Olin tiistaina Invalidiliitolla tekemässä vapaaehtoistyötä Palkkaa taitoa –kampanjassa (palkkaataitoa.fi). Samalla tutustuin liiton esteettömiin toimitiloihin ja työntekijöihin, joiden kanssa kävimme hyviä keskusteluja vammaisten asioista. Yksi haaste on, että koulutusta kyllä järjestyy, mutta koulutusta vastaavan työpaikan saanti on vaikeampaa.

Jokaisella nuorella on omia vahvuuksia ja erityistaitoja ja jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus. Soittelin päivän mittaan lukuisille työnantajille ja puhuin kampanjassa mukana olevien nuorten, Eevan, Oskun ja Jennin puolesta sekä vammaisten työllistymisen merkityksestä. Kampanjan aikana viidestä nuoresta Matti oli jo saanut harjoittelupaikan ja Antonkin on työharjoittelussa. Ilokseni voin todeta, että lähtökohtaisesti monella työnantajalla oli hyvä asenne asiaan.

Keskiviikkona kävimme Outi Alanko-Kahiluodon kanssa Lyhdyssä (www.lyhty.fi), kehitysvammaisten työpajalla. Myös täällä keskustelimme vammaisten arjen haasteista ja työllistymisen tärkeydestä. Kuulimme, että esimerkiksi Hollannissa vammaiset voivat pyörittää kahviloita ja Saksassa yritysten on lain mukaan työllistettävä tietty prosenttiosuus vammaisia. Suomessa harvoin näemme vammaisia oikeissa töissä, joten meillä on korjattavaa asenteissa ja työllistämisen rakenteissa.

Keskustelimme myös vammaisten palveluista ja niiden kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista. Hyvät kolmannen sektorin toimijat jäävät monikansallisten suuryritysten jalkoihin, mutta palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät myös. Olen sitä mieltä, ettei kolmen vuoden välein tapahtuva kilpailutus oikein sovi sosiaalipalveluihin. Hankintalain uudistus ja sitä koskevien EU-direktiivien uudistukset mahdollistavat sosiaalisten syiden huomioimisen entistä paremmin, joten haitallista kilpailutusta voidaan jatkossa vähentää ja katsoa paremmin esimerkiksi vammaisten ihmisten tarpeita.

Lyhdyssä näimme myös legendaarisen punk-yhtyeen Pertti Kurikan Nimipäivien treenikämpän ja pääsimme Outin kanssa Sami Helteen kainaloon. :)

Tässä ensi maanantain kokouksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (pöydälle 16.12.2013) Tämä jäi viime kokouksessa pöydälle, koska opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoon ei vielä oltu vastattu. Asia pyöräytetään vielä lautakunnan kautta, joten on vahingossa listalla. Jää siis edelleen odottamaan.   - Kahden korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Espoon Asunnot Oy:n kaksi vuokratalokohdetta tulossa Kauklahteen Bassenkylän asemakaava-alueelle. Fickenkuja 1 on 52 -asuntoinen hanke (3911 k-m2).  Hankkeen lainantarve on 10 880 000 euroa. Hankkeelle haetaan lisäksi ARAn käynnistysavustusta 520 000...

Ensi maanantain kaupunginhallituksen lista on kovin lyhyt eikä herättäne intohimoja. Ensi viikko menee kuitenkin tiiviisti kaupunginhallituksen merkeissä, kun lähdemme opintomatkalle Manchesteriin ja Lontooseen 21.-23.1. Tiistaina tutustumme Manchesterissa kahteen kouluun. Sieltä matkaamme junalla illaksi Lontooseen, jossa tapaamme suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen ja kuulemme Iso-Britannian hallituksen toimenpiteistä kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Keskiviikkona jatketaan Lontoossa kouluteemalla ja tutustutaan englantilaiseen koulujärjestelmään. Torstai on puolestaan varattu kaupunkien innovaatiotoiminnalle ja tulevaisuuden palvelutuotannolle. Erityisesti kiinnostaa King´s Cross – kaupunginosan yhteisöllinen uudistaminen. Päivä päättyy yritystoiminnan vauhdittamiseen. Tiivis matka tiedossa, toivottavasti tuliaisina on uusia ideoita Espoon tuottavuusohjelman tekemiseen.   -...

