Takana on vauhdikas kunnallispoliittinen kevät. Uusi valtuustokausi tarkoittaa aina uudelleen asemoitumista ja paikkojen hakemista niin puolueille kuin luottamushenkilöillekin. Espoon Vihreissä kulunut kevät on ollut täynnä intoa ja aktiivisuutta: On ollut ilo seurata ja olla mukana, kun olemme uudella joukolla ja hyvällä meiningillä tarttuneet uusiin luottamustoimiimme ja valtuustokauden haasteisiin. Olen parhaani mukaan ottanut haltuun kaupunginhallituksen ensimmäisen

Porista kuuluu kummia. Kaikki porilaiset kunnanvaltuutetut eivät anna julkaista yhteystietojaan.

Eikö luottamushenkilöiden pitäisi olla kuntalaisten tavoitettavissa? Miten muuten ihmiset voivat kertoa heille tarpeistaan ja huolistaan?

# # # Luottamushenkilöllä voi kuitenkin olla hyvä syy salata yhteystietonsa. Monessa ammatissa työntekijöitä kehotetaan jo perehdytyksessä salaamaan ainakin puhelinnumeronsa. Monella sosiaalityöntekijällä, poliisilla ja psykiatrilla on osoite- ja autorekisteritiedot suojattu vielä vahvemmin turvakiellolla.

Moni joutuu salaamaan omat ja perheensä yhteystiedot myös häiriköivän stalkkaajan tai persoonallisuushäiriöisen ex-kumppanin vuoksi.

Emme voi emmekä halua tehdä heistä vaalikelvottomia vain siksi, että heidän on turvallisuutensa vuoksi pakko salata yhteystietonsa.

# # # Yhteystietojen salaaminen voi houkutella myös iltarauhan turvaaminen.

Kunnallispoliitikot saavat muutakin palautetta kuin valituksia päiväkodin parkkipaikan heikosta valaistuksesta tai ehdotuksia juoksuköysien rakentamisesta oraville katujen yli tai toivomuksia metroasemien laiturien pituudesta.

Tai kuten eräs Lappeenrantalainen kunnallispoliitikko facebookissa totesi: ”Mielenkiintoista palautetta tullut facebookin, puhelimen sekä tekstiviestien kautta. On tarjottu seksiä miesten ja naisten taholta, hempeitä tekstiviestejä sekä tappouhkaus.”

Uusien valtuutettujen kannattaisi hankkia erillinen puhelin luottamustehtävien hoitoa varten. Työ- tai siviilipuhelinta on voitava pitää auki myös iltaisin ja öisin ilman, että joutuu kuulemaan päihteiden inspiroimaa kansalaispalautetta aamuyöllä.

Ovikelloa sentään soitetaan yleensä ns. ihmisten aikaan ja selvin päin.

Kyse voi olla myös luottamushenkilön tehtävien hoidosta johtuvasta turvattomuudesta. Vastikään uutisoitiin helsinkiläisen kunnallispoliitikon kodin oven ja ikkunoiden toistuvasta töhrimisestä. Viimeksi oveen oli rikottu pulloja.

# # #
Mitä sitten pitäisi tehdä? Kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus asettua vaaleissa ehdolle, ja kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada yhteys valitsemiinsa luottamushenkilöihin.

Yksi vaihtoehto voisivat olla luottamustehtävän hoitoa varten annettavat yhteystiedot: puhelinliittymä, postilokero ja sähköpostiosoite. Mikään ei paljastaisi esimerkiksi luottamushenkilön asuinpaikkaa, ja kunnan puhelimen voisi sulkea yöksi hyvällä omallatunnolla kun haluaa nukkua rauhassa.

Parempia ehdotuksia otetaan vastaan.

