Kaupunginhallituksessa käytiin keskustelua taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä tilinpäätöksen, tuottavuusohjelman loppuraportin ja helmikuun kuukausiraportin pohjalta. Tässä lyhyet kommentit niistä lista-asioista, jotka keskusteluttivat ja/tai joihin tuli muutoksia (koko esityslista selostuksineen löytyy täältä): - Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Jos Espoolla ei olisi rahastoja, olisi tulos miinuksella. Rahastojen tuotto oli 29 me ja ylijäämä 26,6 me.

Hyvä valmistautuminen kannatti, kokous sujui hyvin ja kävimme tärkeää evästyskeskustelua tärkeistä aiheista. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Kokouksessa annetut selostukset Kokouksen aluksi kävimme lyhyen keskustelun toimintatavoista alustukseni pohjalta. Päätimme, että jaostolle valmistellaan kahden vuoden työsuunnitelma, joka tuodaan lista-asiana seuraavaan kokoukseen. Jaostojen toimintatavoista käydään myös kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa keskustelua, mikä on hyvä asia. Totesimme kuitenkin keskustelussa, että

Huomisessa kaupunginhallituksen kokouksessa asiaa taloudesta sekä isoimpina kaavoina Jousenpuisto matkalla valtuustoon sekä Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet. Lista-asiat (esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä): - Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n 14 171 000 euron lainoille (kv-asia) Espoon Asunnot Oy aloittaa tänä vuonna perusparannuksen neljässä kiinteistössä ja anoo kaupungilta omavelkaista takausta suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n

Tila- ja asuntojaoston kokoontuu ensi maanantaina. Vaikka esityslista on lyhyt, kuulemme selostukset ja käymme keskustelua isoista asioista: sisätilaongelmista ja MAL-sopimuksen velvoitteista. Jaoston toimintatapa tulee olemaan sellainen, että jokaiseen kokoukseen tuodaan muutama isompi asia keskusteluun, tulevana maanantaina siis koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien tilanne sekä MAL-asiat. Jaostolle valmistellaan käsiteltävistä asioista kahden vuoden työsuunnitelma, jotta kaikki tärkeät asiat

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tänään 2. vaihemaakuntakaavan, jota on työstetty koko valtuustokausi. Olin tässä vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa läsnä Jyrki Kasvin varajäsenenä. Vaihemaakuntakaavan keskeiset tavoitteet ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, seudun kilpailukyvyn parantaminen, kaupan palveluverkon linjaaminen sekä kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen. Pääosin olimme vihreässä ryhmässä lopputulokseen tyytyväisiä. Kaupan palveluverkon ohjaaminen osoittautui kaavan hankalimmaksi asiaksi, ja ratkaisua hiottiin

Tiedote 20.3.2013 Uudenmaanliiton valtuusto hyväksyi tänään Uudenmaanliiton 2. vaihemaakuntakaavan, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on kaupan palveluverkon ohjaaminen. Kaupan palveluverkko osoittautui kaikkein haasteellisimmaksi osaksi kaavakokonaisuutta. Vaihemaakuntakaava vahvistaa keskustoja kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana. Keskustojen ulkopuolelle voidaan sijoittaa vain sellaisia kaupan toimintoja, jotka eivät kilpaile keskustojen kanssa (esim. auto-, rauta-, huonekalu- ja puutarhakauppaa). Poikkeuksena on Espoon Lommila. jonne voidaan

Valtuustossa eilen ympäristön kannalta isoin asia oli Blominmäen puhdistamon mahdollistava osayleiskaava. Asia jäi pöydälle viime valtuuston kokouksessa kun pj. Timo Soini lopetti kokouksen klo 23. Kirjoitin ennen tuota kokousta asian taustoista. Kuukauden aikana ehdimme selvittää asiaa lisää. Tuore ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen oli ollut yhteydessä ympäristöviranomaisiin, jotka olivat sitä mieltä, että ennen osayleiskaavan hyväksymistä olisi

Julkaistu Länsiväylässä 13.3.2013 Länsiväylä uutisoi Veräjäpellon koulun sisäilmaongelmista. Myös Tapiolan koulun väistötiloissa entisellä poliisiopistolla tilanne on erittäin vakava. Lastensa terveydestä huolestuneet vanhemmat ja kouluissa työskentelevät opettajat vaativat perustellusti terveellisiä tiloja. Eriasteisia sisäilmaongelmarakennuksia on kymmeniä ja uusia kiireellistä korjausta vaativia tiloja paljastuu koko ajan. Pahimmillaan oppilaat ja opettavat altistuvat ja sairastavat epäterveellisissä tiloissa vuosikausia. Sisäilmaongelma on

Eduskunta on tunnetusti norsunluutorni, jonka asukit eivät hevin huomaa maailman muuttuvan ympärillään. Kansanedustajan työ on yksinkertaisesti niin kiinnostavaa, ja kalenteri niin täynnä, etteivät aika ja huomiokyky riitä.

Eduskunnan marmoripylväiden takaa ei ole nähty esimerkiksi sitä, että eduskunnan oma legitimiteetti, olemassaolon oikeutus kansalaisten silmissä, on päässyt pahasti rapautumaan. Kaikki suomalaiset eivät enää koe eduskunnan edustavan itseään perustuslain 2 § 1 momentin kuvaamalla tavalla:

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

Eduskunnan toimintaa ja kieltä ei ymmärretä, eikä eduskunnalla koeta olevan valtaa vaikuttaa ihmisten elämään. Jos ihmisiltä kysyy, minkä uutisen he muistavat eduskunnasta, se liittyy todennäköisesti vaalirahoihin, seksuaaliseen häirintään tai farkkujen väriin.

On helppo sanoa, että mielikuva on väärä ja harhaanjohtava, mutta sen jakaa suuri osa suomalaisista.

