7.9. Nyt, 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.Arvoisa juhlaväki,

Suomen sisällissota, kansalaissota, vapaussota, punakapina, luokkasota, vuoden 1918 tapahtumat … ne repivät Suomen ja suomalaiset niin hajalle, ettei edes sodan nimestä ole lähes sadan vuoden kuluessa päästy yksimielisyyteen.

Käytän nyt nimeä Suomen sisällissota, ja pyydän jo etukäteen anteeksi, jos se loukkaa jonkun tunteita. Sellaista nimitystä vuoden 1918 tapahtumille ei kuitenkaan ole, ettei se loukkaisi kenenkään tunteita.

Sillä sisällissodan kauhut kaikuvat sukupolvien päähän.

Vielä minun lapsuudessani tiedettiin tarkkaan, kummalla puolella kenenkin isoisovanhemmat olivat olleet. Se määräsi, kenen kanssa lapset saivat leikkiä, ja nuoret seurustella.

# # #

Suomen sisällissodan poikkeuksellisen julmuuden ymmärtää vasta kun sitä vertaa muihin sisällissotiin.

Esimerkiksi, me olemme saaneet seurata uutisista Syyrian sisällissodan kauhuja jo yli kahden vuoden ajan.

Erityisen raakana ja väkivaltaisena pidetyssä konfliktissa on menehtynyt tähän mennessä jo yli 100.000 syyrialaista, lähes puoli prosenttia Syyrian väestöstä.

Suomen sisällissodan varsinaiset taistelut kestivät vain vajaat neljä kuukautta, mutta lopulta suomalaisista menehtyi Syyriaan verrattuna yli kaksinkertainen osuus ... kokonainen prosentti Suomen väestöstä.

… ja suomalaisten lisäksi sodassa kaatui tai teloitettiin lähes 3000 ulkomaalaista sotilasta.

Suomen sisällissodan julmuutta kuvaa armottomimmin ehkä se, että sodan runsaasta 32.000 uhrista vain vajaa kolmannes kuoli taistelukentällä. Loput teloitettiin, tai he menehtyivät vankileireillä.

Korkean kuolleisuuden vuoksi moni kutsuukin Suomen vankileirejä Euroopan ensimmäisiksi keskitysleireiksi.

# # #

Silti, harva, jos mikään paikka Suomessa ansaitsee muistomerkin niin kuin Ahvenkoski, paikka, jossa varsinaisen sodan viimeiset laukaukset ammuttiin.

Sodille ja sotien uhreille on pystytetty muistomerkkejä kautta historian. Myös Suomen sisällissodan muistoa vaalii monta paasia.

Mutta yksikään niistä ei ole kunnioittanut sodan päättymistä, muistanut sodan viimeistä laukausta ... kaikkien sitä edeltäneiden vuoksi.

Vaikka … eiväthän sodan kauhut tietenkään koskaan lopu sodan päättymiseen. Sen suomalaiset tietävät ehkä paremmin kuin mikään muu kansakunta. Sisällissota jätti jälkeensä 13.500 leskeä ja yli 14.000 orpoa.

Taisteluiden päättyminen oli kuitenkin lopun alku, kansakunnan toipumisen alku.

# # #

Suomen historian todellinen ihme on se, että kaiken koetun jälkeen, vain 20 vuotta myöhemmin, kahden erittäin vaikean vuosikymmenen jälkeen, suomalaiset pystyivät kaikista erimielisyyksistään ja katkeruudestaan … vihastaan … huolimatta yhdistämään voimansa ja puolustamaan yhteisen Suomen itsenäisyyttä …

ja vielä senkin koettelemuksen jälkeen suomalaiset pystyivät yhdessä rakentamaan sen Suomen, josta meidän sukupolvemme saa nykyään olla ylpeä.

Toki välillä riidellen mutta silti … yhdessä.

Ja nyt … 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.

Ja juuri siksi … Suomen historia antaa myös toivoa monelle kansakunnalle.

