Asukasfoorumitoiminta selkeämmäksi
Huomenna kaupunginhallituksessa käsitellään kohtaa “asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen”. Käytännössä tässä kohden linjataan asukasfoorumitoiminnan jatkoa tulevalle nelivuotiskaudelle.
Espoon vihreät sivusivat asiaa vajaa vuosi sitten talvella kun pohdimme asukasvaikuttamisen parantamista (tiedote 9.4.2012).
Asukasfoorumit ovat työryhmiä joiden ideana olisi seurata (suur)alueen asioita ja järjestää asukasiltoja. Näitä foorumeita on kaikilla seitsemällä Espoon suuralueella. Kyse ei ole kaupungin toiminnasta, vaan asukkaiden aktiivisuudesta.
Ongelmallista tämän hetken tilanteessa on, että rakennelma on keinotekoinen: tarjotaan hallinnollista vapaaehtoistyötä kaupungin määrittämällä ja rajaamalla tavalla. Vaan kuka haluaa harrastaa hallintoa?
Lisäksi yhteys päätöksentekoon ja virkamiehiin on vaihteleva. Jos foorumissa syntyy vilkasta keskustelua jostain ajankohtaisesta asiasta, kuka huolehtii siitä että ajatukset kirjataan ylös ja ne päätyvät asiasta vastaavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoon?
Myös viestinnässä ja koordinoinnissa ongelmia. Kun viime keväänä paneuduimme Espoon vihreiden suunnalta asukasfoorumitoimintaan ja järjestimme muun muassa työpajan asukasvaikuttamisesta, emme edes saaneet yhteyttä kaikkiin asukasfoorumityöryhmiin.
Osasta löytyi vain yleinen sähköpostiosoite, jota kukaan ei vaikuttanut edes seuraavan. Kaupungin puolellakaan ei ollut sovittu kuka asiasta osaltaan vastaa.
Kaupunginhallituksen jäsenenä osallistuin viime vuosina asukasfoorumeihin aina kun vain ehdin. Yhdeksi ongelmaksi muodostui, etten edes tiennyt kaikista asukasfoorumeista etukäteen - mistään ei löytynyt koostettua tietoa kaikista Espoon asukasfoorumitilaisuuksista.
Asukasfoorumitoiminnassa on myös potentiaalia: mahdollisuuksia vaikuttaa tarvitaan. Lisäksi asukasfoorumien toiminta on lähtökohtaisesti avointa, joka on hyvä lähtökohta.
Osa haikailee vielä vanhojen alueneuvottelukuntien perään. Aiemmin Espoossa oli alueellisia työryhmiä, joiden jäsenet valittiin alueen yhdistyksien aktiivien joukosta. Alueneuvottelutoimikunnat antoivat pääosin kommentteja kaavoihin.
Itse en alueneuvottelukuntia kaipaa: niiden toiminnassa oli kaksi ongelmaa. Ensinnäkin päästäkseen mukaan piti olla aktiivinen jossain yhdistyksessä ja sitten vielä alueneuvottelukunnassa - kuvio oli kaksitasoinen. Toisekseen toiminta ei ollut avointa.
Olennaisinta on, että nyt tehdään asukasfoorumitoimintaan niitä korjauksia jotka ovat ilmeisiä ja tarpeellisia. Esimerkiksi yhteyshenkilöiden tiedot ja foorumien ajankohdat tulee laittaa selkeästi verkkoon.
Lisäksi kaupungin tulee nimetä yhteyshenkilö tukemaan asukasfoorumien toimintaa, ja budjetti ei saa olla este toiminnalle. Toisin sanoen: jos asukkailla on innokkuutta toimia aktiivisesti, niin kulut maksetaan.
Espoossa aloittaa ensi vuonna Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmä, joka keskittyy asukasfoorumien kaltaisen asukasvakuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Toivottavasti ohjelmaryhmä jatkaa siitä, mihin huomenna jäädään.