Tässä eilisen tila- ja asuntojaoston kokous. Kokouksen aluksi kuulimme asuntopäällikkö Anne Savolaisen selostuksen korjaus-, energia- ja hissiavustuksista. Valtaosin asiat menivät esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Investointiohjelmasta käytiin perusteellinen evästyskeskustelu. Elokuussa on sitten päätösten aika. - Selostus korjaus-, energia ja hissiavustuksista ARA myöntää avustusta energiakorjauksiin 15-20% kustannuksista. Hakuaika on kerran vuodessa keväällä. Hakemukset käsitellään asuntoyksiössä,

Helsingin sanomat 11.6.2013 Espoossa selvitetään, pitäisikö bussin 550 tulevaisuudessa korvaavan raide-Jokerin ajaa Tapiolan sijasta Otaniemeen. Tähän asti ratikka on linjattu kulkemaan Laajalahden omakotitaloalueen kautta Tapiolaan Otaniemen ohi. Espoon kaupunginhallitus päätti selvittää myös mahdollisuuden ajaa Kehä I:n vartta Otaniemeen ja sieltä mahdollisesti Tapiolaan. Nyt onkin oikea aika selvittää reittivaihtoehdot vielä kerran, jotta hanke saadaan viimein eteenpäin.

Länsiväylä 8.6.2013 Kaupunginhallitus kehotti 3.6. kokouksessaan jatkoselvittämään vaihtoehtoa, että Raide-Jokeri kulkisi Leppävaarasta Tapiolan sijaan tai lisäksi myös Otaniemeen. Asiaa on selvitetty kolmen konsultin voimin ja tulokset ovat sen verran lupaavia, että työtä kannattaa jatkaa. Linjaamalla Raide-Jokeri Kehä I:n vartta Otaniemeen saataisiin reitille enemmän matkustajia. Tämä linjaus palvelisi nykyisen Bussi-Jokerin tapaan Aalto-yliopiston ympärille voimakkaasti kehittyvää työpaikka-

Tässä raportti kevätkauden viimeisestä kaupunginhallitusta. Kokousta leimasivat talouden madonluvut sekä keskustelu teknisen toimen johtajan saamasta lahjusrikkomustuomiosta. Alla vain kohdat, joista syntyi keskustelua tai päätettiin esityksestä poikkeavasti. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Rahoitusjohtaja esitteli synkeää taloustilannetta. Edelleenkään ei uskalleta vetää johtopäätöksiä koko vuodesta. Parempi näkemys on elokuussa, kun tiedossa on heinäkuun lopun

Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston asiat. Isoimpana esitys investointisuunnitelmaksi. Huomenna käydään evästyskeskustelu, varsinaiset päätökset tehdään elokuussa. Tässä ratkotaan nyt sisäilmaongelmia ja väistötilaratkaisuja myös, joten tärkeääkin tärkeämpi asia. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Espoon Asunnot Oy hakee ARAn korkotukilainaa Kauklahteen Räävelintie 4, Valhallantie 5 vuokratalohanketta varten. Hankkeeseen tulee 90 asuntoa ja kerrosala on

Huomenna kevätkauden viimeinen kaupunginhallituksen kokous. Isoimmat asiat ovat kehysohjeen antaminen ensi vuoden budjetin valmistelua varten sekä päätöksissä ja kirjelmissä Loukon tuomio. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tässä keskeiset asiat avattuna: - Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Verotulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 26,6 milj. eurolla. Investointien kokonaismääräksi arvioidaan noin 240 – 250 milj. euroa. Vuosikate tulee olemaan vain

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 12.6.2013 yhdessä Susanna Rahkosen kanssa.Espoon työväenopistoa ollaan siirtämässä koulutuskuntayhtymä Omnian alaisuuteen. Asiaa ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta kaupunginhallitus on halunnut ohjata valmistelun tähän suuntaan. Valmistelupäätös ei ollut yksimielinen, sillä kaupunginhallituksen vihreät ja yksi demareiden edustaja olisivat halunneet vielä tarkempaa tietoa valmistelun pohjaksi.Työväenopiston näkökulmasta valmistelusta puuttuu selkeä visio, ellei sellaisena pidetä [...]

12.6. Muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.» Tekoäly on niitä tekniikoita, joiden läpimurtoa on odotettu jo vuosikymmeniä: ei ihan vielä mutta ihan kohta.  Vastoin odotuksia tekoälyn ensimmäiset sovellukset on otettu käyttöön ilman suurta kohua. Esimerkiksi monen viime vuosina markkinoille tulleen automallin automaattivaihteistoa ohjaa sumeaan logiikkaan perustuva tekoäly.