Eri puolilla maailmaa, monet kansakunnat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Suomi vuonna 1918, tai 20-luvulla.

Aseellinen konflikti voi olla ohi, kuten Pohjois-Irlannissa, Libyassa tai Perussa, mutta viha kytee edelleen.

Belfastilainen ystäväni vammautui runsas vuosi sitten lopuksi ikäänsä, kun eksyi illalla väärään kaupunginosaan.

Suomen esimerkki kuitenkin todistaa, että yhteistyö … kunnioitus ja viimein myös sovinto ja luottamus … on mahdollista yli vanhojen rintamalinjojen.

Se on se perintö … ja opetus, jota me suomalaiset emme saa unohtaa kun kohtaamme yhdessä uusia haasteita.

Kansakunnan repiminen hajalle on paljon helpompaa kuin sen kokoaminen uudelleen.

# # #

Hyvät kuulijat,

Tie sovintoon ja keskinäiseen luottamukseen on pitkä ja vaikea.

Mutta … ennen sitä tarvitaan rauha. Se viimeinen laukaus.

Ja sitä me olemme täällä tänään muistamassa.

… Rauhaa.

¤ ¤ ¤

Muistomerkin sijaintipaikka.

Jo pitkään on vaadittu metsälain muutosta edistämään metsänomistajien valinnanvapautta ja luonnon monimuotoisuutta. Nyt metsäluontomme köyhtyy liian tehokkaan metsänhoidon takia. Kaksi kolmasosaa metsätyypeistä on uhanalaisia ja metsissämme elää 814 uhanalaista lajia.

Metsänhoitoa monipuolistamalla on mahdollista palauttaa metsiin niiden luontaisia rakenteita ja elinympäristöjä sekä tukea lajiston säilymistä.

Metsälain muutos on tullut eduskunnan käsittelyyn. Laissa on sekä hyviä asioita että sellaisia asioita, joihin toivon eduskunnan käsittelyssä vielä muutosta.

Uuden metsälain tärkeä tehtävä on edistää vaihtoehtoisia metsänkäyttömenetelmiä, joissa sallitaan erirakenteisuus, eri-ikäiset, erikokoiset ja erilajiset puut, eikä puustoa kaadeta avohakkuilla. Osa puista voi jäädä lahopuuksi metsään monimuotoisuutta lisäämään. Metsä tuottaisi myös jatkuvasti hyvälaatuista tukkipuuta poimittavaksi. Se takaa omistajalleen tasaisemman tuoton ja poistaa velvoitteen istuttaa taimet, kun siemenpuut hoitavat uudistumisen. Metsälain muutosehdotus lisää metsänomistajien valinnanvapautta.

Lain valmistelun yhteydessä on kuitenkin ympäristöjärjestöjen ja tutkijoiden taholta annettu kritiikkiä, ettei lakiehdotuksessa huomioida uhanalaisia luontotyyppejä riittävästi ekologiseen tarpeeseen nähden. Valiokuntakäsittelyssä on tarkkaan käsiteltävä kriittiset pykälät ja niiden parannusehdotukset. Huolta on herättänyt mm. metsätaloustoimissa säästettävien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen kooltaan pienialaisiksi. Vaarana on, että taloudelliset seikat painaisivat enemmän kuin poikkeuksellisen arvokkaan kohteen suojelu.

Keskeistä on myös, että asetusluonnoksen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyä koskevasta pykälästä on poistettava kohta, jonka mukaan 25 % arvokkaan elinympäristön puustosta saisi hakata.

Metsälain käsittelyssä tulisi huomioida myös energiapuun korjuun vaikutuksia. Laissa pitäisi asettaa rajat korjuualalle jätettävien kantojen ja hakkuutähteiden osuudesta, sekä korjuulle sallituista kasvupaikoista.

