Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon
Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.
Nyt asia on konsernijaoston esityslistalla vain keskusteltavana asiana, varsinainen lausunto annetaan kuukauden kuluttua. Jo tässä vaiheessa kannattaa nostaa esille huomioitavia asioita. Suunnitelmia voi kommentoida 2.2. asti HSL:n verkkosivuilla.
Suunnitelman lähtökohta on supistaa hieman eri linjojen kirjoa, mutta samalla taata ajettaville linjoille tiiviimmät vuorovälit. Näin yhä useampi voi vain kävellä pysäkille ja hypätä seuraavan bussin kyytiin.
Ongelmiakin löytyy, ja likimain kaikki niistä liittyvät Espoon sisäisiin matkoihin eli tilanteisiin kun ei olla lainkaan menossa metroon. Käyn nyt läpi suunnitelmia kaupunginosittain. Blogista tulee kyllä pitkä kuin mikä, mutta ei näin isoa asiaa voi käsitellä parilla tyylikkäällä lauseella.
Tapiolan alue
Yleisellä tasolla voisi sanoa että Tapiolan tienoolla tilanne paranee. Alueen läpi menee metro, ja melkoinen määrä liityntälinjoja koukkaa Tapiolan terminaaliin eri suunnista.
Otaniemessä tilanne lähtökohtaisesti paranee. Metro vie nopeasti Helsingin keskustan ja Matinkylän suuntaan. Suorien bussiyhteyksien määrä vähenee, mutta myös busseja kurvailee Otaniemen kaduilla - tosin Tapiolan suuntaan pääsee vain yhdellä linjalla.
111 lähtee teekkarikylästä ja kiertää Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan, 551 kurvaa Otaniemen eteläreunan ohi matkalla Tapiolasta Pasilaan ja uusi linja 555 vie Lauttasaareen tai Myyrmäkeen. Kun runkolinja 550 jatkaa ennallaan, Pohjois- etelä -yhteydet pysyvät siis noin ennallaan.
Tapiolassa ja sen välittömässä läheisyydessä tilanne paranee. Tiiviisti liikennöivät linjat vievät eri suuntiin. Ongelma syntynee lähinnä liikenteen määrästä ja riuhkautuvista kaduista. Jos liityntylinjat saadaan synkattua keskenään (niin kuin suunnitellaan) niin esimerkiksi Pohjois-Tapiolan yhteydet etelään paranevat. Vaikka busseja nytkin menee runsaasti, vuoroväli on voinut vaihdella.
Westendin joukkoliikenne jää yhden - tosin varsin usein liikennöivän linjan varaan. 111 vie heilurilinjana melko usein niin Tapiolaan kuin Matinkylään, joten periaatteessa tilanne on ihan hyvä. Yhteys Helsinkiin on tietysti vaihdollinen, mutta sitähän se on uudistuksen jälkeen kaikkialla Espossa.
Haukilahdesta kulkee samainen 111, ja linja 112 Matinkylästä Haukilahden ja Niittykummun kautta Tapiolaan, eli tarjontaa on enemmän. Oletettavasti liityntäliikenne sujuu hyvin.
Yllättävä "pikkuongelma" voi olla urheilupuiston alue. Metron tullessa viereen yhteydet teoriassa parantuvat, ja myös melkoinen määrä liityntälinjoja ajaa alueen vierestä. Sen sijaan suora yhteys esimerkiksi Espoon keskukseen katkeaa. Osalla paluumatka otteluista on jatkossa vaihdollinen.
Matinkylän alue
Matinkylän alueella tilanne monilta osin paranee. Vaikka suorat yhteydet katkeavat, eri puolilta tuleva liityntäliikenne takaa lähes joka kadun varressa tiiviit yhteydet metrolle. Matinkylästä kulkee jatkossa selkeämmin linjoja eri puolille Espoota.
Matinkylässä parannus on merkittävin. Metro vie Helsinkiin ja suorat liityntälinjat joka puolelle Espoota. Saattaa olla, että Matinkylästä on jatkossa Espoon parhaat sisäiset yhteydet.
Olarissa tarjontaa riittää, monet liityntälinjat kiertävät eri puolilta Olaria ja Kuitinmäkeä. Myös aluekeskusten välliset runkolinjat kulkevat olarin läpi. Ainoa menetys on oikeastaan suorat Helsinki-yhteydet, jotka tietysti muuttuvat metron myötä vaihdollisiksi.
Suurpellossa tilanne parantuu nykyisestä. Linja 118 heittää Niittykummun kautta Tapiolaan, eli tarjoaa nopean liityntälinjan. Tässä tilanne ei muutu nykyisestä. Sen lisäksi linja 532 (Matinkylä – Suurpelto – Karamalmi - Leppävaara) tarjoaa yhteyden radan varteen ja Leppävaaraan. Suurpellon joukkoliikennetarjonta alkaa siis olla kunnollisella tolalla.