Joissain isoissa suomalaisissa kunnissa kaupunki on ottanut vahvan roolin asukastoiminnan edistäjänä (esimerkiksi Helsinki ja Tampere), jossain minimaalisen. Espoo hakee jotain kummallista väliratkaisua jossa halutaan määritellä aika tarkoin asukastoiminnan muotoa ja lopputulosta, mutta ei haluta itse osallistua.
Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua tilanne on Espoossa paljon parempi.
Espoon valitulos 2012 ja valtuuston koostumus 1984-2012
Kuvassa Espoon valtuuston koostumus 2013-2016, eli kunnallisvaalien 2012 tulos.
Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena 29 valtuutetulla. Kokoomusta seuraa neljän keskisuuren puolueen rypäs.
Vihreät on jo kohtalaisen selkeästi toiseksi suurin puolue 13 valtuutetun ryhmällään. Sosiaalidemomokraatit ja perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat ryhminä saman kokoisia 10 valtuutetullaan. RKP roikkuu samassa porukassa 7 valtuutetun voimin.
Espoolaisittain pieniä ryhmiä ovat kahden valtuutetun voimin vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja keskusta.
Espoon valtuuston koostumus 1984-2012
Tässä kuviossa on yhdistetty valtuutettujen lukumäärä. Kannattaa huomioida että vaaleissa 2012 valtuuston koko kasvoi seitsemällä, jonka seurauksena valtuutettujen kokonaismäärä on aiempaa suurempi.
Kokoomus on koko tarkasteluajan ollut valtuuston selkeästi suurin ryhmä. Suhteessa menestys on kuitenkin silti tällä hetkellä vielä hieman heikompi kuin 1988, jolloin kokoomus oli prosentein mitattuna vielä hieman suurempi.
Sosiaalidemokraattien kannatus on liukunut pikku hiljaa alemmas. Vuoden 2008 notkahduksesta puolue pääsi kipuamaan hieman ylemmäs, mutta 15 valtuutetun ryhmän sijaan puolue alkaa olla kenties pysyvästi 10 valtuutetun kokoluokassa.
Vihreiden kannatus sahasi pitkään edestakaisin, parempaa vaalitulosta seurasi huonompi vaalitulos. Vuonna 2008 vihreät nousi ensimmäistä kertaa Espoon toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja nyt 2012 asema vahvistui.
Perussuomalaiset ja sitoutumattomat olen yhdistänyt yhdeksi porukaksi, viime kerrat perussuomalaiset ja sitoutumattomat ovat näet muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän. Jos edellämainittuja tarkastelee yhtenä ryhmänä, Espoon "jytky" ei ole ollut kovinkaan suuri. Tosin kannatus on ollut jo muutamien vaalien ajan nousussa.
RKP:n kannatus on ollut hyvin tasainen. Kannatus on vaihdellut koko tarkasteluajan 6 ja 8 valtuutetun välillä.
Pienpuolueiden keskustan, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien kannatus on sahannut 1-5 edustajan välillä. Tällä hetkellä kukin valtuustoryhmä on kahden valtuutetun kokoinen.
Mitä kuviosta voi päätellä?
(1) Kokoomuksen asema selkeänä ykköspuolueena on tasainen ja vakaa. Toinen vakaassa tilanteessa oleva puolue on RKP.
(2) Vihreät näyttävät valloittaneen kakkospuolueen aseman sosiaalidemokraateilta, joiden kannatus on liukunut tasaisesti alaspäin.
(3) Perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat nousseet samalle tasolle sosiaalidemokraattien kanssa. Nähtäväksi jää vakiintuuko tämä tilanne vai onko suunta vielä ylöspäin. Uskon että vastaus tähän löytyy siitä, lähteekö ryhmä tekemään tosissaan töitä.
(4) Espoossa pienten puolueiden, eli keskustan, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien, asema on tukala. Tilaa ei vaikuta olevan, sillä yläpuolella on ruuhkaa.
Espoon terveyskeskusmaksuista
HS uutisoi eilen, että osa Espoon valtuustoryhmistä jättäytyi pois budjettisovusta, koska terveyskeskusmaksuja ei päätetty poistaa.
