Tämän valtuuston viimeisestä kokouksesta ennakoitiin pitkää, mutta lopulta puhetta riitti vain normaalin kokouksen verran. Kokouksen ehdottomasti merkittävin ja kauaskantoisin päätös oli Lommila. Keskustelu oli laadukasta ja perusteellista. Kiitos valtuuston pj. Jyrki Kasvin järjestämän infon viikko sitten, saimme julki myös Entressen kauppakeskuksen edustajien kannan. Sain napattua ensimmäisen puheenvuoron ja pääsin kertaamaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja perusteita sille,

Liikunnan puute altistaa monille sairauksille, se tiedetään ja tunnustetaan. Pääkirjoitukset ja asiantuntijakolumnit ennustavat kansantalouden romahdusta tai ainakin terveysmenojen räjähdystä, jos emme paranna tapojamme ja kumarra Hermeksen alttarille.

Silti monella meistä on ongelmia mahduttaa liikuntaa päivärytmiinsä. Itse asiassa me olemme liikkuneet sitä vähemmän, mitä enemmän liikunnan edistämiseksi on tehty töitä. Harjoitettu liikuntapolitiikka on ollut ilmeisen epäonnistunutta.

# # #

Otetaan esimerkiksi koululiikunta, jonka pitäisi antaa kaikille perusvalmiudet liikkuvaan elämäntapaan. Käytännössä koululiikunta kuitenkin usein vieroittaa liikunnasta juuri ne lapset ja nuoret, joita pitäisi kannustaa liikuntaan.

Esimerkiksi liikuntatunneilla edelleen valitettavan yleisessä käytössä oleva kunujako takaa sen, että moni suomalainen ei koulusta päästyään enää koskaan koske minkäänlaiseen palloon tai mailaan.

Jokainen voi ylipäätään kuvitella, miltä tuntuu jääkiekko-ottelu, jonka pelaajista osa harrastaa jääkiekkoa viisi iltaa viikossa, ja osa pukee hokkarit jalkaan vain kun on koulussa pakko.

Ja kenen pikku sadistin pieneen mieleen on juolahtanut laittaa telinevoimistelua alaluokkien opetussuunnitelmaan? Siis oikeasti. On suoranainen ihme, että niistä tunneista selvitään pääsääntöisesti pelkillä fyysisillä ja henkisillä ruhjeilla: ”4. luokan päättyessä … oppilas osaa ... voimisteluliikkeitä telineillä.”

# # #

Koululiikunta on toki kehittynyt paljon sitten omien kouluvuosien. Omat kokemukset 70-luvulta muistuttavat kuitenkin siitä, miten kauas tulevaisuuteen koulujen liikuntatunneilla nyt tehtävät virheet kantavat.

Osallistuin pari vuotta sitten tilaisuuteen, johon kuului kuntotesti jumppasalissa. Minun oli pakko kieltäytyä, koska minua alkoi kirjaimellisesti oksettaa.

Itse asiassa olen pystynyt kouluvuosien jälkeen harrastamaan vain sellaisia lajeja, joita ei ollut omina kouluvuosinani peruskoulun opetusohjelmassa.

Toivottavasti nykyisiä koululaisia ei pelkkä liikuntasalin näkeminen ja haistaminen saa vielä vuonna 2050 voimaan pahoin.

# # #

Liikuntapolitiikkaa on tehty kannustamalla nuoria harrastamaan liikuntaa. On rakennettu liikuntatiloja ja tuettu seuratoimintaa. Jälleen kerran huomio ja rahat on keskitetty motorisesti ja liikunnallisesti lahjakkaisiin lapsiin ja nuoriin, joista koulitaan alakouluiästä alkaen tulevaisuuden Selänteitä ja Litmasia.

Ja sitten ihmetellään, mikseivät ne vähän kömpelömmät ja hitaammat tule mukaan.