Mielipidekirjoitus Länsiväylä 15.1.2014 Viikonvaihteen 4.-5.1. Länsiväylässä professori Liisa Tyrväinen kertoi kaupunkimetsien terveysvaikutuksista. Ke 8.1. lehdessä Pekka Länsman puolestaan kritisoi kaupungin metsänhoitotoimia Eestinkalliossa ja vaati metsäsuunnitelmia julkisiksi. Molemmat kirjoitukset osoittavat, että metsät ovat asukkaille tärkeitä. Laajojen monimuotoisten metsäalueiden on tutkimuksissa todettu elvyttävän  stressistä paremmin kuin keinotekoisten kaupunkipuistojen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan asuinympäristön läheiset metsät ja pellot vähentävät nuorten allergiariskejä. Espoolaiset arvostavat kotikaupungissaan eniten luonnonläheisyyttä. Se tarkoittaa Keskuspuiston ja Nuuksion kansallispuiston lisäksi lähimetsiä, joissa voi lenkkeillä ja samoilla luonnon helmassa. Strategiassaan Espoo onkin sitoutunut vaalimaan luontoarvoja. Kaupunki vastaa metsäluonnon monimuotoisuuden ja...

Tässä kaupunginhallituksen tämän päiväisen kokouksen asiat sikäli kun ei päätetty suoraan esityksen mukaan. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen tarkistaminen 1.2.2014 lukien Vaikka kyse oli indeksikorotuksista ja sosiaali- ja terveyslautakunta oli hyväksynyt ne yksimielisesti, virisi korotuksista vilkas keskustelu. Kaupunginjohtaja on ohjeistanut tekemään korotukset heti vuoden alusta, jotta saadaan vaikutukset koko vuodelta. Terveyskeskusmaksujen poistosta käytiin taas periaatteellista keskustelua. Siihen palattaneen tuottavuusohjelman yhteydessä, kun taksoja ja maksuja tarkastellaan laajemmin. Kokoomus ei tosin lämmennyt tälle lainkaan, päin vastoin. Myös kaupunginjohtaja korosti, että tässä taloustilanteessa minkään taksan poistaminen...

Espoon Vihreät 13.1.2014 Määrärahojen vähyyteen ja EU:n leikkipuistoja koskeviin turvallisuusmääräyksiin vedoten Espoossa on ryhdytty ajamaan pieniä leikkipuistoja alas. Esimerkiksi Soukan Kaskivuoren leikkipuiston leikkivälineet päästettiin huonoon kuntoon, jonka jälkeen puisto päätettiin lopettaa kokonaan.  Samaan aikaan työn alla on Espoon kolmas Angry birds -puisto Leppävaaraan. - Syksyn talousarvioneuvotteluissa päätettiin, että lähileikkipuistojen kunnostamista priorisoidaan. Nyt on varmistettava, että niin todella tapahtuu, vaatii kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo. Leikkipuistoja käyttävät ennen kaikkea lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat sekä perhepäivähoitajat, jotka eivät lähde päivittäin pitkien matkojen päähän ulkoilemaan. - Kävelyetäisyydellä sijaitsevat leikkipuistot ovat monelle...

Vuosi 2014 on Suomenlahden teemavuosi. Haavoittuvan ja matalan Itämeren puolesta on tehtävä entistä enemmän suojelutyötä. Suomenlahden vesistön tila on jo nyt heikko, ja lämmennyt ilmasto uhkaa kasvattaa ravinnekuormaa entisestään. Lauha talvi ja tulvivat joet lisäävät mereen valuvien ravinteiden määrää.

Alkuvuodesta EU:n parlamentti hyväksynee suuren maatalouspoliittisen uudistuksen, jossa myös viherrytetään maataloutta. Osa maataloustuista on jatkossa ympäristön suojelusta annettavaa ympäristötukea. Ravinnepäästöjen vähentäminen EU:n maatalouspolitiikassa on toki hyvä askel, mutta viherryttämisen taso ja toimenpiteet ovat tavoitteisiin nähden riittämättömiä. On siis jatkettava kotimaisia toimia suojavyöhykkeiden leventämiseksi, kosteikkojen rakentamiseksi ja ravinteiden kierrättämisen lisäämiseksi. Se on myös taloudellisesti järkevää maailman fosforivarantojen huvetessa.

Uudellamaalla on hyviä kokemuksia Ravinteet hallintaan (Raha) –hankkeesta, jossa elinkeino- ja ympäristökeskus on yhteistyössä viljelijöiden kanssa toteuttanut tilakohtaisia toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Kussakin tapauksessa on haettu paras paikallinen ratkaisu esimerkiksi istutettu tiettyyn maaperään sopivia alus- ja kerääjäkasveja ravinteita sitomaan. Näitä täsmätoimenpiteitä on jatkettava ja laajennettava.

Ravinteiden kierrätyksen suhteen on siirryttävä sanoista tekoihin. Onhan Suomi luvannut olla ravinnekierrätyksen mallimaa. Suomen Itämeri-lupaus viime syksyltä on vähentää yli 300 tonnia Suomenlahden fosforipäästöjä vuodessa. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki on toistaiseksi vain suuremmilla biokaasulaitoksilla.

