Tässä ensi maanantain tila- ja asuntojaoston asiat. Suureksi harmikseni listalla ei ole Viherlaakson ja Karhusuon väistötilaratkaisuista päättämistä, vaikka opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 20.11. kokouksen tiedotteessa näin sanotaan. Olemme vaatineet valmisteluprosessin kirkastamista jaoston ja lautakunnan yhteisissä iltakouluissa ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Tässä tilanteessa ei kutenkaan ole aikaa jahkailuun, kun väistötilojen pitäisi olla valmiina ensi syksynä. Kyllä kaupungin eri yksiköiden pitää pystyä tekemään päätöksiä linjakkaasti. Saamme pyynnöstäni asioista selostuksen kokouksessa, mutta se ei vastaa käsitystäni hyvästä valmistelusta ja päätöksenteosta. Kyllä jaoston asiat pitää pääsääntöisesti tuoda virallisina lista-asioina, jolloin ne ovat...

Kuvittelin, että vuoden viimeinen kokous olisi kevyt, mutta siitä taitaakin tulla yksi kauden haastavimmista. Isoimpina asioina on teknisen toimen johtajan Olavi Loukon lainvoiman saanut lahjustuomio sekä Lommilan kauppakeskuskaava. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tilapäisen valiokunnan asettaminen (Kv-asia) Valtuustolle ehdotetaan tilapäisen valiokunnan asettamista valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Meiltä jäseneksi ja vpj:ksi esitetään Susanna Rahkosta ja varajäseneksi Saara Hyrkköä. Syynä erikoiseen tilanteeseen on se, että kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu varajäseneksi  perussuomalaisten mandaatilla henkilö, joka työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Kuntalain mukaan lautakuntaan ei ole vaalikelpoinen asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva...

Tänään valtuusto käsitteli Kalajärvenkallioiden kaavaa, joka on ollut vireillä 80-luvulta lähtien. Esitimme kaupunginhallituksessa kaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi, mutta palautus hävisi niukasti äänin 8-7. Niukka äänestystulos kuitenkin ennakoi tiukkaa valtuustokäsittelyä. Kokoomuskin taipui palautuksen kannalle, mutta rajoitti sen ainoastaan kosmeettisiin rakennusalojen tarkistuksiin suojelualueiden osalta sekä järvensuojelutoimien täsmentämiseen ja kiirehtimiseen. Omassa palautusesityksessämme (jota emme tehneet, kun neuvottelutoimikunnan enemmistö teki omansa) pidimme olennaisena, että palautuksen aikana ”arvioidaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä kaava-alueen rooli osana kasvavaa Kalajärven paikalliskeskusta ja sen virkistysmahdollisuuksia, sekä alueen merkitys osana pääkaupunkiseudun viherkehää ja alueen halki kulkevaa seudullisesti...

Arvoisat sotiemme veteraanit, Hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraatSuomi juhlii tänään 96:a itsenäisyyden vuotta. Silti vain vuosisata sitten, vain neljä vuotta ennen itsenäisyysjulistusta, ajatus Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymisestä vaikutti vain kaukaiselta haaveelta.Venäjän imperiumi pyrki pikemminkin vain tiukentamaan otettaan rajamaana pitämästään Suomen suuriruhtinaskunnasta.

Venäjän lokakuun vallankumous vuonna 1917 tarjosi Suomelle kuitenkin yllättäen tilaisuuden irtautua poliittisen väkivallan ja maailmansodan uuvuttamasta Venäjän imperiumista.

Tilanteen hämmentävyyttä suomalaisille kuvaa hyvin se, että vielä 30. marraskuuta eduskunta oli jättänyt käsittelemättä Svinhufvudin senaatin esittämän yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen … ja lähti lomalle.

Kun itsenäisyysjulistuksesta - lopulta - äänestettiin 6. Joulukuuta 1917, vain 100 kansanedustajaa äänesti sen puolesta… 88 äänesti vastaan, nimenomaan siksi, että Suomi julistautui itsenäiseksi yksipuolisesti, neuvottelematta Venäjän kanssa.

# # #

Ajatus itsenäistymisestä oli ottanut Suomessa tulta nopeasti. Aina vuoden 1899 Helmikuun manifestiin asti suomalaiset olivat luottaneet Venäjän tsaarien hallitsijanvakuutusten turvaavan Suomen erityisaseman.

