Kymmenen vuotta paikallispolitiikkaa: kaksi ja puoli vuotta työtä, ainakin 546 kokousta ja palkkiota vajaat viisi euroa per tunti
Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.
Poliittinen historiani lyhyesti
Liityin Espoon vihreisiin vuonna 2003. 2003 ja 2004 lähinnä tutustuin toimintaa, hakeuduin mukaan paikallisyhdistykseen (Kanta-Espoon vihreät) ja olin ehdolla kunnallisvaaleissa 2004.
Poliittisen uran voi jakaa karkeasti kolmeen:
- totutteluvaihe 2003-2005 (järjestörooleja ja perusturvajaosto)
- lautakuntavaihe 2006-2008 (järjestörooleja ja sosiaali- ja terveyslautakunta)
- kaupunginhallitusvaihe 2009-2012 (ensin kaupunginhallituksen vara- ja myöhemmin varsinainen jäsen)
Tarkempi tieto luottamustehtävistäni löytyy täältä.
Olen ollut ehdolla kunnallisvaaleissa 2004, 2008 ja 2012, sekä eduskuntavaaleissa 2007.
Ajankäyttö: politiikkaan menee kolmesta viiteen “työkuukautta” vuodessa
Oheisesta kuviosta näkee, että politiikka vie helposti mukanaan. Jo vuonna 2004, jolloin vasta aloittelin, aikaa politiikkaan meni parisataa tuntia. Jo seuraava vuonna 300 tunnin raja meni rikki.
Jos arvioidaan että vuodesta noin pari kuukautta on paikallispolitiikan kannalta hiljaista aikaa, niin esimerkiksi 2006 aktiivisina kuukausina politiikkaan meni vajaat 50 tuntia kuussa, eli suurin piirtein 12 tuntia viikossa.
Vuosina 2005-2008 luottamustehtäväni pysyivät pääosin ennallaan, tosin nousin kesken vaalikauden 2006 sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Näinä vuosina Espoon vihreiden varapuheenjohtajuus sekä Kanta-Espoon vihreiden puheenjohtajuus veivät aikaa.
Vuosina 2007 ja 2008 ajankäytöstä lohkaisivat lisäksi tuntuvan siivun eduskunta- ja kunnallisvaalit - ja tästä syystä aikaakin meni jo päälle 500 tuntia vuodessa.
Luottamustehtäväni menivät uusiksi vaalikaudelle 2009-2012. Luovuin monista järjestöpuolen rooleista - aikansa kutakin. Sen sijaan olin alkuun kaupunginhallituksen varajäsen, ja myöhemmin jäsen. Kunnallisista luottamustehtävistä kaupunginhallitus on sekä sisällöllisesti että ajankäytöllisesti kuormittavimmasta päästä: kokouksia on usein, tarvitsee perehtyä oikeastaan ihan kaikkeen kunnan ja kuntakonsernin toimintaan, ja myös “oheisvelvoitteita” on runsaasti.
Edellämainittu näkyy myös ajankäytössä, aikaa meni viitisensataa tuntia vuodessa. Vaan kun loppuvuodesta 2010 alkaen olin kaupunginhalllituksen varsinainen jäsen, aikaakin meni vuositasolla runsas kuukausi enemmän.
Näiden vuosien ero on yllättävänkin pieni, mutta syy on ymmärrettävänä. Varajäsenenä luin samat paperit lähes yhtä huolella lävitse, ja osallistuin samaan malliin vihreiden kaupunginhallitusryhmän kokouksiin, ja oikeastaan kaikkeen muuhun toimintaan kuin virallisiin kokouksiin.
Kuukausityöajan laskin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti 153 työtunnin mukaan. Ajankäyttö voi tuntua hurjalta, mutta kannattaa huomioida että politiikassa ei lomia juuri pidetä - lauantai ja sunnuntai ovat mitä tehokkaimpia päiviä harrastaa politiikkaa.
Kun viikossa on kunta-alalla 36,5 työtuntia, niin kahden tunnin aherruksella per päivä pääsee jo 14 työtuntiin politiikan saralla. Tämä 14 tuntia toteutuu ihan heittämällä: 2-3 kokousta joiden kesto on 2-5 tuntia, ja sähköpostia ja papereiden lukua loppuina iltoina...
Virallisten luottamustehtävien ja muun ajankäytön suhde
Yksi mielestäni kiinnostavimmista kuvioista on ns. virallisen luottamustehtävän hoidon (esim. kokoukset, seminaarit) ja muun ajankäytön suhde.
Suunnilleen kolmasosa politiikan viemästä ajasta on virallista toimintaa, josta myös maksetaan kokous- ja muita palkkioita. Miltei kaksi kolmannesta ajasta on muualla kuin kokoushuoneissa tapahtuvaa, edellämainittua tukevaa "puurtamista" josta ei jää virallisia merkintöjä pöytäkirjoihin.
