matinkylä, Finnoo I, asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa alueelle Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen huomioiden alueen
O tempora o mores
(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...
O tempora o mores
(Oi aikoja oi tapoja)Arvot ja asenteet muuttuvat aikojen mukana. Käytännössä meidän arvomaailmamme on aaltoliikettä; Puhutaan iloisista … ja ankeammista vuosikymmenistä.Arvojen aallot ovat sen verran pitkiä, että niitä ei huomaa e...
Finnoonsataman ideakilpailun tulokset – haasteita tulee riittämään
Tänään julkistettiin Finnoonsataman ideakilpailun tulokset. Palkintolautakunta kävi töitä läpi SAFA-tuomareiden ja virkamiesjäsenten huolellisen valmistelun pohjalta. Työskentely oli rakentavaa ja mielenkiintoista. Kilpailuun saapui 62 ehdotusta. Kotimaisten ehdotusten lisäksi ehdotuksia tuli mm. Espanjasta, Kreikasta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Kilpailussa annettiin alueen asukasmäärätavoitteeksi 1500-6000 asukasta, haarukka oli siis varsin väljä. Alue on todella haasteellinen monine rajoituksineen (voimalaitos, suojeltava