Friisilä ja Henttaa, nämä kaksi “pussinpohjaa”, jakavat yhteisen liityntälinjan 133 (Friisilä – Matinkylä (M) – Henttaa). Vuoroväli ei ole kovinkaan tiivis, joten tilanne ei juurikaan muutu nykyisestä. Tosin eri puolilta Friisilää menee lukuisia liityntälinjoja, ja Suurpellon yhteydet palvelevat myös Henttaata.
Espoonlahden alue
Metron myötä tilanne on heikoin Espoonlahden alueella. Aiemmin suorat bussilinjat korvautuvat liityntälinjoilla Matinkylään. Jos Matinkylän terminaali saadaan vetämään hidaste ei ole kovinkaan suuri, mutta liityntäliikenteen takkuillessa juuri Espoonlahden suunnassa joukkoliikenteen taso voi heikentyä merkittävästi. Paperilla muutokset eivät ole dramaattisia.
Poikittaiset yhteydet suuraluetasolla säilyvät likimain ennallaan. Linja 542 vie Espoon keskukseen ja 543 Olarin kautta Leppävaaraan.
Soukan kautta kurvaa useakin Matinkylästä lähtevä linja - 143 menee Soukanniemelle ja 145 Suvisaaristoon. Vuorovälitkin pysyvät noin nykyisellä tasolla. Uutta Suomenlahdentietä pitkin kulkee melkoinen määrä liityntälinjoja, joten Finnon suuntaa hoitu vähän niin kuin “ohessa.”
Kivenlahti ja Espoonlahden suunta hoituu linjoilla 147 (Matinkylä (M) – Soukka – Kivenlahti) ja 150 (Matinkylä (M) – Espoonlahti – Kivenlahti). Myös yksi Saunalahden linjoista koukkaa alueen yläreunasta, joten tarjontaa riittää. Vuorovälin ollessa eri linjoilla ruuhka-aikaan 5 tai 10 minuuttia, tarjontaa riittää. Ongelmaksi saattanee muodostua pikemminkin liikenteen puuroutuminen: ei auta jos bussit seisovat valoissa.
Saunalahteen pääsee Tapiolaan linjalla 124 (Tapiola (M) – Niittykumpu (M) – Espoonlahti – Saunalahti – Tillinmäki). Ison osaa matkasta linja kulkee moottoritietä, tosin kiertäen Kivenlahden yläreunaa. Suunniteltu vuoroväli 15 minuuttia tuntluu suorastaan melko harvalta. Toisaalta linja 164 (Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi) vie melko nopeasti Matinkylään. Jos linjat synkataan yhteen, vuoroväliksi saa teoriassa 7,5 minuuttia. Näitä täydentää vielä Kauklahden linja 165.
Ongelmallisin kulmaus Espoonlahden alueella on Latokaski, joka sijaitsee oikeastaan yhtä kaukana niin Matinkylästä, Espoon keskuksesta kuin Espoonlahdesta. Vaikuttaa siltä, että suunnittelijoilla on mennyt aika lailla sormi suuhun tämän alueen kanssa.
Linja 542 (Soukka – Kivenlahti – Latokaski – Espoon keskus – Jorvi) vie Espoon keskukseen ja aluekeskus Espoonlahteen, mutta on monelle Latokasken eteläreunassa asuvalle pitkän kävelymatkan päässä. Ongelmallista on, että suoraa yhteyttä Tapiolaan eikä Olariin ei enää ole, vaan lyhyillekin matkoille tarvitsee koukata Matinkylän kautta.
Nöykkiöstä linja 160 (Matinkylä (M) – Suomenoja – Latokaski) tarjoaa liityntäyhteyden Matinkylään, samoin 161 joka lähtee Tillinmäestä. Kun vielä 125 (Tapiola (M) – Niittykumpu (M) – Kuitinmäki – Espoonlahti) tarjoaa yhteydet Tapiolaan ja Espoonlahteen, ainoa ongelma on suoran pohjoisen suunnan linjan puute.
Leppävaaran alue
Leppävaaran keskuksen ja lähialueen suhteen joukkoliikennetilanne on jo nyt hyvä, ja sitä se on jatkossakin. Leppävaarasta on edelleen yhteyksiä joka suuntaan, mitä nyt linjat vaihtavat nimeä. Tasaisemmat vuorovälit selkeyttänevät yhteyksiä etelään. Oikeastaan ainoa isompi muutos on uusi linja 502 (Merihaka – Meilahti – Munkkiniemi – Leppävaara), joka tarjoaa Leppävaarasta suoran poikittaisen yhteyden Helsinginniemen halki.
Jupperi-Laaksolahti -suunnassa linja 15 (Jupperi - Kauniainen - Tapiola - Otaniemi) muuttusi linjaksi 548 (Tapiola (M) – Mankkaa – Kauniainen – Lähderanta). Viimeisen kolmen kilometrin tiputtaminen pois reitistä Lähderannan ja Jupperin välillä on kummallinen idea. Tämä kun lopettaisi Jupperin suorat yhteydet Viherlaaksoon, jossa on kuitenkin toinen alueen yläkouluista sekä terveysasema.