Palkkiot: Palkkioita kymmenessä vuodessa yli 60 000 euroa
Kymmenen vuoden aikana olen saanut palkkioita luottamustehtävien hoitamisesta yli 65 000 euroa. Nämä tulot ovat pääosin virallisten kokousten kokouspalkkioista. Tosin olen ollut miltei kaikissa vaaleissa vaalitoimitsijana. Tästä kahden päivän erillisestä rupeamasta per saa ihan kohtalaisen korvauksen.
Lisäksi olen saanut vuosikymmenen aikana hieman yli 1000 euroa lahjoituksena vaalikampanjoihini. Kiitos vaan tästä tukijoilleni.
Jos kokonaispalkkion jakaa kymmenelle vuodelle olen saanut luottamushenkilötehtävistä korvauksia yli 6000 euroa vuodessa, tuntipalkan ollessa hieman päälle 13 euroa tunnissa. Jos tekisin tällä tuntipalkalla kuukausitöitä, palkka olisi hieman alle 2000 euroa kuukaudessa. Olen toiselta koulutukseltani lähihoitaja, ja lähihoitajan peruspalkka kuntasektorilla on noin 2000 euron tienoilla. Samoista summista siis puhutaan.
Käytännössä olen kuitenkin saanut korvauksia huomattavasti enemmän viimeisen neljän vuoden aikana kuin ensimmäisen kuuden vuoden aikana.
Politiikkaan suoraan liittyvät menot
Suoraan politiikaan liittyviin menoihin olen kirjannut vaalien kustannukset, Espoon vihreiden jäsenmaksut sekä vuosille 2006-2008 pienen määrän matkakuluja. Tällöin Espoon vihreiden varapuheenjohtajana ja eduskuntavaaliehdokkaana reissasin Uudellamaalla enemmän kuin yleensä.
Julkisia kulkuvälineitä olen käyttänyt ahkerasti päästäkseni kokouksiin, mutta virallisista kokouksista maksetaan matkakulut, ja muutoinkin minulla on useimmiten ollut kuukausikortti työn tai opintojen takia. Muita matkakuluja en ole siis laittanut politiikan piikkiin.
Menoja on tullut etenkin vaaleista: runsaan 9000 euron menoista yli 8500 euroa on mennyt kolmiin kunnallisvaleihin ja yksiin eduskuntavaaleihin. Edellisestä kuvasta näkee sen, kuinka olen ollut ehdolla vaaleissa vuosina 2004, 2007, 2008 ja 2012.
Ja sitten verottaja koputtaa ovelle...
Seuraavaksi osoitan kuinka 13 euron tuntipalkasta omalle tililleni on päätynyt vain alle viisi euroa. Tämä on asia joka unohdetaan - politiikka on harastus josta maksetaan, mutta joka myös maksaa paljon.
Palkkiot ovat veronalaista ansiotuloa. Käyn nyt läpi mitä sadalle ansaitsemalleni eurolle tapahtuu. Veroprosenttina olen käyttänyt 31 %. Se on hieman alakanttiin, mutta en lähtenyt hakemaan veroarkistoista kymmenen vuoden takaisia verotietojani. Alkuun opiskelijana veroprosenttini oli pienempi, ja nyt se on tuota suurempi.
Allekirjoittaneen jälkeen suurin hyötyjä on verottaja 31 % osuudella luottamushenkilökorvauksistani. Sadasta eurosta lähtee siis verottajalle 31 euroa. Hieno asia, ja hyvinvointiyhteiskunta kiittää.
Samaisesta sadasta eurosta 20 euroa lähtee Espoon (ja joissain tilanteissa Uudenmaan) vihreille niin sanottuna puolueverona. Näillä rahoilla maksetaan vaalikampanjat, yhdistyksen toiminta, palkat, tilaisuudet ja lehtien painamiset jne. Verottajaa tämä puoli ei kiinnosta, eli maksan veron sadasta eurosta vaikka Espoon vihreiden maksun jälkeen minulla on jäljellä vain 80 euroa.
Puoluevero on verovähennyskelpoista, eli tästä summasta saa ehkä noin kolmanneksen takaisin verotuksen yhteydessä. Tätä kompensoin näissä laskelmissa sillä, että 31 % veroprosentti on alakanttiin, lisineen veroprosentti on todellisuudessa korkeampi.
Näin sadan euron palkkiostani muihin taskuihin on jo mennyt 51 euroa. Kun tästä summasta vähentää vielä vaalien osuuden, 12 euroa, tosiasiassa saan tililleni noin 37 % eli runsaan kolmasosan siitä mitä tilinauhassa tulee. Tuntipalkkana tämä tekee hieman noin 5 euron tuntipalkkaa. Lisäksi muiden tulojen verotus kovenee, joka pienentää hieman tuota viiden euron palkkiota.