Helmikuun manifesti aloitti ensimmäisen sortokauden ja Suomen määrätietoisen venäläistämisen.

Nikolai II oli pettänyt vakuutuksensa.

Itse asiassa, ilman sortokausia Suomi olisi tuskin koskaan itsenäistynyt.

Nimenomaan ensimmäinen … ja viimeistään toinen sortokausi käänsivät suomalaiset itsenäisyyden kannattajiksi.

Puolan ja balttien kokemukset olivat kuitenkin osoittaneet, että Venäjä ei epäröinyt käyttää väkivaltaa murskatakseen alusmaidensa kansalaisten itsenäisyyspyrkimykset.

Siksi niin moni suomalainen taipui vuoteen 1917 asti myöntyväisyyslinjalle.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet valmiita taipumaan.

Vaikka suomalaiset protestoivat sortokausien venäläistämistoimia lähinnä passiivisella vastarinnalla, kenraalikuvernööri Bobrikovin murha vuonna 1904 ei ollut mikään yksittäinen väkivallanteko.

Itse asiassa, vain sata vuotta sitten poliittiset salamurhat ja äärinationalistinen terrorismi olivat Suomen poliittista arkea.

Esimerkiksi - Verikoiriksi itsenään kutsunut suomalainen terroristijärjestö rekrytoi riveihinsä lukiolaispoikia, koska poliisit eivät osanneet varoa kadulla vastaan tulevia teinejä … ennen kuin nämä ottivat aseen esiin ja ampuivat. Venäläistä esivaltaa palvelleet suomalaiset poliisit kun olivat suomalaisten äärinationalistien mielestä pettureita.

Kuten myös suuriruhtinaskunnan korkein suomalainen virkamies, prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen, joka ammuttiin kotiinsa helmikuussa 1905.

Suomeen salakuljetettiin aseita. Kodeista etsittiin pommitehtaita. Helsingin Eerikinkadun poliisiaseman pihalle asetettu naulapommi jäi sentään suutariksi.

1900-luvun alun uutiset Suomesta tuovat elävästi mieleen tämän päivän kriisipesäkkeiden tapahtumat. 

Sata vuotta sitten kriisipesäkkeenä oli Suomi.

# # #

Sortovuosien perintö näkyy Suomessa edelleen. Jo vuonna 1919 vasta itsenäistyneen Suomen perustuslaissa suomalaisille taattiin poikkeuksellisen vahvat kansalaisoikeudet.

Ei siksi, että maassa olisi ollut rauhalliset olot, päinvastoin.

Vaan siksi … että nimenomaan sortovuodet olivat opettaneet suomalaisille kansalaisoikeuksien arvon … ja mitä siitä seuraa, kun niitä rikotaan. 

Onkin erikoista, että nyt kun olot Suomessa ovat rauhallisemmat ja turvallisemmat kuin koskaan aiemmin maamme historiassa, … turvallisuusviranomaisille halutaan entistä laajemmat oikeudet valvoa suomalaisten elämää.

# # #

Hyvä juhlaväki

Suomen tie itsenäiseksi valtioksi ei ollut helppo, mutta vuonna 1917 Suomen pahimmat koettelemukset olivat vasta edessä.

Itsenäisyyden ensimmäisiin vuosikymmeniin mahtui Euroopan historian verisin sisällissota - julmine jälkinäytöksineen, II maailmansota - milloin liittoutuneiden milloin akselivaltojen liittolaisena sekä kolme maastamuuttoaaltoa.

Jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään, millainen Suomi olisi nyt, millaista meidän elämämme olisi, jos Suomi ei olisi ollut vain toinen Manner-Euroopan sotaa käyneistä maista, jota ei sodan aikana koskaan miehitetty. 

Suomi saattoi olla suomettunut, mutta itsenäisesti suomettunut.

# # #

Suomen vaikeasta historiasta kertoo paljon se, että Suomesta on aikojen kuluessa muuttanut pois yhteensä yli miljoona suomalaista. Esimerkiksi … 1920-luvulla paettiin valkoista valtaa, 40-luvun lopulla pelättiin neuvostomiehitystä ja 60-luvulla lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa ja avarampaa maailmaa.

