Autetaan ajoissa
Vaalitavoitteet ovat asioita, joita ehdokas erityisesti yrittää edistää päästyään valtuustoon ja/tai lautakuntiin. Haitaksi ei kuitenkaan ole, jos tavoitteet toteutuvat jo ennen mahdollista valintaa.
Työstin heinäkuussa vaalitavoitteitani ja kirjoitin muun muassa, että terveysasemille tulisi saada sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja ja että lapsiperheiden kotiapua tulisi voida myöntää myös muille kuin aivan pienten lasten vanhemmille.
Nyt kaupunki aloittaa ensi vuonna kehittämishankkeen, jossa pilotoidaan sosiaalityötä terveysasemille. Kahlaan myös parhaillaan kaupungin ensi vuoden talousarviota läpi vihreiden sosiaali- ja terveystoimen budjettipalaveria varten ja ilokseni siellä kirjoitetaan näin s.85
” Lapsiperheiden perhetyön kotikäynneillä tuetaan vanhempien toimintakykyä ja perheen arjessa selviytymistä. Palvelua kohdennetaan enemmän lastensuojelun tarpeessa oleville ja vammaisten lasten perheille ja jatkossa myös ala-asteikäisten (7-12v) perheille.”
Perheiden uupuminen ja ongelmien syveneminen voi tietenkin tapahtua myös silloin kuin lapset eivät ole enää aivan pieniä. Siksi on tärkeää, että ongelmien pahenemista ehkäisevää apua saa myös lasten ollessa kouluikäisiä.
Avulla tulisi kuitenkin myös ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Samasta budjettikirjasta voi lukea, että
”Perhe- ja sosiaalipalveluiden resursseista noin 7 prosenttia kohdistuu ns.peruspalveluihin, kuten neuvola-, koulu-, ja opiskelijaterveydenhuollon palveluihin ja noin 70 prosenttia erityispalveluihin ja korjaavaan työhön. Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus muodostavat yli 20 prosenttia perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoista.”
Kaikkia asioita ja ongelmia ei tietenkään ikinä voi ennaltaehkäistä, ei kunnan toimesta eikä muuten elämässä, ja myös korjaavaan työhön pitää sijoittaa. Mutta silloin kuin ennaltaehkäisy ja varhain auttaminen on mahdollista, sitä kannattaa tehdä. Jälkikäteen korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa. Rahoituksen painopistettä pitäisi yrittää uskaltaa siirtää ennaltaehkäisevään suuntaan.
On helpompi laskea paljonko toimeentulotukien maksuun tarvitaan verovaroja kuin arvioida, milloin ja miten yhden nuoren syrjäytyminen on torjuttu. Tästä johtuu, että ennaltaehkäiseminen helposti jää ensin abstraktiksi käsitteeksi ja sitten vähemmälle huomiolle. Ennaltaehkäiseminen on kuitenkin ihan niitä koulukuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä, vanhempia jotka jaksavat tukea lapsiaan, pieniä luokkakokoja, kuuntelevia terveydenhoitajia, neurologista kuntoutusta, jo lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukemista ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, työharjoittelupaikkoja ja niin edelleen. Sitä voidaan tehdä.
Kello on nyt kaksi yöllä ja takana on paitsi budjetin pohdintaa, myös useita tunteja katukampanjointia sekä Espoon Vihreiden vaalilehden luukutusta. Itse äänestin 418 jo viime viikolla, huomenna palaan vielä hetkeksi budjettiin ja keskityn sitten jännittämään vaalitulosta Espoon Vihreiden vaalivalvojaisissa. Kampanja on nyt takana, toivottavasti kiinnostavia haasteita edessä.
Hyviä ehdokkaita!
Nyt kun en itse ole enää ehdokkaana kunnallisvaaleissa, monet ovat kysyneet suosituksia ketä äänestää. Hyviä ehdokkaita on paljon, mutta erityisesti suosittelen seuraavia.Tiina Elo on sinnikäs, aikaansaava ja kokenut kunnallispolitiikassa. H...
Ääni Vihreille on ääni luonnolle, lähipalveluille ja päätöksenteon avoimuudelle
Tänään on näiden vaalien viimeinen kampanjapäivä. Olen tavattavissa Tapiolassa klo 11-13 ja Isossa omenassa klo 14-16. Tule vielä moikkaamaan! Voit myös soittaa p. 045 261 7447 tai laittaa sähköpostia tiina.elo at vihreat.fi, jos kaipaat apua sopivan Vihreän ehdokkaan löytämiseen. Vaalien tulos ratkaisee, mitkä puolueet ovat keskeisissä asemissa kun päätetään Espoon tulevaisuudesta. Erityisen tärkeää se on
Yksityinen julkinen tila
San Franciscossa käydessä kiinnitin huomiota pankin edustalla jalkakäytävän kivetykseen upotettuun viivaan. Se rajasi pankin omistaman jalkakäytävän, yksityisalueen, jolta pankki voi poistaa esimerkiksi asunnottomat tai mielenosoittajat.Viiv...
Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan
Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Lusikkaansa soppaan on iskenyt myös maakuntahallitus, joka linjasi alkuviikosta että maakuntakaavaan onkin tulossa 10 000 neliön tilat ruokapuolelle. Tälle ei kannata vielä laittaa paljoa painoa, maakuntakaava ei ole ollut nähtävillä eikä se ole vielä virallinen.
Toimialajohtajan ehdotuksessa kaupunginhallitukselle ruokakaupoille on varattu tilaa vajaat 10 000 kerrosneliömetriä. 5000 neliötä ruokakauppatilaa tarkoittaa arkisesti K Supermarkettia ja S-Marketia, vajaat 10 000 neliötä Pirman ja Citymarketin ruokapuolta.
Selkeyden vuoksi on syytä sanoa, en vastusta sitä, että Lommilaan tulee kauppakeskus ja etenkin tilaa vievää kaupalle eli huonekaluliikkeitä ja vastaavia. Erimielisyyttä on ruokakauppojen koosta.
Lommilan lähellä on kyllä asutusta, joten kyllä sinne ruokakauppakin kannattaa rakentaa. Lähialueella on asukkaita kuitenkin vain Alepan tai S-Marketin verran, ei parin hypermarketin.
Lommilan ongelma on, ettei se ole joukkoliikenteen kannalta erityisen keskeisessä paikassa. Esimerkiksi Selloon verrattuna paikan päälle tultaisiin huomattavasti useammin yksityisautoilla. Toisin sanoen kaupunkirakenne hajautuu.
Joukkoliikenteen parantamiseen uskotaan tämänkaltaisissa tapauksissa kovasti, valitettavasti vain joukkoliikenteeseen ei olla valmiita satsaamaan kun jokusen viikon kuluttua päätetään budjetista.
Itse olen kaupunkisuunnittelulautakunnan linjalla: kaksi hypermarkettia noin 1,5 kilometrin päässä Espoon asemalta luultavasti näivettäisivät Espoon aseman kauppoja. Lisäksi Espoontorin ja Entressen laajennus on suunnitteilla - pahimmillaan riski on, että Lommilan etenemisen myötä Espoon keskuksen suunnitelmat laitetaan jäihin..
Jälleen kerran papereissa lukee epäsuorasti, että ei sitten tule mitään jos ei suostu kaikkeen. Viimeksi maanantaina väitettiin että Otaniemeen ei onnistuta rakentamaan opiskelija-asuntoja ellei niitä saa rakentaa juuri tiettyyn paikkaan meren rannalle. Uskokoon ken halua.
On hankala uskoa, että 110 000 neliön kauppakeskuksen kannattavuus on kiinni siitä, onko ruokakaupalle varattu runsaasti vai vielä vähän enemmän neliöitä. Tässä suunnitellaan Suomen toiseksi suurinta kauppakeskusta, luulisi että talous ei ole ihan noin huteralla pohjalla. Eiköhän Lommila etene jos on edetekseen, vaikka kaupunki ei hyppää selälleen ja uikuta.
Kaupungilla on lakisääteinen oikeus suunnitella kaupunkia, joten kaupunkia kannattaa suunnitella...
Liikelaitosmallin toimivuus arvioitava uudelleen
Julkaistu Länsiväylässa 20.10.2012 Valtuusto päätti 15.10. äänin 35-22 (7 tyhjää) perustaa palveluliiketoimen toimialalle kaksi uutta liikelaitosta talous- ja henkilöstöpalveluita varten. Päätöstä edelsi pitkä ja perusteellinen keskustelu, jossa kritiikkiä kuultiin niin oikealta kuin vasemmaltakin. Äänestyksessä Kokoomusryhmä oli kuitenkin yksimielisesti liikelaitosten puolesta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Mielestämme ennen uusien liikelaitosten perustamista olisi liikelaitosmalli pitänyt saada toimimaan
Vaalitorilla kuulee tärkeitä asioita
Terveisiä Tapiolan vaalitorilta ja Leppävaaran Sellosta. Tänään käytiin hyviä keskusteluja mm. terveyspalveluista, päivähoidon laadusta, liikuntapaikoista ikäihmisille, vanhusten hoidosta, pyöräteiden kunnosta, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeesta ja koirapuistoista. Vaalityössä kuulee tärkeitä viestejä asukkailta siitä, miten palvelut toimivat ja mitä parannuksia tarvitaan. Kiitos hyvistä keskusteluista ja evästyksistä.