Tähän kun vielä lisää sen että linja 248 ei enää tule Jupperiin asti (tätä perusteltiin sillä että bussi 15 kulkee samaa reittiä), niin on hankala ymmärtää miksi Länsimetron liikennöinti aloitus katkaisi suorat yhteydet lähipalveluihin kymmenen kilometriä pohjoisemmassa.
Lähderannassa, Lippajärvellä, Viherlaaksossa ja Järvenperässä tilanne pysyy ennallaan. Aiemminkin oli suoria yhteyksiä etelään, nyt on suoria yhteyksiä etelään. Mitä nyt linjojen nimet vaihtuvat.
Kauniainen
Vaikka kuinka edustan tässä keskustelussa Espoon kaupunkia, niin kyllähän nyt Kauniainenkin pitää huomioida. Kyseessä on kuitenkin yksi ja sama liikennejärjestelmä.
Kauniaisissa muutokset eivät ole isoja. Nykyiset linjat korvautuvat noin samaa reittiä kulkevilla uusilla linjoilla. Uusi linja 251 tarjoaa myös yhteyden Espoon keskuksen suuntaan lakkautettavan 18 tilalle.
Espoon keskus
Espoon keskuksen suhteen tilanne joko paranee tai heikkenee, tulkinnasta riippuen. Rinnakkaislinjat 134 (Matinkylä (M) – Espoon keskus – Suvela – Tuomarila) ja linja 136 (Matinkylä (M) – Espoon keskus – Suna – Tuomarila) takaavat tiiviit vuorovälit Matinkylään. Tätä täydentää vielä 531 (Kalastajanmäki – Matinkylä (M) – Espoon keskus – Jorvi).
Sen sijaan suoraa yhteyttä Espoon keskuksesta Tapiolaan ei ole. Tämä on kyllä aika surkea ehdotus, viiden aluekeskusten Espoossa hyviä yhteyksiä aluekeskusten välillä pitää parantaa, ei heikentää. Linja 549 (Tapiola (M) – Mankkaa – Kauniainen – Jorvi) tulee kyllä Jorviin, mutta Espoon asemanseudun vinkkelistä yhteys olisi sekä vaihdollinen että hidas.
Esimerkiksi Suvelan ja Tuomarilan alueiden kannalta tilanne osin heikkenee. Suora yhteys Kauniaisiin pysyy linja 251 ansiosta (Leppävaara – Kauniainen – Espoon keskus ─ Tuomarila), mutta matka Tapiolaan on vaihdollinen.
Kauklahti
Kauklahdesta kulkee etelään linja 165 (Matinkylä (M) – Saunalahti – Kauklahti), jonka vuoroista puolet jatkaa Espoonkartanoon. Tilanne ei juurikaan muutu nykyisestä, tosin Vanttila on paremmin reitin varrella.
Linja 168 (Kuurinniitty – Espoon keskus – Kauklahti – Lasilaakso) korvaa linja 18. Suora yhteys Tapiolaan häviää, toisaalta Matinkylän kautta ja metroa käyttävänä yhteys olisi joka tapauksessa nopeampi. Tärkeää on saada tämä linja syöttämään matkustajia junalle, jolloin esimerkiksi Lasilaaksosta pääsisi nopeasti myös junan kyytiin.
Yhteenveto
Itse tulen kiinnittämään maanantain kokouksessa erityisesti allalueteltaviin asioihin. Kommentit heti tai myöhemmin ovat hyvin tervetulleita.
Seuraavan kuukauden aikana vertailen myös vuorovälejä nykyisen ja suunnitellun välillä, pelkkä bussilinja ei auta jos vuoroväli ei ole riittävä.
(1) Niittykummun asema tulee olemaan melko merkittävä “sisäänheittäjä” metroon. Tähän mennessä liityntäasemina on ajateltu etenkin Matinkylää ja Tapiolaan (joissa on myös bussiterminaalit), mutta Niittykummun ohitse tulee kulkemaan kolme keskeistä liityntälinjaa (112, 124, 125). On tärkeää, että yhteys tien varresta alas metroasemalle suunnitellaan hyvin.
(2) Suorista yhteyksistä lähimpiin palveluihin tarvitsee huolehtia. Espoossa on keskitetty palveluita, ja samalla linjattiin että palvelukeskuksiin tulee päästä joukkoliikenteen avulla. Nyt ainakin Jupperi-Laaksolahden yhteys Viherlaaksoon ja Hyljelahden yhteys Espoonlahteen on katkolla. Yhteyksiä lähipalveluihin siis heikennettäisiin sellaisissa tapauksissa, joissa se ei millään liity metroon.
(3) Viiden aluekeskuksen välille tarvitaan suoria linjoja. Nyt ehdotetussa mallissa Espoonlahden ja Tapiolan välillä ei ole suoraa bussilinjaa. Tämä on siinä mielessä perusteltua, että juuri tälle välille tulee metro ja paljon liityntäliikennettä. Sen sijaan suoran yhteyden puute Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä on iso puute. Itse näkisin hyvänä että linjastoon lisätään esimerkiksi nykyisen 18Z mukainen linja, joka kulkee Espoon keskuksesta Suvelan, Tuomarilan kautta Turunväylälle, ja Mankkaan kautta Tapiolaan. Tämä linja on nykyiselläänkin nopea, ja se turvaisi aluekeskusten väliset yhteydet. Lisäksi tämä parantaisi Suvelan ja Tuomarilan yhteyksiä, jotka ovat nykyisellään heikkenemässä.