Politiikan harrastaminen kiristää myös päivätyön verotusta, esimerkkinä vuosi 2012
Sitten hyppään monimutkaisempaan matematiikkaan. Jotta pääsen näkemään mikä on politiikan todellinen vaikutus tuloihini, pitäisi verrata politiikan harrastamista siihen, että ei harrasta politiikkaa. Tässä kohden tarkastelen vain vuotta 2012, olisi työlästä lähteä laskemaan tätä jokaisen vuoden kohdalta erikseen.
Tuloni päätoimesta ovat noin 50000 euroa. Tähän tulee päälle 17655 euroa palkkioita luottamustoimesta. 50 000 euron tuloilla veroprosentti olisi 26 %, mutta 67 655 euron tuloilla veroprosentti olisi 30 % (lähde: Verohallinnon veroprosenttilaskuri).
50 000 euron työtuloistani tuloista maksaisin veroja ilman luottamustehtäviä 13 000 euroa, mutta luottamustehtävien kanssa 15 000 euroa.
Toisin sanoen vuonna 2012:
| Palkkiot luottamustehtävistä | 17 665 |
| Verojen ja puoluemaksujen jälkeen | 8 297 |
| Vaalimenojen jälkeen | 5 847 |
| Kiristyneen verotuksen jälkeen | 3847 |
| Palkkioiden tuoma lisätulo | 3 847 euroa |
Kun huomioi politiikkaan käytetyn ajan vuonna 2012, sekä sen avulla tienatut ja maksetut summat, sain siis voittoa 3847 euroa. Se tekee 320 euroa kuukaudessa ja 4,5 euroa per työtunti. Tämä siis vuonna jolloin olin kaupunginhallituksen jäsenyyden kautta yksi Espoon ja Suomen parhaiten palkituista harrastajapoliitikoista..
Missä ammateissa tienataan saman verran?
Yksi alkuperäisistä tavoitteistanioli selvittää missä ammateissa tienattaisiin saman verran. Ongelmaksi muodostui se, että tuntipalkkani on viiden euron luokkaa. Näillä tuloissa vuosipalkka olisi noin 9000 euroa kuukaudessa, ja veroprosentti mitätön 1,5 %.
En löytänyt mitään ammattia jossa tulos olisivat noin pienet, koska summa on alle virallisten minimipalkkojen. Kaikista lähimpänä on ns. takuueläke. Jos henkilö ei saa mitään muuta eläkettä, hän on oikeutettu 739 euron suuruiseen takuueläkkeeseen kuukaudessa, eli 8794 euroa vuodessa. Takuueläke on siis suunnilleen se summa mitä saan politiikan harrastamisesta itselleni.
Kun kuitenkin taulukoista tykkään, poimin muutamia tuttuja kunta-alan palkkoja ja niiden kokonaisansioita (lähde: KT Kuntatyönantajat: Kunta-alan palkkoja ammattinimikkeittäin)
Lähihoitajan otin mukaan koska olen valtiotieteiden maisteriuden lisäksi koulutukseltani lähihoitaja. Opettajien ja lääkäreiden palkoista puhutaan usein, ja kaupunginjohtajan kanssa olen istunut samoissa kokouksissa.
Bonuslaskelma: sama tarkastelu ilman viimeistä neljää vuotta
Kääntelen lukuja vielä yhteen asentoon. Viimeisen neljän vuoden aikana osallistuin valtuuston kokouksiin ja olin kaupunginhallituksen jäsen. Tätä kautta olin mukana “kultapossukerhossa”, keskeisimmissä ja parhaiten palkituissa rooleissa. Jos unohdan tyystin tämän nelivuotiskauden ja katson vain aiempia vuosia, pääsee käsiksi arkisempaan politiikan tekoon: lautakuntajäsenyyksiin ja järjestöhommiin. Suurin osa paikallispolitiikassa toimivista toimii juuri tämänkaltaisissa tehtävissä.
Työtunteja tein 2003-2008 vajaat 2300 (viitisentoista kuukautta töitä), ja palkkioita sain menojen vähentämisen jälkeen runsaat 1600. Tämä tietää ruhtinaallista 0,7 euron tuntipalkkaa.
Tätä se arki on. Ironista kyllä vuoden 2008 kunnallisvaalien alla eräs herrasmies syytti minua vihreiden kojulla siitä, että kahmin vain itselleni rahaa enkä harrastaisi politiikkaa ellen hyötyisi siitä itse “satojatuhansia”. Olisivatpa nämä laskelmat olleet silloin takataskussani.
Yhteenveto: raskas ja kiinnostava harrastus, josta maksetaan
(1) Politiikkaan meni aikaa enemmän kuin luulin. Tosin tuo aika on onneksi osin yhdistettävissä perhe-elämään: voin hoitaa lapsia ja lukea kokouspapereita ainakin ajoittain samaan aikaan. Myös työmatkoija voi käyttää tehokkaasti.