Sellon Leppävaarassa vihreät ovat esittäytyneet lukuisin puheenvuoroin. On ollut mukava kertoa vihreän valtuustoryhmän tekemästä työstä ja tavoitteistamme espoolaisten parhaaksi. Tästä linkistä löytyy vaaliteemani: Johannan kunnallisvaaliteemat
Alla vielä otos viikon takaisesta kampanjan avauksesta. Sallamaari Muhosen haastateltavina ovat Johanna ja Sirpa Hertell. Kuvan otti Leppävaaran oma poliisiehdokas Teemu Hokkanen. :)
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 raportti
Lautakunta vaalitunnelmissa: Hankalat asiat jätettiin suosiolla pöydälle, jotta on aikaa paneutua. Infoasiat: Infossa saimme lista-asioiden lisäksi katsauksen Espoon keskuksen ja Suvelan kehittämiseen. Espoonkeskus, Espooontori ja Suvela Vihreiden kaupunginhallituksen ja sen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen Tony Hagerlund bloggasi kuvien kera Espoontorin ja Entressen seudun kehittäminen etenee. Valmisteluaineisto on tavoitteena saada nähtäville vuoden 2012 lopulla, kaavaehdotuksen valmistelu
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää.
Uudet koulurakennukset ovat hienoja. Esimerkiksi Kirkkojärven koulu eroaa melkoisesti siitä samalla paikalla sijanneesta tyyppikoulusta jossa minä opiskelin lapsena. Espoon uusista kouluista esimerkiksi Vanttilan, Koulumestarin ja Saunalahden koulut sekä Hösmärinpuiston pienten lasten koulu- ja päiväkoti ovat upeita kokonaisuuksia. Lisäksi esimerkiksi Mankkaanpuron koulussa on tehty onnistunut peruskorjaus ja laajennus.
Samaan aikaan Espoossa opiskellaan myös sekä heikoissa olosuhteissa, että ahtaasti. Esimerkiksi kuudesluokkalainen tyttäreni opiskelee Jupperin koulussa. Noin 500 oppilaan koulussa on "ylipaikoilla" yli sata lasta. Käytännössä luokkia on kaikkialla minne vain lapsia voi ahtaa - kuten entisissä varastoissa.
Pian erot repeävät suuriksi. Osa espoolaislapsista opiskelee väljissä, uusissa ja hienoissa rakennuksissa, osa sinnittelee ahtaissa rakennuksissa joiden parasta ennen päiväys meni jo.
Mitä sitten tehdä?
(1) Rakennetaan maltilla. Esimerkiksi Tapiolan koulun peruskorjaus maksaa 32 miljoonaa, merkittävästi enemmän kuin Kirkkojärven kokonaan uuden koulun rakentaminen maksoi. Laadukkaasta rakentamisesta ei saa tinkiä, mutta jos kustannukset onnistutaan pitämään kohtuullisina, on enemmän varaa kunnostaa vanhoja kouluja.
(2) Peruskorjaukset tarvitsee saada toteutettua ajallaan. Monet koulurakennukset ovat pääseet niin huonoon kuntoon että peruskorjauksen hintalappu kasvaa. Toisin sanoen remontin viivästyessä opiskellaan surkeissa tiloissa, ja remontti maksaa huomattavasti enemmän kuin olisi maksanut ajoissa tehtynä. Puhumattakaan terveysvaikutuksista.
(3) Pidetään koulurakennukset hyvässä kunnossa. Aikanaan koulujen ylläpidosta on tingitty, ja nyt siitä säästämisestä maksetaan korkojen kanssa.
Jokaisen lapsen kouluvuodet ovat ainutkertaisia. On hyvä että meillä on hienoja rakennuksia jossa on hyvä aloittaa opintietään. Vielä tärkeämpää on pitää huolta siitä, ettei yksikään espoolainen lapsi joudu opiskelemaan kelvottomissa tiloissa.
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittäälue lisää
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää
Valtuusto 15.10.2012 liikelaitoksia, ilmastonmuutos ja meriuposkuoriainen
Tänään valtuustossa käytiin perusteellinen keskustelu kahden uuden liikelaitoksen perustamisesta. Valtuusto päätti vajaa vuosi sitten, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan konsernipalvelujen liikelaitostaminen. Nyt esitys oli valtuuston arvioitavana, ja kriittisiä ääniä kuului salin molemmilta laidoilta. Keskustelussa käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, onko liikelaitosmalli oikeasti kustannustehokas ja mielekäs tapa järjestää kaupungin palveluita. Lisääkö se läpinäkyvyyttä vai tuoko turhaa byrokratiaa.