Espoossa terveyskeskusmaksut ovat jo poistettu seuraavilta ryhmiltä:
Alle 18-vuotiaat
Valtion maksaman laskennallisen korvauksen piirissä olevat pakolaiset
Päätoimiset opiskelijat
Täyttä kansaneläkettä saavat
Takuueläkettä saavat
Työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavat
Espoon veteraanipalveluihin oikeutetut ryhmät
Varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet
Muilta terveyskeskusmaksu on 13,80 ja se maksetaan enintään 3 kertaa vuodessa.
Vihreä valtuustoryhmämme asetti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta neuvottelutavoitteikseen muun muassa perhetyöntekijöiden määrän lisäämisen ja terveysasemapalveluiden parantamisen. Tavoitteemme meni läpi ja ennaltaehkäiseviin perheiden tukipalveluihin saatiin 300 000 euroa ja terveysasemapalveluiden parantamiseen toiset 300 000 euroa. Muista vihreiden toteutuneisiin budjettineuvottelutavoitteista voisi mainita esimerkiksi 200 000 pyöräteiden parantamiseen ja 80 000 kaavoituksen energiasuunnitteluun. Myös vanhusten palveluihin ja opetuspuolelle lisättiin rahaa. Koulujen sisäilmaongelmien korjaamiseen saatiin 10 miljoonaa vuosille 2014-2017.
Budjettineuvotteluissa asioita pitää priorisoida. Koska terveyskeskusmaksut on jo poistettu yllä mainituilta ryhmiltä, niin maksun poistaminen kokonaan ei mielestäni voi olla kaikkein keskeisin tavoite. Espoossa ensisijainen ongelma on lääkäripalvelujen saatavuus ylipäätänsä. Lääkärinaikaa saattaa nyt joutua odottamaan useita kuukausia.
Maksujen tuotto on pieni ja niiden kerääminen maksaa. Maksujen poiston aiheuttama lovi terveyspalvelujen budjetista olisi pitänyt kuitenkin kattaa jotenkin tai sitten jättää kattamatta, jolloin terveyspalvelujen saatavuus ei ainakaan parane.
Mielestäni meidän on yritettävä ennemmin parantaa terveyspalveluiden saatavuutta (lisää lääkärinaikoja), lisätä kouluterveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden määrää, tukea omaishoitajia, kehittää vanhusten kotihoitoa jne. Terveyskeskusmaksut eivät nykyisellään ole merkittävä ongelma. En siis vastustakaan niiden poistoa. Kannatan kaikkia terveyseroja kaventavia asioita, mutta asioilla on oltava tärkeysjärjestys.
Minua myös kummastuttaa, että terveyskeskusmaksuista käydään vuodesta toiseen keskustelua, mutta erikoissairaanhoidon aivan toista luokkaa olevista maksuista ei puhuta juuri mitään. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 27,5 euroa ja vuotuinen maksukatto 636 euroa. (Vrt. terveysasemien maksukatto 41, 40 euroa ja pienituloisimmat vapautettu maksuista kokonaan.) Lääkkeiden maksukatto on 700 euroa. Eli ne, jotka sairastavat, ne myös maksavat.
Terveyskeskusmaksuista saa tietenkin pitää meteliä, vaikka maailmassa on muitakin ongelmia. Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että terveyskeskusmaksukeskustelu vie tilaa ja aikaa muilta terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen liittyviltä asioilta. Pienituloisen eläkeläisen todennäköisin ongelma ovat korkeat lääkekulut eikä terveyskeskusmaksu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 raportti
Päivä alkoi kahdeksalta paikkajakoneuvotteluilla. Iltapäivällä ratkottiin teknisen lautakunnan pj. Marjo Matikan, virkamiesten ja asukkaiden kesken Kurttilan miljööltään herkän kadunpätkän kohtaloa. Ja ilta kuluikin sitten lautakunnassa. Tässä kokouksen kulku: Infoasiat: - Koivumankkaa II, Orion Tätä on lautakunnassa käsitelty useampaan kertaan. Nyt on asukaspalaute saatu ja edetty ehdotusvaiheeseen. Asukkaita huoletti eniten julkisivumateriaaliksi valittu punatiili. Nyt on tutkittu
KASVI.ORG 2012-11-12 11:49:00
12.11. Maksaminen ja laskutus siirtyvät nopeasti nettiin. Viimeistään kuluttajien siirtyminen sähköiseen laskutukseen pakottaa yrittäjät tarttumaan tietokoneeseen.» Maailman ehkä suurin bisnes, maksaminen, on kokemassa suurimman mullistukse...