Pelkästään Ruotsiin muutti 60-luvulla 200.000 suomalaista, ja 70-luvulla lisää. Aktiivista väkeä, jolle ei löytynyt sijaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kaikki eivät toki lähteneet etsimään pelkästään parempaa toimeentuloa. On kuvaavaa, että kun Tukholmassa viime viikolla avattiin seksuaalivähemmistöille tarkoitettu vanhusten hoitokoti, osa sen ensimmäisistä asukkaista oli syntyjään … nimenomaan suomalaisia.

# # #

Historia muistaa sodat ja kansanvaellukset, mutta me unohdamme helposti, että suurin osa itsenäisen Suomen historiasta on ollut … hyviä … vähän tylsiä aikoja, joista ei kirjoiteta sotaromaaneja joulumarkkinoille.

Suomen lähes kymmenestä itsenäisyyden vuosikymmenestä … liki seitsemän viimeisimmän ajan Suomessa on vallinnut rauha.

Ja sinä aikana meidän elintasomme on noussut sodan runteleman kehitysmaan tasolta yhdeksi maailman rikkaimmista teollisuusmaista.

Kehitys on ollut käsittämättömän nopeaa. 

Kolmen A:n luottoluokitus saa meidät unohtamaan, että joukossamme on vielä monta suomalaista, jotka muistavat, miltä nälkä maistuu.

Nyt … muu maailma kadehtii meidän naistemme tasa-arvoa, viranomaistemme luotettavuutta ja lastemme kouluja. 

Suomen koululaiset eivät ehkä enää ole maailman parhaita laskemaan, mutta ei Suomen koululaisten PISA-arvosanoissa edelleenkään mitään häpeämistä ole.

Itse asiassa, missään päin maailmaa … ei missään asiassa ,,, tarvitse hävetä olevansa suomalainen.

# # #

Seitsemän vuosikymmentä rauhaa ja hyvinvointia. Mutta siitä on maksettu kova hinta, se ei saa unohtua.

ilman itsenäisyytemme kolmen ensimmäisen vuosikymmenen koettelemuksia … emme olisi tässä nyt.

# # #

On hyvä muistaa, ettei Suomen nykyinen hyvinvointi takaa mitään, etenkin kun tulevaisuuteen katsotaan vuosikymmenten päähän, kun meidän lastenlapsemme ... tekevät lapsia.

Millaiseen Suomeen ja maailmaan nuo lapset syntyvät, riippuu meistä. Meidän tekemistämme valinnoista.

Rauha ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. 
Itsenäisen Suomen toisen vuosisadan koettelemukset eivät välttämättä … toivottavasti ole sotia.

Mutta haasteita meillä ja meidän lapsillamme on edessä. Se on varmaa.

Esimerkiksi … tällä hetkellä jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on 1,2 suomalaista, jotka eivät ole töissä. He ovat opiskelemassa, armeijassa, eläkkeellä, työttöminä.

Se ei ole ongelma. 

Koska me olemme iloisia veronmaksajia. 

Koska meidän eläkeyhtiöillämme on miljardeja euroja säästössä. 

Mutta … jos me jatkamme nykyiseen tahtiin … jo 2030-luvulla, … jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on … 1,6 sellaista suomalaista, joka ei ole työssä.

… Se on se kestävyysvaje, josta niin paljon puhutaan.

… Mitä se tarkoittaa käytännössä? 

Sitä, että jos me emme keksi jotain todella nerokasta seuraavien 15 vuoden aikana, meidän on pidennettävä työpäivämme 11-tuntisiksi … jos haluamme säilyttää kaiken muun ennallaan.

Tai nostettava eläkeikää - tai nostettava veroja - tai …

… kuten esimerkiksi Suomen kanssa samassa tilanteessa olevat Japani ja Korea … kehittävät kilvan vanhustenhoitorobotteja. 

Kun tsunami iski Japaniin, kotinsa ja perheensä menettäneille vanhuksille jaettiin robottikuutteja, koska ihmisiä ei riittänyt lohduttamaan heitä.

Toivottavasti … Suomi … hyödyntää uutta tekniikka ensin muilla aloilla … jotta meillä riittää ihmisiä ihmisten hoitoon myös tulevaisuudessa.

# # #

Joka tapauksessa, vain yhdessä me voimme kohdata kestävyysvajeen, ilmastonmuutoksen, robotisaation, globalisaation. 

Raskaita sanoja, joista emme kaikki taatusti ole yhtä mieltä. Silti meidän on lähivuosina … yhdessä … löydettävä keinot niiden taltuttamiseen.