Sori nyt vaan arvoisat liikuntajärjestöjohtajat, kaikista meistä ei ole, eivätkä kaikki edes halua aktiiviurheilijoiksi. Siedettävä peruskunto ja sitä ylläpitävä elämäntapa riittäisivät monelle vallan hyvin.

# # #

Oikea liikuntapolitiikka on kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta ja liikennesuunnittelua.

Liikuntaa ei ylipäätään saa eristää omiin tiloihinsa, vaan kaiken tilan on oltava liikuntatilaa!

Asuinalueet on suunniteltava niin, että korttelien sisällä on turvallista autotonta tilaa, johon vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa ulos leikkimään.

Kouluun on päästävä turvallisesti jalan ja polkupyörällä ympäri vuoden. Kouluihin johtavat kevyen liikenteen väylät on valaistava ja aurattava aamuisin ensimmäisten joukossa. Autojen pääsy koulujen kevyen liikenteen väylille on estettävä, etteivät vanhemmat yritä espoolaiseen tapaan niiden kautta tuoda lapsiaan autolla kouluun.

Asuinalueet on suunniteltava niin, että jokaisesta asunnosta pääsee kävellen lenkki- tai luontopolulle. Ja ne polut pidetään myös talvella aurattuna ja valaistuna.

Bussipysäkille on myös talvella päästävä turvallisesti. Mitähän autoilijat tuumaisivat, jos jalkakäytävät ja pysäkit aurattaisiin aina aamuisin autotielle eikä nykyiseen tapaan päinvastoin.

Viheralueet on suunniteltava niin, että kaikkialla kaupungissa on pallon potkiskeluun ja ultimaten heittelyyn soveltuvia nurmikenttiä.

Puistoihin, rannoille ja parkkipaikoille tarvitaan vapaasti kenen tahansa käytettävissä olevia lentopalloverkkoja ja koripallorenkaita.

Jokainen hiekkakenttä on talvella potentiaalinen luistinrata.
Jätetään yksi halli rakentamatta ja uudistetaan niillä rahoilla meidän puistomme ja kenttämme!

Koirien ulkoiluttaminen on yksi suomalaisten tärkeimpiä liikuntaharrastuksia. Koirapuistot ja jätösroskikset ovat liikuntarakentamista siinä missä jäähallit tai pallokentät.

Nuorten omien liikuntamuotojen kehitystä kannattaa seurata ja tukea. Esimerkiksi skeittaajien tarpeet osataan vuosien taistelun jälkeen jo ottaa katu- ja puistosuunnitelmissa huomioon, mutta softaajat ja splättääjät joutuvat edelleen matkustamaan maan ääriin liikuntaa harrastaakseen.

Liikuntatilat on sijoitettava tonteille, joihin pääsee joukkoliikenteellä ilman omaa autoa. Nyt parhaat eli kalleimmat tontit menevät maksukykyisemmille käyttäjille eli liikekeskuksille.

Ylipäätään kaikki palvelut on sijoitettava paikkoihin, joihin pääsee joukkoliikenteellä. Kävelymatka pysäkille ja pysäkilta on hyötyliikuntaa sekin.

# # #

Ehkä meidän on otettava kaupunkisuunnittelussa käyttöön YVAn (ympäristövaikutusten arviointi) kaltainen LiVA, liikuntavaikutusten arviointi. Jos liikkumattomuus on tosiaan kansallinen ongelma, eikö jokaisen rakennushankkeen, asemakaavan, liikenne- tai puistosuunnitelman yhteydessä pitäisi arvioida, lisääkö vai vähentääkö hanke ihmisten liikkumista.