(4) Myös suunnitellulla vuorovälillä on väliä. Tätä en ole vielä vertaillut: missä määrin vuorovälit tulevat olemaan nykyisellä tasolla, tiiviimpiä tai harvempia. Pelkkä linjakartta ei vielä riitä. Nämä tiedot ovat siis kyllä suunnitelmissa mukana, mutta niiden vertailussa nykytilanteeseen menee aikaa. Palaan siis asiaan.
(5) Auki on mitä muita muutoksia on vireillä. Selvää on, että kaikki Matinkylään ja Tapiolaan uusitaan nyt kuvatun mukaiseksi, Mutta tuleeko esimerkiksi uusi linja 251 (Espoon keskus - Kauniainen - Leppävaara) vaikuttamaan muihin rantaradan suunnan linjoihin. Tai onko Jupperi-Laaksolahden alueelle suunniteltu jotain uutta linjaa korvaavaan nyt alasajettavia yhteyksiä?
Tulevana maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto evästää linjaston suunnittelijoita. Myöhemmin jaost oottaa Espoon puolesta kantaa näihin suunnitelmiin. Itse tulen - yllätys yllätys - korostamaan yllälueteltuja asioita. Kommentit ja ideat ovat enemmän kuin tervetulleita.
jyrkIT
24.1. Mitä kauempana asiakasrajapinnasta ratkaisut tehdään, sitä todennäköisemmin ne osuvat harhaan. » Suomalaisen työn tuottavuuden on noustava, jos aiomme selvitä tulevista vuosista. Työikäisten suomalaisten määrä pienenee, mutta yli 65-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisten on tulevina vuosina tehtävä joko aiempaa enemmän tai fiksummin töitä. Tai sitten suomalaisten on hyväksyttävä elintason lasku ja julkisten palveluiden leikkaukset
Tietotekniikasta on toivottu apua fiksumpaan työntekoon. Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa tuottavuus onkin moninkertaistunut, mutta kunnissa ja valtiolla tuottavuus on tietotekniikan käyttöönoton myötä usein jopa laskenut.
Yhtenä julkisen sektorin ongelmana on it-hankkeiden keskittyminen yksittäisiin toimintoihin toimintaprosessien kokonaisvaltaisen kehittämisen asemesta. Otan esimerkiksi tänä vuonna käyttöön otetun uusien toimeentulotuen saajien tilitietojen sähköisen käsittelyn.
Toimeentulotuen hakija saa sosiaalitoimistosta tilitietolomakkeen, jonka hän täyttää ja allekirjoittaa käsin. Toimeentulotukipäätöksen tekevä sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostin liitteenä rekisteröintipisteeseen. Rekisteröintipisteessä lomakkeen tiedot syötetään kunnan käyttämään maksujärjestelmään.
Yhden toiminnon - tilitietojen kirjaamisen - kehittämisen seurauksena oli päällekkäistä työtä, ajanhukkaa ja turhia virheitä muualla organisaatiossa, silloinkin kun prosessi eteni suunnitellusti.
(Sitä paitsi 70 hengen sosiaalitoimistossa on vain yksi skanneri, jonka käyttöön kaikkia ei ole koulutettu.)
Tietotekniikka parantaa tuottavuutta vain silloin, kun se korvaa turhaa työtä ja helpottaa olennaiseen keskittymistä. Jos sähköinen palvelu teettää ylimääräistä vaivaa, määrittely on epäonnistunut.
Kaikilla toimeentulotuen hakijoilla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä, mutta esimerkin kaupunki säästäisi paljon rahaa ja työntekijöiden aikaa, jos edes osa tilitiedoista saataisiin sähköisten toimeentulotukihakemusten liitteinä, joista kunnan maksujärjestelmä lukisi ne automaattisesti.
Pdf-lomake tilitietojen ilmoittamiseksi verkosta jo löytyy.
Tietotekniikkaa kannattaa pohtia vasta kun uusi sähköinen toimintatapa on määritelty asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Mitä kauempana asiakasrajapinnasta ratkaisut tehdään, sitä todennäköisemmin ne osuvat harhaan.
Toki myös ulkopuolista näkökulmaa tarvitaan haastamaan ’näin tämä on aina tehty’ –muutosvastarintaa ja laskemaan johdolle, kuinka paljon turhan työn teettäminen maksaa.
Jyrki J.J. Kasvi
Espoon Vihreiden kaupunginhallitusryhmä: Onnistunut metroprojekti vaatii laadukkaita liityntäyhteyksiä
Espoon Vihreiden kaupunginhallitusryhmä iloitsee HSL:n tarjoamasta mahdollisuudesta kommentoida Länsimetron liityntälinjojen suunnitelmia. Vihreät haluavat varmistaa, että metron tuomista mahdollisuuksista saadaan kaikki hyödyt irti koko Etelä-Espoossa.