Jos ja kun tilanne joskus vaikuttaa toivottomalta, kun erot arvoissa ja asenteissa uhkaavat repiä kansakunnan kahtia, meidän kannattaa katsoa taaksepäin, Suomen historiaan.

Itsenäinen Suomi on selvinnyt paljon kovemmistakin koetuksista. Meitä odottavat haasteet eivät ole mitään verrattuna niihin, jotka meitä edeltäneet sukupolvet ovat joutuneet kohtaamaan.

Meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset, parhaat mahdolliset lähtökohdat, selvitä ja menestyä myös tulevaisuudessa. 

Kiitos niiden miesten ja naisten, jotka isänmaan kutsuessa … ovat olleet valmiita uhraamaan kaikkensa itsenäisen Suomen puolesta.

Arvoisat sotiemme veteraanit, kiitos.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Tiedote 3.12.2013Vihreän valtuustoryhmän mielestä Kalajärvenkallioiden rakentaminen on syytä arvioida uudelleen, koska nykyinen kaavaehdotus uhkaa Kalajärven tilaa, tulee kaupungille kalliiksi ja kompastuisi hyvin todennäköisesti valitusprosessiin.Kalajärvenkallioiden rakentaminen kolminkertaistaisi asukasmäärän pienen ja matalan järven valuma-alueella ja heikentäisi näin järven tilaa.- Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että kaava-alueelle ja muulle järven valuma-alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Kaavaan ei [...]

Talousarvioneuvotteluissa oltiin päästy sopuun kaikkien ryhmien kesken, mutta puheiden määrää tämä ei näyttänyt vähentävän. Tässä katsaus kokoukseen vihreän ryhmän vinkkelistä.Kokous alkoi kaupunginjohtajan esityksellä, joka käsitteli budjettiehdotusta enemmän maan hallituksen rakennepakettia sekä tulevaa tuottavuusohjelmaa, jonka valtuusto saa päätettäväkseen jo kevään aikana. Valtuustolle järjestetään ohjelmaa valmisteleva seminaari helmikuussa. Kaikki hyvät ajatukset tähän työhön ovat ryhmälle tervetulleita.Mäkelän puheenvuoroa [...]

Tänään on ilo juhlia 96 vuotiasta Suomea. Maamme on rakentunut monen sukupolven ponnistuksista, joista olen kiitollinen.

Isoäitini oli talvisodan pakkasilla Lottana ilmavalvontatehtävissä Tammelan Kaukolanharjun näkötornissa. Paikassa, josta Edelfelt ikuisti kauniin kansallismaiseman. Tänään juhlin itsenäisyyttä isoäidin liki 80 vuotta vanhassa kansallispuvussa.

Lotat kantoivat suurta vastuuta niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Eduskunnan naisverkosto haluaa muistaa ja kiittää kaikkia Lottia. Esitämme eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa ke 11.12 klo 12 Rampe Salon Lotta-dokumentin ”Viimeinen testamentti”. Mukana on myös Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Pirjo Björk, toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakarinen sekä Lotta Aune Rahola. Lämpimästi tervetuloa eduskunnan naisverkoston tilaisuuteen ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ennen valtuuston budjettineuvotteluja me vihreät kokoonnuimme valitsemaan omat tavoitteemme. Vanhusten kotihoidontuen ja omaishoidon lisäresursointi valikoitui yhdeksi tärkeimmistä niistä. Olen iloinen siitä, että tämän tavoitteen merkitys jaettiin myös muissa ryhmissä ja vanhusten kotihoidon tukeen ja omaishoitoon onkin luvassa lisää varoja. Ehdoton enemmistö espoolaisista vanhuksista asuu kotona, kotihoitoon on siis panostettava.

Olen kuitenkin aavistuksen huolissani siitä, että hallituksen rakennepaketin seurauksena laitospaikkoja vähennetään. Vaikka luonnollisesti vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, niin näen hallituksen päätöksessä myös riskejä. Meidän on huolehdittava siitä, että esimerkiksi ympärivuorokautisia hoivakoteja on jatkossakin niille, jotka eivät pysty enää asumaan kotona.