(2) Olen saanut vähemmän rahaa kuin olin luullut. Etenkin vuodet 2005-2008 yllättivät: sain ihan tuntuvasti luottamushenkilökorvauksia mutta menot olivat melkein yhtä isoja.
(3) Politiikka on keskeisissä rooleissa isossa kaupungissa puolipäivätyö. Tekemistä olisi ollut enemmänkin.
(4) Vain runsas kolmannes ajasta menee virallisten luottamustehtävien hoitamiseen. Monissa kunnissa ollaan siirrytty tai siirtymässä malliin jossa maksetaan palkkioita tehtävän hoitamisesta eikä kokouksissa istumisesta. Hyvä niin, sillä pelkkä kokouksiin osallistuminen on vain osa luottamustehtävän hoitamista.
Politiikka ei ole "vain" harrastus
Politiikka on harrastus josta maksetaan, useimmiten tilanne on toisin päin.
Toisaalta politiikka ei ole tavanomainen harrastus. Vastuu on suuri - tarkoittaen sitä että tehtävänsä totaalisesti sössimällä voi joutua korvausvastuuseen tai vaikka vankilaan. Toisekseen politiikka on ajoittain pakkotahtista: aina voi valita olla lähtemättä lenkille, mutta en voi valita milloin kaupunginhallitus tapaa tai mitä asioita se käsittelee. Kun kuntalainen soittaa minä vastaan, enkä edes mieti haluanko vastata. Kyseessä on luottamustehtävä joka tulee hoitaa niin hyvänä kuin huonona päivänä.
Joku voi kritisoida näitä lukuja siitä, että mukana on myös paljon muuta kuin virallisia kokouksia (joista saa palkkion). Politiikka on kuitenkin kokonaisuus. Jos makaa kotona eikä edes ole vaaleissa ehdolla, tullaanko kotoa repimään keskeisiin luottamustehtäviin?
Tottahan se on että lusmuilla voisi - ja joku varmaan lusmuaa. Jos menisi vain kokouksiin joista maksetaan, ei lukisi papereita etukäteen, ei puhuisi takaisin jos joku ottaa yhteyttä jne., niin tuntipalkka olisi paljon suurempi. Vaan sitä ei kutsuttaisi luottamustehtävän hoitamiseksi vaan hoitamatta jättämiseksi. Lopulta kävisi niin kuin työelämässä, jos ei tee töitään niin lopulta saa kyllä potkut - eikä urallakaan taatusti etene jos ei tee mitään.
Minullekin on tultu aika ajoin toreilla sanomaan että itsellesi vain hamuat rahaa. Nyt minulla on tähän vastaus: kyllä, mutta vain takuueläkkeen verran.
Taustatietoa: Miten tiedot on kerätty?
Ajankäyttöön liittyvät tiedot harkittuja ja kalenteriin pohjautuvia arvioita. Taustatataulukoihin voi tutustua Google Driven puolella.
Kalentereistani selviää missä olen minäkin iltana ollut. En ole merkinnyt ylös kokousten kestoja, vaan ne ovat puhtaasti arvioita. Kokousten kesto olisi ollut kaivettavissa esiin pöytäkirjoista, mutta se olisi vaatinut niin paljon myyräntyötä, ettei minulla ollut siihen aikaa.
Esityslistojen lukemiseen tai sähköpostin seuraamiseen käytetyt ovat arvioita - seurasin tosin syksyllä 2012 muutaman viikon ajan kuinka paljon aikaa kuluu esimerkiksi politiikkaan liittyvien sähköpostien lukemiseen.
Sähköpostiin käytetty aika voi tuntua isolta. Se kuitenkin pitää sisällään Espoon vihreiden sähköpostilistat joilla luottamustehtävissä toimivat raportoivat tulevista ja menneistä kokouksista, sekä myös kuntalaisten yhteydenottoja. Toisin sanoen sähköpostin avulla olen sekä pysynyt kärryillä kokonaisuudesta, että pitänyt yhteyttä niin kollegavihreisiin kuin moniin muihin tahoihin. Kymmenen vuoden aikana sähköpostin rooli keskusteluissa on pienentynyt ja sosiaalisen median rooli on suurentunut. Näissä laskelmissa käsittelen näitä yhtenä asiana: keinona saada tietoa ja keskustella.
Kunnallisissa luottamustehtävissä merkitsin alakanttiin kokousten kokonaismäärän - joka vuosi kun muutama kokous on jäänyt väliin työesteiden tai sairastamisen takia. Blogin kirjoittamista tai verkkosivujen ylläpitoa en huomioinut erikseen lainkaan - tulkitsin esimerkiksi mielipidekirjoituksen laittamisen verkkoon vain yhdeksi prosessin osaksi, samoin kuin blogin kirjoittamisen osaksi luottamustehtävän hoitoa.
