HSYK metropoliasioiden äärellä
Tässä raporttia eilisestä HSYKin kokouksesta. HSYK on seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu seudun 14 kunnan valtuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajista + lisäjäsenistä joilla tasapainotetaan poliittista ja alueellista edustavuutta. Vihreitä on HSYKissä yhteensä neljä: Valtuuston puheenjohtajat Mari Puoskari (Helsinki) ja Terho Pursiainen (Järvenpää) asemansa puolesta ja allekirjoittanut (Espoo) sekä Säde Evilä (Kerava) tasapainotuspaikoilla. Viime kaudella toinen ylimääräinen paikkamme…
Varhaiskasvatusjaostossa koulutuksen järjestämisestä ja päivähoitopaikkatilanteesta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston syksyn viimeinen kokous on tulevana keskiviikkona. Esityslista löytyy verkosta.
Esityslistalla ei ole kovinkaan dramaattisia asioita. Isoimmat ovat katsaus varhaiskasvatuksen koulutukseen, sekä aina ajankohtainen päivähoitopaikkatilanne.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto
Esityslista 27.11.2013 klo 17:30
3 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa
Valtiontason raportti. Yhteenvedon summauksena voisi sanoa, että koettaisiin hyväksi että erikoistuminen varhaiskasvatukseen tulisi (koulutuksessa kuin koulutuksessa) sen verran aikaisin, että ehtivät orientoitua opintojen aikana. Lisäksi henkilöstön “jatkuvaa koulutusta” tulisi selkeyttää.
Sinällään on kiinnostavaa nähdä mihin suuntaan valtion tasolla lähiviikkoina käännytään. Kovasti puhutaan normien vaikutuksista. Jos esim. koulutukseen liittyvää velvoitetta lähdetään purkamaan, juuri varhaiskasvatus saattaa olla tulilinjalla. Viime vuosina kun juuri tämän puolen koulutusvaateita on tiukennettu.
4 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne vuoden vaihteessa 2013-2014
Tästä assiasta saadaan rapotti kokouksessa, ei siis etukäteismateriaalia.vPerustelu on, että saadaan tuore tilanne, ja ei synny turhaa epätietoisuutta vanhempien keskuudessa (“kyllä niille lapsille paikat löydetään”).
Ymmärrettävät perusteet, vaikka itse toimisin toisin. Esimerkiksi ylipaikoista on hankala päästä keskustelemaan, kun ei ole virallista materiaalia ylipaikoista kuin siellä täällä.
Summaus aiemmasta: Espoossa on 200-300 lasta ns. ylipaikoilla, eli on noin 2 ison päiväkodin vaje. Ensi vuonna valmistuu muistaakseni neljä uutta päiväkotia, joten tilanne rauhoittuu.
Ongelmallisin alue on Tapiola, jossa on eniten ylipaikkoja ja jonne ei ole tulossa uusia päiväkoteja. Tästä aion keskustella kokouksessa, sillä uuden rakentamisen myötä lasten määrä alueella tuskin ainakaan vähenee.
5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta tilanteesta 31.10.2013
Sitten vuoden takaisen arvion lapsia on hoidossa noin 600 enemmän. Tästä syystä talousarviota on muutettu.
Tämän vuoden menot ovat jäämässä alle muutetun (korjatun) talousarvion. Pääsyy tähän ovat päiväkotien viivästymiset, eli kulut nousevat viiveellä.
Päivähoito on äärimmäisen altis muulle maailmanmenolle. Jos lapsia tulee hoitoon enemmän kun on varauduttu, hoito järjestetään. Lisäksi henkilökunnan määriin ei paljoa voi vaikuttaa. Toisin sanoen budjetti on mitä on, ja se toteutuu miten toteutuu. Suoraa ohjausvaikutusta budjetoinnilla ei ole kuin lievissä määrin.
6 Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä 2013
Tästä on ollut lehdissäkin. Idea on siis, että päiväkodeissa voi olla taiteen perusopetusta. Päiväkotien henkilökunta vaikuttaa olevan lähtökohtaisesti tyytyväinen uudistukseen, ja miltei kaikki ovat sitä mieltä, että korvaava ohjelma on saatu järjestymään niille jotka eivät osallistu (maksulliseen) osioon.