Länsi-Vantaa osaksi Espoota?
Eilisessä Espoon vihreiden valtuustoryhmän kokouksessa vieraana oli ryhmä Vantaalta, Hämeenkylästä. Joukko aktiivisia asukkaita on suivaantunut kaiketi ennen kaikkea Vantaan päätöksestä sulkea Hämeenkylän koulu, mutta muutoinkin siitä, että Vantaan kaupungin kehittämisen painopiste on toisaalla. Kaikki Vantaan länsinurkan asukkaat eivät kotikuntaa halua vaihtaa, mutta käsittääkseni melko monet haluavat.
Asukasaktiiveilla on ihan hyviä perusteita. Espoon Jupperi ja Vantaan Hämeenkylä ovat olleet jo pitkään käytännössä yhtä ja samaa kylämiljöötä. Espoon puolen Jupperin koulu on ihan pullollaan oppilaita ja laajennus on tarpeen, rajan takana ollaan lakkauttamassa koulua (vaikka sinne kyllä riittäisi oppilaita). Hämeenkylä on myös maantieteellisesti “Espoon sisällä”, kyseessä on pieni uloke joka työntyy Espoon sisälle.
Pointteja myös liitosta vastaan löytyy. Espoo tuskin on sen armollisempi lähipalveluille kuin Vantaa, luultavasti Espoossa on edessä aika tiukkoja vuosia myös palveluverkon suhteen. Matka Hämeenkylästä Leppävaaraan on yhtä pitkä kuin lähimpään Vantaan aluekeskukseen Myyrmäkeen. Syrjässä Jupperi ja Hämeenkylä ovat kumman tahansa kaupungin kaupunkirakenteen kannalta.
Asiaa voi tarkastella myös eettisesti. Hämeenkylä on yksi Vantaan hyvätuloisimmista alueista. Jos vain ja ainoastaan tuo kulma liittyisi Espooseen, siirtyisi joukko hyvätuloisia veronmaksajia Espoon puolelle. Hieno asia Espoolle, heikompi Vantaalle. Reilumpaa olisi että Espooseen siirtyisi saman tien Vihdintien länsipuolinen osa Vantaata, siis Pähkinärinne ja Hämeenkylä. Tämän seurauksena Vantaan uloke Espoon puolelle muuttuisi Espoon ulokkeeksi Vantaa puolelle.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Vantaan valtuusto pyysi lausuntoa Espoolta. Espoo sanonee, että osakuntaliitoksia kannattaa tarkastella osana pääkaupunkiseudun muita kuntaliitosselvityksiä (niitähän riittää).
Luultavasti mitään ei tapahdu jos nykytilanne pääkaupunkiseudulla ei merkittävästi muutu. On hankala kuvitella miksi Vantaa sanoisi että lohkaistaan vaan yksi kulma pois, ilman erityistä syytä. Vaan jos Helsinki ja Vantaa tekevät kuntaliitoksen, tai Vantaa ja yläpuolen Keski-Uudenmaan kunnat, niin Vantaan länsikulma voi käytännössä jäädä niin sivuun että se kaikkien mielestä voisi vaihtaa kotikuntaa. Espoon kaupunki tuskin lähtee asiasta riitelemään, mutta voisi nyt varmaan asiaan suostua jos aluetta Espoolle tarjotaan..
Lisäksi puollan periaatteellisista syistä asukkaiden oikeutta piirtää omia kuntakarttojaan. Viime vuosina valtion- ja kuntien virastoissa on piirrelty rajoja uusiksi oikein urakalla - miksipäs myös asukkaat eivät voisi heitellä ideoita ja piirtää karttoja uusiksi, kun kerran kaikki muutkin sitä tekevät.
Lisää aiheesta:
> Hämeenkylä haluaa liittyä Espooseen (Vantaan Sanomat 18.11.2013)
> "Jäähän teille sentään katuvalot" (YLE 2.12.2013)
Vammaispalveluiden asiakasmaksuista
HS kirjoitti tänään vammaisten asiakaspalvelumaksuista. Toin jo sosiaali-ja terveyslautakunnan edelliseen kokoukseen esityksen, jossa uusia maksuja ei olisi otettu käyttöön ja nykyisissä maksukorotukset olisivat korkeintaan indeksikorotusten suuruisia. Keskustelun aikana palautukseni muuttui pöytäämiseksi. Nyt asiaa käsitellään uudemman kerran keskiviikon lautakunnan kokouksessa.
Aion uusia esitykseni. Tästä linkistä lisätietoa näkemyksistäni.
EDIT 23.1.2014 Tässä esityksestäni ja lautakunnan 22.1.2014 kokouksen päätöksestä.
Palkkaa taitoa
Olin tiistaina Invalidiliitolla tekemässä vapaaehtoistyötä Palkkaa taitoa –kampanjassa (palkkaataitoa.fi). Samalla tutustuin liiton esteettömiin toimitiloihin ja työntekijöihin, joiden kanssa kävimme hyviä keskusteluja vammaisten asioista. Yksi haaste on, että koulutusta kyllä järjestyy, mutta koulutusta vastaavan työpaikan saanti on vaikeampaa.