Päädyin jättämään pois seurannasta matkustamiseen kuluvan ajan (poislukien pitkät matkat) sekä tulkinnanvaraiset asiat kuten Espooseen tutustumisen - kiertelen Espoota pyöräillen ja olen julkaissut verkkosivuillani tuhansia kuvia Espoosta. Niinikään esimerkiksi lehtien lukeminen ei kuulu tähän ajankäytön seurantaan, vaikkakin luen lehtiä keskittyen kovasti juuri niihin asioihin joista olen pättämässä.
Väitän että tässä yhteydessä esitelty ajankäyttö on arvioitu alakanttiin. Ihan kaikkia kokouksia ei välttämättä ole merkitty kalentereihini, ja olen muutoinkin ollut maltillinen arvioidessani esimerkiksi puheenjohtajuuteen käytettyä aikaa.
Palkkiot perustuvat veroilmoituksiin, joiden kautta saa selville tarkan summan jota Espoon kaupunki tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat minulle maksaneet. Veroprosentiksi olen poiminut (sivukuluineen) 31. Alkuun (ollessani opiskelija) veroprosenttini oli pienempi, nyt se on jo hieman suurempi. Tuo on siis keskiarvo. Tuon luvun tulkitsen sisältävän niin verotuksen kuin työttömyys- ja sairaanhoitomaksut.
Näissä luvuissa on taatusti puutteita. Nämä ovat kuitenkin varsin perusteellisia arvioita, enkä usko että lukujen epätarkkuudella on merkittävää vaikutusta keskiarvoihin tai loppupäätelmiin.
Viherlaakson koulu väistöön, tilaongelmat haltuun
Valtuustosali lehtereineen oli tupaten täynnä, kun Viherlaakson koulun ja lukion vanhemmille ja oppilaille järjestettiin tiedotustilaisuus pikaisten väistötilojen järjestämisestä. Espoon seudun ympäristöterveys totesi perjantaina, että tilat eivät sovellu pitkäaikaiseen oleskeluun. Korvaavat tilat on järjestettävä mahdollisimman pian. Tilaisuus toimi samalla kuulemistilaisuutena, opetuslautakunta tekee tarvittavat päätökset kokouksessaan viedään 25.9. Virkamiehet olivat vajaassa viikossa löytäneet paikan noin 700 oppilaalle.…
Kaupunginhallitus 16.9.2013 raportti
Tänään agendalla olivat vahvasti koulujen sisäilmaongelmat. Ennakkotiedoista poiketen Ari Konttas (kok.) tulikin maanpuolustuskurssilta puheenjohtamaan kokouksen, kun ryhmänsä oli velvoittanut nostamaan Viherlaakson koulun tilanteen esityslistalle. Muotoilimme yhdessä valmistelukehotuksen, joka kaupunginhallituksessa hyväksyttiin yksimielisesti. Samat asiat käsittelimme aamulla myös tila- ja asuntojaostossa, joten luottamushenkilöiden tahtotila on nyt vahvasti ilmaistu. Toivottavasti sama vahva yhteinen tahto pysyy myös, kun on…
Tila- ja asuntojaosto 16.9.2013 raportti
Tässä tila- ja asuntojaoston aamuiset päätökset. Käytiin taas tärkeää keskustelua sisäilmaongelmien ja koulukorjausten hoitamisesta ja tehtiin muutoksia valtuustokauden tavoitteisiin sekä esitettiin lisää rahaa vuosikorjauksiin. Alla ne kohdat, joihin tehtiin muutoksia tai joista käytiin laajempaa keskustelua. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Aalto-yliopiston kirjeeseen liittyen virkamiehet totesivat, että tiloja…
Sisäilmaongelmat vihdoin tapetilla
Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt julkilausuman, jossa he vaativat nopeita toimia homekoulujen kunnostamiseksi. Tämä on hyvä asia, etenkin jos vaatimus laajennetaan kattamaan homekoulujen lisäksi muistakin sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit. Tämä jo pitkään muhinut ongelma on onneksi vihdoin tällä valtuustokaudella noussut … Continue reading →
Tila- ja asuntojaosto 16.9.2013 Leppävaaran elä ja asu, Auroran koulu, Puolarmetsän sairaala ja budjetti käyttötalouden osalta
P { margin-bottom: 0.21cm; }A:link { } Tässä tila- ja asuntojaoston maanantain kokouksen lista avattuna, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Useampi hankesuunnitelma ja budjetti käyttötalouden osalta. Säästöjä täälläkin, pitäisi kuitenkin varmistaa että on riittävästi ylläpitokorjausrahaa. - Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Aalto-yliopiston kirje, jossa tarjotaan mahdollisuutta etsiä Tapiolan koululle väliaikaisia tiloja yliopiston kiinteistöistä. Syynä…
Kaupunginhallitus 16.9.2013 valtuustokysymyksiä ja Rovion kaava
Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat. Pj. Ari Konttaksen ollessa estynyt pääsen johtamaan ensimmäistä kertaa kaupunginhallituksen kokouksen. Lista on melkoisen kevyt, löytyy kokonaisuudessaan täältä. - Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia) Perussuomalaisten Simon Elon kysymys: Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoon kaupungin rekrytointiprosessissa syrjitään hakijoita näiden etnisen taustan perusteella. Vastauksessa todetaan, että kysymys koskee rekrytointia, joka on tapahtunut maahanmuuttajapalveluissa.…
Vauhtia Porkkalan kansallispuistolle
Jätimme Risto Nevanlinnan kanssa maanantaina valtuustoaloitteen Porkkalan kansallispuiston edistämisestä. Aloitteen allekirjoitti myös 30 muuta valtuutettua. Aloitteessa ehdotetaan, että tulevan kansallispuiston osaksi liitetään myös Espoon saaristoa, kuten Pentalan ja Stora Herrön saaret. Kartalta katsoen nämä saaret ovatkin luonnollisena jatkumona Porkkalan alueelle.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on esittänyt kansallispuiston perustamista Porkkalaan ja lukuisat alueen kunnat tukevat esitystä. Ympäristöministeri Niinistö onkin luvannut selvittää Porkkalan mahdollisuudet kansallispuistoksi. Alueen asukkaiden ja toimijoiden vahvaa tukea tarvitaan, jotta asia etenee selvityksestä todeksi.
Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla. Niemen kärjessä on uimapaikka ja maailmallakin tunnettu lintujentarkkailupaikka Pampskatan.
Kansallispuistostatus parantaisi retkeilymahdollisuuksia entisestään. Uusi kansallispuisto vahvistaisi rakennuspaineiden uhkaamaa pääkaupunkiseudun viherkehää, jonka itäpuoli sai viime vuonna tärkeän vahvistuksen Sipoonkorven kansallispuistosta.
Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustaminen olisi historiallisesti merkittävä teko, sillä Porkkalassa oli kansallispuisto ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle sotien jälkeen.
Tila-asiat ja sisäilmaongelmat paremmin haltuun: Roolit ja tehtävät selviksi, korjaukset riittävälle tasolle ja viestintä kuntoon
Eilen pidettiin kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (taja), opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan (ovala) ja svenska rumin (sverum) yhteinen iltakoulu koulujen sisäilmaongelmista ja niihin puuttumisesta. Päätimme tilaisuuden järjestämisestä yhdessä ovalan pj. Sanna Lauslahden (kok.) kanssa ja virkamiehet ryhtyivät kiitettävällä aktiivisuudella valmisteluihin. Tilaisuuteen osallistui noin 40 luottamushenkilöä ja virkamiestä, lämmin kiitos kaikille läsnä olleille! Keskustelu osoitti, että tilaisuus tuli…
Valtuusto 9.9.2013 vakavaa talouspuhetta, kehyspäätös ja Leppävaaran uimahalli
Valtuusto keskusteli tänään pitkään tärkeistä asioista: Tulevien vuosien talouden haasteista. Vihreiden ryhmäpuheessa Inka Hopsu esitti, että vihreiden ryhmä on valmis vähintään 0,5 %-yksikön veroprosentin korotukseen, jotta tärkeät peruspalvelut voidaan säilyttää. Haluamme välttää virheet, joita tehtiin 90-luvun juustohöylällä. Itse käytin puheenvuoron tilahallinnosta. Meidän pitää oppia investoimaan paremmin, minimoitava tyhjien tilojen määrä ja maksimoitava tilojen laatu. Puheenvuoroni
Puheenvuoro: Veroäyristä ja ennaltaehkäisystä
Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.9.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehyksen käsittelyn yhteydessä. Kokouksessa tehtiin lisäysesitys kaupunginhallituksen esitykseen talouden tasapainottamisohjelman valmistelusta. Esityksessä haluttiin lukita veroäyri ja palvelutaso nykyiselleen. Se lopulta kaatuikin äänin 65-6, 3 tyhjää. Tämä pysäytti tänään. Lainaan … Continue reading →
Sisällissodan päättymisen muistomerkki
7.9. Nyt, 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.Arvoisa juhlaväki,
Suomen sisällissota, kansalaissota, vapaussota, punakapina, luokkasota, vuoden 1918 tapahtumat … ne repivät Suomen ja suomalaiset niin hajalle, ettei edes sodan nimestä ole lähes sadan vuoden kuluessa päästy yksimielisyyteen.
Käytän nyt nimeä Suomen sisällissota, ja pyydän jo etukäteen anteeksi, jos se loukkaa jonkun tunteita. Sellaista nimitystä vuoden 1918 tapahtumille ei kuitenkaan ole, ettei se loukkaisi kenenkään tunteita.