Kun kotona asumiseen kuitenkin pyritään entistä useammin ja laajassa mittakaavassa, siihen on sijoitettava riittävästi voimavaroja. Juuri siksi päätöksemme lisätä resursseja on niin tärkeä. Ennen kuin laitoshoitoa vähennetään, on kotihoitoa vahvistettava. Helsingin Sanomissa kerrottiin tänään Lappeenrannan kotiutustiimistä. On erinomaista, että myös Espoossa on jo oma kotiutustiimi. Tavoitteena on oltava, että Espoo on yleisesti kotihoidon kehittämisen ykköskuntia.

Omaishoitajien jaksamiseen, vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn ja muistisairaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuten myös kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen ja työn sisältöön. Työntekijät tarvitsevat riittävästi aikaa vanhusta kohden. Ja sitten kun kotona asuminen ei enää onnistu, vanhukselle on löydyttävä muu kodinomainen asumispaikka.

Vanhustenhoidossa on kyse inhimillisten olosuhteiden ja hyvän elämän takaamisesta heille, jotka ovat toisten avusta riippuvaisia. Emme saa kovienkaan säästöpaineiden aikana unohtaa tätä.

Tänään valtuusto päätti ensi vuoden talousarviosta. Ensimmäinen keskustelu käytin jo 18.11. kun päätettiin veroprosentista. Tänään puheenvuoroissa keskityttiin enemmän budjetin yksityiskohtiin. Koska koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat olleet vahvasti agendalla koko budjettivalmistelun ajan, käytin aiheesta puheenvuoron. Koulukorjauksia saatiin jonkin verran kiirehdittyä, mutta vuosikorjausrahoihin ei valitettavasti saatu tila- ja asuntojaoston esittämää miljoonan euron lisäystä. Tilojen jatkuva huolto…

Tässä vähän viiveellä raporttia maanantain kaupunginhallituksesta. Kaikki päätökset tehtiin esityksen mukaan ilman suurempia keskusteluja. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen lopuksi saatiin selostus länsimetron tilanteesta. Rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Pelkät raiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan infran lisäksi tarvitaan operaattori hoitamaan liikennettä, uudet junat sekä oikeuteen asti johtaneita riitoja aiheuttanut metrojunien automatisointi. Suunnitteilla on yhteisen operointiyhtiön perustaminen…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,Tämän vuoden budjettineuvottelut olivat monella tapaa haastavat. Veroprosentista päättämiseen sisältyi suurta ristiriitaa puolueiden välillä, säästö- sekä toiminnan tehostamispaineet olivat huomattavasti aiempia vuosia suuremmat ja lopulta puolueiden neuvoteltavaksi jäävä jakovara hyvin pieni. Kiitos kaikille neuvottelukumppaneille ja virkamiehille hyvästä yhteistyöstä. Neuvoteltu esitys sekä tuottavuusohjelmaa valmistelevat kirjaukset ovat kohtuullisen tasapainoinen kokonaisuus.(Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 [...]

Huomenna tiedossa helppo kaupunginhallituksen kokous ainakin päätösasioiden osalta. Mielenkiintoisin osuus lienee tilannekatsaus metron etenemisestä. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. -  Perusturvajohtajan sijaisen nimeäminen Juha Metso ja sijaisensa ansaitulla lomalla, sijaistamaan vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija 23.12.2013 – 29.12.2013. - Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä vuosille 2014 -2017 Pohjassa todetaan, että kokonaisuutena palvelutasopäätös on hyvä ja vastaa näkemystä…

Brysselin herrat, Helsingin herrat, kaupungin herrat, … aina jossakin ovat ne herrat, joiden vika kaikki paha ja tylsä on. Toki myös jotkut kivat asiat voivat olla herrojen vika, mutta kuka niitä muistaa.

Mutta on turha kuvitella herrojen (tai rouvien) katoavan johonkin, kun Suomi eroaa EU:sta, Uusimaa Suomesta ja Espoo Uudestamaasta. Se ajatus on silkkaa älyllistä itsepetosta.

Tilalle tulevat vain uudet herrat ja rouvat. Aina jonkun jossakin on päätettävä yhteisistä asioista, veroista, laeista, teistä, tulleista, …

Ja aina kun joudutaan sovittamaan yhteen eri intressiryhmän tarpeita, joku kokee jonkun kusevan juuri nimenomaan hänen muroihinsa.

Ilmiö ei ole eurooppalainen vaan yleisinhimillinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valitetaan Washingtonin herroista, ja YK nähdään puolestaan Washingtonin valtaa jäytävänä salaliittona.