Hyvä asia monimuotoisuuden turvaamiseksi on se, että laki mahdollistaa paremmin esim. tiettyjen ojitettujen alueiden ennallistamisen suoksi. Tämä muutos on tervetullut lisä uhanalaiselle suoluonnolle.

Toisaalta laissa on vielä ristiriitainen yksityiskohta metsän uudistamisvelvoitteesta. Lakiesityksessä turvemailla tapahtuvan metsänhakkuun jälkeisen metsänuudistamisen velvoite osittain poistetaan. Uudistuksen tavoite on hyvä: eli poistaa tilanne, jossa metsälaki velvoittaa maanomistajan tekemään kunnostusojituksen ja istutuksen myös epäonnistuneella ojituskohteella, jossa puunkasvatus ei ole taloudellisesti järkevää. Tarkoitus on hyvä, mutta asetettu raja (1m3/ha kasvu) on niin tiukka, että suuri osa taloudellisestikin täysin kannattamattomista kohteista jää yhä ”pakkouudistuksen” piiriin.

Tämä turvemaiden metsätaloudellisen uudistamisvelvoitteen raja tulisi poistaa kokonaan. Se mahdollistaisi metsänomistajille taloudellisuuden optimoinnin. Ja suoluonnon monimuotoisuutta voidaan samalla edistää, kun annetaan suon palautua luonnontilaan.

Tässä raportti kaupunginhallituksen eilisestä kokouksesta. Alla asiat, joista käytiin keskustelua tai tehtiin muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. Pisimmän keskustelun kirvoitti poikkihallinnollisten ohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen. Lisäasiana Leppävaaran uimahallin 10 miljoonalla noussut kustannusarvio. Ei olisi tällaista kaivattu tässä taloustilanteessa. - Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2013 Tässä yhteydessä keskusteluun nousi se, että kaupunginarkkitehdin

Tiedote 31.8.2013Espoon Vihreät ottavat ilolla vastaan hallituksen päätöksen perustaa Helsingin seudulle metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Kaikkien seudun kuntien vihreät ovat kannattaneet metropolihallintoa ja Espoon Vihreät pitävätkin nyt tehtyä päätöstä erittäin tärkeänä edistysaskeleena kuntarakenteen uudistamisessa.”Toivon, että hallituksella on rohkeutta antaa metropolihallinnolle riittävästi valtaa sekä vahva rahoitus, kun näistä jatkovalmistelussa päätetään”, sanoo Espoon vihreiden valtuustoryhmän [...]

Maanantain kaupunginhallituksessa esityslista on melko kevyt. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Saattaa olla, että keskustelua käydään myös hallituksen eilisestä metropolipäätöksestä. Päätös tuli parahiksi, kun pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä aloitti yön yli reissunsa Tallinnaan. Olin varautunut siihen, ettei seudun keskeisistä kysymyksistä voida taaskaan keskustella avoimesti, vaan toisia kyräillään poteroista. Nyt hallituksen päätös teki metropolista totta ja täytyy sanoa, että

Hallitus on eilen päättänyt paketin rakenteellisista toimista. Ne edistävät julkisen talouden tasapainottaimista ja työllisyyttä. Joukossa on paljon hyviä muutoksia esimerkiksi työttömien työllistymisen edistämiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että työttömälle jää työnteosta käteen tuloja ilman että ansiotaso heti heikenisi. Kun etuudet eivät heti leikkaudu, työttömän on helpompi ottaa vastaan lyhytkin työ ja päästä kiinni työn syrjään.

Joukossa on paljon kipeitäkin, eikä välttämättä niin tehokkaita asioita työllistämisen kannalta. Minulle vaikeaa on se, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajattaisiin, esimerkiksi silloin kun vanhempi on hoitovapaalla. Jatkovalmistelussa on tärkeää, etteivät muutokset ole kohtuuttomia perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. On huomioitava perheiden tilanteet ja sosiaaliset kysymykset. Ja päivähoidon on oltava jatkossakin mahdollista edes puolipäiväisesti jokaiselle lapselle lapsen edun vuoksi.