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 esityslista
Nyt on hieman ajankäytöllisiä haasteita luottamustoimien hoidossa, kun budjettineuvottelut ja paikkajakoneuvottelut ovat käynnissä normaalien valtuusto- ja lautakunta-asioiden lisäksi. Tässä keskiviikon lista-asiat tällä kertaa vähän vähemmän pureskeltuina. Vaativat vielä paneutumista ennen kokousta. Listalla isoimpina asioina Jousenpuisto ja Niittykummun keskus. Högnäs on nyt etenemässä kaupunginhallitusvaiheeseen. Infossa kaava-asioiden lisäksi Koivumankkaa II (tulossa kokoukseen 28.11.) ja Suurpelto I:n muutos
Kaivokset ja ympäristö
Talvivaaran kaivoksen vakavat puutteet ja ympäristön piittaamaton pilaaminen on jälleen muistuttanut, kuinka suuri tarve on uusia kaivostoimintaa sääteleviä lakeja ja ympäristölupaprosesseja sekä lisätä valvovien viranomaisten resursseja. Raskasmetallipäästöjen ja sulfaatin raja-arvot ovat toistuvasti ylittyneet Talvivaarassa ja vesistöt ovat laajalla alueella pilaantuneet. Talvivaara on saanut koko toimintansa ajan niin monta vakavaa huomautusta, että valvovien viranomaisten olisi jo pitänyt käyttää hallintopakkoa ja sulkea kaivos.
Kävin viime toukokuussa Joensuun Vihreiden tilaisuudessa, jossa huolta ja keskustelua herätti Pohjois-Karjalan lukuisat kaivosvaltaukset. Kun viime kaudella uudistettiin kaivoslakia, keskustelussa oli vahvasti kuntien veto-oikeus uraanikaivoksiin ja puhetta oli Lemmenjoen koneellisen kullanhuuhdonnan lopettamisesta luonnonarvojen säilyttämiseksi. Myös vaade maaston ennallistamisesta kaivostoiminnan jälkeen lisättiin lakiin. Näihin saatiinkin parannusta ja veto-oikeutta kaivoksen kieltämiseen on onnistuneesti käytetty Pohjois-Karjalan Kontionlahdella, joka halusi suojella pohjavesivarantojaan.
Harmitellaan myös tilannetta, että ulkomaiset kaivosyhtiöt voivat viedä voitot meidän maaperästämme louhittavista malmeista. Vanha kaivoslaki sopi tilanteeseen, joka Suomessa oli silloin kun valtion kaivosyhtiö Outokumpu oli ainoa aktiivinen toimija. Mutta jo 90-luvulla olisi pitänyt herätä todellisuuteen, jo silloin vallattiin maita ja mantujamme ja asiasta keskusteltiin. Vasta nyt, kun maailman metallivarat hupenevat ja uudet kaivostekniikat kehittyvät, maaperämme malmivarojen hyödyntäminen kiihtyy. Asian korjaaminen vaatii vähintään kaivosveron käyttöönottoa, louhintamaksua, jonka voisi rahastoida Norjan öljyrahaston mallin mukaisesti. Rahat käytettäisiin kaivosaluekuntien ja valtion hyväksi.