Jokaisella nuorella on omia vahvuuksia ja erityistaitoja ja jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus. Soittelin päivän mittaan lukuisille työnantajille ja puhuin kampanjassa mukana olevien nuorten, Eevan, Oskun ja Jennin puolesta sekä vammaisten työllistymisen merkityksestä. Kampanjan aikana viidestä nuoresta Matti oli jo saanut harjoittelupaikan ja Antonkin on työharjoittelussa. Ilokseni voin todeta, että lähtökohtaisesti monella työnantajalla oli hyvä asenne asiaan.
Keskiviikkona kävimme Outi Alanko-Kahiluodon kanssa Lyhdyssä (www.lyhty.fi), kehitysvammaisten työpajalla. Myös täällä keskustelimme vammaisten arjen haasteista ja työllistymisen tärkeydestä. Kuulimme, että esimerkiksi Hollannissa vammaiset voivat pyörittää kahviloita ja Saksassa yritysten on lain mukaan työllistettävä tietty prosenttiosuus vammaisia. Suomessa harvoin näemme vammaisia oikeissa töissä, joten meillä on korjattavaa asenteissa ja työllistämisen rakenteissa.
Keskustelimme myös vammaisten palveluista ja niiden kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista. Hyvät kolmannen sektorin toimijat jäävät monikansallisten suuryritysten jalkoihin, mutta palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät myös. Olen sitä mieltä, ettei kolmen vuoden välein tapahtuva kilpailutus oikein sovi sosiaalipalveluihin. Hankintalain uudistus ja sitä koskevien EU-direktiivien uudistukset mahdollistavat sosiaalisten syiden huomioimisen entistä paremmin, joten haitallista kilpailutusta voidaan jatkossa vähentää ja katsoa paremmin esimerkiksi vammaisten ihmisten tarpeita.
Lyhdyssä näimme myös legendaarisen punk-yhtyeen Pertti Kurikan Nimipäivien treenikämpän ja pääsimme Outin kanssa Sami Helteen kainaloon. :)
Tila- ja asuntojaosto 20.1.2014 väistösuunnitelmat ja asunto-ohjelma
Tässä ensi maanantain kokouksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (pöydälle 16.12.2013) Tämä jäi viime kokouksessa pöydälle, koska opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoon ei vielä oltu vastattu. Asia pyöräytetään vielä lautakunnan kautta, joten on vahingossa listalla. Jää siis edelleen odottamaan. - Kahden korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Espoon Asunnot Oy:n kaksi vuokratalokohdetta tulossa Kauklahteen Bassenkylän asemakaava-alueelle. Fickenkuja 1 on 52 -asuntoinen hanke (3911 k-m2). Hankkeen lainantarve on 10 880 000 euroa. Hankkeelle haetaan lisäksi ARAn käynnistysavustusta 520 000...
Kaupunginhallitus 20.1.2014 lyhyt lista ja Englannin matka
Ensi maanantain kaupunginhallituksen lista on kovin lyhyt eikä herättäne intohimoja. Ensi viikko menee kuitenkin tiiviisti kaupunginhallituksen merkeissä, kun lähdemme opintomatkalle Manchesteriin ja Lontooseen 21.-23.1. Tiistaina tutustumme Manchesterissa kahteen kouluun. Sieltä matkaamme junalla illaksi Lontooseen, jossa tapaamme suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen ja kuulemme Iso-Britannian hallituksen toimenpiteistä kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Keskiviikkona jatketaan Lontoossa kouluteemalla ja tutustutaan englantilaiseen koulujärjestelmään. Torstai on puolestaan varattu kaupunkien innovaatiotoiminnalle ja tulevaisuuden palvelutuotannolle. Erityisesti kiinnostaa King´s Cross – kaupunginosan yhteisöllinen uudistaminen. Päivä päättyy yritystoiminnan vauhdittamiseen. Tiivis matka tiedossa, toivottavasti tuliaisina on uusia ideoita Espoon tuottavuusohjelman tekemiseen. -...
Kaupungin metsiä hoidettava luonnonmukaisesti
Mielipidekirjoitus Länsiväylä 15.1.2014 Viikonvaihteen 4.-5.1. Länsiväylässä professori Liisa Tyrväinen kertoi kaupunkimetsien terveysvaikutuksista. Ke 8.1. lehdessä Pekka Länsman puolestaan kritisoi kaupungin metsänhoitotoimia Eestinkalliossa ja vaati metsäsuunnitelmia julkisiksi. Molemmat kirjoitukset osoittavat, että metsät ovat asukkaille tärkeitä. Laajojen monimuotoisten metsäalueiden on tutkimuksissa todettu elvyttävän stressistä paremmin kuin keinotekoisten kaupunkipuistojen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan asuinympäristön läheiset metsät ja pellot vähentävät nuorten allergiariskejä. Espoolaiset arvostavat kotikaupungissaan eniten luonnonläheisyyttä. Se tarkoittaa Keskuspuiston ja Nuuksion kansallispuiston lisäksi lähimetsiä, joissa voi lenkkeillä ja samoilla luonnon helmassa. Strategiassaan Espoo onkin sitoutunut vaalimaan luontoarvoja. Kaupunki vastaa metsäluonnon monimuotoisuuden ja...