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään päivähoitoon. Päiväkodissa lapsi on turvallisten aikuisten seurassa, voi syödä lämpimän aterian, leikkiä, ulkoilla, touhuta ja askarrella ikätoverien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Ennen kaikkea päivähoidon tuoma säännöllisyys tuo turvallisuutta niin lasten kuin aikuistenkin elämään. Jos tätä oikeutta rajataan tai mahdollistetaan kokopäivähoito vain sosiaalisin perustein, kun vanhemmat ovat kotona, luodaan uusi byrokraattinen seurantajärjestelmä. Kaikkein heikoimmat eivät välttämättä osaa etua hakea tai pelkäävät leimautuvansa sosiaalisiksi tapauksiksi. Subjektiivinen päivähoito-oikeus asettaa kaikki lapset tasa-arvoiseen asemaan.

Subjektiivisen päivähoidon rajaus ei ole työtä edistävä rakenteellinen toimi, vaan voi päinvastoin eristää ja syrjäyttää perheitä. Hallitus on jo tehnyt päätöksen päivähoidon maksu-uudistuksesta, joka kannustaa valitsemaan osa-päivähoitoa, kun asiakas maksaa jatkossa vain niistä tunneista, kun lapsi on päivähoidossa. On viisasta odottaa tämän uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi osapäivähoidon kysyntään. Kaikkein heikompiosaisilta, kuten työttömien perheiltä, oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa ollenkaan. Aion seurata tiiviisti jatkovalmistelua tämän ja monen muun linjatun asian tiimoilta.

Tiedote 27.8.2013Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %).Joukkoliikenteen suosio kasvoi viime vuonna Helsingin seudun kunnista eniten Espoossa. Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 -vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.- Tämä on [...]

Tiedote 27.8.2013 Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %). Joukkoliikenteen suosio kasvoi viime vuonna Helsingin seudun kunnista eniten Espoossa. Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 -vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.

Tässä eilisen kaupunginhallituksen raportti niiltä osin kun päätökset erosivat pohjaesityksestä tai käytiin muuten tärkeää keskustelua. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. -  Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Talousjohtaja ja kaupunginjohtaja selostivat tilannetta. 5-6 prosentin kulukasvu  on kohtuullinen kasvavassa kaupungissa. Ongelma on, ettei tulopuoli kasva samaan tahtiin (on nyt 3% luokkaa). Kyse

Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Aamupäivä menee arvokkaassa seurassa Hanasaaressa Shanghain pormestarin vierailun merkeissä. Seminaarissa juhlistetaan Shanghain ja Espoon 15-vuotista yhteistyötä. Lista-asiat: - Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Kopioin tähän nyt vähän pidemmin kuvausta taloustilanteesta: Heinäkuun loppuun mennessä verotulot olivat kasvaneet ainoastaan 0,3 prosenttia eli vajaat

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on jälleen noussut keskustelua Aamulehden tämänpäiväisen jutun seurauksena. Jutusta voi saada toisen vaikutelman, mutta Vihreät ovat perinteisesti kannattaneet subjektiivista päivähoito-oikeutta ja haluan, että kannattavat jatkossakin.

Kyseisessä lehtijutussa subjektiivinen päivähoito-oikeus kytkettiin julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Arviot kestävyysvajeen suuruusluokasta vaihtelevat välillä 0,5-8% BKT:sta arvioijasta riippuen. Yleensä puhutaan vähintään 4% vajeesta. Vuodesta 2008 alkaen Suomen valtion velkaantuminen on kiihtynyt ja ongelma on joka tapauksessa todellinen ja ratkaisuja on löydyttävä.

Ratkaisut on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen.
Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttuminen ei ole yksi niistä.

Aamulehden jutussa mainittiin klassinen asetelma. Kaksi työtöntä, jotka vievät lapsensa hoitoon, vaikka ovat itse kotona.