Hallituksessa on valmisteilla ensimmäinen kädenojennus start up yrittäjyyden tueksi. On kysymys Bisnesenkeliverokannustimesta. sijoittaja saisi vähentää 50% sijoitetusta osakepääomasta verotuksessa. Tuettavan sijoituksen enimmäiskoko on 150 000 euroa. Lakiluonnos on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Malli ei toimi, sillä siinä on yritystoimintaa kuristavaa byrokratiaa. Suurin ongelma on vaade, että sijoittajan tulee samalla merkitä itselleen vähintään 20% yrityksen osakepääomasta. Kun samalla on rajoitettu vähennettävän sijoituksen maksimikoko 150 000 tuhanteen euroon, rajoitetaan samalla itse asiassa koko yrityksen kokoa. Eli yrityksen osakepääoma saisi olla maksimissaan 5 kertaan 150 000 euroa, mikäli enkeliverovähennys tehdään.

Kannatan tuon alarajan 20 % poistoa, jotta yrityksillä olisi sijoituksen jälkeen reaalisesti mahdollisuus kasvaa. Kannustimen kokonaissummaksi on jo hallituksessa sovittu 7 miljoonaa euroa, joten 20 % alarajan poisto ei edes maksa mitään.

7 miljoonaa euroa tosin voi kulua nopeastikin loppuun, jos saadaan toimiva malli. Se olisi jopa toivottavaa, koska sitten pääsisimme näkemään nopeammin, toimiiko verokannustin toivotusti eli synnyttäen uusia start upeja, jotka menestyvät.

Uudella verokannustimella on kiire, jotta laki saadaan voimaan vuoden 2013 alusta. Toivottavasti bisnesenkelikannustin verolaki saadaan korjattuna eduskuntakäsittelyyn jo ensi viikolla.

6.12. olemme noille sukupolville paljosta kiitollisuudenvelassa. Niin niille miehille ja naisille, joiden nuoruuden söi sota, kuin myös niille, jotka sotien jälleen jälleenrakensivat Suomen … eivät sellaiseksi kuin se oli ollut …...

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

lue lisää

Valtuusto päätti tänään vuoden 2013 talousarviosta. Kuuma peruna oli odotetusti terveyskeskusmaksu. Demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto irtautuivat budjettisovusta, koska terveyskeskusmaksu oli heille kynnyskysymys. Niinpä nämä ryhmät tehtailivat lisäysesityksiä useiden miljoonien edestä. Vihreät olivat mukana sovussa, koska kokonaisuus oli hyvä ja terveyskeskusmaksun poistoon palataan perusteellisen valmistelun ja avoimen keskustelun pohjalta ensi syksynä. Kaupunginjohtajan pohjaesitys oli kunnianhimoinen, joten

HS uutisoi eilen, että osa Espoon valtuustoryhmistä jättäytyi pois budjettisovusta, koska terveyskeskusmaksuja ei päätetty poistaa.

Espoossa terveyskeskusmaksut ovat jo poistettu seuraavilta ryhmiltä:

Alle 18-vuotiaat
Valtion maksaman laskennallisen korvauksen piirissä olevat pakolaiset
Päätoimiset opiskelijat
Täyttä kansaneläkettä saavat
Takuueläkettä saavat
Työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavat
Espoon veteraanipalveluihin oikeutetut ryhmät
Varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet

Muilta terveyskeskusmaksu on 13,80 ja se maksetaan enintään 3 kertaa vuodessa.

Vihreä valtuustoryhmämme asetti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta neuvottelutavoitteikseen muun muassa perhetyöntekijöiden määrän lisäämisen ja terveysasemapalveluiden parantamisen. Tavoitteemme meni läpi ja ennaltaehkäiseviin perheiden tukipalveluihin saatiin 300 000 euroa ja terveysasemapalveluiden parantamiseen toiset 300 000 euroa. Muista vihreiden toteutuneisiin budjettineuvottelutavoitteista voisi mainita esimerkiksi 200 000 pyöräteiden parantamiseen ja 80 000 kaavoituksen energiasuunnitteluun. Myös vanhusten palveluihin ja opetuspuolelle lisättiin rahaa. Koulujen sisäilmaongelmien korjaamiseen saatiin 10 miljoonaa vuosille 2014-2017.