Talvivaara on tosin suomalainen yritys, joka ei ole toiminut edes puutteellisten YVA-vaatimusten mukaisesti. Talvivaarassa on myös otettu käyttöön uusi kasaliuotusprosessi ensimmäisenä maailmassa. Nyt tiedetään, ettei YVA-prosessissa ole ennakoitu kaikkea oikein. Siitä huolimatta yrityksen on noudatettava ympäristölupaa ja viranomaisten on puutteiden ilmetessä kiristettävä ympäristölupavaatimuksia.
Ministeri Niinistö on tiukentamassa ympäristönsuojelulakia, jotta voidaan tiukemmin puuttua kaivosten päästöihin. Ympäristönsuojelulain uudistuksella halutaan lupasäätely ajan tasalle. Kaivostoiminnan ei pitäisi jatkua, jos yhtiöt ylittävät ympäristöluvissa ilmoitetut päästörajat. Natura-alueille emme hyväksy kaivoksia, emmekä halua niitä niiden kylkeenkään. Hämeessä Torronsuon kylkeen tehty kaivosvaltaus kauhistuttaa.
Sähköinen pelastussuunnitelma
Taloyhtiön yhtiökokous nimesi minut taannoin taloyhtiömme turvallisuuspäälliköksi. Jei! Ensimmäisenä tehtävänä oli laatia taloyhtiölle lain edellyttämä pelastussuunnitelma.Helppo homma, haen netistä valmiin pohjan ja täydennän siih...
Terveisiä Kurkisuolta
Kolumni Vihreässä Langassa 2.11.2012 Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä kävi Hyvinkään Kurkisuolla juhlimassa suon suojelua. Kansalaisjärjestöt, kansalaisaktiivit ja ympäristöyhdistykset ovat vuosia taistelleet suon puolesta. Sen luonto ...
Poliittinen persoonallisuushäiriö
Näin vaalien jälkeen poliitikot ovat aivan lopussa. Puoluejohtajat näyttävät haastatteluissa monta päivää vaalien jälkeen lähes zombie-elokuvan kuvauksista karanneilta. Viikkokausien kampanjointi vaatii veronsa.Monen ehdokkaan kohdalla voi...
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 raportti
Tässäpä tämän iltaiset päätökset. Infoasiat: - Etelä-Espoon linja-autoliikenteen varikkojen kehittämisperiaatteet Varikkoselvitys on valmis ja esitelty kh:n elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle lokakuun alussa. Selvityksen pohjalta suositetaan Klovin varikon säilyttämistä, 100 auton varikkoa Vanttilaan (VE1) sekä varikkoja Koffin varaston tontille (VE2) ja Finnoonniittyyn (VE3). Nyt pitäisi tehdä kaavavaraukset ja hankkia kaupungin omistukseen tarvittavat maat. Varikkojen toteutus on tarkoitus
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 esityslista
Tässä ensi keskiviikon lautakunta-asiat. Vaalien takia valmistautuminen on jäänyt vähän viime tippaan. Infoasiat: - Etelä-Espoon linja-autoliikenteen varikkojen kehittämisperiaatteet Tästä löytyy infoa 4.10.2012 kokousraportista. Lista-asiat: - Kaitaa-Matinkylä, Finnoo I, asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 17.10.2012) Tästä raportoin edellisen kokouksen yhteydessä. Muistutuksia vastineineen on 127 sivua, en ole vielä niitä ehtinyt lukea. Tarkoitus on sorvata
Vihreille voitto Espoossa – kiitos luottamuksesta!
Saavutimme Espoossa kaikkien aikojen parhaan tuloksen: 16,8 % äänistä ja 13 valtuustopaikkaa. Oma äänimääräni 1121 vetää hiljaiseksi. Teen parhaani, että olen luottamuksenne arvoinen! Näillä eväin on hyvä jatkaa työtä vihreämmän Espoon puolesta. Vihreiden ryhmä uudistui melkoisesti, mutta hyviä uusia tyyppejä tuli valituksi. Ja meitä kokeneempia on sopivasti mukana myös. Uskon, että tällä porukalla saamme entistä
Autetaan ajoissa
Vaalitavoitteet ovat asioita, joita ehdokas erityisesti yrittää edistää päästyään valtuustoon ja/tai lautakuntiin. Haitaksi ei kuitenkaan ole, jos tavoitteet toteutuvat jo ennen mahdollista valintaa.