Kuinka monta työtöntä pariskuntaa te tunnette, siis sellaista pariskuntaa, jonka lapset ovat päivähoidossa? Tarkennan vielä: työtöntä pariskuntaa, kahta ihmistä, jotka eivät edes etsi töitä ja jotka voisivat kaikin puolin hyvin hoitaa lapsensa itse kotona? Tunteeko joku yli 5? Yli 50? Ratkaistaanko näiden ihmisten päivähoito-oikeuteen puuttumalla miljardien eurojen suuruinen kestävyysvaje?

On todennäköisesti jopa vahingollista, jos esimerkiksi työttömän maahanmuuttajapariskunnan lapsi ei saisi olla päivähoidossa oppimassa kieltä ja kasvamassa suomalaiseen yhteiskuntaan. On myös perheitä, joissa vanhempien työttömyyden taustalla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia ja joskus näiden perheiden kohdalla on parempi, että lapset jo vanhempien väsymyksen takia ovat kokopäiväisesti hoidossa. Ja ne muut tilanteet: niitä perheitä ei ole niin paljon, että puhuttaisiin samanlaisista mittaluokista kuin esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla.

Jos pelkkiä mielenterveysperusteisia eläkkeitä saataisiin vähennettyä 20%, niin kestävyysvajeesta häviäisi muutama miljardi. Työurien pidentäminen 2.5:lla vuodella toisi toiset kaksi miljardia. Kyse on isoista asioista, kauanko ja paljonko koko väestö tekee töitä ja kauanko pysymme toimintakykyisinä ikääntyessämme. Kyse on siitä, miten mielenterveyden ongelmia ja tuki-ja liikuntaelinsairauksia hoidetaan, miten työhyvinvointia ja hyvää johtamista edistetään, miten hoidamme vanhuksemme ja kasvatamme lapsemme terveiksi ja työkykyiksi. Miten nostamme ajoissa eläkeikää ja kykenemme nostamaan myös todellista eläkeikää, jotta kestävyysvaje ei pahene ja edessä on lopulta hankalia hätäratkaisuja.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on esimerkki tilanteesta, jossa vaikeaa asiaa yritetään purkaa tarttumalla konkreettisiin asioihin huonolla seurauksella. Konkretiaa tarvitaan, mutta asioiden mittaluokka on muistettava. On paljon vaikeampi sanoa, miten työllisyysastetta nostetaan kuin sanoa, että työttömien vanhempien oikeuksiin pitää puuttua. Vaikka toinen koskisi koko kansaa ja toinen olisi marginaalinen asia.

Kokous päättyy EU-parlamentissa. Eri maiden euroedustajat, mepit tulevat ulos kokoussalista ja kommentoivat tehtyjä päätöksiä kotimaidensa tiedotusvälineille. Vain suomalaiset euroedustajat saavat kävellä rauhassa ulos; Suomalaisia toimittajia ei ole paikalla.

Ei ihme, että EU:ssa tehdyt päätökset tulevat suomalaisille usein yllätyksinä, vaikka komission päätöksenteko on paljon avoimempaa kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.

Hakusanat direktiivi ja yllätys poikivat artikkeleita tervasta sähköautojen latauspisteisiin ja rikkidirektiivistä pientalojen energiatodistuksiin. 

Esimerkiksi ns. rikkidirektiivi perustui jo vuonna 2008 kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa hyväksyttyyn MARPOL-sopimuksen laajennukseen, jossa myös Itämeri määritellään SECA-alueeksi (Sulphur Emission Control Area). Pohjanmeri oli määritelty SECA-alueeksi  jo vuonna 2005!

Rikkidirektiivin väittäminen yllätykseksi kertoo lähinnä siitä, miten huonosti Suomessa seurataan kansainvälistä päätöksentekoa.

¤ ¤ ¤

Euroopan Unioni ja sen päätöksenteko ovat jääneet suomalaisille kaukaisiksi. Harva tietää, mitkä asiat kuuluvat EU:n päätösvaltaan, mitä EU-parlamentti, ministerineuvosto ja komissio tekevät, mitkä ovat EU-parlamentin poliittiset voimasuhteet, tai miten Suomi osaltaan osallistuu Euroopan asioista päättämiseen.