Tämä kuvio on minulle eettisesti ongelmallinen: samaan aikaan on hienoa että saadaan monipuolista toimintaa päiväkoteihin, perheiden illat eivät menee harrastuksien parissa ja lapset pääsevät tekemään jotain erityistä.
Samaan aikaan riski on, että osa ei pääse mukaan siihen kivaan mitä muille on tarjolla. Tosin kaikki vapaa-oppilaspaikkaa hakeneet ovat sellaisen myös saaneet, eli kiertoteitä löytyy.
Isoin riski on, että sosiaaliturvamme lähtee kääntymään sellaisen suuntaan että itse satsaamalla saa satsauksia myös yhteiskunnalta. Monissa harrastuksissa tämä on jo näin, tuntuvaan kuukausimaksuun ei ole kaikilla varaa, mutta kunta tukee vielä tuplasti tai triplasti sen omavastuuosan päälle.
Näin syntyy tilanne jossa yhteiskunnan tukia saavat keski- ja suurituloiset perheet, pienempituloisten jäädessä sivuun. Vastaavia yhteiskunnan tukimuotoja ovat muun muassa vuorotteluvapaa ja kotitalousvähennys.
Tämä on yleisen tason kehitys josta ei pidä. Tämä ei enää kovinkaan vahvasti liity kokouslistan asiaan, mutta kun nyt on tilaisuus niin painotan sitä että ketään “ei saa jättää jälkeen” vaan toteutuksen pitää olla kuin pienryhmätoimintaa...
7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston kokousaikataulu keväällä 2014
Tulevana keväänä on ohjelmassa kolme kokousta.
Kaupunginhallitus 25.11.2013 raportti
Eilinen kaupunginhallitus vedettiin läpi melkoisen nopeasti ja vähäisin keskusteluin. Tässä asiat, joissa tehtiin esityksiä tai saatiin selvityksiä. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 28.10.2013) Keskusteltiin kaupunginhallituksen roolista tuottavuus- ja tasapainotusohjelman valmistelussa, mutta varsinaiseen päätösesitykseen ei tehty muutoksia. Kaupunginhallituksen tehtävänä on prosessin ohjaaminen. Valmistelu käynnistyy heti kun…
Kaupunginhallitus 25.11.2013 talousarvio 2014 ja kaavoitusohjelma
Tässä maanantain kaupunginhallituksen kokousasiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 28.10.2013) Ensi vuoden budjetista löydettiin sopu neuvotteluissa. Kaikki ryhmät ovat mukana, kun perussuomalaisetkin tulivat mukaan jälkijoukoissa. Suurin vääntö käytiin veroprosentista. Puhuin asiasta viime maanantaina valtuustossa. Talousarvion hyväksymisen lisäksi kehotetaan valtuustoa kehottamaan kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman…
Kannattaako aina sanoa vain ei?
Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 18.11.2013 aiheena Espoon lausunto erityisestä kuntajakoselvityksestä. Esitykseni kärsi äänestyksessä tappion, mutta oli sentään jo aikakin, että Espoossa lakattiin teeskentelemästä, että kuntajakoasioissa oltaisiin tyystin yksimielisiä. On kuitenkin sääli, että enemmistö valtuutetuista halusi tälläkin kertaa sanoa “EI” ja jättää … Continue reading →
Valtuustoaloite Aalto Village -hankkeen edistämiseksi
Jätin ensimmäisen(!) valtuustoaloitteeni 18.11.2013. Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua, joten aloite etenee kaupunginhallituksen valmisteluun. Aloitteessa vaaditaan, että kaupunki hoitaa oman osansa Aalto Village -opiskelija- ja tutkija-asuntohankkeen suunnittelusta siten, että rakentaminen voidaan aloittaa viipymättä Tapiolan koulun väistön päätyttyä. Tällaista prosessisparrausta kaupunki tuntuu … Continue reading →
Valtuustopuhe veroprosentin muuttamisesta 18.11.2013
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,Kohtuullinen kompromissi.Katsoimme eilen lasten kanssa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa puhetta pohtiessani ja mietin sopivia sanapareja kuvaamaan budjettineuvotteluja ja niiden lopputulosta. Neuvotteluprosessia voisi kuvata nihkeän eritahtiseksi, mutta pedantin päämäärätietoiseksi. Neuvotellun ylijäämän jakaminen taas sujui jo suht samat haasteet tiedostaen, mutta paikoitellen eri painoisin askelin, liikkuen kuitenkin suunnilleen samaan suuntaan. Kiitoksia kanssaneuvottelijoille.Veroprosenttiesitys taas on [...]