Kukaan ei halua jonkin ylemmän vallan sanelevan omalle valtioliitolleen, valtiolleen, kunnalleen tai kaupunginosalleen, miten asiat tulee hoitaa. Ainakaan, jos ei ole itse mukana tekemässä kyseisen ylemmän vallankäyttäjän päätöksiä.

¤ ¤ ¤

Jotkut uskovat suoran demokratian poistavan herrat maailmasta. Kannatan itsekin suoran demokratian ja kansanäänestysten lisäämistä, mutta eivät ne mikään eduskunnan lakkauttava taikaluoti ole.

Jo pelkästään päätettävien asioiden määrä on niin suuri, ettei kukaan ehdi tutustua kaikkiin ja muodostaa informoituja mielipiteitä. Eivät edes mepit ja kansanedustajat, joille sentään maksetaan siitä palkkaa. Hekin joutuvat keskittymään vain kiinnostavimpiin ja tärkeimpiin asioihin.

Nettikeskustelujen perustella moni kuvittelee niin kutsutun Kansan olevan kaikesta samaa mieltä kanssaan, kunhan sille vain annetaan siihen mahdollisuus eli asioista päätetään kansanäänestyksellä.

Kyllä Kansa eli minä tiedän.

Vaalivalvojaiset voivat yllättää, tai Kari Suomalaisen piirroshahmon Hiski Kutiaisen sanoin, kun hän luki lehdestä vaalituloksia: ”Mitä helkkaria, enhän mä noin äänestäny.”

¤ ¤ ¤

Suora demokratia sopii parhaiten suuriin periaatteellisiin päätöksiin, jotka kiinnostavat ihmisiä niin paljon, että niihin tutustumiseen ja keskustelemiseen ollaan valmiita investoimaan aikaa.

Julkinen keskustelu on välttämätöntä, sillä kansanäänestyksessä monitahoinen kysymys on pakko puristaa väkisin kahdeksi vaihtoehdoksi: kyllä tai ei. Mutta myös ehdoton ehkä voisi saada paljon ääniä.

Kuten edustuksellisessa demokratiassa, myös kansanäänestykset tulee järjestää sillä tasolla, mille päätös kuuluu. Espoossa voitaisiin äänestää esimerkiksi pikaraitiotien rakentamisesta, Suomessa asevelvollisuudesta luopumisesta, Euroopassa vapaakauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

¤ ¤ ¤

Vain se on varmaa, että ihmiset ovat asioista eri mieltä. Vaikeinta tätä on hyväksyä henkilövaaleissa, kun kukaan ehdokkaista ei ole kaikista asioista samaa mieltä minun kanssani, ei edes kaikista minulle tärkeistä asioista.

Usein joutuu valitsemaan sen vähiten huonon vaihtoehdon, myös kansanäänestyksessä.

Teollisuuden menestymisen takuuna on jatkuva uudistuminen. Maailma muuttuu ja kehittyy, ja yksi trendi on ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttama huutava tarve teknologialle, joka pienentää päästöjä ja energian kulutusta. Sillä on mahdollista lisätä kansantaloudelle tärkeää vientiä.

Suomessa on pitkät perinteet energiatehokkuuden kehittämisessä. Luonnon olosuhteet, kylmä ilmasto, energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsä- ja metalliteollisuus ovat ajaneet Suomea innovoimaan ja kehittämään energiatehokkuutta. Meillä on vahva pohja puhtaan energian ja ympäristötekniikan eli cleantechin osaamiselle.

On tärkeää, että teollisuus jatkaa tuotannon viherryttämistä, mutta tarvitaan myös uutta kasvua, jota tuovat lukuisat ketterät, innovoivat pk-yritykset.

Suomi häviää Ruotsille innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa. Meillä on hyviä aihioita paljon, mutta kaupallistamisessa on parantamisen varaa. Haasteena cleantechin ja biotekniikan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä.

Valtion tuki uuden teknologian testaamiselle täysmittakaavaisten demohankkeiden yhteydessä on tärkeää, sillä erittäin lupaavatkin puhtaan teknologian innovaatiot sisältävät markkinariskin pitkien kehittelyaikojen vuoksi. Rahoituksessa valtion puolelta kaivataan erityisesti pitkäjänteisyyttä, sillä cleantech -hankkeiden kehittämiseen, pilotointiin ja testaukseen voi kulua 5-10 vuotta.