Sillä sisällissodan kauhut kaikuvat sukupolvien päähän.
Vielä minun lapsuudessani tiedettiin tarkkaan, kummalla puolella kenenkin isoisovanhemmat olivat olleet. Se määräsi, kenen kanssa lapset saivat leikkiä, ja nuoret seurustella.
# # #
Suomen sisällissodan poikkeuksellisen julmuuden ymmärtää vasta kun sitä vertaa muihin sisällissotiin.
Esimerkiksi, me olemme saaneet seurata uutisista Syyrian sisällissodan kauhuja jo yli kahden vuoden ajan.
Erityisen raakana ja väkivaltaisena pidetyssä konfliktissa on menehtynyt tähän mennessä jo yli 100.000 syyrialaista, lähes puoli prosenttia Syyrian väestöstä.
Suomen sisällissodan varsinaiset taistelut kestivät vain vajaat neljä kuukautta, mutta lopulta suomalaisista menehtyi Syyriaan verrattuna yli kaksinkertainen osuus ... kokonainen prosentti Suomen väestöstä.
… ja suomalaisten lisäksi sodassa kaatui tai teloitettiin lähes 3000 ulkomaalaista sotilasta.
Suomen sisällissodan julmuutta kuvaa armottomimmin ehkä se, että sodan runsaasta 32.000 uhrista vain vajaa kolmannes kuoli taistelukentällä. Loput teloitettiin, tai he menehtyivät vankileireillä.
Korkean kuolleisuuden vuoksi moni kutsuukin Suomen vankileirejä Euroopan ensimmäisiksi keskitysleireiksi.
# # #
Silti, harva, jos mikään paikka Suomessa ansaitsee muistomerkin niin kuin Ahvenkoski, paikka, jossa varsinaisen sodan viimeiset laukaukset ammuttiin.
Sodille ja sotien uhreille on pystytetty muistomerkkejä kautta historian. Myös Suomen sisällissodan muistoa vaalii monta paasia.
Mutta yksikään niistä ei ole kunnioittanut sodan päättymistä, muistanut sodan viimeistä laukausta ... kaikkien sitä edeltäneiden vuoksi.
Vaikka … eiväthän sodan kauhut tietenkään koskaan lopu sodan päättymiseen. Sen suomalaiset tietävät ehkä paremmin kuin mikään muu kansakunta. Sisällissota jätti jälkeensä 13.500 leskeä ja yli 14.000 orpoa.
Taisteluiden päättyminen oli kuitenkin lopun alku, kansakunnan toipumisen alku.
# # #
Suomen historian todellinen ihme on se, että kaiken koetun jälkeen, vain 20 vuotta myöhemmin, kahden erittäin vaikean vuosikymmenen jälkeen, suomalaiset pystyivät kaikista erimielisyyksistään ja katkeruudestaan … vihastaan … huolimatta yhdistämään voimansa ja puolustamaan yhteisen Suomen itsenäisyyttä …
ja vielä senkin koettelemuksen jälkeen suomalaiset pystyivät yhdessä rakentamaan sen Suomen, josta meidän sukupolvemme saa nykyään olla ylpeä.
Toki välillä riidellen mutta silti … yhdessä.
Ja nyt … 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.
Ja juuri siksi … Suomen historia antaa myös toivoa monelle kansakunnalle.
Eri puolilla maailmaa, monet kansakunnat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Suomi vuonna 1918, tai 20-luvulla.
Aseellinen konflikti voi olla ohi, kuten Pohjois-Irlannissa, Libyassa tai Perussa, mutta viha kytee edelleen.
Belfastilainen ystäväni vammautui runsas vuosi sitten lopuksi ikäänsä, kun eksyi illalla väärään kaupunginosaan.
Suomen esimerkki kuitenkin todistaa, että yhteistyö … kunnioitus ja viimein myös sovinto ja luottamus … on mahdollista yli vanhojen rintamalinjojen.
Se on se perintö … ja opetus, jota me suomalaiset emme saa unohtaa kun kohtaamme yhdessä uusia haasteita.
Kansakunnan repiminen hajalle on paljon helpompaa kuin sen kokoaminen uudelleen.
# # #
Hyvät kuulijat,
Tie sovintoon ja keskinäiseen luottamukseen on pitkä ja vaikea.
Mutta … ennen sitä tarvitaan rauha. Se viimeinen laukaus.
Ja sitä me olemme täällä tänään muistamassa.
… Rauhaa.
¤ ¤ ¤
Muistomerkin sijaintipaikka.
Uusi metsälaki eduskuntakäsittelyssä
Jo pitkään on vaadittu metsälain muutosta edistämään metsänomistajien valinnanvapautta ja luonnon monimuotoisuutta. Nyt metsäluontomme köyhtyy liian tehokkaan metsänhoidon takia. Kaksi kolmasosaa metsätyypeistä on uhanalaisia ja metsissämme elää 814 uhanalaista lajia.