Espoon kivulias budjettisopu 2013
Valtuusto päättää tänään vuoden 2014 veroprosentista, josta sovittiin osana budjettineuvotteluja. Korotus oli kompromissi 0,25. Lähtökohtana oli Kokoomuken nollalinja ja Vihreiden ja demareiden 0,5%-yksikön korotus. Mielenkiintoiseksi neuvottelutilanteen teki se, että kaupunginjohtaja esitti 0,5%-yksikön korotusta.
Tila- ja asuntojaosto 11.11.2013 raportti
Tajan esityslista jäi postaamatta blogiin, kun budjettineuvottelut ja kaupunginhallituksen isot asiat (mm. Tapiolan koulu) veivät kaiken ajan ja energian. Asiat menivät kaikki esityksen mukaan, mutta kävimme hyvää evästyskeskustelua niin päiväkotirakentamisesta kuin väistökouluratkaisuista. - Tilakeskus-liikelaitoksen lokakuun 2013 kuukausiraportti Kiinnitin huomiota siihen, että kestävän kehityksen tavoitteita ja mittareita ei oltu seurattu. Tilakeskuksella on merkittävä rooli mm. energiatehokkuuden…
Kaupunginhallitus 11.11.2013 raportti
Eilen oli todella tiivis kokouspäivä. Tässä kaupunginhallituksen ne asiat, joihin tehtiin muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia) Kyse on siis aikuisopetuksen keskittämisestä Omniaan, jos opetusministeriö suo. Sitä varten on tarpeen muuttaa Omnian perussopimusta. Olemme suhtautuneet muutokseen varauksella. Lähinnä työväenopiston siirtäminen ammatillista koulutusta järjestän kuntayhtymän tehtäväksi on herättänyt epäilyksiä.…
Oman toiminnan kehittäminen oltava terveysasemapalveluiden perusta
Helsingin Sanomat ja Länsiväylä kertoivat Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaan 13.11 tulevasta esityksestä. Jos esitys menee läpi, niin jatkossa Espoossa ulkoistetaan lisää terveysasemia. Tällä hetkellä menossa on kolmevuotinen kokeilu, jossa verrataan Kivenlahden nettobudjetoitua, kunnallista asemaa ja yksityisen toimijan (Mediverkko) ylläpitämää asemaa Espoontorilla.
Edellä mainituissa lehtijutuissa kerrotaan Mediverkon asemasta saatujen hyvien kokemusten olevan laajempien ulkoistamissuunnitelmien taustalla.
Mediverkon asema on toiminut nyt 5 kuukautta. Kokemukset tältä ajalta ovat positiivisia ja se on hieno juttu. Viiden kuukauden perusteella Mediverkko selvästi osaa hommansa.
Mutta onko meillä oikeasti tarpeeksi tietoa siitä, kannattaako tältä pohjalta lähteä tekemään varsin massiivia muutoksia? Kun terveysasema on kertaalleen ulkoistettu, sitä ei aivan helposti oteta takaisin omaksi toiminnaksi.
Kokeilun piti kestää kolme vuotta ja sen jälkeen piti tehdä päätöksiä. Se on kestänyt nyt 5 kuukautta. Kokeiluun piti kuulua Itä-Suomen yliopiston tekemä tutkimus. En ole vielä kuullut tästä tutkimuksesta yhtä ainutta sanaa.
Lehtijutuissa terveyspalvelujohtaja sanoo, että Mediverkon hyvien tulosten taustalla ovat kokeneet lääkärit. Tämä ei kerro siitä, kumpi on tehokkaampaa, yksityinen vai julkinen. Tämä kertoo siitä, että terveysasema toimii hyvin, kun siellä on kokeneita lääkäreitä.