Käytännössä legitimiteetin katoaminen on ilmentynyt äänestysprosentin jatkuvana laskuna. Onneksi aivan kaikki eivät ole vielä menettäneet uskoaan vaaleissa vaikuttamiseen, sillä turhautumista on purettu myös järjestelmää sisältä päin kritisoivia Perussuomalaisia äänestämällä.

# # #

Jos eduskunta haluaa palauttaa legitimiteettinsä, sen on vahvistettava kansan ja eduskunnan yhteyttä. Ihmisten on koettava, että eduskunta oikeasti edustaa heitä, puhuu heidän kieltään, käyttää valtaa heille tärkeissä asioissa.

Aivan sokeita eduskunnassakaan ei ole oltu, perustuslakia viimeksi uudistettaessa siihen lisättiin 53 § 3 momentilla aivan uusi käsite, kansalaisaloite.:

”Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään.”

Kansalaisaloitteella kansalaisille annettiin suora tie vaikuttaa eduskunnan asialistaan, mahdollisuus pakottaa eduskunta käsittelemään asioita, jotka kansalaisista merkittävä osa kokee tärkeäksi. Ensimmäisten kansalaisaloite-ehdotusten suosio ja niiden herättämä julkinen keskustelu kertoo, että Suomessa on ollut sosiaalinen tilaus suoralle vuorovaikutukselle kansalaisten ja eduskunnan välillä.

Vaan kuinkas sitten kävikään. Kun ensimmäinen 50.000 nimeä kerännyt kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle, huomattiin, ettei laissa kansalaisaloitteissa sanota mitään siitä, mitä eduskunnan pitäisi kansalaisaloitteille tehdä. Ja yllättävän moni eduskunnassa on sitä mieltä, että mitä vähemmän sen parempi.

Kansalaisaloitteen vähättelijät tuskin voisivat keksiä tehokkaampaa tapaa loppujenkin suomalaisten vieraannuttamiseksi eduskunnasta kuin haudata kansalaisaloitteet valiokuntiin. Se olisi isku märällä rätillä päin kansalaisaloitteiden allekirjoittajien naamaa.

Ei kansalaisaloite sitä tarkoita, että se on pakko hyväksyä, mutta 50.000 kansalaisen tahdonilmaus ansaitsee tulla käsitellyksi asianmukaisesti, ensin valiokunnassa, joka kuulee asiantuntijoita ja laatii mietinnön, ja sitten eduskunnan täysistunnossa.
On se kansalaisaloite miten ”marginaalinen tai muutoin riidanalainen” tahansa.

50.000 kansalaisen mielenilmaus ei koskaan ole marginaalinen asia, eikä eduskunta voi loputtomiin vältellä riidanalaisia kysymyksiä. Itse asiassa vireillä olevat kansalaisaloitteet osoittavat hyvin, miten paljon näitä riidanalaisia kysymyksiä Suomeen on kertynyt. Jo pelkästään tästä syystä kansalaisaloite on tervetullut lisä Suomen poliittiseen järjestelmään.

Käytännössä prosessi ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Hyväksyttäviäkin kansalaisaloitteita voidaan joutua työstämään, jotta ne olisivat yhteensopivia muun lainsäädännön kanssa. Tehdäänkö nämä muutokset eduskunnassa valiokunnan muotoilemina ja täysistunnon hyväksyminä, vai esittääkö valiokunta täysistunnolle, että kansalaisaloite toimitetaan hallitukselle eduskunnan toimeksiantona?

Kukaan ei tiedä.

Vielä.

Tässä tämän päivän kokouksen päätökset. Esityslista avattuna löytyy täältä, tässä ne päätökset, joihin tuli muutoksia: - Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton kuntapäiville Ouluun 14.- 15.5.2013 Täyttä 17 edustajan joukkoa ei saatu vielä kasaan. Vihreistä Ouluun lähtevät Tiina Elo, Sirpa Hertell, Jyrki Myllärniemi, Saara Hyrkkö ja Inka Hopsu. Kokoomuksesta ilmoittautuivat Ari Konttas, Jouni J. Särkijärvi, Laura Kiijärvi

Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.3.2013 Espoon valtuusto hyväksyi 25.2. Turvesuon kaupan kaavan. Vihreät esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, koska kaava on ely-keskuksen lausunnon mukaan yleiskaavan vastainen. Alueen kaava mahdollistaa jo retail-parkin, mutta uudella kaavalla on tarkoitus laajentaa kauppakeskusta yleiskaavan viheralueelle maakunnallisen viheryhteyden päälle. Hanke käynnistyi, kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto myönsi vuonna 2008 rakennuttajalle suunnitteluvarauksen. On

Kaupunginhallitus kokoontuu taas maanantaina. Tässä lista-asiat lyhyesti avattuna: - Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia) Listalla vain kolme aloitetta, jotka odottavat käsittelyä: Jaakko Maurialan (sd) kaupungintalo-aloite tuodaan kh:seen asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä syksyllä 2013. Suojelukysymys ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä ja pidän tätä hyvänä etenemistapana. Mari Nevalaisen (vihr.) aloite

Länsiväylä selvitti Espoossa tehtyjen aloitteiden määrän viime kaudella. Koko nelivuotiskautena aloitteita tehtiin 67 (jutussa 68, mutta minulle oli kirjattu yksi liikaa). Yllättäen olin eniten aloitteita tehnyt valtuutettu kuudella aloitteella (jutussa siis seitsemän). Uutisesta innostuneena päätin koota yhteen, miten aloitteille lopulta kävi: 2009 1. Viikottainen kasvisruokapäivä yläkouluihin ja lukioihin Tämän aloitteen käsittely meni farssin puolelle. Kouluissa