Työstin heinäkuussa vaalitavoitteitani ja kirjoitin muun muassa, että terveysasemille tulisi saada sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja ja että lapsiperheiden kotiapua tulisi voida myöntää myös muille kuin aivan pienten lasten vanhemmille.
Nyt kaupunki aloittaa ensi vuonna kehittämishankkeen, jossa pilotoidaan sosiaalityötä terveysasemille. Kahlaan myös parhaillaan kaupungin ensi vuoden talousarviota läpi vihreiden sosiaali- ja terveystoimen budjettipalaveria varten ja ilokseni siellä kirjoitetaan näin s.85
” Lapsiperheiden perhetyön kotikäynneillä tuetaan vanhempien toimintakykyä ja perheen arjessa selviytymistä. Palvelua kohdennetaan enemmän lastensuojelun tarpeessa oleville ja vammaisten lasten perheille ja jatkossa myös ala-asteikäisten (7-12v) perheille.”
Perheiden uupuminen ja ongelmien syveneminen voi tietenkin tapahtua myös silloin kuin lapset eivät ole enää aivan pieniä. Siksi on tärkeää, että ongelmien pahenemista ehkäisevää apua saa myös lasten ollessa kouluikäisiä.
Avulla tulisi kuitenkin myös ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Samasta budjettikirjasta voi lukea, että
”Perhe- ja sosiaalipalveluiden resursseista noin 7 prosenttia kohdistuu ns.peruspalveluihin, kuten neuvola-, koulu-, ja opiskelijaterveydenhuollon palveluihin ja noin 70 prosenttia erityispalveluihin ja korjaavaan työhön. Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus muodostavat yli 20 prosenttia perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoista.”
Kaikkia asioita ja ongelmia ei tietenkään ikinä voi ennaltaehkäistä, ei kunnan toimesta eikä muuten elämässä, ja myös korjaavaan työhön pitää sijoittaa. Mutta silloin kuin ennaltaehkäisy ja varhain auttaminen on mahdollista, sitä kannattaa tehdä. Jälkikäteen korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa. Rahoituksen painopistettä pitäisi yrittää uskaltaa siirtää ennaltaehkäisevään suuntaan.
On helpompi laskea paljonko toimeentulotukien maksuun tarvitaan verovaroja kuin arvioida, milloin ja miten yhden nuoren syrjäytyminen on torjuttu. Tästä johtuu, että ennaltaehkäiseminen helposti jää ensin abstraktiksi käsitteeksi ja sitten vähemmälle huomiolle. Ennaltaehkäiseminen on kuitenkin ihan niitä koulukuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä, vanhempia jotka jaksavat tukea lapsiaan, pieniä luokkakokoja, kuuntelevia terveydenhoitajia, neurologista kuntoutusta, jo lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukemista ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, työharjoittelupaikkoja ja niin edelleen. Sitä voidaan tehdä.
Kello on nyt kaksi yöllä ja takana on paitsi budjetin pohdintaa, myös useita tunteja katukampanjointia sekä Espoon Vihreiden vaalilehden luukutusta. Itse äänestin 418 jo viime viikolla, huomenna palaan vielä hetkeksi budjettiin ja keskityn sitten jännittämään vaalitulosta Espoon Vihreiden vaalivalvojaisissa. Kampanja on nyt takana, toivottavasti kiinnostavia haasteita edessä.
Hyviä ehdokkaita!
Nyt kun en itse ole enää ehdokkaana kunnallisvaaleissa, monet ovat kysyneet suosituksia ketä äänestää. Hyviä ehdokkaita on paljon, mutta erityisesti suosittelen seuraavia.Tiina Elo on sinnikäs, aikaansaava ja kokenut kunnallispolitiikassa. H...