Ei ole mitenkään selvää, että yksityiset toimijat saavat houkuteltuaan palkkalistoilleen kokeneita lääkäreitä. Osa vuokralääkäripalveluiden kustannuksista on ollut seurausta siitä, että vuokralääkärit ovat usein olleet nuoria ja kokemattomia lääkäreitä, jotka luonnollisesti tekevät enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Näiden lähetteiden kustannukset näkyvät tänä vuonnakin Espoon maksamissa erikoissairaanhoidon kuluissa HUS:lle. Mediverkon asemalla on nyt ollut selvästi kokeneempia lääkäreitä kuin Kivenlahden vertailuasemalla ja se näkyy tuloksissa. Tämä ei kuitenkaan kerro siitä, tulisiko näin tapahtumaan jos terveysasemia ulkoistettaisiin laajemmin ja pidemmälle aikavälille. Viiden kuukauden raportin perusteella Mediverkon asemalla on myös ollut isompi vaihtuvuus kuin terveysasemilla keskimäärin.
Tilastojen mukaan Mediverkon aseman jonot myös lähenevät muiden asemien jonoja.
Tuntuu, että olemme tekemässä sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensi keskiviikkona varsin isoa päätöstä varsin vähillä tiedoin. Päätöksen pohjana olisi mielestäni ehdottomasti pitänyt olla hieman enemmän ja monipuolisemmin materiaalia kuin kokemukset näistä ensimmäisistä viidestä kuukaudesta.
Jos esitys menee läpi, se ei saa tarkoittaa sitä, että ulkoistaminen (päätöksen toteuttaminen, hallinta, valvonta) vie voimavaroja kunnan oman terveysasematoiminnan kehittämisestä. Eikä sitä, että ulkoistamisesta tulee jonkinlainen automaatti eli ensiksi oman toiminnan kehittämiseen ei panosteta riittävästi, toimintaa kurjistuu siksi ja sitten asia päätetään "ratkaista" ulkoistamalla aseman toiminta.
Oman toiminnan kehittäminen on välttämätöntä myös siksi, että kunnalla säilyy vastuu terveysasemapalveluiden järjestämisestä. Meidän on osattava järjestää ne hyvin.
Sinänsä itselleni on edelleen mysteeri, miksei kunta pystyisi siihen mihin yksityinenkin. Kyse on samasta työstä ja samoista potilaista. Kunnan oman toiminnan kehittämisestä on myös positiivisia esimerkkejä. Jos resurssit halutaan laittaa siihen eikä ulkoistamisen suunnitteluun, asioita saadaan kyllä aikaan.
Kaupunginhallitus 11.11.2013 Tapiolan koulu ja Kalajärvenkalliot
Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen esityslista avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Vaikeimpana asiana Tapiolan koulun tilaratkaisu. Sivistystoimen organisaatiouudistus etenee ja Kalajärvenkalliot vaatii muutosesitystä. - Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia) Puheenjohtajuus Soinilta Kokoomukselle, 1. vpj:nä jatkaa meidän Sirpa Hertell, 2. vpj:n paikka demareiden. - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia) Omnian perussopimukseen muutokset siten, että…
Vain elämää ei sen enempää
Kaksi artikkelia saivat minut pohtimaan elämää, kirjaimellisesti. Ensin luin, että Maan kaltaiset planeetat eivät ole galaksissamme poikkeus vaan sääntö. Auringon kaltaista tähteä sopivalla etäisyydellä kiertäviä pieniä kiviplaneettoja on kymmeniä miljardeja.
Toinen kirjoitus käsitteli Maapallon neljä ja puoli miljardia vuotta kestänyttä historiaa. Ensimmäiset alkeelliset elämänmuodot ilmestyivät Maapallolle jo miljardi vuotta sen muotoutumisen jälkeen, käytännössä heti kun asteroidipommitus hellitti. Yhteyttäminen alkoi kaksi miljardia vuotta sitten, eläimet kehittyivät noin 600 miljoonaa vuotta sitten ja nisäkkäät parisataa miljoonaa vuotta sitten.
Luen Maapallon historiaa niin, että todennäköisesti suurella osalla galaksimme kymmenistä miljardeista Maan kaltaisista planeetoista on elämää. Monesti vain yksisoluista tai pelkkiä kasveja, mutta silti elämää.
Sen sijaan juttuseuraa emme maailmankaikkeudesta löydä yhtä helposti. Nykyihmisiä on ollut Maapallolla vasta viimeiset parisataa tuhatta vuotta. Todennäköisyys sille, että jotain lähitähteä kiertävällä planeetalla elämän kehitys olisi juuri samassa vaiheessa kuin täällä, on astronomisen pieni, kirjaimellisesti.