Budjettineuvotteluissa asioita pitää priorisoida. Koska terveyskeskusmaksut on jo poistettu yllä mainituilta ryhmiltä, niin maksun poistaminen kokonaan ei mielestäni voi olla kaikkein keskeisin tavoite. Espoossa ensisijainen ongelma on lääkäripalvelujen saatavuus ylipäätänsä. Lääkärinaikaa saattaa nyt joutua odottamaan useita kuukausia.

Maksujen tuotto on pieni ja niiden kerääminen maksaa. Maksujen poiston aiheuttama lovi terveyspalvelujen budjetista olisi pitänyt kuitenkin kattaa jotenkin tai sitten jättää kattamatta, jolloin terveyspalvelujen saatavuus ei ainakaan parane.

Mielestäni meidän on yritettävä ennemmin parantaa terveyspalveluiden saatavuutta (lisää lääkärinaikoja), lisätä kouluterveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden määrää, tukea omaishoitajia, kehittää vanhusten kotihoitoa jne. Terveyskeskusmaksut eivät nykyisellään ole merkittävä ongelma. En siis vastustakaan niiden poistoa. Kannatan kaikkia terveyseroja kaventavia asioita, mutta asioilla on oltava tärkeysjärjestys. 

Minua myös kummastuttaa, että terveyskeskusmaksuista käydään vuodesta toiseen keskustelua, mutta erikoissairaanhoidon aivan toista luokkaa olevista maksuista ei puhuta juuri mitään. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 27,5 euroa ja vuotuinen maksukatto 636 euroa. (Vrt. terveysasemien maksukatto 41, 40 euroa ja pienituloisimmat vapautettu maksuista kokonaan.) Lääkkeiden maksukatto on 700 euroa. Eli ne, jotka sairastavat, ne myös maksavat.  

Terveyskeskusmaksuista saa tietenkin pitää meteliä, vaikka maailmassa on muitakin ongelmia. Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että terveyskeskusmaksukeskustelu vie tilaa ja aikaa muilta terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen liittyviltä asioilta. Pienituloisen eläkeläisen todennäköisin ongelma ovat korkeat lääkekulut eikä terveyskeskusmaksu.

Päivä alkoi kahdeksalta paikkajakoneuvotteluilla. Iltapäivällä ratkottiin teknisen lautakunnan pj. Marjo Matikan, virkamiesten ja asukkaiden kesken Kurttilan miljööltään herkän kadunpätkän kohtaloa. Ja ilta kuluikin sitten lautakunnassa. Tässä kokouksen kulku: Infoasiat: - Koivumankkaa II, Orion Tätä on lautakunnassa käsitelty useampaan kertaan. Nyt on asukaspalaute saatu ja edetty ehdotusvaiheeseen. Asukkaita huoletti eniten julkisivumateriaaliksi valittu punatiili. Nyt on tutkittu

12.11. Maksaminen ja laskutus siirtyvät nopeasti nettiin. Viimeistään kuluttajien siirtyminen sähköiseen laskutukseen pakottaa yrittäjät tarttumaan tietokoneeseen.» Maailman ehkä suurin bisnes, maksaminen, on kokemassa suurimman mullistukse...

Nyt on hieman ajankäytöllisiä haasteita luottamustoimien hoidossa, kun budjettineuvottelut ja paikkajakoneuvottelut ovat käynnissä normaalien valtuusto- ja lautakunta-asioiden lisäksi. Tässä keskiviikon lista-asiat tällä kertaa vähän vähemmän pureskeltuina. Vaativat vielä paneutumista ennen kokousta. Listalla isoimpina asioina Jousenpuisto ja Niittykummun keskus. Högnäs on nyt etenemässä kaupunginhallitusvaiheeseen. Infossa kaava-asioiden lisäksi Koivumankkaa II (tulossa kokoukseen 28.11.) ja Suurpelto I:n muutos

Talvivaaran kaivoksen vakavat puutteet ja ympäristön piittaamaton pilaaminen on jälleen muistuttanut, kuinka suuri tarve on uusia kaivostoimintaa sääteleviä lakeja ja ympäristölupaprosesseja sekä lisätä valvovien viranomaisten resursseja. Raskasmetallipäästöjen ja sulfaatin raja-arvot ovat toistuvasti ylittyneet Talvivaarassa ja vesistöt ovat laajalla alueella pilaantuneet. Talvivaara on saanut koko toimintansa ajan niin monta vakavaa huomautusta, että valvovien viranomaisten olisi jo pitänyt käyttää hallintopakkoa ja sulkea kaivos.