Eniten huomiota ovat herättäneet Googlen automaattiautot, jotka ovat ajaneet muun liikenteen seassa jo yli 500 000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta. 

Googlen prototyyppien lisävarusteet, sensorit ja tietokoneet maksavat runsaat100.000 euroa. Sarjatuotannossa hinta laskee murto-osaan, joten muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.

Liikenneturvallisuus paranee, kun inhimillinen virhe eliminoidaan. Ylinopeutta voi ajaa vain vanhoilla romuilla, kunnes ne kielletään. Autoa viritetään tekoälyn parametreja muuttamalla. Taksinkuljettajien, autokoulun opettajien ja rallikuskien ammatit katoavat. 

Ei ihme, että Google on lähettänyt Street View -kamera-autonsa kartoittamaan maailman teitä. Metrien tarkkuudella toimiva sateliittipaikannus on autoa ohjaavalle tekoälylle aivan liian epätarkka, eikä satelliitti tiedä liikennevalojen tai suojateiden sijaintia.

Suomi voisi olla automaattiautojen edelläkävijä ja koelaboratorio. Maanmittauslaitoksen avaaman laserkeilausaineiston avulla liikenneväylät voidaan kartoittaa 10 cm resoluutiolla.

Liikenne ei ole kuitenkaan ensimmäinen tekoälyn mullistama ala. Tekoälyohjelmat ovat pyörittäneet merkittävää osaa maailman arvopaperikauppasta jo vuosikymmenen ajan. Jo vuonna 2001 järjestetyssä kokeessa IBM:n ohjelmat tienasivat pörssissä seitsemän prosenttia ihmisiä paremmin. Nykyään algoritmit käyvät jo puolet Yhdysvaltojen pörssikaupasta.

Tekoälyllä on kuitenkin vielä paljon opittavaa. 6. toukokuuta 2010 amerikkalaiset osakkeenomistajat menettivät salamaromahduksessa (flash crash) tuhat miljardia dollaria muutamassa minuutissa, kunnes osakekurssit palasivat parissa tunnissa lähes ennalleen.   Esimerkiksi Accenturen osakkeita myytiin samalla sekunnilla sekä yhden sentin että 30 dollarin hintaan. 

Pörssiromahduksen aiheuttajaksi paljastui yksi tietokoneohjelman tekemä myyntipäätös, joka sai muut kauppaa käyneet algoritmit paniikkiin. Ohjelmat alkoivat myydä hallitsemiaan osakkeita hintaan mihin hyvänsä.

Toinen yskähdys koettiin viime elokuun ensimmäisenä päivänä. New Yorkin pörssin avautuessa Knight Capital -sijoitusyhtiön tietokoneessa käynnistyi poistetuksi luultu ohjelma, joka osti ja myi arvopapereita oman päänsä mukaan. 

Knight Capital kärsi joka minuutti 10 miljoonan dollarin tappiot, kunnes ohjelma 45 minuuttia, myöhemmin löydettiin ja saatiin pysäytetyksi 15 minuuttia ennen Knight Capitalin vararikkoa.

Viime lokakuussa tuntematon algoritmi vastasi hetken ajan kymmenestä prosentista Yhdysvaltojen arvopaperikaupan tietoliikennettä, perui kaikki tekemänsä kaupat ja katosi. Testasiko uutta tekoälyä sijoitusyhtiö, terroristijärjestö vai vieras valtio, kukaan ei myönnä tietävänsä.

Tärkeä tekoälyn soveltaja on journalismi. Yhä useampi kansainvälisen lehdistön talous- ja urheilu-uutinen on algoritmin tekemä. Harva lukija pystyy enää sanomaan, onko jutun kirjoittanut ihminen vai tekoäly.

Urheilu ja talous ovat edelläkävijöitä, koska uutiset perustuvat koneluettavassa muodossa oleviin tilastoihin.