Nyt kun Maankaltaisten planeettojen määrä on saatu arvioitua, joku voisi laskea, kuinka monella niistä on suurin piirtein yhtä vanha tähti kuin oma Aurinkomme. Silloin myös planeetat olisivat saman ikäisiä kuin omamme, Maapallo mukaan lukien.
Jos pidämme elämän kehitystä Maapallolla tyypillisenä, Aurinkoa nuorempaa tähteä kiertävällä maankaltaisella planeetalla on todennäköisesti alkeellista elämää, ja vanhempaa tähteä kiertävällä planeetalla … jotain muuta.
Pystyisimmekö kommunikoimaan tuon ”jonkin muun” kanssa? Todennäköisesti yhtä sujuvasti kuin varsieväkala keskustelee sitä ihmettelevän sukeltajan kanssa.
On toki hyvinkin mahdollista, että oma aurinkokuntamme on poikkeus normista. Esimerkiksi Kuun merkitystä elämän synnylle ja evoluutiolle on pohdittu paljon. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka todennäköisesti maankaltaisilla planeetoilla on Kuun kokoluokkaa olevia kiertolaisia.
Toinen kysymysmerkki on Jupiter, jonka vetovoima on siivonnut aurinkokunnasta asteroideja ja komeettoja ja pienentänyt asteroidien osumien todennäköisyyttä myös Maapallolla. Elämä on ehtinyt kehittyä osumien välillä.
Ilman Jupiterin kaltaista kosmista imuria maankaltaisella planeetalla voi olla elämää, mutta se ei ehdi ryömiä merestä maalle saati rakentaa radioteleskooppeja.
Haku yleiseen omistukseen?
Nettiä käyttäessä tulee tehtyä hakuja, useita tai useita kymmeniä päivässä. Suurin osa tiedon hakijoista googlettaa, siis käyttää yhden firman yhtä tuotetta. Googlen haku alkaa olla ensisijainen ikkuna sille mitä maailmasta verkon välityksellä löytyy.
Olen viime aikoina lukenut Siva Vaidhyanathanin kirjaa The Googlization of Everything. Sen on tutkijan näkemys sekä Googleen yrityksenä, että ennen kaikkea haun yhteiskunnalliseen vaikutukseen.
Googlen haku on varsin nerokas palvelu: kirjoitat mikä sinua kiinnostaa, ja lopputuloksena saat listan asioista joista olet oletettavasti kiinnostunut. Palvelu on näennäisesti helppo, se on vuosien varrella muuttunut luonnolliseksi ja "ainoaksi oikeaksi" tavaksi etsiä tietoa. Lopputulos on myös käyttäjien mielestä useimmiten oikea, haun kohdentamisia ei juurikaan käytetä, ja useimmiten tyydytään ensimmäiseen hakutulossivuun.
Kaikki on siis hyvin? No, on ja ei ole. Haun yhteiskunnallista merkitystä ei juurikaan mietitä. Saman aikaan haku on varmaankin jo televisioon rinnastettavissa oleva tapa hahmottaa maailmaa.
Googlen hakulogiikka tekee kuitenkin valintoja. Esimerkiksi porno ja väkivalta saavat vähemmän näkyvyyttä kuin niiden puhtaan matematiikan mukaan tulisi saada. Haun avulla on mahdollisuus myös määritellä yhdenlaista sisältöä paremmin esille ja toisenlaista piiloon, ja näin Google myös tekee.
Edellinen ei ole iso ongelma. Eiköhän netistä löydä pornoa jos sitä kovasti haluaa löytää. Seuraava kysymys on mihin kaikkeen Google voisi halutessaan vaikuttaa.
Kuvitteellinen esimerkki. Amerikassa ja Euroopassa viriää lakialoite jossa hakulogiikka linjattaisiin yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi johon liittyy myös velvoitteita - kuten esimerkiksi sen paljastaminen miten haku toimii. Siis samoin kuin vesijohtoverkosto on Suomessa kuntien käsissä, sähkönvälitykseen liittyy velvoitteita tai teleyhtiöiden on tarjottava nettiyhteyksiä.