Kävin viime toukokuussa Joensuun Vihreiden tilaisuudessa, jossa huolta ja keskustelua herätti Pohjois-Karjalan lukuisat kaivosvaltaukset. Kun viime kaudella uudistettiin kaivoslakia, keskustelussa oli vahvasti kuntien veto-oikeus uraanikaivoksiin ja puhetta oli Lemmenjoen koneellisen kullanhuuhdonnan lopettamisesta luonnonarvojen säilyttämiseksi. Myös vaade maaston ennallistamisesta kaivostoiminnan jälkeen lisättiin lakiin. Näihin saatiinkin parannusta ja veto-oikeutta kaivoksen kieltämiseen on onnistuneesti käytetty Pohjois-Karjalan Kontionlahdella, joka halusi suojella pohjavesivarantojaan.

Harmitellaan myös tilannetta, että ulkomaiset kaivosyhtiöt voivat viedä voitot meidän maaperästämme louhittavista malmeista. Vanha kaivoslaki sopi tilanteeseen, joka Suomessa oli silloin kun valtion kaivosyhtiö Outokumpu oli ainoa aktiivinen toimija. Mutta jo 90-luvulla olisi pitänyt herätä todellisuuteen, jo silloin vallattiin maita ja mantujamme ja asiasta keskusteltiin. Vasta nyt, kun maailman metallivarat hupenevat ja uudet kaivostekniikat kehittyvät, maaperämme malmivarojen hyödyntäminen kiihtyy. Asian korjaaminen vaatii vähintään kaivosveron käyttöönottoa, louhintamaksua, jonka voisi rahastoida Norjan öljyrahaston mallin mukaisesti. Rahat käytettäisiin kaivosaluekuntien ja valtion hyväksi.

Talvivaara on tosin suomalainen yritys, joka ei ole toiminut edes puutteellisten YVA-vaatimusten mukaisesti. Talvivaarassa on myös otettu käyttöön uusi kasaliuotusprosessi ensimmäisenä maailmassa. Nyt tiedetään, ettei YVA-prosessissa ole ennakoitu kaikkea oikein. Siitä huolimatta yrityksen on noudatettava ympäristölupaa ja viranomaisten on puutteiden ilmetessä kiristettävä ympäristölupavaatimuksia.

Ministeri Niinistö on tiukentamassa ympäristönsuojelulakia, jotta voidaan tiukemmin puuttua kaivosten päästöihin. Ympäristönsuojelulain uudistuksella halutaan lupasäätely ajan tasalle. Kaivostoiminnan ei pitäisi jatkua, jos yhtiöt ylittävät ympäristöluvissa ilmoitetut päästörajat. Natura-alueille emme hyväksy kaivoksia, emmekä halua niitä niiden kylkeenkään. Hämeessä Torronsuon kylkeen tehty kaivosvaltaus kauhistuttaa.

Taloyhtiön yhtiökokous nimesi minut taannoin taloyhtiömme turvallisuuspäälliköksi. Jei! Ensimmäisenä tehtävänä oli laatia taloyhtiölle lain edellyttämä pelastussuunnitelma.Helppo homma, haen netistä valmiin pohjan ja täydennän siih...

Kolumni Vihreässä Langassa 2.11.2012 Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä kävi Hyvinkään Kurkisuolla juhlimassa suon suojelua. Kansalaisjärjestöt, kansalaisaktiivit ja ympäristöyhdistykset ovat vuosia taistelleet suon puolesta. Sen luonto ...