Robottitoimittajat kirjoittavat uutisia robottimeklareille, sillä pörssikauppaa käyvä tekoäly seuraa myös lehdistöä. Pörssimeklareiden algoritmit siis analysoivat tekoälyn kirjoittamia talousuutisia ja ostavat ja myyvät niiden perusteella arvopapereita, mistä median tekoälyjärjestelmät kirjoittavat uusia uutisia. 

Ja sama toistuu uudestaan.   Jyrki J.J. Kasvi Kirjoittaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Valtuuston kokouksen lista oli pitkä. Puheenjohtaja ilmoitti kuitenkin heti kokouksen aluksi, että se viedään tänään loppuun, jotta voidaan aloittaa syyskausi puhtaalta pöydältä. Niinpä istuimme sitten täyden työpäivän puoli kahteen. Matinkylän palvelutori Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman. Tämänhän hyväksyimme jo tila- ja asuntojaostossa. Käytin asiasta puheenvuoron, jossa totesin, että Matinkylän palvelutorihankkeessa yhdistyvät ne tavoitteet, joita

(Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.6.2013) Suomella on pitkä historia ja korkea osaaminen laadukkaassa nuorisotyössä. Itsenäisen nuorisotyön mallimme on maailmallakin arvostettu. Erityisen merkittävää on se, että nuorisotyömme ei ole vain korjaavaa, vaan painopiste on nimenomaan ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Nuorten syrjäytymisestä ja … Continue reading →

Joukkoliikenteen rakentaminen vanhaan kaupunkirakenteeseen on … haastavaa. Liikenne ja kaupunkirakenne ovat kokonaisuus. Jos toinen muuttuu, muuttuu myös toinen, ja siitä ne ongelmat alkavat. Hyvän esimerkin tarjoaa Länsimetro, jonka asemien ympäristöön suunnitellut tornitalot ovat herättäneet voimakkaita tunteita. Metro on niin tehokas liikenneväline, ettei Etelä-Espoon metsiin ripotelluista pienkerrostaloista ja paritaloista riitä sille käyttäjiä. Jos metron ei haluta ajavan puolityhjänä, kaupunkirakennetta on tiivistettävä ja korotettava.

Tai Kehä II ja Suurpelto. Kun Kehä II:n rakentamisesta päätettiin, Suurpellon peltomaiseman luvattiin säilyvän. Mutta mitä mieltä on rakentaa kallis liikenneväylä ja olla käyttämättä sitä? Nyt Suurpellon kaupunginosan liittymät ovat jo valmiina, ja uusia taloja nousee.

Sama pätee myös toiseen suuntaan. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Uusia koteja rakennetaan joka puolella. Yhdyskuntarakenne on väljä eli välimatkat ovat pitkiä; Liikennettä on paljon suhteessa asukasmäärään. Tiet ja kadut tukkeutuvat. On rakennettava uusia ja tehokkaampia liikenneratkaisuja.

Ja valitettavasti aina jonkun koti jää tien tai raiteiden alle, eikä ikkunan alle ilmestyvä päätepysäkki ole mikään korvanilo.

Liikenneratkaisuja pohtivilta kuntapoliitikoilta vaaditaan kovaa nahkaa ja paksuja tärykalvoja. Spockia lainatakseni “The needs of the many outweigh the needs of the few or one. “ Usein joutuu kuitenkin miettimään, missä se monen ja jokusen raja kulkee? Viidessä? Kymmenessä? Sadassa?

Ehkä pahiten tukossa Espoon liikenneväylistä on Kehä I, ja sen liikennemäärien ennakoidaan kasvavan nopeasti. Ratkaisuksi on ehdotettu Jokeri-bussilinjan nostamista raiteille, Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamista. Mutta mistä sen Raide-Jokerin pitäisi kulkea?

Espoossa Jokeri-bussilinja kulkee suurimman osan matkasta Kehä I:llä, valitettavan usein vain puolitäynnä. Kehä I:n varressa ei yksinkertaisesti ole riittävästi käyttäjiä edes Bussijokerille. Espoon näkökulmasta Bussijokeri kuljettaa Leppävaarasta ja Helsingistä opiskelijoita ja työntekijöitä Otaniemeen ja takaisin.

