Kaupunginhallitus päätti tänään lausunnosta (pdf) valtiovarainministeriön erityiseen kuntajakoselvitykseen (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen-Kerava-Kirkkonummi-Sipoo-Tuusula & ehkä Vihti). Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Lausunnon perusvire on – vähemmän yllättäen – kielteinen. Suhtaudun itsekin kriittisesti tällaiseen jättiliitokseen metropolialueen sisällä. Onnistuneesti toteutettu 14 kunnan metropolihallinto on parempi ratkaisu … Continue reading →

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt energiantuotannossa hälyttävästi, sen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilmaston kannalta tilanne on kestämätön ja vaatii pikaista korjausta.

Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.

Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.

Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.

Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.

Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.

Kaupunginjohtajan budjettiesitys on ulkona. Puhelinluettelomaisen paperiversion saan kai käsiini huomenna, perehdyn esitykseen tarkemmin sen jälkeen. Iloitsen, jos perhetyöhön ja muihin ennaltaehkäiseviin palveluihin on satsattu riittävästi, koulukorjauksia vauhditettu ja tarpeettomista liikennehankkeista karsittu. Veroprosenttikeskustelu pohdituttaa. Sekä korotuksen ehdoton vastustaminen että sen itseisarvoinen … Continue reading →

Tuoreen Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -selvityksen mukaan nuorten syrjäytyminen, lapsiperheiden köyhyys ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot lisääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös vanhusten määrä kasvaa Espoossa vauhdilla.Tulevissa budjettineuvotteluissa on katsottava riittävän kauas. Taloustilanne on tiukka: pikasäästöjen sijaan on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, panostettava ennaltaehkäisyyn ja etsittävä uusia tulonlähteitä. [...]

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on viime kuukausina haettu aktiivisesti ratkaisuja. Tilojen huono kunto vaarantaa lasten, nuorten ja opettajien terveyden. Sadat lapset ja kymmenet opettajat oireilevat, liian monien koulutyö on kärsinyt pitkistä poissaoloista. Näin ei voi jatkua. Tila-asiat ovat johtamani tila- ja asuntojaoston alaisuudessa. Jaostossa onkin linjattu tarvittavia toimia, jotta saamme sisäilmaongelmat hallintaan. Keskeisintä on nostaa…

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti 10.10 tilaisuuden, jossa kuultiin suurpetojen uhanalaisuudesta ja kannanhoitosuunnitelmista. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin suojelemia lajeja. Karhu ja ilves ovat Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneita, susi erittäin uhanalainen ja ahma äärimmäisen uhanalainen. Suomi on suuri laajojen metsäalueiden maa, joten elintilaa Suomen luontoon kuuluville eläimille löytyy kyllä. Esimerkiksi susia Suomen riistakeskuksen laskelmien mukaan on noin 120 yksilöä. Yksi keskeinen syy suurpetokantojen pienuuteen on salametsästys.

Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja, joista yksi on eittämättä se, että asukkaiden näkökannat huomioidaan. Neuvonta ja avoimuus on tärkeää. Ruotsissa tähän on kehitetty hyvä toimintamalli ja meille Suomeenkin on vihdoin saatu susineuvoja. Luontaisesti villit suurpedot kaihtavat ihmistä, eikä lajin uhanalaisuuden vuoksi kannanhoidollista metsästystä sallita. Mutta vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan poikkeusluvalla poistaa, jos on yhteiset pelisäännöt suojelulle. Ennaltaehkäisevä petoaita ja koulukyydit vaativat rahoitusta ja keskeistä on myös se, että petovahingot esimerkiksi porotaloudelle korvataan rahallisesti.

Susien gps-pantaseurannasta on saatu tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä, reviireistä sekä laumojen ja kantojen koosta. Eläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja ja laumat toisinaan jakaantuvat saalistamaan hirvieläimiä. Suurpetoihin liittyvä tutkimus on Suomessa hyvin perusteellista ja korkeatasoista.

Parhaiten petokannoistamme on menestynyt ilves, sillä ilveksiä on nyt enemmän kuin koskaan. Valoa on nähtävissä muidenkin lajien suojelulle, kun suurpetopolitiikan uudistus tehdään huolellisesti huomioiden lajin biologia, luonnon monimuotoisuus, mutta myös sosiaaliset kysymykset ja poroelinkeino. Suurpetopolitiikan evaluoinnin alustavia tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä.

10.10 järjestetyssä informaatiotilaisuudessa Janne Pitkänen (Maa- ja metsätalousministeriö), Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Riku Lumiaro (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Matti Osara (Ympäristöministeriö) pitivät ansiokkaat alustukset. Kiitos heille kaikille.

Viikonloppu kului lueskellessa valtuuston ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousmateriaaleja. Yhdessä näistä ilmenevät seuraavat asiat. Espoolaista lapsista 7,5% oli jossain vaiheessa vuoden 2012 aikana lastensuojelun asiakkaina.

Mutta: alle puolella tuosta ryhmästä todettiin selvityksen jälkeen lastensuojelutarve.

Viime vuosien voimakas kasvu lastensuojeluntarpeessa selittyy ainakin osittain lakimuutoksella, joka on madaltanut ilmoituskynnystä ja lisännyt siten ls-ilmoituksia.
[Ja ihmiset, tehkää ennemmin se lastensuojeluilmoitus kuin olkaa tekemättä, jos epäilette lapsen kaltoinkohtelua. Parempi "turha" ilmoitus kuin apua vaille jäänyt lapsi.]

Huomionarvoista on myös, että lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista lähemmäs 30%:lla on maahanmuuttajatausta.

Lastensuojelun asiakasmäärän kasvuun on siis useita syitä.

Osa perheistä päätyy lastensuojelun asiakkaiksi myös siksi, että kevyempiä tukimuotoja ei ole ollut saatavilla. Lapsiperheiden perhetyötä ei ole tarjottu perheisiin, joissa on kouluikäisiä lapsia. Tämä on selkeä epäkohta, myös muissa kuin pikkulapsiperheissä koetaan kriisejä. Jos lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät toimi, myös tämä aiheuttaa painetta lastensuojeluun.

Myös lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Huono taloudellinen tilanne ei tietenkään suoraan aiheuta lastensuojelun tarvetta, mutta köyhyys on suuri stressitekijä ja pienituloisuus saattaa altistaa syrjäytymiselle.

Lastensuojeluntarpeen ehkäisy on joka tapauksessa tärkeää ja se vaatii toimia useammalla eri yhteiskunnan sektorilla (maahanmuuttajaperheiden tukeminen ja kotouttaminen, terveyspalvelut, varsinkin kouluterveydenhuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, kevyemmät perheiden tukimuodot, väkivallan vastainen työ, työ- ja elinkeinopolitiikka...).

Ajoissa auttaminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös kustannustehokasta.
Yhden lapsen laitossijoitus maksaa vuodessa noin 90 000 euroa. Samalla rahalla saa esimerkiksi 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla, 3000 tuntia kotipalvelua ja 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. (Lähde THL)

Lopuksi linkki espoolaisten hyvinvoinnin tila -dokumenttiin. Paljon kiinnostavaa tilastotietoa.