Pelastetaan kalat

Suomenlahden monet vaelluskalakannat ovat uhanalaisia. Yksi syy voi olla rehevöityminen, mutta selkeä syy on se, että ihmiset ovat peranneet ja muokanneet vaelluskaloille tärkeitä jokia. Energiantuotantoon jokia on padottu ja pieniä jokiuomia on siirretty ja laitettu putkeen rakentamisen tieltä. Vasta viime vuosina on havahduttu siihen, että peratut uomat on palautettava luonnontilaan ja kalojen kutuvaellusesteet poistettava. Vuonna 2012 valmistunut kalatiestrategia on parasta, mitä vaelluskaloille on aikoihin tehty. Sillä helpotetaan kalojen kulkua 55 padon ohitse. Nykyisin kalatiet pyritään rakentamaan mahdollisimman luonnonmukaisesti, kiertelevinä uomina, joissa on sorapohjaista kutualustaa.

Uudellamaalla tärkeänä kohteena on mm. Siuntionjoki. Suomenlahteen laskevan Kymijoen kalatiehanke sai valtiolta rahoitusta syksyllä, mutta koko maanlaajuisen ohjelman toteuttaminen vaatii jatkossa määrärahoja. Ympäristön suojelun tasosta ei pidä tinkiä vaikeinakaan aikoina. Kalateiden rahoitus tulee monelta taholta: valtiolta, kunnilta ja myös EU-tukia on saatu kalateihin. Jatkossa myös voimalaitosyhtiöt on velvoitettava vahvemmin mukaan talkoisiin, mikä voi vaatia muutoksia voimalaitoslupia säätelevään lakiin.

Rehevöitymisen ja vaellusesteiden lisäksi kolmas uhka arvokaloille on ylikalastus. Kalojen on annettava kasvaa kutumittaan, eikä kalakantoja pidä ylikalastaa kestävyysrajoille. Meritaimenen kalastusrajoituksia onkin tiukennettu Suomenlahdella, jossa valtion yleisellä vesialueella meritaimenen alamitta on 65 cm. Lisäksi tällä alueella saaliksi saadut rasvaevälliset eli luonnossa syntyneet taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen. Rajoitukset perustuvat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tekemiin päätöksiin, jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alusta.

Suojelun säätelyn tulppana on vesialueen omistus, sillä samat päätökset pitäisi ulottaa myös yksityisvesille. Haasteena on se, että kuntien, kaupunkien ja yksityisten omistuksessa olevat vesialueet jokisuilla pitäisi rauhoittaa kalastukselta silloin, kun uhanalaiset kalat nousevat kutemaan. Uudellamaalla Inkoon Ingarsilanjoki on hyvä esimerkki onnistuneesta suojelusta. Ingarskilanjoella paikallinen kalastusalue on tehnyt selkeän rauhoituspäätöksen taimenkannan elvyttämiseksi. Kaikki taimenen kalastus on kielletty vuoden ympäri. Myös jokisuussa kalastus on kielletty elokuusta joulukuuhun. Näin estetään kudulle nousevien kalojen pyynti. Jotta meritaimenen suojelu olisi tehokasta koko sen vaellusalueella, maa- ja metsätalousministeriön pitäisi laatia erillinen meritaimenasetus.

Toisaalta hallitus antaa myös koko maan kattavia päätöksiä kalojen alamitoista. Hyvä uutinen vuodelle 2014 on, että neljän eri lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan. Alamitan nostotarpeita on kuitenkin vielä usean lohikalan osalta. Esimerkiksi merilohen alamitan nosto olisi suotavaa, sillä alamitan mukainen 60 sentin lohi painaa parisen kiloa ja on juuri ja juuri kutukypsä.

Kalojen suojeluun liittyen koko kalastuslakia ollaan uudistamassa, mutta lausunnoilla oleva kalastuslakiluonnos tarvitsee parannusta. Lain henkenä on uhanalaisten kalojen suojelun parantaminen, mutta tämän pitäisi näkyä selvemmin myös lakipykälissä.

Monet ihmiset toimivat rakkaudesta kaloihin. Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset luonnonystävät ovat tehneet paljon arvokasta työtä jokien kunnostustalkoissa. Esimerkiksi Vantaanjoella on monin paikoin hävinneet kalakannat saatu elvytettyä vuosien työn tuloksena. Vantaanjoen taimenen kutuhavainnoista löytyy tietoa Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) sivuilta:

http://virtavesi.com/?showNews=526

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin….

Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus on ensi maanantaina. Lista on melko kevyt, saamme siis pehmeän laskun. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Paikkajakoneuvottelujen mukaisesti pienpuolueilla paikat vaihtuvat. KD:n varsinainen paikka muuttuu varaksi ja Pertti Järvenpään tilalle tulee Kaija Kalliola. Kalliola tulee myös tila- ja asuntojaostoon. Kepulla pysyy varajäsenen paikka. KD:n tilalle varsinaiseksi nousee Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors. - Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin...