Google olisi tietysti yrityksenä vahvasti tätä vastaan. Se lobbaisi ja puhuisi sen puolesta, että homma on tähänkin asti toiminut hyvin, tavoitteet ovat "puhtaat", vapaa markkinatalous myös alunperin synnytti Googlen haun kaltaisia innovaatioita ja se pakotettaisiin paljastamaan liikesalaisuuksiaan kilpailijoille.
Edellinen on täysin normaalia edunvalvontaa. Mutta koskisiko Google myös hakuun?
Lakialoite herättäisi keskustelua, ja monet perehtyisivät siihen. Millä tavoin, no tietenkin googlaamalla. Googlen olisi helppo säätää hakuaan vain vähän: lakialoitetta vastustavat puheenvuorot nousisivat hieman ylemmäs kuin sitä puolustavat, ja ensimmäiset kolme tai viisi tulosta puhuisivat lakialoitetta vastaan.
Edellinen ei olisi millään tavalla lainvastaista, nykyiselläänkin Google tarjoaa oman näkemyksensä siitä mikä on relevanttia (ja käyttämällä juuri Googlea minäkin hyväksyn tämän). Hakukonelogiikan tarjoaman näkymän päälle laitettaisiin vain kevyesti sävytetty kalvo, joka ohjaisi todennäköisyyksiä vain hieman - ja riittävästi - Googlen toivomaan suuntaan. Edunvalvonnan kannalta tilanne on ideaali, voit vaikuttaa merkittävästi siihen mistä ihmiset hakevat vaikutteita, ja kukaan ei sitä luultavasti edes huomaa.
Edellistä mahdollisuutta ei koeta ongelmaksi koska Google on "hyviksen" maineessa. Uskomme - ja niin uskon minäkin - että tavoite on parempi ja loogisempi haku. Että taustalla ei ole piilotettua agendaa. Että kyseessä on yritys joka ajattelee vain asiakkaansa etua.
Kysymys ei kuitenkaan ole mitä google on, vaan mitä se voisi olla. Synkeässä rinnakkaistodellisuudessa Google voisi päättää keitä se haluaa paikallisvaltuustoihin (ehdokas a aina ensimmäiseksi, b:stä esiin negatiivisia uutisia), minkä yrityksen tuotteita se haluaa myytävän (sama logiikka kuin yllä, yhdelle taholle paljon positiivista ja toiselle vähän negatiivista näkyvyyttä), minkä lain se haluaa hyväksyttävän ja mitä tutkimusta luettavan.
Ei Googlekaan tietty voi kaikkeen vaikuttaa. Mutta riittää että 50:50 todennäköisyyden sijaan saisi aikaan 51:49 -mallin, jossa Googlen valitsema kanta voittaisi hieman todennäköisemmin.
Ei edellinen toimisi jos sitä liikaa harrastaisi. Työntekijät kävelisivät ulos ja nostaisivat metelin. Mutta pienimuotoisemmin tätä voisi tehdä, kysykää vaikka pornoteollisuudelta.
Tulisiko haku määritellä sähkön, veden ja netin kaltaiseksi "perusoikeudeksi" joka tulisi olla johonkin rajaan asti kollektiivisessa hallinnassa? Itse veikkaan että tämä päivä tulee vielä vastaan. Netti ja haku alkavat olla liian merkittäviä yhteiskunnallisia asioita ollakseen vain yhden yrityksen liikesalaisuuksia..
Espoon Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsu: Kokoomuksen linja vaarantaa hyvinvointipalvelut
Tiedote 30.10.2013Espoon Vihreissä ollaan hämmästyneitä Kokoomuksen tiukasta verolinjasta, jopa 100 miljoonan leikkausesityksestä ja erityisesti ehdotuksesta käynnistää yt-neuvottelut.”Tuemme kaupunginjohtajan esittämää vastuullista verolinjaa. Lähtökohtana tulee olla kasvavan kaupungin asukkaiden tarvitsemien palveluiden turvaaminen”, linjaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.Vihreät ennakoivat budjettineuvotteluista vaikeita.”Kaupunginjohtajan esitys on kuitenkin jo nyt äärimmäisen tiukka. Tässä taloudellisessa tilanteessa edellytyksenä on oltava tuottavuuden parantaminen. Vihreiden säästökohteena [...]