Se, että julkisille hankinnoille säädetään edellytys, että 1% hankinnoista on oltava cleantechiä, on hyvä tavoite. Rakentamisessa, liikenteessä, energian tuotannossa ja jätehuollossa voidaan näin merkittävästi edistää vihreää taloutta. Esimerkiksi Tanskassa demonstroidaan ja pilotoidaan kokonaisissa kaupungeissa cleantechiä. Tämä luo kotimarkkinat, jotka helpottavat myös maailmanvalloitusta.

Vihreiden teollisuusseminaarissa nousi esille yhteistyön ja verkostojen merkitys pienten ja keskisuurten teknologiayritysten menestymisen kannalta. Suuri yritys voisi ottaa kylkeensä pienen innovatiivisen yrityksen, jolloin hyvä yhteistyö hyödyttäisi molempia.

Toisaalta, voisivatko suuryritykset toimia pääomasijoittajina? Esimerkiksi ABB:llä on oma Sveitsissä toimiva sijoitusyhtiö, joka sijoittaa mm. uusiutuvan energian kasvuyrityksiin. Tässä olisi yksi erittäin hyvä vaihtoehto Suomellekin, isot yritykset mukaan auttamaan aloittavia yrittäjiä, auttamaan väyliä markkinoille, sillä niillä on verkostot valmiina sekä resursseja pilotoinnin kehittämiseen ja testaukseen.

Lopuksi haluan korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä kehityksen takaajana. Varsinkin vaikeina aikoina on tuettava tutkimusta, sekä soveltavaa, että perustutkimusta. Näin saamme uuden kasvun siemeniä. Yliopistojen määrärahat, Tekesin, VTT:n ja monen muun tutkimusorganisaation määrärahat ovat tärkeitä. Niitä pitää kansantalouden näkökulmasta nyt lisätä, eikä vähentää.

Tutkimustyö tuottaa tänäkin päivänä tulevaisuuden lupaavia teknologioita. Hyvinä esimerkkeinä ovat Tekniikan Akateemiset -järjestön palkitsemat opinnäytetyöt. Diplomityössään Jarno Kukkola kehitti uuden verkkosuuntaajan, sähköenergian muokkaajan, joka sovittaa tuotetun energian tehokkaasti sähköverkon vaatimaan muotoon. Keksintö edistää aurinko- tai tuulivoimalan tuottaman energian syöttämistä sähköverkkoon, älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä ja parantaa energiatehokkuutta sähkömoottoreissa. Toisessa palkitussa työssä, Pro Gradutyössä, Petri Hakala kehitti lämpökaivon toimintaa kuvaavan lämpöteorian ja malleja, jotka auttavat optimoimaan lämpökaivojen sijaintia.

Maapallon kantokyky asettaa luonnonvarojen kuluttamiselle rajat. Tämä ajaa kohti energia- resurssi- ja materiaalitehokkuutta. Fossiilisia poltto- ja raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla. Tässä prosessissa syntyy Sir Nicholas Sternin mukaan voittajia ja häviäjiä. Suomella on kaikki edellytykset kuulua voittajiin, mutta se vaatii vahvaa ympäristölainsäädäntöä ja satsausta puhtaan teknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrittäjyyteen.

Tässä raporttia eilisestä HSYKin kokouksesta. HSYK on seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu seudun 14 kunnan valtuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajista + lisäjäsenistä joilla tasapainotetaan poliittista ja alueellista edustavuutta. Vihreitä on HSYKissä yhteensä neljä: Valtuuston puheenjohtajat Mari Puoskari (Helsinki) ja Terho Pursiainen (Järvenpää) asemansa puolesta ja allekirjoittanut (Espoo) sekä Säde Evilä (Kerava) tasapainotuspaikoilla. Viime kaudella toinen ylimääräinen paikkamme…

Eilinen kaupunginhallitus vedettiin läpi melkoisen nopeasti ja vähäisin keskusteluin. Tässä asiat, joissa tehtiin esityksiä tai saatiin selvityksiä. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 28.10.2013) Keskusteltiin kaupunginhallituksen roolista tuottavuus- ja tasapainotusohjelman valmistelussa, mutta varsinaiseen päätösesitykseen ei tehty muutoksia. Kaupunginhallituksen tehtävänä on prosessin ohjaaminen. Valmistelu käynnistyy heti kun…