Synnyin Helsingissä 1971, mutta olen asunut kolmivuotiaasta  lähtien Espoossa, ensin muutaman vuoden Tapiolassa, sen jälkeen Laajalahdessa. Yläasteen ja lukion kävin Pohjois-Tapiolassa. Sen jälkeen opiskelin ympäristönsuojelua Helsingin yliopistossa, josta valmistuin 1996.  Opiskeluaikana ja sen jälkeen tein erilaisia ympäristöalan töitä mm. Suomen ympäristökeskuksessa, Espoon ympäristökeskuksessa ja Villa Elfvikin luontotalossa.

Valtuustokautta on takana ensimmäinen neljännes. Vuosi on ollut työntäyteinen mutta antoisa. Tässä koostetta siitä, mitä olen tehnyt. Tarkemmin olen raportoinut työstä blogissani. Koosteessa korostuvat omat tekemiseni, mutta kaiken perusta on vahva ja aktiivinen Vihreä valtuustoryhmä, jossa huipputyypit tekevät loistotyötä niin omissa luottamustoimissaan kuin toimivana tiiminä. Kiitos siis koko ryhmälle kuluneesta vuodesta! 1. Espoon uuden johtamismallin pilotointi Olen saanut tehdä espoolaista historiaa hoitamalla osa-aikaisesti kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan tehtävää ja pilotoimalla näin Espoon uutta luottamushenkilöjohtamisen mallia. Tehtävän osa-aikainen hoitaminen on Espoossa vapaaehtoista, eikä kukaan muu kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta ole toistaiseksi tarttunut tilaisuuteen....

Ensimmäinen vuoteni kaupunginvaltuutettuna on nyt pulkassa. Reilu vuosi sitten lokakuussa jännitti vietävästi. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Eläväistä kampanjaa oli tehty mainiolla porukalla kuukausikaupalla, ja illan päätteeksi työ palkittiin. Ja siitä se sitten alkoi, tämä uusi elämä. Myöhemmin syksyllä tulin … Continue reading →

Espoo-tarinassa linjataan, että Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Tavoitteet olivat kaukana todellisuudesta, kun kaupunginhallitus päätti maanantaina 16.12.2013 Olavi Loukon lahjusrikkomustuomion seurauksista. Päätös jouduttiin valitettavasti tekemään puutteellisen valmistelun pohjalta. Kesäkuussa hovioikeus antoi tuomionsa ja kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 17.6. palaavansa asiaan, kun päätös on saanut lainvoiman. Vihreät vaativat tuolloin, että päätöksenteon pohjaksi valmistellaan oikeudellinen arvio erilaisista toimintavaihtoehdoista. Korkein oikeus ei myöntänyt Loukolle valitusoikeutta ja tuomio sai lainvoiman 9.12. Asia valmisteltiin kaupunginhallituksen kokoukseen 16.12. siten, että lopullisen päätöksen tuomion seurauksista tekee valtuusto. Toiveistamme huolimatta kaupunginhallitukseen ei valmisteltu...

Tässä vuoden viimeinen kokousraportti. Kommentoin asioita, jotka eivät menneet esityksen mukaan. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä.   - Kahden korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Jukka Kilpi (ps) esitti asian hylkäämistä, koska hänen näkemyksensä mukaan asumisoikeuskohteen vastike ylittää asumisoikeuslain määrittämän korkeimman paikkakunnalla sallitun vastiketason, ja on siten kohtuuton ja myös asumisoikeuslain ja korkotukilain vastainen. Virkamiehet perustelivat, että uusia aso-kohteita on verrattava uusiin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Lisäksi todettiin, että kohteiden talouspuolen valvonta kuuluu Aralle, kaupunki puoltaa hakemuksia siitä näkökulmasta sopiiko hanke ko. paikkaan ovatko kaavalliset edellytykset kunnossa. Kilven esitys...

 Vuosi päättyi ehkä raskaimpaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Ei ollut helppoa puntaroida kantaa Olavi Loukon saaman lahjusrikkomustuomion seuraamuksiin. Asiaan palataan vielä tammikuun valtuustossa. Alla asiat, joihin tuli muutoksia, esityslista avattuna löytyy täältä. - Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2014-2016 Hyvä, että ohjelma on vihdoin tehty. Sen toteuttaminen edellyttää toimialojen ja erityisesti toimialajohdon sitoutumista ja riittäviä resursseja suunnitelman toteuttamiseen. Toimeenpanosuunnitelmassa paljon konkreettisia toimenpiteitä, mm. * lautakuntien perehdytys * toiminnallisen tasa-arvon näkökulman sisällyttäminen kehitysohjelmiin * sukupuolen mukaan eritellyn tiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen * suvauksen systemaattinen tekeminen (jokainen toimiala suvaa yhden tuloskorttitavoitteen, toiminnon tai...