Kaupunginhallitus 13.1.2014 raportti
Tässä kaupunginhallituksen tämän päiväisen kokouksen asiat sikäli kun ei päätetty suoraan esityksen mukaan. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen tarkistaminen 1.2.2014 lukien Vaikka kyse oli indeksikorotuksista ja sosiaali- ja terveyslautakunta oli hyväksynyt ne yksimielisesti, virisi korotuksista vilkas keskustelu. Kaupunginjohtaja on ohjeistanut tekemään korotukset heti vuoden alusta, jotta saadaan vaikutukset koko vuodelta. Terveyskeskusmaksujen poistosta käytiin taas periaatteellista keskustelua. Siihen palattaneen tuottavuusohjelman yhteydessä, kun taksoja ja maksuja tarkastellaan laajemmin. Kokoomus ei tosin lämmennyt tälle lainkaan, päin vastoin. Myös kaupunginjohtaja korosti, että tässä taloustilanteessa minkään taksan poistaminen...
Espoon Vihreiden kaupunginhallitusryhmä: Pienet leikkipuistot säilytettävä
Espoon Vihreät 13.1.2014 Määrärahojen vähyyteen ja EU:n leikkipuistoja koskeviin turvallisuusmääräyksiin vedoten Espoossa on ryhdytty ajamaan pieniä leikkipuistoja alas. Esimerkiksi Soukan Kaskivuoren leikkipuiston leikkivälineet päästettiin huonoon kuntoon, jonka jälkeen puisto päätettiin lopettaa kokonaan. Samaan aikaan työn alla on Espoon kolmas Angry birds -puisto Leppävaaraan. - Syksyn talousarvioneuvotteluissa päätettiin, että lähileikkipuistojen kunnostamista priorisoidaan. Nyt on varmistettava, että niin todella tapahtuu, vaatii kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo. Leikkipuistoja käyttävät ennen kaikkea lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat sekä perhepäivähoitajat, jotka eivät lähde päivittäin pitkien matkojen päähän ulkoilemaan. - Kävelyetäisyydellä sijaitsevat leikkipuistot ovat monelle...
Hyvää Suomenlahtivuotta!
Vuosi 2014 on Suomenlahden teemavuosi. Haavoittuvan ja matalan Itämeren puolesta on tehtävä entistä enemmän suojelutyötä. Suomenlahden vesistön tila on jo nyt heikko, ja lämmennyt ilmasto uhkaa kasvattaa ravinnekuormaa entisestään. Lauha talvi ja tulvivat joet lisäävät mereen valuvien ravinteiden määrää.
Alkuvuodesta EU:n parlamentti hyväksynee suuren maatalouspoliittisen uudistuksen, jossa myös viherrytetään maataloutta. Osa maataloustuista on jatkossa ympäristön suojelusta annettavaa ympäristötukea. Ravinnepäästöjen vähentäminen EU:n maatalouspolitiikassa on toki hyvä askel, mutta viherryttämisen taso ja toimenpiteet ovat tavoitteisiin nähden riittämättömiä. On siis jatkettava kotimaisia toimia suojavyöhykkeiden leventämiseksi, kosteikkojen rakentamiseksi ja ravinteiden kierrättämisen lisäämiseksi. Se on myös taloudellisesti järkevää maailman fosforivarantojen huvetessa.
Uudellamaalla on hyviä kokemuksia Ravinteet hallintaan (Raha) –hankkeesta, jossa elinkeino- ja ympäristökeskus on yhteistyössä viljelijöiden kanssa toteuttanut tilakohtaisia toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Kussakin tapauksessa on haettu paras paikallinen ratkaisu esimerkiksi istutettu tiettyyn maaperään sopivia alus- ja kerääjäkasveja ravinteita sitomaan. Näitä täsmätoimenpiteitä on jatkettava ja laajennettava.
Ravinteiden kierrätyksen suhteen on siirryttävä sanoista tekoihin. Onhan Suomi luvannut olla ravinnekierrätyksen mallimaa. Suomen Itämeri-lupaus viime syksyltä on vähentää yli 300 tonnia Suomenlahden fosforipäästöjä vuodessa. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki on toistaiseksi vain suuremmilla biokaasulaitoksilla.
Pelastetaan kalat
Suomenlahden monet vaelluskalakannat ovat uhanalaisia. Yksi syy voi olla rehevöityminen, mutta selkeä syy on se, että ihmiset ovat peranneet ja muokanneet vaelluskaloille tärkeitä jokia. Energiantuotantoon jokia on padottu ja pieniä jokiuomia on siirretty ja laitettu putkeen rakentamisen tieltä. Vasta viime vuosina on havahduttu siihen, että peratut uomat on palautettava luonnontilaan ja kalojen kutuvaellusesteet poistettava. Vuonna 2012 valmistunut kalatiestrategia on parasta, mitä vaelluskaloille on aikoihin tehty. Sillä helpotetaan kalojen kulkua 55 padon ohitse. Nykyisin kalatiet pyritään rakentamaan mahdollisimman luonnonmukaisesti, kiertelevinä uomina, joissa on sorapohjaista kutualustaa.