Metsänhoitoa monipuolistamalla on mahdollista palauttaa metsiin niiden luontaisia rakenteita ja elinympäristöjä sekä tukea lajiston säilymistä.
Metsälain muutos on tullut eduskunnan käsittelyyn. Laissa on sekä hyviä asioita että sellaisia asioita, joihin toivon eduskunnan käsittelyssä vielä muutosta.
Uuden metsälain tärkeä tehtävä on edistää vaihtoehtoisia metsänkäyttömenetelmiä, joissa sallitaan erirakenteisuus, eri-ikäiset, erikokoiset ja erilajiset puut, eikä puustoa kaadeta avohakkuilla. Osa puista voi jäädä lahopuuksi metsään monimuotoisuutta lisäämään. Metsä tuottaisi myös jatkuvasti hyvälaatuista tukkipuuta poimittavaksi. Se takaa omistajalleen tasaisemman tuoton ja poistaa velvoitteen istuttaa taimet, kun siemenpuut hoitavat uudistumisen. Metsälain muutosehdotus lisää metsänomistajien valinnanvapautta.
Lain valmistelun yhteydessä on kuitenkin ympäristöjärjestöjen ja tutkijoiden taholta annettu kritiikkiä, ettei lakiehdotuksessa huomioida uhanalaisia luontotyyppejä riittävästi ekologiseen tarpeeseen nähden. Valiokuntakäsittelyssä on tarkkaan käsiteltävä kriittiset pykälät ja niiden parannusehdotukset. Huolta on herättänyt mm. metsätaloustoimissa säästettävien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen kooltaan pienialaisiksi. Vaarana on, että taloudelliset seikat painaisivat enemmän kuin poikkeuksellisen arvokkaan kohteen suojelu.
Keskeistä on myös, että asetusluonnoksen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyä koskevasta pykälästä on poistettava kohta, jonka mukaan 25 % arvokkaan elinympäristön puustosta saisi hakata.
Metsälain käsittelyssä tulisi huomioida myös energiapuun korjuun vaikutuksia. Laissa pitäisi asettaa rajat korjuualalle jätettävien kantojen ja hakkuutähteiden osuudesta, sekä korjuulle sallituista kasvupaikoista.
Hyvä asia monimuotoisuuden turvaamiseksi on se, että laki mahdollistaa paremmin esim. tiettyjen ojitettujen alueiden ennallistamisen suoksi. Tämä muutos on tervetullut lisä uhanalaiselle suoluonnolle.
Toisaalta laissa on vielä ristiriitainen yksityiskohta metsän uudistamisvelvoitteesta. Lakiesityksessä turvemailla tapahtuvan metsänhakkuun jälkeisen metsänuudistamisen velvoite osittain poistetaan. Uudistuksen tavoite on hyvä: eli poistaa tilanne, jossa metsälaki velvoittaa maanomistajan tekemään kunnostusojituksen ja istutuksen myös epäonnistuneella ojituskohteella, jossa puunkasvatus ei ole taloudellisesti järkevää. Tarkoitus on hyvä, mutta asetettu raja (1m3/ha kasvu) on niin tiukka, että suuri osa taloudellisestikin täysin kannattamattomista kohteista jää yhä ”pakkouudistuksen” piiriin.
Tämä turvemaiden metsätaloudellisen uudistamisvelvoitteen raja tulisi poistaa kokonaan. Se mahdollistaisi metsänomistajille taloudellisuuden optimoinnin. Ja suoluonnon monimuotoisuutta voidaan samalla edistää, kun annetaan suon palautua luonnontilaan.
Kaupunginhallitus 2.9.2013 raportti
Tässä raportti kaupunginhallituksen eilisestä kokouksesta. Alla asiat, joista käytiin keskustelua tai tehtiin muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. Pisimmän keskustelun kirvoitti poikkihallinnollisten ohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen. Lisäasiana Leppävaaran uimahallin 10 miljoonalla noussut kustannusarvio. Ei olisi tällaista kaivattu tässä taloustilanteessa. - Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2013 Tässä yhteydessä keskusteluun nousi se, että kaupunginarkkitehdin
Espoon Vihreät iloitsevat hallituksen metropolipäätöksestä
Tiedote 31.8.2013Espoon Vihreät ottavat ilolla vastaan hallituksen päätöksen perustaa Helsingin seudulle metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Kaikkien seudun kuntien vihreät ovat kannattaneet metropolihallintoa ja Espoon Vihreät pitävätkin nyt tehtyä päätöstä erittäin tärkeänä edistysaskeleena kuntarakenteen uudistamisessa.”Toivon, että hallituksella on rohkeutta antaa metropolihallinnolle riittävästi valtaa sekä vahva rahoitus, kun näistä jatkovalmistelussa päätetään”, sanoo Espoon vihreiden valtuustoryhmän [...]