Kehä I:n bussikaistojen kiveäminen pikaratikkakaistoiksi ei siis olisi Espoon sisäisestä näkökulmasta kannattava investointi. Raide-Jokerin suunniteltiinkin pitkään kulkevan Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan. Vaikka alue on harvaan asuttua, kävelymatkan päässä pysäkeistä olisi kuitenkin sekä asukkaita että työpaikkoja paljon enemmän kuin nykyisen Bussijokerin pysäkeillä.

Vanhana teekkarina ajatus Jokerin reitin siirtymisestä Otaniemestä Tapiolaan tietysti harmitti. Toisaalta Raide-Jokerin ja Länsimetron vaihtoasema olisi erittäin tehokas tapa parantaa Tapiolan vetovoimaa. Nyt Tapiola uhkaa näivettyä Leppävaaran ja Matinkylän puristuksessa, etenkin kun Leppävaarasta tulee Rantaradan paikallisjunien ja Raide-Jokerin vaihtoasema.

Nyt Raide-Jokerin linjausta halutaan siirtää Espoossa Kehä I:n itäpuolelle, siis Laajalahden länsirannalle, siis entistäkin kauemmas asutuksesta ja työpaikoista.

Olen tutustunut useisiin pikaraitioteihin eri puolilla maailmaa, enkä ole missään nähnyt vastaavaa linjausta.

Ehdotettu linjaus tarkoittaisi joukkoliikenteen rakentamista kaupunkirakenteen ulkopuolelle, asukkaiden ulottumattomiin.

Tai sitten tuloksena olisi Suurpelto-efekti. Jos ei pikaraitiotietä saada kaupungin luo, kaupunki tulee pikaraitiotien luo.

Kehä I:n itäreunaan rakennetun pikaraitiotien valmistumisen jälkeen paine rakentaa Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen väliin jäävä alue, Laajaranta ja Ruukinranta, kasvaisi voimakkaasti. Kaupunki haluaisi täyden hyödyn Raide-Jokeriin investoimistaan veroeuroista, ja alueen maanomistajat haluaisivat rahastaa tonttiensa arvonnousun.

Toimistomuuri Kehä I:n ja Laajalahden välissä toki vähentäisi liikenteen melua Laajalahdella, mutta samalla menetettäisiin Laajalahden natura-alueen puskurivyöhyke.

Raide-Jokerin reitin valinnassa on kyse paljon muustakin kuin joukkoliikenteen toimivuudesta. Päätös vaikuttaa koko Kaakkois-Espoon yhdyskuntarakenteeseen, tonttien ja asuntojen hintoihin sekä Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin.

Keskustelu Raide-Jokerin reitistä on nyt avattu, jälleen kerran. Jokaisen asianosaisen, Raide-Jokerin vaikutusalueella asuvan espoolaisen, naapurikunnista tulevien työntekijöiden ja opiskelijoiden, alueella toimivien yritysten, Aalto-yliopiston, koulujen jne. on nyt aika tutustua asiaan, muodostaa kantansa ja osallistua keskusteluun. Päätöksiä tehdään syksyllä.

Jääviyslause:

Olen tässä asiassa jäävi, en ehkä juridisesti, mutta käytännössä. Päätöksellä Raide-Jokerin reitistä on minulle henkilökohtaisesti suuri taloudellinen ja henkinen merkitys. En pysty käsittelemään Raide-Jokeria niin neutraalisti ja objektiivisesti kuin olisi suotavaa.

Asun Leppävaara-Laajalahti-Pohjois-Tapiola-Tapiola-linjauksen varrella, ja sen rakentaminen parantaisi merkittävästi perheeni joukkoliikenneyhteyksiä. Muualla rakennetuista pikaraitioteistä saatujen kokemusten perusteella asuntoni arvo nousisi vähintään 10%, jos Raide-Jokeri kulkisi kyseistä reittiä.