Uudellamaalla tärkeänä kohteena on mm. Siuntionjoki. Suomenlahteen laskevan Kymijoen kalatiehanke sai valtiolta rahoitusta syksyllä, mutta koko maanlaajuisen ohjelman toteuttaminen vaatii jatkossa määrärahoja. Ympäristön suojelun tasosta ei pidä tinkiä vaikeinakaan aikoina. Kalateiden rahoitus tulee monelta taholta: valtiolta, kunnilta ja myös EU-tukia on saatu kalateihin. Jatkossa myös voimalaitosyhtiöt on velvoitettava vahvemmin mukaan talkoisiin, mikä voi vaatia muutoksia voimalaitoslupia säätelevään lakiin.
Rehevöitymisen ja vaellusesteiden lisäksi kolmas uhka arvokaloille on ylikalastus. Kalojen on annettava kasvaa kutumittaan, eikä kalakantoja pidä ylikalastaa kestävyysrajoille. Meritaimenen kalastusrajoituksia onkin tiukennettu Suomenlahdella, jossa valtion yleisellä vesialueella meritaimenen alamitta on 65 cm. Lisäksi tällä alueella saaliksi saadut rasvaevälliset eli luonnossa syntyneet taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen. Rajoitukset perustuvat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tekemiin päätöksiin, jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alusta.
Suojelun säätelyn tulppana on vesialueen omistus, sillä samat päätökset pitäisi ulottaa myös yksityisvesille. Haasteena on se, että kuntien, kaupunkien ja yksityisten omistuksessa olevat vesialueet jokisuilla pitäisi rauhoittaa kalastukselta silloin, kun uhanalaiset kalat nousevat kutemaan. Uudellamaalla Inkoon Ingarsilanjoki on hyvä esimerkki onnistuneesta suojelusta. Ingarskilanjoella paikallinen kalastusalue on tehnyt selkeän rauhoituspäätöksen taimenkannan elvyttämiseksi. Kaikki taimenen kalastus on kielletty vuoden ympäri. Myös jokisuussa kalastus on kielletty elokuusta joulukuuhun. Näin estetään kudulle nousevien kalojen pyynti. Jotta meritaimenen suojelu olisi tehokasta koko sen vaellusalueella, maa- ja metsätalousministeriön pitäisi laatia erillinen meritaimenasetus.
Toisaalta hallitus antaa myös koko maan kattavia päätöksiä kalojen alamitoista. Hyvä uutinen vuodelle 2014 on, että neljän eri lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan. Alamitan nostotarpeita on kuitenkin vielä usean lohikalan osalta. Esimerkiksi merilohen alamitan nosto olisi suotavaa, sillä alamitan mukainen 60 sentin lohi painaa parisen kiloa ja on juuri ja juuri kutukypsä.
Kalojen suojeluun liittyen koko kalastuslakia ollaan uudistamassa, mutta lausunnoilla oleva kalastuslakiluonnos tarvitsee parannusta. Lain henkenä on uhanalaisten kalojen suojelun parantaminen, mutta tämän pitäisi näkyä selvemmin myös lakipykälissä.
Monet ihmiset toimivat rakkaudesta kaloihin. Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset luonnonystävät ovat tehneet paljon arvokasta työtä jokien kunnostustalkoissa. Esimerkiksi Vantaanjoella on monin paikoin hävinneet kalakannat saatu elvytettyä vuosien työn tuloksena. Vantaanjoen taimenen kutuhavainnoista löytyy tietoa Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) sivuilta:
http://virtavesi.com/?showNews=526
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin….
Kaupunginhallitus 13.1.2014 taksoja, valtuustokysymyksiä ja Lintulan päiväkoti
Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus on ensi maanantaina. Lista on melko kevyt, saamme siis pehmeän laskun. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Paikkajakoneuvottelujen mukaisesti pienpuolueilla paikat vaihtuvat. KD:n varsinainen paikka muuttuu varaksi ja Pertti Järvenpään tilalle tulee Kaija Kalliola. Kalliola tulee myös tila- ja asuntojaostoon. Kepulla pysyy varajäsenen paikka. KD:n tilalle varsinaiseksi nousee Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors. - Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin...
Tiina Elo
Synnyin Helsingissä 1971, mutta olen asunut kolmivuotiaasta lähtien Espoossa, ensin muutaman vuoden Tapiolassa, sen jälkeen Laajalahdessa. Yläasteen ja lukion kävin Pohjois-Tapiolassa. Sen jälkeen opiskelin ympäristönsuojelua Helsingin yliopistossa, josta valmistuin 1996. Opiskeluaikana ja sen jälkeen tein erilaisia ympäristöalan töitä mm. Suomen ympäristökeskuksessa, Espoon ympäristökeskuksessa ja Villa Elfvikin luontotalossa.