Ei ihme, ettei EU-parlamentin vaaleissa äänestäminen kiinnosta suomalaisia.

Silloin harvoin kun suomalaiset tiedotusvälineet ylipäätään kertovat Euroopan Unionin asioista, ne käsitellään ”ulkomaan uutisina”. Niin kuin Brysselissä yhdessä tehdyillä päätöksillä ei olisi Suomelle merkitystä.

Suomalaiset tiedotusvälineet ilmeisesti olettavat, etteivät Euroopan asiat kiinnosta heidän lukijoitaan, kuulijoitaan tai katsojiaan.

Euroopan Unionista kiinnostuneet suomalaiset ovatkin oppineet seuraamaan suomalaisten meppien blogeja ja twitter-päivityksiä.

¤ ¤ ¤

Yleisradio on ns. julkisen palvelun mediayhtiö, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia yhteiskunnallisesti tärkeästä joukkoviestinnästä, joka ei kiinnosta kaupallisia tiedotusvälineitä. Tällaisia sisältöjä ovat esimerkiksi Yleisradiolaissa mainitut saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat ja viranomaistiedotteet.

Julkisen palvelun sisällön määrittelee Yleisradiolain kolmannen luvun seitsemäs pykälä. Sen toisen momentin ensimmäinen kohta velvoittaa Yleisradion tukemaan kansanvaltaa:

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

Kotimaan osalta Yleisradio toteuttaa tämän tehtävän mallikkaasti. YLE ei kysele katsojalukuja televisioidessaan eduskunnan täysistuntoja, haastatellessaan päättäjiä tai järjestäessään keskusteluita ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

Yleisradion aluetoimitukset seuraavat puolestaan paikallista päätöksentekoa kunnissa ja maakunnissa.

Kansanvallan kolmannen tason, Euroopan Unionin Yleisradio kuitenkin sivuuttaa yhtä kevyesti kuin muutkin suomalaiset tiedotusvälineet. Yleisradio on akkreditoinut Brysseliin vain kaksi toimittajaa, yhden suomen- ja yhden ruotsinkielisen.

# # #

Yleisradiolakia ei tarvitse täydentää. Riittää, että julkiseen palveluun kuuluvan kansanvallan tukemisen ymmärretään koskevan myös Euroopan Unionin julkista päätöksentekoa.

Yleisradio sai juuri tuloihinsa 12 miljoonan euron indeksikorotuksen. Osa rahoista tulisi investoida Yleisradion EU-toimituksen vahvistamiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena voisi olla yhtä Yleisradion 18 aluetoimitusta vastaavilla resursseilla varustettu Brysselin toimitus, joka uutisoisi suomalaisille yhteisen Unionimme asioista.

Eurooppaa seurattaisiin siis yhtä tarkasti kuin esimerkiksi Kymenlaaksoa, Lahtea tai vaikka Savoa.

Ehkä jopa äänestysprosentti EU-vaaleissa nousisi, kun ihmiset oppisivat, mitä vaaleissa valittavat mepit Euroopan Unionin parlamentissa oikeasti tekevät, ja miten parlamentin päätökset vaikuttavat myös meidän suomalaisten arkeen.

Espoon työllisyysluvut ovat huolestuttavan heikot, näin on myös pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Saamamme aloitevastaus on kiitettävän huolellisesti valmisteltu ja kertoo jo suuresta määrästä tehtyjä tai ainakin suunniteltuja toimenpiteitä, joiden vaikutukset alkavat toivottavasti näkyä jo pian.Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että kaupunki jo ottaa huomioon palveluja ja investointeja hankkiessaan myös sosiaalisesti kestävän kehityksen ja työllistymiskysymykset, tätä lisää. Varojen vähetessä, [...]