Toisaalta Elfvik ja Ruukinranta ovat minulle tärkeitä virkistysalueita, joissa liikun usein. Laajalahden lintutorni on minulle rakas henkireikä. Haluan varjella Laajalahden suojelualuetta reunustavia metsiä ja niittyjä itsekkäistä syistä vähintään yhtä paljon kuin suojellakseni Laajalahden Natura-alueen luontoarvoja.

Säätä osataan ennustaa aiempaa täsmällisemmin ja paikallisemmin, mikä helpottaa myös sään ääri-ilmiöistä varoittamista ja suojautumista.

Sään ääri-ilmiöt voivat kehittyä hyvin nopeasti ja olla vaarallisia vain paikallisesti. Edellisen illan säätiedotuksen ”Kaakkois-Suomessa mahdollisesti ukkoskuuroja” –tiedon varassa ei pysty suojautumaan paikallisen ukkossolun aiheuttamalta syöksyvirtaukselta.

Varoitusjärjestelmässä on kuitenkin koulujen mentävä aukko. Olen mekastanut tästä ennenkin, ja teksti voi vaikuttaa tutulta, mutta päivän uutinen antoi hyvän tekosyyn nostaa mielestäni tärkeä aihe taas esiin.

Kun vaaralliseksi ennakoitu sääilmiö lähestyy, Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, jota levitetään muun muassa radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Kouluja ja päiväkoteja varoitus ei kuitenkaan välttämättä tavoita. Niissä ei kuunnella radiota eikä katsella televisiota. Älypuhelimetkin yritetään saada pysymään tunneilla kiinni.

Liikuntatunnilla voidaan lähteä suunnistamaan, tai päiväkotiryhmä voi lähteä luontoretkelle, autuaan tietämättömänä vaarallisen voimakkaan rajuilman lähestymisestä.

Esimerkiksi muutama vuosi sitten kokonainen espoolainen koululuokka lähti polkupyöräretkelle juuri ennen kolmen ukkossolun saapumista. Lähestyvästä ukkosmyrskystä oli varoitettu radiossa ja televisiossa ja kehotettu ihmisiä välttämään ulkona liikkumista, mutta tieto ei ollut tavoittanut opettajia.

Tuloksena oli lähes kaoottinen tilanne, kun taivaan hanat aukenivat ja salamat paukkuivat joka puolella. Ainakin yksi oppilas eksyi jäätyään muista jälkeen. Viereen iskenyt salama oli räjäyttänyt liikennevalot ja saanut lapsen potkaisemaan ketjut pois päältä. Näkyvyys rankkasateessa oli niin huono, ettei lasten perässä polkenut opettaja nähnyt vierestä ohittamaansa oppilasta.

Kouluihin ei saa yhteyttä edes puhelimella, sillä suurempien kuntien kouluissa ei ole rehtoria, kanslistia tai vahtimestaria paikalla puhelimeen vastaamassa. Kuka ylipäätään ehtisi soittaa kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin? Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niitä on satoja.

Tiedän, että monissa kunnissa ja pelastuslaitoksissa jo pohditaan koulujen varoitusjärjestelmiä. Viimeistään kouluampumiset havahduttivat kouluviranomaiset siihen, että kouluun voi olla tarpeen saada tieto lähestyvästä vaarasta hyvinkin nopeasti.

Joissain kunnissa ja kouluissa asia on jo kunnossa, mutta mikä on tilanne sinun kunnassasi? Lastesi koulussa tai päiväkodissa?

Toivottavasti työn alla olevissa varoitusjärjestelmissä otetaan huomioon koulujen lisäksi myös päiväkodit, ja kouluampujien lisäksi myös sään ääri-ilmiöt.

Odotetusti tämän päiväisessä kokouksessa puhuttiin lähinnä Raide-Jokerista. Kävimme hyvän evästyskeskustelun ja valmistelijat vakuuttivat, että evästykset otetaan huomioon. Siksi emme päätyneet tekemään päätökseen muutoksia. Alla ne asiat, joissa päätös erosi pohjaesityksestä. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia) Kysymyksen tehnyt perussuomalaisten Simon Elo ei ollut tyytyväinen vastaukseen, josta syystä kaupunginjohtaja veti asian pois